Toista tai kolmatta lasta odottavat :)

Ihan niin kuin Tinja sanoi. Itelläkin pinna napsuu muksujen kanssa ja varmasti naapureihin asti kuulunu, kun äidillä ja myös välillä isällä hermo palaa. Se on vaan inhimillistä!
 
Kyllä tääläkin välillä hermo palaa ja ja sitten kyllä kuuluu. Pitäis yrittää eka laskee kolmeen ja miettiä eka että miten nyt hoitaa tilanteen. Se äänen korottaminen tulee joskun liian herkästi.
 
Täällä odotellaan toista, ikäeroa tulee näillä näkymin 1 v 2 kk. Tärppäsi näköjään sitten heti ekasta yrityskierrosta. Toivoinkin mahdollisimman pientä ikäeroa, vielä pienempikin olisi kelvannut mutta käskettiin sektion takia vähintään tämä puoli vuotta odottamaan. Kunhan pysyisi kyydissä siihen 12 vk ultraan niin täytyy alkaa miettimään tarkemmin noita käytännön juttuja... Esim. minun on varmaan taloudellisesti pakko palata välissä töihin, vaikka työnantaja yrittääkin todennäköisesti ylipuhua jäämään kotiin kun tulisi niin lyhyt työpätkä väliin...

No, sitä ehtii onneksi miettimään myöhemmin. Nyt iloitaan plussasta! :happy:
 
Täällä kans hermo kireellä usein noihin lapsiin ja se kun ne tappelee lähes koko ajan keskenään! Huutaa, repii leluja toistensa käsistä ja muuta mukavaa. Välillä mietin että miksi mä hullu haluan tähän vielä kolmannen mukaan tappelemaan :D .
 
Kiitos teille ihanat lohdutuksista! Eilisestä draamasta jo toivuttu,ehkä jaksan tänään olla parempi äiti kun muistan miten paha mieli eilen tuli.:sad001:happy:
 
Toinen tulossa ja ikäeroa tulis 2v 3kk. Ainakin nyt tuo lapsi on tosi innostunut kaikista vauvoista ja tykkää niitä hoitaa. Toivottavasti ei tule suurta draamaa kunhan pikkusisarus syntyy :)
 
Kolmatta odotan [emoji173]️ esikoinen 6 ja kuopus 4. Ikäeroa pojilla 1v8kk. Nyt tulee,jos kaikki menee hyvin,kuopukseen eroa 5 vuotta ja 3kk. Ja esikoiseen siis 6v11kk.
 
Mulla tyttö ja poika ennestään, mikään muu ei eronnut odotuksessa kuin vatsan koko ja kilot:) pojasta mulle tuli 30kg tytöstä 10kg,naapuri ei tajunnut että olin raskaana ennen kuin ihmetteli vaunuja pihassa. Pojasta lähti raskauskilot itsekseen, tytöstä vaikeammin.
 
Kolmas ois tulossa, isommat edellisestä suhteesta täyttää 7v ja 10v eli koululaisia. Miehelle tämä eka. Saas nähä miten raskaana oleminen ja vauvajutut muistuu mieleen näin pitkän välin jälkeen.
Raskauksista tyttöä odottaes söin karkkii kauheest ja poikaa oottaes en voinu syödä lainkaan.
 
Te kenelle on tulossa kolmas tai useampi (useammas?) lapsi, miten keho on jaksanut ne useammat odotukset ja synnytykset?

Mun eka raskaus oli helppo, synnytys ei, mutta siitä toipuminen ja palautuminen taas ok. Siis tarkoitan nyt fyysistä palautumista, arpia ei jäänyt, alapään arvet paranivat hyvin ja huomaamattomasti, kilot tippui nopsaan alle lähtöpainon imettäessä jne. Sittemmin kuitenkin mm. vauva-aika on tuonut muassaan esim. selkäkipuja, ja tissitkin ovat pitkän imetyksen myötä kutistuneet. Ja ikäkin jo painaa (olin tosin jo ensisynnyttäjäksi iäkkäämpi, täytin 35)...

Jotenkin siis mietityttää että miten keho jaksaa palautua useammista raskauksista. Harrastatteko mammajoogaa tmv. mikä pitäisi liikkuvuutta yllä?


Mä en olekaan täällä esittäytynyt vaikka olenkin lueskellut teidän juttuja :)
Sen verran tähän että täällä odotellaan kuudetta lasta ja ikää on 34.Hyvin on kroppa pysynyt mukana ja itseasiassa jostain syystä mun selkäkivut aina helpottaa raskaana ollessa.Ilmeisesti selän asento on "normaalisti" väärä mutta korjaantuu mahan kasvaessa :D Aika kummallista! Harmi ettei voi aina olla raskaana.
En kyllä ole harrastanut mitään joogaa tms mutta perus jumpat ja kuntosalit tunnollisesti käynyt aina loppuun asti.Meillä viimeisin kyllä tuli 36+2 ja aika rivakkaan mutta ei mun synnytykset ole muutenkaan viittä tuntia pidempään kestänyt.Siinä mielessä ehkä vähän hirvittää että uskaltaako loppuvaiheessa mennä edes kyykkyyn ettei tarvitse kotiin synnyttää :D
 
Tässä täytyykin ihan asennoitua nautiskelemaan viimeiset kuukaudet siitä, kuin helppoa kaikki on, kun on vaan yksi lapsi. Välillä miettii joitain tilanteita, et miten tämänki olisi selvittänyt jos kainalossa olisi huutava vauva.
 
Vau, kuudes! :) Hatunnosto! Toivottavasti jatkuu sama meno noiden selkäjuttujen kanssa. Mäkin muistelisin, että kaikesta krempasta huolimatta olin yllättävän hyvässä vedossa viimeksi. Tämä on siis toinen aluillaan.
 
Täällä odotellaan myös toista ja ikäeroa tulee n. 2v7kk. Omasta mielestä tuntuu ihan sopivalta tuo ero. Esikoinen kuitenkin vielä pieni, mutta silti osaa joissakin asioissa olla jo melko omatoiminen. :)
 
Mulla kyllä sama että mietin jos tämä nyt jatkuu niin miten nopea se seuraava synnytys sitten tulee olemaan. Kuopus kun syntyi 2,5h. Kerkesin olemaan jopa 30min sairaalassa ennen kun poika syntyi. Kerkeenköhän sairaalaankaan. Vähän kallistunut tuohon käynnistykseen.
 
Ei ne käynnistä ilman syytä, eikä syyksi riitä pelko liian nopeasta synnytyksestä. Onhan se muutenkin parempi niillä kehon omilla hormoneilla saada homma pyörimään ja kipukin tulee silloin asteittain, jolloin kroppa ehtii tottua siihen paremmin kuin käynnistettynä.
 
Noissa varmasti eroja paikkakohtaisesti. Olen useammankin kuullut että kun ed.synnytys noin 2h tai nopeampi niin suositeltu seuraavassa raskaudessa synnytystapa-arviota.
 
Takaisin
Top