Tammikuun turinat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja miuk
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
RouvaAA Ihania uutisia sieltäkin suunnalta :) Onnea paljon!!!

Voi tsemppiä kovasti kaikille, joilla pienokaiset, hormoonit tai vaivat pitävät hereillä. Meillä onneksi esikolla on hyvät unenlahjat ja vuosia jo nukkunut heräilemättä. Nostan teille kyllä hattua, jotka pienellä ikäerolla lapset hankitte! Onhan lapsista seuraakin ihan erilailla kun ikäero pieni. Itsekin olisin ehkä halunnut jossain vaiheesa, mut en vaan jaksanut. Ja ehkä ne pienet siellä kotona saa ajatukset pysymään muualla kun omissa olotiloissa :) Ja kaikkihan tietysti ollaan erilaisia :) Mä oon nyt nukkunu vähä paremmin, mut masentavaa herätä ennen kelloo pissalle, kun tietää et se eka nousu tietää pahaa oloo eikä sit oo enää toivookaan nukahtaa uudelleen kun paha olo hiiipii :lurking:

Jollain tapaa tähän yrjöömiseen ja pahaan oloonkin alkaa tottua. Aamulla ylös, väkisin jotain napaan ja sit jo nouseekin ylös ja pöntön kautta töihin. Töissä yritin sit siinä jotain pientä laittaa suuhun ennen kentälle lähtöä, parin asiakkaan jälkeen lumihankeen oksentaan :hungover: Siis mulla ei se oksennus tuu sillai ihan yhtäkkiä, mut on vaan niin huono olo mahassa et on pakko oksentaa. Et kyl mä vähä kerkiä paikkaa suunnitteleen. Se tietty olo ei vaan helpota ilman oksua. Sit pari tuntia sitä tyhjän mahan kärsimystä, niin sit tuntu et alkaa taas maha vetää. Sit lounas menikin ihan ok ja loppupäivä muutenkin aika kivasti. Onneks oli kyllä löysä päiväkin. Mut kauheesti joutuu aamulla miettiin, mitä välipalaa ottaa mukaan ym missä yrjöö ja missä välissä :D Kiskaltakaan ei viittiis koko ajan jotain suuhun hakee, kun tulee sekin kalliiks. Sit taas iltapäivällä ranskalaiset ja dippi uppos kummasti :D Voi helv..

Mutta Jeeeee töistä kuitenkin selvitty ja huomenna uudelleen!!! Sit onkin pari iltavuoroo, et täytyy varmaan niillekin kehittää joku oma selviytymiskeinonsa. Mulle kuitenkin on hirveen tärkeetä et pääsisin ees vähä käymään töissä, et pysyis siinä normielämässä kiinni ja näkin muitakin naamoja kun tätä kotiväkee. Mies se meillä taitaa olla raskaana kun jaksaa kiukutella :smiley-angry017 Se on nyt niin pirun rankkaa, kun joutuu pikkasen enemmän ottaan osaa kotihommiin ym, Mä kun meillä yleensä tykkään touhuilla :) Mut nyt saa luvan jaksaa jos mäkin jaksan!

aBu Mulla on pääasiassa ollut vain aamuisin sellainen olo, et pakko mennä oksentaan. Pari kertaa maksimissaan päivässä nyt ollut. Iltasinkin on välillä tooosi huono, ällöttävä olo ja yökinkin mut sit se vaan jotenkin menee ohi kun menee vaan maate ja rupee vaikka selaileen tätä foorumia. Mä en niin kestäis, jos olis yölläkin paha olo. Unet on kyllä niin tärkeitä. Mä sain saikkua ihan sillä perusteella, et olo oli vaan niin huono, et ei olis jaksanut. Nyt taas kokeillaan ja sit uudelleen saikkua, jos voimat loppuu. Onhan se kuluttavaa yritää viettää ns normielämää semmosen korventavan ällötyksen kanssa :dead: Onko sullla abu kuinka liikkuva työ? Mulle sopis nyt paljon paremmin et sais olla toimistolla tai siis ylipäätään vaan paikoillaan ihan ittekseen. Jotenkin tää liikkuva työ ja tosiaan kaikki sumpliminen eväiden, oksentelujen ym kanssa rassaa. olis vaan helpompi olla vallan pois :(
 
Ootteko niitä pahoinvointirannekkeita testanneet? Mulla on moni ystävä saanu niistä avun silloin kun pahoinvointi rajuimmillaan. Ei vie sitä etomista pois, mutta ei mene oksentamiseksi asti kuulemma. Noita aion kokeilla itse, jos alkaa pahoinvointi haitata esim. työntekoa tai yöunia.
 
Musta tuntuu että Se oksentaminen on lähinnä helpotus ja autuus! Mikähän Ton pahan olon veis pois :D
 
Oksentaminen on helpotus, olo paranee aina. Mulla suurin ongelma on, ettei oksennus vaan irtoa aina ja se aiheuttaa todella pahan olon. Tuntuu ettei pysty enää olemaan pystyssä ja tuntuu älyttömän pahalle. Pahimmillaan käy tärisyttämään, kun olo on jo niin paha..
 
onkohan siinä mitään perää että jos muutenkin helposti tulee huono olo ja on herkkä niin tuleeko raskauspahoinvointi voimakkaampana. Ite oon ainakin helposti matkapahoinvoiva ja muutenkin tulee helposti huono olo ja vatta sekasin jos jänniittää Ym. Oon aina ollut. Mites muilla?
 
Voisin mennä nyt jo sänkyyn. Eilen olin jo ysiltä sängyssä ja koko yö meni heräillessä. Aamulla sitten heräsin neljältä. :oops:

Mennää pe katsomaan uutta asuntoa. Asutaan vuokralla rivarissa niin kaksiosta olisi mukava vaihtaa kolmioon. ;)
 
Mä en kärsi normaalisti juurikaan pahoinvoinnista. Oksennustautejakin elämään mahtuu tasan kaksi. Ja nyt kärsin kyllä senkin edestä - oksentanutkin parin viime päivän aikana enemmän kuin yhteensä koko elämän aikana ennen! o_O
 
Ei helv ku ihminen voi olla poikki. Jos tää päivä on ollut hieman parempi pahoinvoinnin osalta niin näin työpäivän jälkeen ei kyllä pysy enää jalat alla. Vielä Pitäis suihkuun raahautua ja sit petiin. Ruoan sain laitettua mut sit iski Kyl Semmonen voimattomuus et hjh huh. Onneks mies kattoo esikon perään kun lähti pihaan pulkkamäkeen. Yksin ei Kyl jaksais. No nyt täytyy vaan olla tyytyväinen et jakso työpäivän ja antaa loppupäivä itselleen armoo.
 
Kyfi tervetuloa minä olen myös 21. :)

On: kun ummetus tuli kuvioihin ja pissahätä yllättää 20 kertaa päivässä ja kun heräsin iltatorkahdukselta siihen että kuola valui.. :)
 
Jaksamista kaikille olojen kanssa.
Jännä ollut huomata nyt muutaman päivän kuin paha olo ja ällötys vähenee tossa 16 aikaan. Illat menee melko ok olossa, mutta veto on ihan pois. Päivällä lumia pukkailin hetken niin tuntu aivan ylivoimaisen raskaalta, vaikka ihan kevyttä pakkaslunta :/ Ja sit alkanu taas noi nivelet kipuileen. Mul o aina ollu yliliikkuvat nivelet ja muutaman nivelen oon telonutki melkolailla trauman seurauksena. Mut niihän sitä sanotaan et raskaus myös vaikuttaa niveliin, vaikkei painoa ole tullutkaan.
Jotenki tänää ollu ihmeen epäuskoinen olo et oikeasti joku tuolla olisi kasvamassa, vaikka oireet löytyy. Mikähän ihme nää ajatukset aina saa aika-ajoin mieleen. Ny vaan odotellen ultraa et sais jonku varmistuksen pikkuisen hyvinvoinnista.
 
Tsemppiä kaikille teille jotka kärsitte pahoinvoinnista ja oksentelusta! Tunnen tuskanne ja sympatiat ovat puolellanne. Muistan raskaudet kun vesikään ei pysynyt sisällä ja paha olo oli koko ajan, oksentelua 30min välein. Oloni oli niin rajua, että jouduin taputuksiin useasti. On hankala jaksaa päivää kun paha olo on 24/7. Minua lohdutti aikoinaan hiukan se, että lääkäri kertoi minulle että istukka toimii ainakin kunnolla kun oksentelee :) jotain siis hyvin.

Tällä hetkellä on ällöä oloa, mutta en ole vielä oksentanut ja toivottavasti sitä ei tulekaan! Nukuttua en saa, herään aamuyöstä pahaan oloon ja vessahätään ja uni ei tulekaan sitten enää. En kuitenkaan valita, jos saa valita, niin valitsen tämän unettomuuden mieluummin kuin sen oksentelun.

Vieläkin on epätodellinen olo tästä raskaudesta, vaikka oireita onkin. Arki rullaa painollaan, kaksi lastani on sen verran "isoja" että omatoimisesti hoitavat asioita. Ja mieheni on ihanana tukena kun illalla saapuu. En voi valittaa siis ainakaan tuen puutteesta:)

On se vaan hassua, että ihminen joka normaalisti rakastaa ruokaa yli kaiken ja herkkuja niin joutuu pakottamaan itsensä nyt syömään edes jotain ja koko ajan.
 
Heippa taasen!
Kiva että täältä löytyy myös ihan oman ikästä porukkaa.. ollaan aika vasta muutettu uudelle paikkakunnallekkin. Itellä ei ole hirveästi äiti kavereita vaikka tuo poika onkin. Pitäisi mennä tässä lähiaikoina jonnekki perhe kahvilaan tai jotai missä pikkune pääsis näkee oman ikästä porukkaa :) ja tänään poksun viikkoja 5+0! Mä tosiaan nyt yritän nauttia tästä raskaudesta. Ei vuotoja niin oletan että kaikki hyvin.. Mitä sitä kauheasti murehtimaan nytten vaikka odotan kovasti ultraa. En ole itse vielä soitellu neuvolaan. Ajattelin sitten ens viikon lopulla soitella. Kuhan kaikki menee hyvin siihen asti. Itellä on kyllä aika paljon vauvan vaatteita ja tavaroita että ei tarvitse kauheasti tavaroita hommata. Minusta tuntuu, että tämä on poika nii tuskin tarvitsee uusia vaatteita lähteä hommaamaan. Uuden pinnasängyn ostaminen edessä, kun aiempi on menny hajalle. Oli tosin käytetty ja hoisi asiansa ensimmäisen kohdalla mutta ajattelin hommata ehkä ihan uuden laskettaval laidal. Minä koen sen itselleni tarpeelliseksi, että laittasin ihan sängyn viereen että ei tarttis uupuneena nousta vauvaa hakemaan.
 
Huh, viimeinkin kunnon yöunet takana. Mulla on ollut tapana iltaisin sängyssä käydä täällä ja hoksasin, että sen takia mun mieli käy ihan ylikierroksilla öisin. Enimmäkseen hyviä juttuja pyörii mielessä, mutta myös keskenmenoon liittyen. Viime yö olikin rauhallisempi, kun en enää sängyssä koskenut kännykkään/tablettiin. :)
 
Hei osaatteko sanoa kun mulla olis mahdollisesti edessä työhaastattelu raskausviikolla 13 tai 14, kyseessä vuoden-parin sijaisuus. Ehtisin tuosta siis tehdä duunia suunnilleen puoli vuotta ennen äitiysloman alkamista. Kun ilmeisesti pakkohan ei haastattelussa ole raskaudesta kertoa, mutta teenkö kertomattomuudella itselleni enemmän hallaa kuin jos kertoisin? Tai siis jos kerron niin todnäk. en saa paikkaa, jos jätän kertomatta niin mahikset saada paikka on hyvät. Mutta mitä sanoo työnantaja jos tuosta parin viikon päästä käyn kertomassa että elokuun alussa alkaa mammaloma?
 
Kinkkinen tilanne Hemsku. :confused: Mä luultavasti kertoisin. Ainakin olisit sitten rehellinen työnantajan silmissä. Voi olla, että menetät työpaikan, mutta sulla ainakin sitten puhdas omatunto asian suhteen. Jos vielä kyseessä sijaisuus, ei vakipaikka, niin väkisinkin se äitiysloma aiheuttaa työnantajalle taas ylimääräistä rekrytoimista muutaman kuukauden päästä. Reilua molemmin puolin, kun kerrot suoraan miten asiat on. Tämä siis minun näkökantani...
 
Lisäyksenä vielä aiempaan, että mä olin edellisessä työpaikassa mukana rekrytointihommissa ja haastatteluissa. Ja kyllä mulle olisi tullut vähän pöljä olo, jos olisin rekrytoinut mielestäni parhaan hakijan sijaiseksi, joka vähän ajan päästä ilmoittaakin että jään muuten mammalomalle pian.
Eihän se raskaus sinällään vaikuta, eikä saakaan vaikuttaa työsuhteeseen, mutta kun kyse on nyt sijaisuudesta, niin rehellisyys maan perii. Ainakin säilytät luottamuksen työnantajan silmissä jatkossa, vaikka menettäisit tuon sijaisuuden nyt, niin joskus vielä saatat olla hakemassa samasta paikkaa töitä, ja silloin parempi lähtökohta tulla valituksi :)

Ja jospas saisitkin paikan nyt mammalomaan asti, ja osaisivat nyt varautua kesällä rekrytoimaan sit sinun tilalle uuden? :)
 
Jos raskaus olisi aikaisemmassa vaiheessa niin en välttämättä kertoisi. Tuossa vaiheessa päätös on vaikeampi kun siitä pitäisi ilmoittaa niin pian. Hankala tilanne kyllä :confused:
 
Sannis, joo näin mä sen oon itekin järkeilly että saisin ehkä hoidettua sen niin että oon mammalomaan asti ja rekryävät sitten uuden sijaisen. Mutta se on tietysti ihan esimiehen tahtotilasta kiinni että viitsiikö :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top