Takana tosi huono yö. Meni syömiset ihan päin persettä, koko yö hirveää ähinää, oin herkästi rinnalle, että rauhottuisi mutta koska ei ollut nälkä, tuli suurin osa maidosta aina ulos, oltiinkin koko ajan ihan maidossa. Sitten alkoi kakkaaminen, vaikka nyt viime aikoina ei ole enää öisin kakannut. Ajattelin sitten, että no hitto mennään vaihtaa vaippa kun ei tuolta ähinältä saa kuitenkaan kukaan nukuttua. Sitten valvottiin tunti. Tiesinhän minä sen, että niin käy jos kakkavaippaa alkaa vaihtaa. No joo, ähinä jatkui aina vaan, kunnes luovutin ja päätin aloittaa aamutoimet. Ähinälle tuli stoppi. En oikeasti tajua, mikä tossa ähinässä on. Välillä mietin, että josko on liikaa kuplia masussa kun ei öisin röyhtäillä, mutta nyt röyhtäytin ahkerasti ja ähinä tosiaan loppuu kun herätään kunnolla. Tiedän kyllä, että toi ähinä on yleistä ja tavallista vauvoilla, mutta mikä idea siinä mahtaa olla?
Tosta iltasin tiheästi syömisestä: jos on rintaruokinnalla, niin äidinmaitohan on erilaista iltasin ku päivisin. Illalla siinä on vähemmän rasvaa ja enemmän "unilääkettä". Mikäs se nyt säätelikään unta...serotoniini? Eniveis. Mutta koska maidossa on vähemmän rasvaa, vauvat herkästi syö illalla ja yöllä tiheämmin kuin päivisin.
Tättärä, miten selviät teidän katraasta? Oon välillä niin puhki tästä yhdestä, että ajatus esimerkiksi yhdestä taaperosta pyörimässä jaloissa saa hien nousemaan otsalle. Vaikka ajatus toisesta lapsesta ei enää muuten hirvitäkään ;) Ehkä se sitten on niin, että kun ekan kanssa on opetellut perusasiat niin toinen menee siinä sivussa. Ja kaikesta tietysti selviää jos on pakko. Synnytys on tästä hyvä esimerkki :D Hatunnosto kuitenkin sinne!
Eilen oli jälkitarkastus ja kaikki ok. Kohtukin vaikutti nyt olevan parantunut tulehduksen jäljiltä ja muutenkin synnytyksestä on paikat hyvin palautuneet. Paino oli kilon vähemmän kuin ekassa neuvolassa :O Eipä silti taida vanhat housut mennä päälle... Mutta mitäs tuosta! Parin viikon päästä vois päästä salille jos vaan saa aikataulut järjestymään niin, että uskallan lähteä :) Kun en haluisi Aleksia jättää korvikkeelle. Isän hoitotaitoon kyllä voi luottaa, mutta kun itseltä tulee maitoa riittävästi ja imetys on mulle tärkeetä niin en haluaisi sitten sitä korviketta käyttää, vaikka muutamaan otteeseen onkin annettu kun olen käynyt jossain. Pakkasessa on kyllä hiukan mun maitoa, pitäs tsempata ton lypsäämisen osalta taas. Harmillisesti maidontulo vastaa nyt aika hyvin kysyntää niin en tiedä, mahtaisko sieltä irrota ylimäärästä. Ihme jaarittelua taas...piti tosta jälkitarkastuksesta vielä jatkaa, että en vielä ottanut mitään ehkäisyä. En halua kierukkaa tai muutakaan monivuotista (vaikka ilmaseks saiskin) kun kyllä se toinen lapsi on haaveissa aiemmin kuin viiden vuoden päästä, nyt kun alkujärkytyksestä on selvitty :D Ja kun mitään seksielämää ei olla vielä alotettu ni eipä ole ehkäisylle tarviskaan. Kondomilla sitten jos jossain vaiheessa on tarvetta. Tosin, neuvolatäti pelotteli, että synnytyksen jälkeen nainen on niin hedelmällinen, että uusi raskaus on hyvinkin mahdollinen, että varovainen pitää olla :) Ja niin, kuukautisia ei täällä vielä näy, eikä ole tarviskaan. Elämä on oikein mukavaa ilman sitä ihanuutta :)
Blaablaablaa. Meemille vielä tsempit takaisin, kuulostaa todella rankalta ja voin hyvin kuvitella teidän fiilikset siellä. Meillä ei onneksi itkuisuutta ole, se tästä vielä puuttuiskin. Ei juurikaan lohduta sen väsymyksen keskellä, mutta tämä kaikki on ohimenevää. Ennemmin tai myöhemmin lapset nukkuu yöt pääasiassa yhtäjaksoisesti läpi ja ne osaa kertoa meidän kielellä mikä on hätänä :)
Mitenköhän Angilla menee? Alku oli lupaava, toivottavasti on jatkunut yhtä mukavasti. Fearsomekin on ollut hiljainen. Foorumihiljaisuus on kyllä ihan ymmärrettävää tässä tilanteessa, kuten me kaikki tiedämme. Olisi vain kiva kuulla kaikkien kuulumisia :)
