Tammikuussa Tapahtuu :)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja rozie
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mahtavaa Lumienkeli ja onnea!

Täällä herättiin aamulla taas tylsistyneenä...ei vieläkään mitään. Ei edes suppareita. Koko yö taas ihan normaalin levottomasti, tunnin välein heräilyä ja pari kertaa vessaan.
Pitäis varmaan koittaa hieman rauhottua mutta vaikeetahan tuo on kun neiti kyllä myllertää masussa minkä kerkiää..ei vaan taida haluta tulla ulos. Niin hienosti oon jaksanu koko raskausajan olla kärsivällinen mut nyt..ei enään!
Noh, muutaman tunnin päästä sitä pitäs taas sinne neuvolaankin mennä.
Nyt vois pitää masuasukin kanssa pienen juttutuokion kun tuntuu heränneen aamupala lähetykseen. Jos vaikka saatas sopimus tehtyä, että millon tyttö on tulossa ulos =)
 
Huomenta, päivää,

Mulla tuo nukkuminen vaihtelee ihan hirveän paljon, joinakin öinä huomaan nukkuneeni todella hyvin ja sikeästi, ehkä yhdellä vessakäynnillä koko yön. Joskus sitten ei saa unta millään, ja jos nukunkin niin tuntuu kuin olisin vain torkkunut puolivalveilla.

Wii: kiitos muuten vinkistä: ostin sitä luumunektaria ja vatsahan rupes keskellä yötä yllättäen toimimaan  [img]http://www.cosgan.de/images/smilie/froehlich/a050.gif[/img]  (en usko että johtuisi synnytyksen lähestymisestä :) )

Muksu jytyää vatsassa aikalailla entiseen malliin. Ei tarvi erikseen liikelaskentaa suorittaa. Onneksi, sillä jos se tästä hiljenisi niin olisin varmaan heti paniikissa että istukka lakkaa toimimasta jne....

Lumienkeli nyt sitten synnyttämässä vissiin. Voi kun pääsisi itekin jo emoticon

Mukavaa perjantaita kaikille ja koitetaan kestää tämän turhautumisen kanssa!

 
Joo, koitetaan jaksaa =D Turhauttaa kyllä tosiaan, (jos nyt vähän vielä jatkan tätä aamulla aloittamaani kitinää) sillä neuvolassa kun kävin juuri äsken niin sieltäkin todettiin tyynesti, että "Voi mutta tässähän taitaa mennä vielä reilusti ainakin viikko..jos ei mitään supistuksia tai muuta ole ollut niin.."
ARGH! Kärsivällisyys tuntuu olevan niin lopussa, että edes avopuolison ystävän luokse ei jaksaisi lähteä iltaa viettämään...
Mustahan kuoriutui oikea loppuraskauden hirviö...emoticon
 
Jep, jep, yritin sitten varata aikaa siihen yliaikakontrolliin, kun neuvolasta käskettiin varata perjantaina, jos ei kuulu sitä ennen vauvaa... Ajanvaraus klo 13-14.30 ja soitin kello 14. "Emme enää ota ajanvarauksia, soita seuraavan kerran maanantaina kello 13 - 14.30". Tosi reilua. emoticon 
Panadolia kitusiin on taas joutunut vetämään selän takia, mutta jos hyviä puolia hakee niin supparit on edelleen jatkunut, mutta vaan 45 min välein. Mutta jospa ne siitä kiihtys... hope so.
 
Yritetään jaksaa ja sitä KÄRSIVÄLLISYYTTÄ toivon kaikille, myös itselleni!

Tiedän kokemuksesta, että nuo 40+ päivät ovat yhtä kärsimystä, päiväkin on liikaa... Etenkin jos vointi ei ole erityisen hyvä. Mulla eka lapsi syntyi viikolla 40+4, toinen 41+2 ja kolmas 41+3, eli raskauden kesto vaan näyttää kasvavan kerta kerralta! emoticon

Mä ainakin yritän elää ihan normaalia elämää, voinnin mukaan. Yritän keksiä tekemistä päiviin, tavata ystäviä ja meneehän tietysti tän pesueen arkirumbaankin aikaa. Tosin lapset ovat jo 14-, 12- ja 5-vuotiaat, joten isommat lapset ainakaan eivät äitiä tarvitse (omasta mielestään) kuin rahoittajana ja autonkuljettajana ;) Narisin tossa kuitenkin jo miehellekin että saa keksiä kuopukselle ja mulle jotain kivaa tekemistä viikonlopuksi...

Joku kyseli vauvan kiinnittymisestä. Mulla kaikki lapset ovat kiinnittyneet vasta synnytyksen käynnistyttyä ja lapsivesien mentyä. Tämäkään vauva ei ole kiinnittynyt, mutta on laskeutunut alaspäin jo jonkin verran, peppu on valahtanut aivan kylkiluiden alapuolelta noin 5 senttiä alaspäin. Satunnaiset supistukset ovat myös viime päivinä lisääntyneet ja kohdunsuulla tuntuu ajoittain painetta ja pistävää kipua. Vauva olisi kyllä jo tervetullut tännekin, mutta mun taustalla odotusta lienee kuitenkin jäljellä vielä 3-4 viikkoa!
 
Sairaalassa nyt pötkötelty koko päivä, ja synnytyksestä ei tietookaan :( Se käynnistetään aamulla jos ei ala yön aikana.. huh kyllä jännittää mennä nukkumaan..alkais ny luonnollisesti!
 
Täälläkin jotenkin hiljaista emoticon  Tuoreet äidit tietysti ihastelevat nyyttejään, ja me vielä mahailevat vaan odotamme että jotain jo pian tapahtuisi. *Huokaus*

[img]http://www.cosgan.de/images/smilie/traurig/g045.gif[/img]  Kertoisi nyt joku edes jotain jänniä juttuja päivän piristykseksi, jooko!
 
Sadepilvi: as you wish.... Jännitystä siis.. Ensimmäinen yö kotona takana ja olihan se jännää!!

Voi luoja, ekan kerran kun nukahdin niin heräsin vasta siihen kun olin jo jalkeilla pinniksen luona tarkistamassa että hengittääkö vauva ja onko se siellä, sydän laukkas n. miljoonaa ja meinas olla vetelät housussa. Siihen suuntaanpa se yö sitten sujui, neiti heräili aika usein syömään, mikä on hyvä koska paino saisi nousta kohisemalla, ohjeena olis kolmen tunnin välein 20 min imetystä ja lisämaitoa johonkin väliin mutta neiti heräili useammin ja söi vähemmän kerrallaan mutta hyvin kuitenkin. Välillä nukutin pinniksessä ja välillä vieressä, omaan säpsyilyyn ei tällä mitään vaikutusta, korkeintaan 10 min ja säpsähtää hereille tarkistamaan hengitystä...

Mies lähti neljän maissa töihin, nousin pesemään tuttipulloja ja vähän touhuilemaan muutakin, sitten nukuttiin neitin kanssa vierekkäin melkein kymmeneen, neiti aina tunnin kerrallaan ja äitee samoin mutta säpsyen...

Auringon noustua oli jotenkin turvallisempi olo ja sainkin aamulla paremmin nukuttua ja nyt on ihan pirteä olo. :)

Tässä opetellaan toimimaan kotona, kylppärissä pitää heti tehdä muutoksia käsien ulottuvilla olevien tavaroiden kanssa, sitä ei osannut tehdä ennakkoon oikein. Ihanaa kun vauvalla on sopivammat vaatteet, sairaalan vaatteet kun on niin armottoman isoja.

Kissat on hiukkasen ihmeissään, kun tultiin kotiin tunkivat poski toisen poskea vasten päänsä yhtä aikaa kaukaloon, unohtui se keskinäinen nokkimisjärjestys :D Kovasti vauva kiinnostaa, ja ovat hiukan ihmeissään kun en jouda niitä paijaamaan mutta pitää helliä niitä kunhan mies tulee kotiin.

Joskohan sitä jaksaisi kohta väsätä sitä synnytyskertomusta tuonne...

Ihanaa pakkaspäivää kaikille emoticon
 
Voin vaan kuvitella, kuinka jännää ensimmäiset yöt on. No niitä odotellessa. Mun äiti on ihan varma, että en pääse laskettuun aikaan asti ja soittelee joka aamu että vieläkö oot kotona. Kuulemma kukaan muukaan suvun naisista ei ole päässyt "maaliin" asti. Toivottavasti tässä alkas tapahtuun. Sadepilven kans sovittiin viikonlopuksi synnytystreffit OYS:iin emoticon , mutta ei tämä nyt lupaavalta näytä.

Aamulla kirpakassa pakkasessa (yli 25 astetta hyi) lenkki koirien kanssa ja nyt siivoamaan, että jos tämä tästä pikkuhiljaa. Vauvan peppu onneksi tuntuu jo huomattavasti alempana. Vielä viikolla se oli ihan kylkiluitten alapuolella. Pari kipeää supistusta sillon tällön.

Kirjotelkaanhan synnytyskertomuksia jakautuneet, kun ehditte. Niitä on tosi mukava lukea.
 
Voi kun täälläkin olisi jotain synnytyksen merkkejä, mutta ei mitään.

Eilen käytiin hakemassa kokoarvio meidän "pikkuiselle", vain 4158g.. Ei aleta käynnistelmään kun siitä on kuulemma vain enemmän harmia kuin hyötyä.. Niin minähän sen joudun puskemaan ulos eikä se lääkäritäti. Lantiossa on kuulemma kuitenkin hyvin tilaa, sen kyllä osasin arvata itsekin kun on niin levinnyt. Ja kaveri kuulemma on alkanut laskeutumaan vihdoinkin.

Tulisi jo pihalle emoticon
 
Tuli tässä mieleen joitain lisävinkkejä sairaalaan...

Syökää niitä kuivattuja luumuja, ainakin meillä niitä oli päivähuoneessa koko ajan saatavilla ja ne estää mahan liian kovettumisen että sitten kun lopulta toimii ei olisi niin tuskaista. Toisena päivänä sainkin kolmen kerran lääkkeet mahan pehmittämiseksi eikä tullut sitten ongelmia kun maha lopulta toimi.

OYSissa on ainakin synnytyssalissa lämpöpussit talon puolesta, eli omaa ei tarvitse ottaa mukaan vaan kätilö kysyi heti että haluanko pussin ja kyllä siitä oli apua.

Omat eväät oli ihan turhia, en juonut kuin kaksi omaa mehua koko aikana kun evästä saa talon puolesta ihan riittävästi myös synnytyksen aikana. Oma vesipullo oli hyvä olla.

Kirjaa en edes aukaissut koko aikana, ei kiinnostanut yhtään vaikka normaalisti luen koko ajan. Miniläppäri oli kivempi aukkojen täyttäjä kun pystyi juttelemaan ihmisten kanssa.

Imetysliivit oli tarpeen vasta kun nännit kipeyty niin että liivien avulla sai voiteen hautomaan niitä.

Wii: se fööni on varmasti ihan turha, mua ei ainakaan kiinnostanut mikään muu kuin että tukka oli kiinni. Meikata jaksoin hiukan eilen kotiinlähdön kunniaksi, huonekaveri meikkasi aina ennen miehensä tuloa mutta mua ei jaksanut sekään kiinnostaa kun ei se meikki paljoa auta kun on väsynyt ja turvonnut :D
 
Täälläkin odotellaan merkkejä...ja jotain pientä tossa tais jo ollakkin (niin ainakin luulisin) kun vähän kipeemmältä tuntu =P
Nyt on iso salaatti vedetty napaan ja tunnin päästä saunomaan..jos tulis tytölle vaikka senverra kuumat oltavat, että on pakko tulla ulos..hihi >=)
 
minäpä haluaisin taas vauvan masuun ja synnyttämään... oli se niin kivaa ja jännää ja shutkot helppoo :D mutta jos odottelis että tuo pikku nuppu kasvais tuosta ensin vähän. Nauttikaa nyt täysin rinnoin loppu raskaudesta!
 
Täälläkin oltais menty testaa oisko saunassa tullut tarpeeksi lämmin että olis vauveli halunnu tulla pihalle. Mutta vesijohtoputket päätti sitten toiste. Putki vuotaa jossain ja vettä tulee todella heikolla paineella. Eli eihän tässä uskalla mennä suihkuun jos ne paineet katoaa kokonaan.
Vettä onneksi tulee hanasta mutta meillä on onneksi mallia HALPA oleva pönttö mikä ei sitten voi täyttyä kun on liian vähän painetta. Onneksi siellä vessassa ei tarvitsekaan käydä usein... Hittolainen!! emoticon
 
Ei auttanut täällä saunomiset..ei niin yhtään =D
Mutta tänään on jokatapauksessa se maaginen laskettu aika...saas nähä mitä tapahtuu emoticon
 
Täällä alkaa kans olla se maaginen päivämäärä pian käsillä. Huomenna siis.. Kyllä tässä alkas olla jo valmis vaihtaan tän "nahkapallon" siihen vauvaan, vaan eipä oo mitään merkkejä sen suuntaan, et kaveri tänne ulkomaailmaan haluais. Itse oon kuitenki asennoitunu aika hyvin siihen, et menee helposti pari viikkoo yli, ainaki tähän asti, mut saapa sit nähä, kuin huomisen jälkeen alkaa aika madella entistä hitaammin.. Mun miehellä alkais pakkoloma 19. päivä ja hän sanoikin, et voisin sinne asti yrittää oottaa, et hänki sais sitte täysillä keskittyä VAIN meihin. Eikä tuo nyt varmasti mikään mahottomuus ole, "pitää jalat yhessä" sinne asti. Yksin ku on kotona (tai siis koiran kanssa) tuntuu ettei päivät kulu millään ja haluttais vain nukkua vuorokauden ympäri.. koiralla meinaa välillä kärsivällisyys loppua ku mamma ei jaksa yhtään mitään. Ite ootan kovasti, et pääsis jo liikkuun normaalisti, ku nyt musta on niin hankala lähteä ees kävelylle, kun jo pelkkä pukeminen on niin tuskaista ja hikistä, puhumattakaan kävelystä, kun ei mahu kunnolla muut kengät jalkaan ku huopikkaat ja mulla on vaivannu toinen jalkapohja jo aika pitkään.. siis tuntuu siltä että se repeää, tosta keskeltä halki.. ja sen vuoksi onkin liikkuminen jäänyt turhan vähälle tässä loppuraskaudessa. Nukkuminen on myös mulla ollu aika katkonaista ainaki kuukauden päivät. Toisinaan ku yritän mennä nukkumaan, uni ei vain tule ja kun en raaski häiritä miehen unia, makoilen sinnillä sängyssä hereillä, joskus jopa 3-4 tuntia.. aamusta sitte kyllä nukuttais oikein hyvin ja jonain päivinä oon sitte nukkunutkin yli puoleen päivään. Mun ei tarvi hirveen usein nousta pissille, yleensä riittää se kerta yöhön, mut heräilenki sit muuten usein esim. siihen, et on kuuma, nenä tukossa, vaavi painaa mun kylkeä niin että selkäpuoliki on ihan jumissa tai käsi puutuu ja millon mihinkin.. normaalisti mulla on hurjan hyvät unenlahjat, en oo koskaan kärsiny unettomuudesta, siksi tää varmaan tuntuuki niin ahistavalta kun ei saa nukutuksi. No joo mutta siis täytyy olla tyytyväinen, että tämä raskaus itessään on mennyt tosi hyvin, eikä ole vaavilla ollut mitään hätää. Nyt kun vaan saisi sen pikkuisen vielä ehjänä tähän maailmaan, niin kaikki ois hyvin. Mutta ei kai mulla tän ihmeempiä, piti vaan munki kommentoida, kun täällä on muitakin jotka vielä odottelee jakautumistaan.. että jos yhtään lohduttaa niin kyllä meitä vielä on :)
 
Jalo: suosittelen kyllä että nukut sitten päivällä jos vaan joskus onnistuu edes :) Mulla meni ensin yö päänsäryn kanssa valvoessa ja seuraavana yönä tulikin lähtö, laitoksella eka yö oli mikä oli ja toisena yönä sain nukuttua jonkin verran mutta päivällä en ollenkaan. Viime yönä lopulta väsymys voitti ja sain jopa nukuttua ihan kohtuullisesti.

Eli nukkukaa joka ikinen hetki milloin vaan uni voittaa, tiesin toki itsekin tämän ohjeen ja olisinpa vaan noudattanut sitä niin laitoksella olo ei ehkä olisi mennyt niin sumussa... :)
 
Terveiset kylpylästä! Uskaltauduimme sitten lähtemään yhden yön kylpylälomalle, tosin vain tunnin ajomatkan päähän kotoa, mutta kuitenkin!

Altaisiin mulla ei ollut enää mitään asiaa, koska kohdunsuu on hieman auki, mutta saunaan pääsin. Mies oli myös varannut mulle jalkahoidon! Lisäksi sain viime yönä nukuttua paremmin kuin viikkoihin. Nyt jaksaa taas suhtautua odotukseen aivan eri tavalla!

Mustikillehan on lupailtu reippaan kokoista vauvaa. Toivottavasti sinäkin pääset pian tositoimiin!

Sallalle tsempit la-päivään ja sitä mahdollisesti seuraaviin odotuspäiviin! ;)

Nuo ensimmäiset päivät synnytyksen / sairaalasta kotiutumisen jälkeen ovat jotenkin "outoa" aikaa. Itse ainakin olen ollut aina "ihan pihalla", olo on jotenkin epätodellinen. Kaikki aistit tuntuvat olevan virittäytyneet ihan äärimmilleen, sitä käy aivan ylikierroksilla... No, se onneksi helpottaa! Nukkumista suosittelen ennen vauvan tuloa Rozien tapaan minäkin. Sairaalassa nukkumisesta harvoin tulee mitään, vieras paikka, vieraat äänet ja tuo ylikierroksilla käyminen takaavat sen..
 
Mistä tietää että lapsivettä tihkuu?
Hommailtiin tuossa miehen kanssa ja nyt tihkuu vähänväliä jotain housuun. laitoin siteen, mutta en tiedä onko se virtsankarkailua vai mitä kun valuu kaiken maailman tavaraa tuolta emoticon
Äitipolilta sanoivat että jos vedet menee nii ambulanssilla koska  on perätilassa..
Nyt on rv 38+2 ja vasta parinviikonpäästä sektio aika.. :/ pelottavaa.
 
Citronella: Jos et pysty pidättelemään niin voi olla lapsivettä, monesti se on punertavaa. Soita ihmeessä synnärille ja kysy, voit käydä siellä tarkistuttamassa tilanteen.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top