Toista vauvaa kuumeillen.
- Ketjun aloittaja ehkäpä
- Aloituspäivämäärä
heppura
Vauhtiin päässyt keskustelija
Gatusa, toivottavasti saatte selvyyden asiaan ja pikkuinen kuitenkin siellä olisi matkassa mukana. Onko sulla raskausoireita vielä?
lucky87: Tervetuloa ja onnea yritykseen, toivottavasti natsaa nopeasti :)
ON: Meille ei mitään uutta kun koko perhe ihan törkeessä kuumeflunssassa.
lucky87: Tervetuloa ja onnea yritykseen, toivottavasti natsaa nopeasti :)
ON: Meille ei mitään uutta kun koko perhe ihan törkeessä kuumeflunssassa.
della_79
Asioista perillä oleva
tervetuloa lucky87, toivottavasti pääsisit samantien plussanneisiin kuulostaa hyvältä nuo sun oireet :)
mä aloin kuumeilemaan vasta ku tyttö oli 4kk ikäinen, hänen synnyttämisensä oli sillai kamala kokemus ja syntymänsä jälkeisenä aamuna tyttö joutui eri osastolle antibioottitiputukseen, itse synnytys mulla käynnistettiin ja oli niin kipeä kokemus et meni hetkeksi vauvakuumeet. onneksi aika kuitenki kultaa muistot ja nykyään oisin jopa valmis synnyttää uudelleenki käynnistyksellä, kunhan nyt vaan eka raskautuisin ja pääsisin sinne asti..
mä aloin kuumeilemaan vasta ku tyttö oli 4kk ikäinen, hänen synnyttämisensä oli sillai kamala kokemus ja syntymänsä jälkeisenä aamuna tyttö joutui eri osastolle antibioottitiputukseen, itse synnytys mulla käynnistettiin ja oli niin kipeä kokemus et meni hetkeksi vauvakuumeet. onneksi aika kuitenki kultaa muistot ja nykyään oisin jopa valmis synnyttää uudelleenki käynnistyksellä, kunhan nyt vaan eka raskautuisin ja pääsisin sinne asti..
mulla muutes loppu se veri rantuinen vuoto iltaan mennessä kokonaan :D mites ootte mieltä uskaltaako yhtään enää yrittää laihduttamista enää tässä vaiheessa kun olis ollu tuo motivaatio kohdillaan. liikunta ei tietenkään pahaa tee koskaan eikä se että syö terveellisesti. ja herkkujen pois jättö ruokavaliosta. ei kait runsaat proteiinit haittaa jos ne tulee rahkasta, raejuustoista ja muista esim. kananmunasta... mulla edellisessä raskaudessa oli raskausajan diabetes ja olis niin kiva ettei sitä valitusta tartteis kuunnella tulevissa... insuliinia en kerennyt saamaan kun synty just edellisenä päivänä kun sit seuraavalla kerralla olisin ne saanut.vois keretä päästä vähähiilihydraattiseen valioon hyvin kiinni ennen kuin alkavat sokerirasitusta ottaa .... mitää lisäravinteita en aio käyttää kun olen niihin muutenki skeptinen... enkä alaskaan saa menee... mutta kun se peruna , pasta ja riisi, maito, sekä leipä nosti sokereita sillon ja niitä just käskivät syömään ja samalla myös kielsivät . mikään ei niille ollu hyvä... poika kuitenki synty normikokoisena eikä minää sokeri lapsena vaikka vissiin piti mennä pullolla maitoo tms. antaa jo etukäteen syöttää...muutenkaan ei lapsen tahtista ruokailu ollut, enkä senkään takia saanut maitoa nousee rintoihin kun maitoo pullosta piti antaa aina ekaksi.... eikä niille tullut mieleen osastolla että ensisynnyttäjä ei välttämättä tajua sitä tissiruokintaa tarjota jos pullosta syötetään tarpeeks... eikä tullut kunnon ohjeistustakaan siihen kuinka olis kannattanu menetellä. mutta kun nyt tuon imetyksen suhteen olen viisaampi. näkee lähteekö maitoa tulemaan vai onko "tubulaarisissa" rinnoissani vaan liian vähän maitorauhasia jotka estävät koko imettämisen... ainakin tissi suussa saa olla pieni syntymästä asti koko aika jotta opitaan kummatki mistä se pääasiallinen ruoka tulee.... jos tulee... toki jos tilanne oikeasti vaatii niin pullosta on annettava myös... toivottavasti eivät ainakaan kato edellisiä papereita etten osannu imettää ja lapsi ei osannut/suostunut imemään.
niin siitä liikunnasta... voiko ihan kuntosalilla käydä ainakin niska,selkä hartia laitteissa... onko kokemuksia? selkä nimittäin jo nyt huutaa hoosiannaa ... niin entes sitten kun sen ~ 3kilooa kannat ylimääräistä vyötäröllä...saikulle en haluais jäädä selkäkivun takia pois liian aikaisin :-D hyvin oon asiat miettinyt....
juilii juilii alavatsaa :O ai niin... miehelle kerroin aavistuksista niin ei tullu perkelettä niinku viimeksi vaan pelkkä "ai jaa, mä oon töissä "... :) on nää kyllä yksinkertaisia ihmisiä... liekö tajunnut edes koko asiaa... tai sitten ei vaan halua, koska ei oo yhtään varmaa.
ällöjä nää flunssat ja muistan kun viimeksi tulin raskaaksi... olin flunssassa heti...pitäis ottaa maitohappo kuuri äkkiä ettei tuu se oikee vatsa pöpö ahdistelee kun ainakaan viimeksi en raskauden takia oksennellu... 9+3 viikolla kävin särkänniemessä elämäni hirveimmissä laitteissa... eikä tuntunut missään... :D ilmankos tuo poitsu onki niin eläväinen tapaus...
niin siitä liikunnasta... voiko ihan kuntosalilla käydä ainakin niska,selkä hartia laitteissa... onko kokemuksia? selkä nimittäin jo nyt huutaa hoosiannaa ... niin entes sitten kun sen ~ 3kilooa kannat ylimääräistä vyötäröllä...saikulle en haluais jäädä selkäkivun takia pois liian aikaisin :-D hyvin oon asiat miettinyt....
juilii juilii alavatsaa :O ai niin... miehelle kerroin aavistuksista niin ei tullu perkelettä niinku viimeksi vaan pelkkä "ai jaa, mä oon töissä "... :) on nää kyllä yksinkertaisia ihmisiä... liekö tajunnut edes koko asiaa... tai sitten ei vaan halua, koska ei oo yhtään varmaa.
ällöjä nää flunssat ja muistan kun viimeksi tulin raskaaksi... olin flunssassa heti...pitäis ottaa maitohappo kuuri äkkiä ettei tuu se oikee vatsa pöpö ahdistelee kun ainakaan viimeksi en raskauden takia oksennellu... 9+3 viikolla kävin särkänniemessä elämäni hirveimmissä laitteissa... eikä tuntunut missään... :D ilmankos tuo poitsu onki niin eläväinen tapaus...
maikki : tuli tuosta teidän pupuilu kertomuksesta mieleen että meillä meni petipuuhat kokonaan plörinäksi siinä vaiheessa kun poika synty... kumpikaan ei osattu enää aloittaa ja mulla pillerit vei halut. silti valitin kun ei saa koskaan mitään, edes läheisyyttä... noh. sitten kyllästyin pillereihin kun ne ei tuonut mitään positiivista sisältöä mun elämään... lopetin ne..niin elämä tuli takaisin... sama valitus edelleen jatkui... miks ei milloinkaan mitään... mies vastas aina että kun mä en tee aloitetta. :) kerran puol tuntia ennen töihin lähtöä , kun olin jo pojan vienyt hoitoon tulin kotia ja saman nalkutuksen aloitin että miks meillä ei enää koskaan puputella... taas se sama paska kun aikasemmin että miks et itse yritä tehdä aloitetta...no minä siihen että en mä viiti kun oot kuitenki väsynyt... tai et oo käyny suihkussa tai millon mitäkin tekosyitä...ja kieltäydyt kuitenki ja sit mä petyn ja alan raivota... sit se sohvalla istuessa ja telkkaria samalla katto.. sano... sää et yritä tarpeeks... tekisit samalla lailla niinku sillon alkuun olit sellanen peto kun tavattiin... etsä nytkään uskaltas tulla tohon mun luo ja tehä sitä tätä ja tuota...mua alko raivostuttaa niin paljon se mäkätys että en yritä tarpeeks vaikka MINÄ haluan olla se joka sais nautinnon ees kerran vuodessa viis siitä saako mun mies... otin kimpsut ja kampsut pois ja hyökkäsin päälle kun naarasleijona... mies oli hiljaa sen jälkeen mutta minä en... kun meinasin kuolla siihen hikeen ja oloon muutenki sen toimenpiteen jälkeen... sen jälkeen oli kyl ihan sika siistiä olla töissä kun tuntu että hais vaikka mille vaikka pika suihkussa kerkes käyä... mut sen jälkeen meijän seksi elämä on muuttunut niin että sitä on 1-3x viikossa riippuu miten ollaan töissä ja se on melkein molemmin puolista...aloitteen teen yleensä minä mutta kun isäntä aloitteen tekee on se sitten parempaa... minä vaan ehkä ylläpidän sitä ettei petipuuhat pääse unohtumaan liian pitkäksi aikaa eikä tuu sitä tunnetta ettei haluu tai kelpaa tms. ei se kyllä tuota naarasleijona touhua ole... mutta tyytyväisiä kummatki....
Tervetuloa Lucky! Meillä on ollu vähän sama homma ton seksielämän kanssa. Mies on aika laiska tekemään aloitteita mutta innostuu kyllä aina jos mä teen. Kyllä tuo pieni lapsi jotenkin imee mehut ja siihen päälle kotityöt + muut joten ei oikein kumpikaan jakseta. Oma aika on vähissä ja sitte kun sitä on niin mieluummin vaan lepäilee tai kattoo telkkaria. Läheisyyttä meillä kyllä on, halitaan ja pusitaan monta kertaa päivässä. Mutta tää nyt on tällanen vaihe ja kai se joskus helpottaa. Jos toi lapsi alkais vaikka jossain kohtaa nukkua yöt paremmin niin mekin jaksettais ehkä jotain enemmän.
Tosta raskausdiabeteksestä, mä oon ehkä väärä tyyppi puhumaan siitä. Oon huomannu täällä foorumilla että monet kokee koko diagnoosin ahdistavana ja siihen liittyvän ohjauksen syyllistävänä mikä ei todellakaan ole tarkoitus. Kaikki pyrkii vain äidin ja vauvan hyvään. Siihen on ihan oikeasti syyt miksi sokerirasituksia tehdään ja miksi sitä sokeritasapainoa pitää tarkkailla jos siinä on häikkää. Sillä on kauaskantavat seuraukset vaikka sitä ei ehkä tässä vaiheessa ymmärrä. Raskausdiabetes on vakava asia siinä mielessä että se vaikuttaa suoraan vauvaan ja äidillä on oikeasti suuri riski sairastua kakkostyyppiin 10 vuoden kuluessa. Suomessa on aivan liikaa diabeetikoita ja iso osa niistä sairastaa tietämättään ja tauti tekee tuhojaan elimistössä salakavalasti. Siksi on aina parempi että se riski saadaan tietoon mahdollisimman varhain jotta ihminen voi elämäntapamuutoksilla ehkäistä taudin puhkeamisen. Melkein kaikki kakkostyypin diabetekset on ehkäistävissä. Mua on jo kauan ärsyttäny täällä foorumilla (ja muillakin foorumeilla) raskausdiabeteksen vähättely. Siksi tämä purkaus nyt tuli tähän mutta en sitä pahalla tarkoita. Toivottavasti ihmiset vaan heräisi todellisuuteen.
Ja lisätään tähän vielä sekin että mulla on itelläni ihan liikaa painoa. Kävin ekassa raskaudessa kaksi kertaa sokerirasituksen. Raskausdiabetestä mulle ei tullut, sokerit oli loistavat koko raskauden ajan. Ihan hulluna pelkäsin että raskaudiabetes tulee ja halusin käydä rasitukset. Suurin syy miksi sitä ei tullut oli varmasti se että mä todella kiinnitin huomiota ruokavalioon eikä painoakaan tullut yhtään ennen raskauden puoliväliä. Asiaan voi todella vaikuttaa. Toki on sitten niitäkin joilla mitkään konstit ei tehoa vaikka mitä tekisi.
Tosta raskausdiabeteksestä, mä oon ehkä väärä tyyppi puhumaan siitä. Oon huomannu täällä foorumilla että monet kokee koko diagnoosin ahdistavana ja siihen liittyvän ohjauksen syyllistävänä mikä ei todellakaan ole tarkoitus. Kaikki pyrkii vain äidin ja vauvan hyvään. Siihen on ihan oikeasti syyt miksi sokerirasituksia tehdään ja miksi sitä sokeritasapainoa pitää tarkkailla jos siinä on häikkää. Sillä on kauaskantavat seuraukset vaikka sitä ei ehkä tässä vaiheessa ymmärrä. Raskausdiabetes on vakava asia siinä mielessä että se vaikuttaa suoraan vauvaan ja äidillä on oikeasti suuri riski sairastua kakkostyyppiin 10 vuoden kuluessa. Suomessa on aivan liikaa diabeetikoita ja iso osa niistä sairastaa tietämättään ja tauti tekee tuhojaan elimistössä salakavalasti. Siksi on aina parempi että se riski saadaan tietoon mahdollisimman varhain jotta ihminen voi elämäntapamuutoksilla ehkäistä taudin puhkeamisen. Melkein kaikki kakkostyypin diabetekset on ehkäistävissä. Mua on jo kauan ärsyttäny täällä foorumilla (ja muillakin foorumeilla) raskausdiabeteksen vähättely. Siksi tämä purkaus nyt tuli tähän mutta en sitä pahalla tarkoita. Toivottavasti ihmiset vaan heräisi todellisuuteen.
Ja lisätään tähän vielä sekin että mulla on itelläni ihan liikaa painoa. Kävin ekassa raskaudessa kaksi kertaa sokerirasituksen. Raskausdiabetestä mulle ei tullut, sokerit oli loistavat koko raskauden ajan. Ihan hulluna pelkäsin että raskaudiabetes tulee ja halusin käydä rasitukset. Suurin syy miksi sitä ei tullut oli varmasti se että mä todella kiinnitin huomiota ruokavalioon eikä painoakaan tullut yhtään ennen raskauden puoliväliä. Asiaan voi todella vaikuttaa. Toki on sitten niitäkin joilla mitkään konstit ei tehoa vaikka mitä tekisi.
tuosta raskausajan diabeteksestä tiedän kyllä, ja diabeteksestä myös koska olen hoitaja. Enkä ainakaan minä pahastunut Aamun "avauksesta". Mutta silloin ärsytti ja loukkasi niin paljon että käskettiin syödä sitä mitkä nosti sokereita ja kauheen syyttävällä sävyllä puhuttiin...ei oikeastaan tullut yhtään kertaa sellasta vastaanottoa diabetes hoitajalla josta olis jäänyt luottavainen mieli... mun sokerit nyt ei olleet korkeita tosiaankaan 9,7 taisi olla korkein arvo ja sekin aamupalan jälkeen 2h. ainoo mistä luottavainen mieli jäi oli oma terveyden hoitaja neuvola täti :D Kyllä noitten pitäis osata raskaana olevalle osata sanoa hieno tunteisemmin ja eipä sitä varmaankaan pahasti edes tarvitse töksäyttää kun jo hormoonit hyrräävällä äidillä tulee paha olo,
Eikä siinä voi enää paljoa raskaudestaan nauttia... mittaat sokereita seuranta vihkoon. sitten vietät esim. synttäreitä ja käytte miehen kanssa syömässä ravintolassa pihviä tai mitä ikinä mieleen tuleekaan... koska lupa varmasti nauttia edes kerran ruokailustaan ja ruoastaan... sitten mittaat lounas arvon vaikka et haluais, koska tiedät sen olevan koholla ja kappas kun ei diabetes hoitajalla ole yhtään sydäntä ymmärtää että ne oli vaan kerran ne juhlat ja siks pompsahti sokerit pikkasen korkeammalle kuin tavallisesti... sitten uhkaillaan jo insuliinilla kun seuraavan kerran käynti.
Ja joka kerta kun syö potee syyllisyyttä siitä että syö ja on lapselleen vaaraksi ja joka ruokailulla on riski että lapsi kasvaa liian isoksi eikä mahdu syntymään normaalisti alakautta... vaikka tiesin että pitää syödä... :D hirveä sairaus, ihan kamala. vaikka tiedän ettei ole... mutta ajatus insuliinin piikittämisestä itseeni tuntui niin järkyttävälle asialle vaikka teen sitä töissä päivittäin muille.
eilen ollut vuoto loppui kokonaan iltaan mennessä ja aamulla taas koski mahaan ja mango kiisseli haisi ihan samalle kuin olisi oksentanut jaffaa. Tänään taas alkoi ihan vähän reilumpi vuoto kuin eilen, mutta sekin erittäin niukkaa... reilumpia viivoja olivat vaan. nyt nekin ovat loppuneet taas tähän iltaan mennessä. alavatsalla tuntuu paineen tunnetta. ihan kuin olisi kohtu täynnä :) missäs vaiheessa lapsivettä alkaa muodostua kohtuun? :D
kp 28/35-37 menossa vai onko sitten kp 2/27-37.... enemmän silti uskon tuohon ensimmäiseen :D kun tää on niin outoa vuotoa... edellisessä raskaudessa ei tällaista ollut. Kurkku ihan sika kipee ja tuntuis että lihaksiin koskis silleen niinku flunssassa koskee...
Eikä siinä voi enää paljoa raskaudestaan nauttia... mittaat sokereita seuranta vihkoon. sitten vietät esim. synttäreitä ja käytte miehen kanssa syömässä ravintolassa pihviä tai mitä ikinä mieleen tuleekaan... koska lupa varmasti nauttia edes kerran ruokailustaan ja ruoastaan... sitten mittaat lounas arvon vaikka et haluais, koska tiedät sen olevan koholla ja kappas kun ei diabetes hoitajalla ole yhtään sydäntä ymmärtää että ne oli vaan kerran ne juhlat ja siks pompsahti sokerit pikkasen korkeammalle kuin tavallisesti... sitten uhkaillaan jo insuliinilla kun seuraavan kerran käynti.
Ja joka kerta kun syö potee syyllisyyttä siitä että syö ja on lapselleen vaaraksi ja joka ruokailulla on riski että lapsi kasvaa liian isoksi eikä mahdu syntymään normaalisti alakautta... vaikka tiesin että pitää syödä... :D hirveä sairaus, ihan kamala. vaikka tiedän ettei ole... mutta ajatus insuliinin piikittämisestä itseeni tuntui niin järkyttävälle asialle vaikka teen sitä töissä päivittäin muille.
eilen ollut vuoto loppui kokonaan iltaan mennessä ja aamulla taas koski mahaan ja mango kiisseli haisi ihan samalle kuin olisi oksentanut jaffaa. Tänään taas alkoi ihan vähän reilumpi vuoto kuin eilen, mutta sekin erittäin niukkaa... reilumpia viivoja olivat vaan. nyt nekin ovat loppuneet taas tähän iltaan mennessä. alavatsalla tuntuu paineen tunnetta. ihan kuin olisi kohtu täynnä :) missäs vaiheessa lapsivettä alkaa muodostua kohtuun? :D
kp 28/35-37 menossa vai onko sitten kp 2/27-37.... enemmän silti uskon tuohon ensimmäiseen :D kun tää on niin outoa vuotoa... edellisessä raskaudessa ei tällaista ollut. Kurkku ihan sika kipee ja tuntuis että lihaksiin koskis silleen niinku flunssassa koskee...
RouvaKettunen
Puuhakas puhuja
Tervetuloa lucky ja nipura! Toivotaan pikaista visiittiä tänne ja plussia meille kaikille!
Voi, Gatusa! Toivottavasti pääsisit lääkärille selvittämään missä mennään! Tsemppiä!
Kettuskalta vietiin kaks viisaudenhammasta eilen. Mies töissä ja tulee vasta huomenna ja lähtee taas työreissulle ti-to. KP 10 ja ukko taitaa olla töissä parhaat päivät. Pakkopupuilua siis huomenna ja maanantaina. Ovis ehkä ke tai to. Onneksi mies on helpostikellistettävää mallia, joten se saadaan tod.näk. hyödynnettyä mikä hyödynnettävissä on.. Itseäni ei näin vuotavalla ja kipeellä suulla hirveesti huvittaisi..
Ja nyt syksyn piristykseksi plussataan kaikki, joohan!?!
Voi, Gatusa! Toivottavasti pääsisit lääkärille selvittämään missä mennään! Tsemppiä!
Kettuskalta vietiin kaks viisaudenhammasta eilen. Mies töissä ja tulee vasta huomenna ja lähtee taas työreissulle ti-to. KP 10 ja ukko taitaa olla töissä parhaat päivät. Pakkopupuilua siis huomenna ja maanantaina. Ovis ehkä ke tai to. Onneksi mies on helpostikellistettävää mallia, joten se saadaan tod.näk. hyödynnettyä mikä hyödynnettävissä on.. Itseäni ei näin vuotavalla ja kipeellä suulla hirveesti huvittaisi..
Ja nyt syksyn piristykseksi plussataan kaikki, joohan!?!
RouvaKettunen, mä joudun vielä odottelemaan seuraavaa ovista mutta toivottavasti siitä sais sen plussan sitten.
Tervetuloa myöskin Nipura! :)
Lucky87, hyvä ettet pahastunut. Täällä on monella ollu aika erikoinen asenne tohon raskausdiabetekseen. Totta on että varmasti sitä ulosantia voisi monet hoitajat miettiä. Se ei saisi missään nimessä olla syyllistävää. Ite oon paljon tekemisissä ton raskausdiabeteksen kanssa työni puolesta ja yritän aina olla mahdollisimman kannustava. Mulla tulee itellä vähän samanlaiset olot hammaslääkäristä kun tuntuu ettei sieltä ainakaan saa koskaan kuulla mitään positiivista. Ja sama pätee imetysasioihin, siitäkin tulee helposti syyllistävää. Mun mielestä tossa raskausdiabeteksessä on tärkeintä se että pääpiirteet on ruokavaliossa on kunnossa ja joskus tulee juhlia ym.joista ei pidä tuntea huonoa omaatuntoa koska ei kukaan pysty pupeltamaan aina pelkkää salaattia ja ruisleipää. Jos tulen uudelleen raskaaksi niin munkin on pakko alkaa taas katsoa ruokavaliota kun on päässy taas lipsumaan liikaa herkkujen puolelle.
Tervetuloa myöskin Nipura! :)
Lucky87, hyvä ettet pahastunut. Täällä on monella ollu aika erikoinen asenne tohon raskausdiabetekseen. Totta on että varmasti sitä ulosantia voisi monet hoitajat miettiä. Se ei saisi missään nimessä olla syyllistävää. Ite oon paljon tekemisissä ton raskausdiabeteksen kanssa työni puolesta ja yritän aina olla mahdollisimman kannustava. Mulla tulee itellä vähän samanlaiset olot hammaslääkäristä kun tuntuu ettei sieltä ainakaan saa koskaan kuulla mitään positiivista. Ja sama pätee imetysasioihin, siitäkin tulee helposti syyllistävää. Mun mielestä tossa raskausdiabeteksessä on tärkeintä se että pääpiirteet on ruokavaliossa on kunnossa ja joskus tulee juhlia ym.joista ei pidä tuntea huonoa omaatuntoa koska ei kukaan pysty pupeltamaan aina pelkkää salaattia ja ruisleipää. Jos tulen uudelleen raskaaksi niin munkin on pakko alkaa taas katsoa ruokavaliota kun on päässy taas lipsumaan liikaa herkkujen puolelle.
della_79
Asioista perillä oleva
mulla ei raskausaikana ollu mitään riskiä raskausdiabetekseen ja sokerirasituksessaki arvot oli kunnossa, mutta siitä huolimatta terkkari antoi nihkeää palautetta ku oli paino noussut kahdessa viikossa 1,600g. kysyi vaan, olenko herkutellut (olinhan minä, mut suhtauduin silloin ruokavaliooni tiukasti eikä se herkuttelu ollut kovin tiivistä). siitä kommentista jäi kyl paha maku suuhun koko loppuraskaudeksi ja muistuu edelleen ajoittain mieleen ku tiedän et sama terkkari ois sit jos raskaudun. sama juttu oli imetyksen kanssa, sain siitäkin palautetta ja itkin viikkotolkulla sen kanssa, kun maitoa ei tullut tarpeeksi ja jouduin antamaan korviketta rintamaidon lisäksi. olen samaa mieltä, että saman asian voi sanoa monella eri tavalla ja äänensävyllä et moni saa kyl miettiä, miten ilmaisee asian rakentavasti.
tervetuloa Nipura!
lucky, toivottavasti plussaat :)
Kettunen tsemppiä ovikseen ja toivottavasti osuu pupuilut nappiin!
Aamu täälläki on vähän matkaa ovikseen, nyt tosin tuntuu jo nipistelyä oikeassa muniksessa, mut johtuukohan menkkojen loppumisesta tms. mullaki on ruokavaliossa tarkistamista, oon sortunut herkuttelee, vaikka teenki nykyään enemmän itse ruokia sekä itselle että lapsille (ja tyttö kyllästyi jo soseisiin, joten pakko laittaaki enemmän kotiruokaa :) ). mulla eikai ole ylipainoa, olin viime raskaudessa treenikunnossa raskauden alkumetreillä ja laiha et tulin kai normaalipainoon+ pikkuiseen ylimääräiseen. nyt yritän karistaa ylimääräisiä/kiinteytyä ja olin niin onnellinen ku torstaina mahassa tuntui eka kertaa sataan vuoteen vatsalihakset :)
Maikkie yritän samaa taktiikkaa eli keskittyä kaikkeen muuhun ku "vauvantekoon". jospa alkaisi pikkuhiljaa meilläki tapahtua jotaki :)
mikäs on Gatusan tilanne?
on: nothing new under the sun. eli kp 6 ja menkkajakso lopuillaan. uusi kierto alkaa ja nyt päätettiin kaverin kans et lopetetaan kaikkinainen oireiden vertailu, ollaan nimittäin onnistuttu psyykkaamaan itsemme ja toisemme valeraskaiksi et sit on vituttanu ku menkat tulleetki. niin eli mulla on nykyään toinenki kuumeilukaveri :)
tervetuloa Nipura!
lucky, toivottavasti plussaat :)
Kettunen tsemppiä ovikseen ja toivottavasti osuu pupuilut nappiin!
Aamu täälläki on vähän matkaa ovikseen, nyt tosin tuntuu jo nipistelyä oikeassa muniksessa, mut johtuukohan menkkojen loppumisesta tms. mullaki on ruokavaliossa tarkistamista, oon sortunut herkuttelee, vaikka teenki nykyään enemmän itse ruokia sekä itselle että lapsille (ja tyttö kyllästyi jo soseisiin, joten pakko laittaaki enemmän kotiruokaa :) ). mulla eikai ole ylipainoa, olin viime raskaudessa treenikunnossa raskauden alkumetreillä ja laiha et tulin kai normaalipainoon+ pikkuiseen ylimääräiseen. nyt yritän karistaa ylimääräisiä/kiinteytyä ja olin niin onnellinen ku torstaina mahassa tuntui eka kertaa sataan vuoteen vatsalihakset :)
Maikkie yritän samaa taktiikkaa eli keskittyä kaikkeen muuhun ku "vauvantekoon". jospa alkaisi pikkuhiljaa meilläki tapahtua jotaki :)
mikäs on Gatusan tilanne?
on: nothing new under the sun. eli kp 6 ja menkkajakso lopuillaan. uusi kierto alkaa ja nyt päätettiin kaverin kans et lopetetaan kaikkinainen oireiden vertailu, ollaan nimittäin onnistuttu psyykkaamaan itsemme ja toisemme valeraskaiksi et sit on vituttanu ku menkat tulleetki. niin eli mulla on nykyään toinenki kuumeilukaveri :)
huh... en päässytkään vielä tänään ostaa raskaustestiä, mutta huomenna käyn kun mennään uimahalliin... :D Tänään tuli taas enemmän verensekaista valkovuotoa joka tapansa mukaan loppu iltaan mennessä :D outoa... :D mieskin nyt suostui myöntämään että pojalle pikkusisaren haluaisi, eli jos ei nyt tärppää niin yritellään uudelleen. :D kerroin sille kaikkee oviksista ja foolihapoista ym... se kuunteli puolikorvalla, muttei sanonut tapansa mukaan ettei kiinnosta :D sekin on ihan outoa!!! kai se oikeesti haluu yrittää kun tollasta jaksaa mun menkoista ym. kuunnella :D
tsemppiä tytöt!!!
tsemppiä tytöt!!!
Moikka moi ladyt!
Tervetuloa lucky ja Nipura! Toivottavasti teidän molempien vierailu tällä palstalla jää lyhyeksi ja pääsette pian odottajien puolelle.
Aamu: Tsemiä sinne oviksen bongailuun ja hyödyntämiseen!
Onko lucky jo testaillut, miten kävi?
Della: Tsemppiä sinnekin. Aika vaikeaa on olla ajattelematta koko lapsentekoa, mutta pitää vaan koittaa yrittää.
Rv Kettunen: Joko suu on parantunut? Mulla ois kans vielä yhden viisurin poisto edessä jossain vaiheessa. Ikäviä juttuja..... Niin ja saitteko sen oviksen hyödynnettyä?
Heppura: Ollaanko siellä jo elävien kirjoissa? Ihan kamalan sitkeitä nyt ollut nuo flunssat.
Mitäs Gatusalle kuuluu?
On: Kp 14 ja taaskaan ei niin mitään ovisoreita. Huoh.... mahtaneeko olla koko ovistakaan. Limojakaan ei niin älyttömästi nyt ole vuodellut. Eilen ja tänäänkin pikkaisen, mutta lauantaina heiluteltiin peittoa niin tiedä sitten mitä tavaraa ne vuotelut on. Meillä on nyt yritelty puhaltaa kipinää hiillokseen ja saada jonkinlaista roihua tähän suhteeseen. Sovittiin, että kerran viikossa kumpikin tekee aloitteen. Sen ei tarvitse välttämättä aina olla seksiä, mutta toisen hemmottelua kuitenkin tavalla tai toisella. Pitänee illalla vietellä ukko petihommiin ellei se kerkee ensin :) Pakkohan se on edes yrittää ja aikakin vois olla ihan suosiollinen nyt.
2010 syksyllä näihin aikoihin plussasin elämäni ensimmäisen kerran, kun odottelin aukiolotutkimukseen menoa. Aika sinne oli varattuna ja odottelin kuumeisesti menkkojen alkua, että ehtisivät loppua kunnolla ennen sitä tutkimusta. Noh, niitä menkkoja ei koskaan tullut vaan tuli plussa. Ja sitten marraskuun lopussa tulikin jo km. Nyt ehkä hieman pelottaa, että toistaako historia itseään... ihme kyllä poitsun raskausaikana ei pelottanut eikä stressannut km. Oli alusta asti semmoinen olo, että kaikki menee hyvin. Ja keskenmenneen raskauden aikana pelkäsin pahinta ihan koko ajan ja sitten, kun se tapahtui.... olin jo niin henkisesti siihen varautunut, ettei se ollut enään niin kamala shokki, mutta tokihan se oli järkytys ja vaikea paikka mulle.
Tervetuloa lucky ja Nipura! Toivottavasti teidän molempien vierailu tällä palstalla jää lyhyeksi ja pääsette pian odottajien puolelle.
Aamu: Tsemiä sinne oviksen bongailuun ja hyödyntämiseen!
Onko lucky jo testaillut, miten kävi?
Della: Tsemppiä sinnekin. Aika vaikeaa on olla ajattelematta koko lapsentekoa, mutta pitää vaan koittaa yrittää.
Rv Kettunen: Joko suu on parantunut? Mulla ois kans vielä yhden viisurin poisto edessä jossain vaiheessa. Ikäviä juttuja..... Niin ja saitteko sen oviksen hyödynnettyä?
Heppura: Ollaanko siellä jo elävien kirjoissa? Ihan kamalan sitkeitä nyt ollut nuo flunssat.
Mitäs Gatusalle kuuluu?
On: Kp 14 ja taaskaan ei niin mitään ovisoreita. Huoh.... mahtaneeko olla koko ovistakaan. Limojakaan ei niin älyttömästi nyt ole vuodellut. Eilen ja tänäänkin pikkaisen, mutta lauantaina heiluteltiin peittoa niin tiedä sitten mitä tavaraa ne vuotelut on. Meillä on nyt yritelty puhaltaa kipinää hiillokseen ja saada jonkinlaista roihua tähän suhteeseen. Sovittiin, että kerran viikossa kumpikin tekee aloitteen. Sen ei tarvitse välttämättä aina olla seksiä, mutta toisen hemmottelua kuitenkin tavalla tai toisella. Pitänee illalla vietellä ukko petihommiin ellei se kerkee ensin :) Pakkohan se on edes yrittää ja aikakin vois olla ihan suosiollinen nyt.
2010 syksyllä näihin aikoihin plussasin elämäni ensimmäisen kerran, kun odottelin aukiolotutkimukseen menoa. Aika sinne oli varattuna ja odottelin kuumeisesti menkkojen alkua, että ehtisivät loppua kunnolla ennen sitä tutkimusta. Noh, niitä menkkoja ei koskaan tullut vaan tuli plussa. Ja sitten marraskuun lopussa tulikin jo km. Nyt ehkä hieman pelottaa, että toistaako historia itseään... ihme kyllä poitsun raskausaikana ei pelottanut eikä stressannut km. Oli alusta asti semmoinen olo, että kaikki menee hyvin. Ja keskenmenneen raskauden aikana pelkäsin pahinta ihan koko ajan ja sitten, kun se tapahtui.... olin jo niin henkisesti siihen varautunut, ettei se ollut enään niin kamala shokki, mutta tokihan se oli järkytys ja vaikea paikka mulle.
della_79
Asioista perillä oleva
tsemppiä kiertoihin ja jännäämisiin kaikille tasapuolisesti!
meen surutta kuulumisiin :) eilen ja tänään on tuntunut, etten jaksa edes yrittää jännätä mitään. tää kierto saa mennä omalla painollaan ja yritän ainaki tiukasti pitäytyä kaikenlaisesta pakkopullaseksistä ja kuvitelluista oireista. jos tulee taas tuhrua, se ei tarkoita mitään.
mies on ollut nyt 2-3 viikkoa tupakkalakossa, käyttänyt tupakanvastaista lääkettä ja on välillä aika perseelleammuttu+mässäilee kaikella mahdollisella. tää kierto on korkattu, mut eipä siitä sen enempää, kun ei se mitään tarkoita eikä takaa. viikkoihin on tiedossa lisää vilskettä, nimittäin saatiin pojalle paikka paikallisesta salibandyjoukkueesta ja hänellä olisi treenit kahdesti viikossa. se tietty tarkoittaa sitä, että toinen nykyisistä harrastuksista jää pois/tauolle, koska liikaa ei voi olla ohjelmaa tuonikäisellä, ainakaan mun mielestä.
aloin muuten pohtia tuota loppuvuotta, että kannattaakohan meidän sittenkin hakeutua ivf:n vasta vuodenvaihteessa.. aloin nimittäin miettimään, et kun varmaan pitää ostaa ne jotkut lääkkeet, jotka ovat aika julmanhintaiset ja kelakorvauksethan niistä saa ja maksukattokin varmaan täyttyy, mutta missä kohtaa alkaa uusi maksukaton kerrytys, vuodenvaihteessako? eli siis suomennettuna jos joudun ostamaan lääkkeitä törkeällä hinnalla joulukuussa, jolloin tän vuoden maksukatto täyttyy ja sit jos ostan uudelleen tammikuussa, jolloin alkaa uuden maksukaton kerrytys jne., jolloin maksan lääkkeistä ihan ylihintaa jonku aikaa. oon vaan niin käytännöllinen, että tollaset asiat pitää selvittää. niinku varmaan kerroinki, saan veronpalautuksia, joilla olen ajatellut kustantaa hoidot, mutta siltikin sitä joutuu miettimään tuollaisia näin pienempiituloisena.
meen surutta kuulumisiin :) eilen ja tänään on tuntunut, etten jaksa edes yrittää jännätä mitään. tää kierto saa mennä omalla painollaan ja yritän ainaki tiukasti pitäytyä kaikenlaisesta pakkopullaseksistä ja kuvitelluista oireista. jos tulee taas tuhrua, se ei tarkoita mitään.
mies on ollut nyt 2-3 viikkoa tupakkalakossa, käyttänyt tupakanvastaista lääkettä ja on välillä aika perseelleammuttu+mässäilee kaikella mahdollisella. tää kierto on korkattu, mut eipä siitä sen enempää, kun ei se mitään tarkoita eikä takaa. viikkoihin on tiedossa lisää vilskettä, nimittäin saatiin pojalle paikka paikallisesta salibandyjoukkueesta ja hänellä olisi treenit kahdesti viikossa. se tietty tarkoittaa sitä, että toinen nykyisistä harrastuksista jää pois/tauolle, koska liikaa ei voi olla ohjelmaa tuonikäisellä, ainakaan mun mielestä.
aloin muuten pohtia tuota loppuvuotta, että kannattaakohan meidän sittenkin hakeutua ivf:n vasta vuodenvaihteessa.. aloin nimittäin miettimään, et kun varmaan pitää ostaa ne jotkut lääkkeet, jotka ovat aika julmanhintaiset ja kelakorvauksethan niistä saa ja maksukattokin varmaan täyttyy, mutta missä kohtaa alkaa uusi maksukaton kerrytys, vuodenvaihteessako? eli siis suomennettuna jos joudun ostamaan lääkkeitä törkeällä hinnalla joulukuussa, jolloin tän vuoden maksukatto täyttyy ja sit jos ostan uudelleen tammikuussa, jolloin alkaa uuden maksukaton kerrytys jne., jolloin maksan lääkkeistä ihan ylihintaa jonku aikaa. oon vaan niin käytännöllinen, että tollaset asiat pitää selvittää. niinku varmaan kerroinki, saan veronpalautuksia, joilla olen ajatellut kustantaa hoidot, mutta siltikin sitä joutuu miettimään tuollaisia näin pienempiituloisena.
RouvaKettunen
Puuhakas puhuja
Jospa Luckyn nega muuttuisi ensi kerralla plussaksi!
Gatusaaa, missä olet?!?
Maikkielle tsempitykset ovikseen!
Suu alkaa olla parempi, vaikka pirullinen viikonloppu oli! Eilen saatiin pupuiltua ja tänään yritän uida liiveihin illalla. KP 12 eikä yhtään ovistuntemuksia. Toivottavasti olis pidempi kierto kun seuraavan kerran päästään vällyjen väliin vasta torstaina..Dellan tavoin vältän yliyrittämistä tässä kierrossa, lopputuloshan oletettavasti kun on tädin kyläreissu..
Gatusaaa, missä olet?!?
Maikkielle tsempitykset ovikseen!
Suu alkaa olla parempi, vaikka pirullinen viikonloppu oli! Eilen saatiin pupuiltua ja tänään yritän uida liiveihin illalla. KP 12 eikä yhtään ovistuntemuksia. Toivottavasti olis pidempi kierto kun seuraavan kerran päästään vällyjen väliin vasta torstaina..Dellan tavoin vältän yliyrittämistä tässä kierrossa, lopputuloshan oletettavasti kun on tädin kyläreissu..
Pikaista omanapailua ja kysymystä oviksesta teille? Kumpi mahtaa olla luotettavampi oviksentunnistus keino, limat vai mahatuntemukset?
Tänään on sitten iltapäivästä asti oikealla puolella alamahassa tuntunut jomottelua ja juilimista. Ovis??? Osuis kyllä aika hyvin päivien kanssa kohdalleen. Limaakin on kyllä vuodellut, mutta ei niin runsaasti mitä joissakin kierroissa. Oishan mulla toki ovistikkujakin kaapissa, mutta mulla on mennyt niiden kanssa jo maku. Ei niistä mitään selkoa ota.... tässä päivien 9-18 välillä lähes aina tulee jonkunlainen viiva tikkuun.
Tänään on sitten iltapäivästä asti oikealla puolella alamahassa tuntunut jomottelua ja juilimista. Ovis??? Osuis kyllä aika hyvin päivien kanssa kohdalleen. Limaakin on kyllä vuodellut, mutta ei niin runsaasti mitä joissakin kierroissa. Oishan mulla toki ovistikkujakin kaapissa, mutta mulla on mennyt niiden kanssa jo maku. Ei niistä mitään selkoa ota.... tässä päivien 9-18 välillä lähes aina tulee jonkunlainen viiva tikkuun.
RouvaKettunen
Puuhakas puhuja
Mä en limaile ollenkaan, joten luotan jomotteluihin. Tosin sillon kun kunnolla juilii niin lh-huippu on ohi. Tikulla olen asian varmistanut useaan kertaan ja mulle toimii! Nimi. Nyt juilii ja eilen on pupuiltu, jes!