Toinen haaveissa <3

Onnea kaikille plussanneille!:)

mitenhän pian kuukautisten jälkeen ovulaatio voi aikasintaan tapahtua? Mulla ollu ovisoireita tänään ja menkat loppu vasta lauantaina, voiko se olla mahdollista? Ja viime kierto oli pari päivää pidempi kun yleensä o_O tosin tuli mieleen, että esikoista yritettiin yli puolivuotta ja sitten kun touhuttiin muutama päivä ennen näitä oletettuja hedelmällisiä päiviä, niin tärppi kävi... Outo tää naisen kroppa (ja mieli) niin kun täällä on aiemminkin todettu :happy8
 
Jnnajsmine mäki ymmärrän kyllä sun pointin! Tutustuminen tapahtuis ihan rauhassa sairaalassa.. mutta mä en saanu nukkua synnärillä ku 1-3 tuntia vuorokaudessa, koko ajan piti syödä tai pumpata tissejä tai muuta aktiviteettia , sit ku viimein sain lapsen pois vaavasta ni hän pitiki hereillä.. myöski vieraita kävi ihan älyttömästi, asteittain.. yöt meni imetysharjoituksissa tai itkiessä. Ennemmin pyydän meille jonku mummon tai muun tuttavan joka vois esim. ulkoiluttaa esikkoa ja hoitaa, saa omassa rauhassa keskittyä uuteen tulokkaaseen ja ehkä saattais saada nukahtaa.. eikä kotona oo tiettyjä ruokailuaikoja niinku synnärillä, mun unipätkät sattu jostain syystä AINA ruoka-aikaan :D sit tultii herättään et eksä meinaa syödä, hups :P

Ainii ja jos se seuraava laps joskus tulee ni isäukko saa kyllä pitää ne isävapaat heti siinä alussa! Tän ekan kans ei pitäny mut sil alkoki kesäloma melkein heti..
 
Jos vielä synnärille pääsen ni en kyllä tahdo siellä kovin kauaa aikaani viettää. Viimeks synnyttäneiden osastolla elo oli ku ois yrittäny rautatieasemalla nukkua. Koko ajan kolinaa ja pauketta ja ihmisiä tuli ja meni. Huonekaveri soitteli jotai puheluita yöaikaan ja otti salamalla kuvia vauvastaan niin että koko huone välkky. Kaiken huippuna oli yks ilta klo 22 ku joku random sairaanhoitaja tms herätti mut vain kysyäkseen että mitä mulle kuuluu?!? Sain 2 eri antibioottia tiputuksena rytmillä klo 00, klo 8 ja klo 16. Siinäki meni aina semmonen 1,5-2 tuntia ja samalla mitattiin kuume ja verenpaine (myös yöllä). Ei siellä hetken rauhaa ollu. Imetysharjoituksia haluttiin pitää just silloin ku mulla oli se antibiootti menossa eli yks käsi vaan vapaana ja tietysti just ruoka-aikaan niin etten päässy ite syömään. Kyllä sit jälkeenpäin käytiin huuli pyöreenä kysymässä että enkö ollukaan syöny (ku ei ollu tyhjiä astioita). Joo en ollu en... Ihan hirvee paikka. Mullahan ei itellä ollu edes vauvaa siellä osastolla ku kerran päivässä sen pari tuntia kun oli kaikkea häikkää ni se joutu olemaan keskolassa hoidettavana. Eli oli aika tuskaa olla semmosen huonekaverin kanssa jolla se oma pieni siellä vieressä 24h oli.
 
Kp 35/29 ja nega. Nyt sit vaan odotellaan. Onneks palkkapäivä on vasta huomenna niin ennen sitä ei voi ostella mitään testejä :D Oon testannu vaan raskauskeijun herkillä testeillä. Olisko syytä kokeilla jotain muuta merkkiä vai vaan luovuttaa ja jäädä odottamaan menkkoja?
 
Miitu, kyllä tuossa viivat näkyy munkin mielestä ;)

Meillä kans tuntuu mummolassa olevan ihan eri säännöt... Raivostuttaa.

Tästä jos tärppää niin ikäeroa tulis 11kk. :D

Meillä oli onneksi perhehuone laitoksella, ei tympeitä eikä vähemmän tympeitä huonetovereita. Mies oli mukana koko sielläolo ajan. Mua ärsytti kans kun sairaalassa oli niiden oma rytmi (tietysti ihan järkevää..) mutta aina kun kte sai unenpäästä kiinni tai vauva nukkui niin tuli jotaim näytteenottajia, ruokailu tms. Imetyksestä jäi sairaalan osalta huono maku, tuputtivat pulloo ja lisämaitoo jo 2vrk. Ja siitä lähti kierre.,. Ens kerralla oon itte viisaampi, ahmin enemmän tietoa yms. Olis kiva, jos pääsis sairaalastakin vähän aikasemmin. :happy:

Omaa napaa: kp21/29. Testit loppu mutta tilasin lisää :happy112! Eilen aamupäivällä alkoi sattua ja repiä alavatsaa niin kamalasti, että oli kyllä verrattavissa ihan supistuslsiin/jälkisupistuksiin... Oli pakko ottaa särkylääkettä että sain esikoista hoidettua. Samalla alkoi sit vuotaa aika reilusti.. Mutta iltaan menneasä oli jo kokonaan ohi. Mitähän ihmettä tää oli? Kiinnittyminen? Ovulaation tunnistin jo limoista muistaakseni kp11. Tällasta ei oo koskaa aiemmin tuntunu. Alaselkää kans jomottaa ja on kyllä
Niin turvonnu olo että ihan pahhaa tekkee! :D vuotoa oli myös kp 17-19 :confused005 .. Oon vähän hämmentynyt.
 
Muokattu viimeksi:
Mashnu tiiän niin tuon tunteen.. Mulla vauva ei ollu ollenkaan osastolla mun kanssa kun oli teholla. Itellä hirvee ikävä vauvaa ja itkua väändin kun muut vaan kävi synnyttää ja tulivat takas huoneeseen ja vauva oli heillä 24h vieressä. Mua ärsytti myös vauvojen itkut juurikin tuon takia kun oma oli poissa. Jouduin kävelee ihan kauheissa kivuissa toiselle puolelle sairaalaa kattoo mun pikkusta. Kukaan hoitaja ei koskaan kerenny mua viemään pyörätuolilla sinne. Sain myös antibiootteja kolmesti päivään suoneen, mut sen tippumiseen meni vain onneks 5min. Olin hemmetin uupunu ja tuskissani enkä siitä syystä jaksanu pumpata ja kiikuttaa maitoo teholle niin paljon kun olis ehkä pitäny. Sain onneks korvatulpat, että sain nukkua ja nukuinki sit melkein vuorokauden ympäri.. Ja mä olin huoneessaa jossa oli neljä vauvaa.. Tuntu pahalta ku ne tuli vaan sinne ja sit lähtivät parin päivän päästä pois ja ite jäin sinne. Sain vielä lisä itkun aihetta kun vauva tuotiin hengitysvaikeuksista huolimatta mun viereen aamulla ja sit kiikutettiin takas illalla teholle happiviiksiin koska muuttu siniseks. Pikkasen siinä kohtaa olin lääkärille vihanen joka "kotiutti" mun pikkusen.. Kaikkee siellä sattu ja tapahtu ja kaikkee olettivat mun tekevän siinä olossa.. Onneks ei tartte siellä enää synnyttää vaan meen yliopistolliseen seuraavan kanssa jossa tunnen enemmän olevani kotona koska siellä aina käyny.

Huh kylläpäs tunteet nous kovasti pintaan tätä kirjottaessa ja muistellessa. Anteeks avautuminen. :)
 
M@u meillä myös tuputtivat toiselle pulloo hengitysvaikeuksista huolimatta. Eihän pikkusella kulkenu nenän kautta henki niin miten se voi pullosta ottaa. Sanottiinki sit toivomukseks, että annetaan nenämahaletkun kautta maito (kun hänellä sellainen jo oli) eikä kiusata pullolla ja sit kun vaikeudet on voitettu niin opetan tissille. Noh eihän ne uskonu sit vaan aina pullosta antovat. :(
 
Mintukka, kuulosti kipeän tutulta tarinalta. Oli ihan hirveetä, kun muut sai vauvan suoraan syliin, ja ite makasi piuhoilla sänkyyn köytettynä pystymättä nousemaan seisomaan. Mä en päässyt edes katsomaan vauvaa, ennen kuin ehdittiin vuorokausi synnytyksen jälkeen pyörätuolilla viemään, kun en verenhukan takia pysynyt omilla jaloillani. Onneksi olivat sentään niin ystävällisiä, että eivät majoittaneet mun kanssa samaan huoneeseen ketään, jolla olisi ollut vauva vierihoidossa.
 
Olitte täällä synnytyksistä puhunut. Mulla oli ihana ja helppo synnytys. Kotona jo tens käytössä. Sairaalaan ku mentiin 3cm auki. Olisivat lähettäneet kotiin, mutta 50km matkaa sairaalaan ni päästiin saliin ku ei ruuhkaa ollut. Seuraavalla sisätutkimuksella olin 5cm auki ja siitä 20min ni loput 5cm oli avautunut. Kyllähän se pieni shokki oli, kun noin nopeesti piti avautua. Tenssillä mentiin ponnistukseen saakka, jonka jälkeen laitettiin paikallispuudute. En kyllä tiedä kerkeskö vaikuttaa kun samantien aloin ponnistaa.

Sairaalassa kerittiin kaiken kaikkiaan olla 4h kunnes vauva oli ulkona. <3

Meillä täällä esikoisen kanssa vauhtia ja vaarallisia tilanteita kun kiipeilee ja ottaa tukea vasten askelia. Säikäyttikin meijät ja käytiin ambulanssilla pyörähtämässä sairaalassa.

Täällä tuntui pari viikkoa sitten et ois ovis ollut, mutta testannu en. Eikä mulla raskaustestiäkään oo. Jos ei tällä viikolla näy ni taitaa täytyä muuton jälkeen testata. :)
 
PepeXXL mitä ihmettä, 3cm auki ja kotiin oisivat lähettäneet?! :o meillä on vaan 15min matka sairaalalle, en ois suostunu siltikään lähtemään kotio tossa tilanteessa :wideyed:

Miäki sain vauvan vierihoitoon vasta vajaa 2vrk synnytyksestä. Oli aika shokki ku heräämöstä kärrätessä kertoivat ohimennen että vauva on otettu pois isältä ja viety valvontahuoneeseen, eivät meinanneet edes kertoa että miksi. Kai se on heille arkipäivää että vauvatjoutuu sinne mutta ensisynnyttäjälle varsinki (ja kelle vaan ) on shokki kuulla tollasta.. onneks ei ollu huonekaveria ja valvontaosasto oli huoneeni vastapäätä. 13h leikkauksesta mulla oli ekan kerran nousemisharjotus ja siitä parin tunnin päästä uudestaan. Toisella kerralla mukana ollu kätilö ei auttanu yhtään ja oli vittumaisella asenteella että et sä sieltä ylös pääse ku vingut että sattuu.
Sit ku ukko tuli käymään ni käskin sen auttaa mut ylös (salaa henkilökunnalta) ja seuraavalla kerralla ärsyttävällä kätilöllä loksahti monttu auki ku pääsinki ylös ite :finger: sanoki viel et en ois uskonu että pääset ylös :bored:
taju meinas lähtä joka kerta, verta menetin 800ml synnytyksessä ja sektiohaavaa repijokainen ylösnousu. Vähemmästäki kai alkaa hikoiluttaa :D
 
Multa vietiin myös esikoinen tosi nopeasti valvontaosastolle, ehti hetken olla masun päällä jä leikattiin napanuora. Oli hieman vaisusti hengittävä. Oli kauheaa kun vauva vietiin mutta olin niin sekasin että en oikein tajunnut sitä murehtia. Vasta samana ilta sain vauvan viereen. Ja joo oli rasittavaa olla muiden kanssa samassa huoneessa. Jouduttiin olemaan sairaalassa 5 päivää ja viimeisille päiville saatiin perhehuone ja sitten oli ihan kiva. Ei mulla olisi mitään sairaalassa oloa vastaan jos saisiki heti perhehuoneen. :grin
 
saako perhehuoneeseen ottaa lapsia muuten mukaan? pahoittelen, oon uuno enkä tiiä :hilarious:
 
Joo no ei se sairaalassa olo mitään herkkua silleen ollut, aluksi sielä oli ihan hirveää olla, kaikki oli niin uutta. Enkä ekana yönä nukkunut käytännössä ollenkaan, joten olin semmosen 4-5 vrk valvonut putkeen :D Kolmas ilta/yö oli kyllä mukavampi, kun huonekaveri kotiutettiin niin sain olla silloin rauhassa. Seuraavana aamuna sain sitten uuden huonekaverin.
Mutta tuli kyllä vaan kökötettyä koko aika siellä omassa loossissa, sieltä ois saanut hakea itse kaikkea iltapalaa jääkaapista jne ja enhän mä semmosia tajunnut hakea kun en uskaltanut jättää poikaa hetkeksikään yksin :D Hyvä, jos vessaan uskalsi mennä.
Mutta nyt varsinkin, kun oon koko kesän käytännössä yksin hoitanut vauvaa ja miehen lapsia, niin kyllä se sairaalassa olo tuntuisi niin mukavan rauhalliselta! :D Mulla oli onneksi tosi ihania kätilöitä siellä, yhtä vanhempaa yöhoitajaa lukuunottamatta. Se oikein väkisin käski nukkumaan vauva vieressä, vaikken saanut nukuttua sitten itse ollenkaan, kun pelkäsin liiskaavani pienen..
 
Mekin jouduttiin olemaan sairaalassa ensin 5 päivää kun pojan sokereita tarkkailtiin ja keltaisuutta. No, päästiin päiväksi kotiin ja mulla nousi 40 asteen kuume. Meillä oli painokontrolli seuraavana päivänä niin samalla reissulla takaisin osastolle, syynä kohtutulehdus. Yhteensä 12 päivää sairaalassa ja perhehuoneessa oltiin. Maksoi lomamatkan verran, mutta lomasta kaukana. :hilarious: En jaksa tarkemmin eritellä, mutta osalla kätilöitä oli inhottava asenne ja nukkua en siellä osannut, enkä saanutkaan kun koko ajan rampattiin antibiootti tippaa laittamassa yms. Me kyllä miehen kanssa nautittiin muuten, kun sai keskittyä ihan vain vauvaan kun ei tarvinnut murehtia kotitöistä tms. :wink Sairaala on sairaala.
 
Meilläki tuli iiiihan kivasti maksua sairaalasta. Sellanen 600 euroo loppuvuodesta ja sit maksukatto nollaantu tammikuun tullessa ja jouduttiin maksaa toiset 600 euroo.. Noh tältä vuodelta on maksukatot täynnä osastohoidon osalta että ilmasiks pääsee jos osastolle joku meistä sattuu joutumaan.. Mä menetin 700ml verta ja hemppa laski 89 eli oli tosi väsyny olo.
 
Nyt menee jännäksi. Kp26 ja ovistesti melkein plussa. Katsotaan tuleeko se ovis todella vai käykö niinkuin ennen ekoja menkkoja, että ovis yrittää nyt tulla, mutta kun ei onnistu niin menkat alkaa parin päivän päästä..
Toivotaan että ovis tulee ja parin viikon päästä sais plussaa testiin. ;)
 
Mulla oli ollu kanssa hemppa piirun päälle 80 eikä kukaan maininnu asiasta mitään... Vasta jälkitarkastuksessa kerrottiin paljo se oli ollu. Ei ihme että mua väsytti...
 
Mä menetin kans 700ml verta. Enää en muista mikä hemppa oli mut se laski kyllä tosi alas enkä pystyny ees tyynyillä tuettuna olemaan puoliksi istuvassa asennossa kun taju meinas heti lähteä. Pyörryinki salissa tikkauksen jälkeen kun yritin nousta ylös :D
 
Joo ei ihme, että tuollasten verenmenetysten jälkeen väsyttää. Ja sit meillä ainaki siellä sairaalassa tuputettiin sitä herutusta ja pitäis sitä pitäis tätä. Joo ymmärrän kyllä, että vauva tarvii mahollisimman äkkiä omaa maitoo mut ei sillon vaan pystyny alottaa heti. Pakko oli kerätä voimia ensin.
 
SeEnsimmäinen täällä kuulemma lähetetään kotiin jos alle 4cm Auki :D tuli se sama kätilö sanomaan et ei olis ikinä uskonu et näin nopeesti syntyy. Mulla ei ees vahvasti piirtynyt supistukset kertaakaan käyrille.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top