Tammikuun turinat

Tässä nyt ollaan viikolla 21+... ja nyt on tullut huolenaiheeksi noi supistukset. Oon yrittänyt ottaa selvää, MILTÄ NE TUNTUU? mutta en oo oikein saanu selvyyttä. Voisiko joku valaista, ihan henk.koht. tuntemuksia otetaan vastaan. Mahassa on ollut "outoja" vääntöjä/kipuja/yms, mut en osaa kategorioida niitä mihinkään... vai onko se niin, että sitten kun supistelee, niin sen tietää..? auttakee miua.

Sent from my GT-I9105P using Vau Foorumi mobile app
 
Toi supistusten tunteminen on varmaan ihan yksilöllinen juttu. Mä huomaan välillä mahan olevan ihan pinkeä ja sisällä erottuu siis selkee möykky (kohtu). Ne ei satu, en yleensä edes huomaa, mutta joskus jossakin tietyssä asennossa ne tuntuu ehkä pienenä kiristyksenä...

Sitten kun oon synnyttämään lähteny ni ne on tuntunu selkäpuolella. Mitenhän sitä kuvailis? No ehkä silleen, että tuntuu kipua ja puristusta ja puristus vaan kiristyy, kiristyy ja kiristyy. Lopulta selästä lähteny tuntemus on levinny kylkien kautta osiksi mahaan ja reisiin saakka ja just ku tuntuu, että ei helkata en kestä ni se loppuu... Näin siis mulla, jokaisella erilaisia.

Ja noiden supistusten esiintyvyyden suhteenkin ollaan erilaisia. Joillakin noita kipeitä on pitkin raskautta ja lähempänä synnytystä vähän väliä, joillakin ekat kipeet koetaan vasta synnytyksen oikeesti alkaessa. Joten tältä pohjalta on aika mahdotonta sanoa, mikä sitten on normaalia o_O
 
Täällä kärsitään taas vaihteeks flunssan kourissa. Diagnosoin itselleni poskiontelontulehduksen ja aloitin antibiootit. Niin kauhee poskisärky ja tuntuu et hampaat tippuu suusta :( katsoin töissä sellasella laitteella ja ihan selvä diagnoosi... Öh, nyt sitten lepoa vaan... Alkais jo flunssat sitten tälle raskaudelle riittää!!
 
Juu noita "möykky"-supistuksia tulee mulla kanssa jo ja melko usein liikkuessa, mut ne on niitä harkkasuppareita. Ja oon kait oppinut olemaan välittämättä niistä, kun ne kuuluu tähän "taudin kuvaan".

Muutaman viikon ajan ennen synnytystä mulla tulee yleensä sellasia kipeältäkin tuntuvia supistuksia. Vähän niinkuin nuo harkkasupparit, mut niissä tuntuu sellanen menkkakivun tyylinen hieman voimakkaampi kipu samalla.

Synnytyssupistukset on sit jo isoja aaltoja keskivartalon alueella, jotka sattuu. Mulla niitä on tullut vasta kalvojen puhjettua.

Käsitykseni mukaan harkkasupistuksiin voi liittyä tuota kipua, kuten mulla ennen synnytystä, mut ne ei oo välttämättä varsinaisia "kohtua avaavia supistuksia". Toki ennen synnytystä ilmetessään ne usein pehmentää paikkoja. Ja monisynnyttäjällä saattaa paikat olla auki parille sormelle viikkoja ennen synnytystä, kuten minulla on käynyt kahdessa aiemmassa.

Muistakaapas, että elämme tällä hetkellä aikaa, jolloin kohtu ja vauva kasvaa kaikkein kiivaimmin ja supistuksia voi esiintyä melko paljonkin, mut kunhan aika kuluu, niin voi supistuksetkin helpottaa. Harkkasupistusten ja muiden ennen synnytystä ilmenevien supistusten tarkotus on valmistaa kohtua eli treenata lihasta tulevaan synnytykseen, joten ne on ihan hyödyllisiäkin.

Tietty jokainen, jolla supistukset sattuu jo tässä vaiheessa, kannattaa siitä sanoa ja pyytää tarkistelemaan kohdunsuun tilannetta. Ja kaikessa tekemisessä kannattaa kuunnella sitä mikä tuntuu itsestä hyvältä.

*sori tätimäinen/besserwissermäinen teksti*
 
Luulin et harjoitussupistus ois jotain joka pakottaa pysähtyy ja et vatsa kovettuis jotenki totaalisesti, mut olisko nämä harjoitussupistuksia? Välillä etenkin kun oon lähteny töistä mä huomaan kävellessä et mun vatsanahka tuntuu niinku ois 10cm otettu pois. Tuntuu pinkeeltä kävellä ja sit haluu kävellä hitaampaa. Selitin tässä työkaverilleki viikko sit et välil tuntuu ku mun maha ei mahtuis mun mahaan o_O Ajattelin et jospas maha kasvanu niin et loppuajan onki koko ajan pinkee olo, kun ei oo aiempaa kokemusta, mut jospas nää oiski niitä harkkareita, kun koko ajan ei pingotakkaan.
 
Tänään on taas sellanen päivä, että on ollut tosi etova olo. Ei todellakaan kivaa. Sekä tää flunssa, joka on nyt 2 kk aaltoillut edes takas eikä vieläkään oo mennyt pois.

En myöskään todellakaan tiiä miks, mutta mua on alkanut pelottaa ihan hirveesti, että entä jos Papu päättääkin syntyä ennenaikaisesti. Tiiän et toi on todennäkösesti turha pelko, mutta kuitenkin. :sad001
 
Mua pelottaa myös, etten saa pidettyä tätä pientä sisälläni tarpeeksi kauan. Tää viikko ja myös viime viikko on ollu todella rankkoja, mahaa särkee joka asennossa, jopa makuulla jollon sentään ennen sain helpotuksen.
Kylkiasennot on pahimpia tuntuu kun "maha valahtaisi" jotenki väärään asentoon siinä.
Ainoa ok asento on istuminen. Liikkuessa tuntuu kun koko alapää tippuis, jos joku tajuaa mitä tarkotan!
Oon aiva puhki poikki ja väsynyt, ja masentunut. En tiiä miten tätä jaksaa jos loppuun asti on tällasta tai pahenee,
ihan naurattaa että mitä sitä ennen valitti syksyllä kun oli pahoinvointia yms, sentään pysty liikkumaan ja nukkumaan.

Ensin syytin stressiä näistä pahentuneista kivuista, mutta myös mikä on käyny mielessä, niin voisko sillä että maha on nyt kasvanut niin olla jotain tekemistä kipujen kanssa...?
Oon koittanu kysellä kavereilta mutta ei niilä ollu kovia kipuja vielä toisella kolmanneksella.

Anteeksi valitus :) On vaan niin turhauttavaa kun joku kaupassa käynti on päivän huimin suoritus!
 
joku kyseli siitä, miltä supistukset tuntuu...mulla on näitä ollu riesana nyt jo yli kuukauden (joka päivä heti aamusta lähtien) ja monenlaisia tuntemuksia ne on aiheuttanu, mutta kyllä mä heti alkuun tiesin että nyt supistaa. Kyllä täällä on moni jo selittänytkin aika samoja tuntemuksia mitä itellä on, mutta mä puen sen sanoiks niin että kun supistaa niin musta tuntuu että maha yrittäis työntyä ulospäin mutta joku näkymätön voima puristaa sitä joka puolelta kovempaa ja kovempaa sisäänpäin. maha muuttuu siis yhtäkkiä ihan kivikovaksi ja supistus tuntuu usein "etenevän" mahaa pitkin ja kiristyvän edetessään. ei se miellyttävää ole ja varsinkin töissä tekee olon hankalaks, mutta ei mua varsinaisesti kyllä satu (onneks).

niin ja koita jaksaa sun tuntemusten kanssa Mimi! ymmärrän hyvin miltä susta tuntuu.
 
Mimi, mulla tulee kans noita tuntemuksia, et alavatsa menee kovaksi ja tuntuu et tippuu koko alaosasto. Tulee usein kun lähtee liikkeelle, varsinkin autossa istumisen jälkeen. Pakko pysähtyä ja odottaa et helpottaa, muuten alkaa sattumaan. Todella epämiellyttävän tuntusia.
En oikein osaa sanoa onko se supistus, sillä ainakin mun synnytyssupistukset oli erilaisia. Ne tuntu laajemmin, myös selän puolella ja heti kovalla kivulla. Mutta kohtuhan on paljon pienempi nyt, kuin loppuajasta ja tuntuu alempana.
 
Tänään tunnusteltu mahaa koko päivä ja viimein illalla tunsin liikkeet. Tämä oli jo kolmas päivä kun en ollut tuntenut mitään elonmerkkejä niin alkoi jo huolestuttaan. Nyt potkii kyllä koko ajan, mutta tuntuu paljon heikommin kuin ennen uutta vuotta, jolloin mieskin tunsi liikkeet kädelle. Tiiän, että tuolla mahassa ollaan vielä niin pieniä, että voi hyvinkin olla päiviä ettei tunne mitään, riippuen sikiön asennosta, mutta kyllä olin jo huomenna aamulla lähdössä neuvolaan. Onneksi ei sitten tarvinnutkaan.

Tänään saavutettu tasan puoliväli ja ensi viikolla olisi edessä rakenneultrakin. Siis nyt jo?! Aika menee kyllä ihan hirmu nopeaa ja tästä se vaan vielä nopeutuu. Selkä on alkanut täällä reistailla ja luulenkin, että jos vielä kymmenen viikkoa jaksan niin olen valmis jäämään sairaslomalle, ainakin pätkittäin. Viime raskaudessa sinnittelin töissä selkäkipujen kanssa, jaksoin siis olla töissä muttakun kotiin pääsin ja sohvalle rojahdin en päässyt siitä enää omin avuin ylös. Ja tällä kertaa en aio itseäni samalla tavalla kiusata ja onhan mulla nyt täällä esikoinenkin hoidettavana joten pelkällä makoilulla ei illoista selviä.

Ja juuri kun laskin niin ihan oikea äippälomakin alkaa reilun 14 viikon päästä, siis vajaat 5 työvuorolistaa enää! En malta oottaa, että saan jäädä kotiin.
 
kyllä on muuten kumma ettei jatkuvasta väsymyksestä huolimatta vaan saa millään nukuttua. nytkin oon jo 4 tuntia pyöriny pimeessä peiton alla mut olo on niin rauhaton että unta ei saa millään. välillä tuntuu siltä ettei sais henkeä kunnolla ja sydän tykyttää hirveetä tahtia, välillä taas supistaa tai sit vauva rummuttelee alavatsaa niin vimmatusti etten pysty asettuun aloilleni. kyllä hyvät yöunet tekis aina välillä hyvää, mutta kai niitä saa nyt sit vielä odotella...
 
11 täyttä viikkoa töitä. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että siinä on tasan 11 viikkoa liikaa. Aina töissä (teen 85% toimistohommaa) Repe riehuu aivan hulluna. Tuntuu, että työtuolin asento jotenkin ärsyttää sitä. Ja työkaverit on ikäviä. Olen siis ainut alle 50-vuotias nainen tehtaan tuotantopuolen toimihenkilöissä ja nämä miehen on vaan niin raivostuttavia suurimman osan ajasta! Vielä yksikin tytöttely, niin mä rupean polttamaan rintaliivejä!
 
Nyt sitten pukkaa flunssaa päälle... ennen raskautta oon hoitanu flunssani kaikennäköisillä erilaisilla itsehoitovaihtoehdoilla, mutta nyt jotenkin on varovaisempi fiilis, enkä haluis aamujani aloittaa viidellä eri ropilla, että työpäivän jaksaisin... onko jollain nyt raskauden aikana flunssa vaivannut? Ja miten sitä on hoidettu? Nyt ekan kerran elämässäni mietin vakavasti jääväni sairaslomalle "pelkän" flunssan takia... ei niinkään oman itseni takia, vaan Töhnön...

Sent from my GT-I9105P using Vau Foorumi mobile app
 
Mä oon vetäny c- & d-vitamiinia, karpalomehua ja gefilusta, valkosipulia ja hunajaa. Ja pahimpaan kipuun ottanu puolikkaan panadolin (500 mg). En tiedä onko noista ollut kummemmin apua silti :grin

Mulla on nyt kaksi kertaa iskenyt jo pieni flunssa, joka varmaan muuten menisi parin päivän kurkun karheudella ohi mutta mulla se menee aina poskionteloihin muhimaan. Kipu on hirveä ja tuntuu että kestää ja kestää.. Lämpötyynyä ja saunomista käytän avuksi sekä sarvikuonokannua mutta nyt ainakin meni röörit niin tukkoon ettei suolavesi mennyt sieraimista millään läpi vaan valui kurkkuun (jyöks).
 
Mä oon flunssaan käyttänyt Parahotia, joka on panadol vaihtoehto Finrexinille ja sit oon käyttänyt Otrimerin merisuola nenäsuihketta. Mulla kun on menossa nyt varmaan 2 kk kestävä flunssa, joka sahaa edes takas. Päiväkodissa työskentelyn iloja. :)
 
Voi jumbe pari tuntia tuli juostua Muumin 100-vuotis juhlamukin perässä etsien sitä saamerin keräily versiota! Ja arvaa löysinkö no en. Jotkut oikeest jonottan kauppoje eessä sitä ko ei missään ollut. No hyvä, et sain ton "normi" version siit juhlamukista. Muumi-muki kokoelma on täyttyny nyt joulun tietämillä kolmella mukilla. Lahjamukeista sainkin taas tään keräily innon taas päälle ja heti sitä joutu juoksee kilpaa mukien perässä :P

Tai sit jotkut ostanu niin monta niit mukeja ja myy netissä kalliimmalla. Mieku oisin halunnu sen yhen ees itselleni ja äidille yhden, joka ei huolinu tavallista juhlamukii..
 
Flunssaa on todellakin ollut. Mulla myös työn tuomia "etuuksia". Nyt huomaa et vastustuskyky on tosi alhainen.

Hoitanut olen: lepo, uni, panadol, c-vitamiini 1-2g/pvä, D-vitsku 20mikrogr vielä monivitamiinin lisäksi. Otrivin mentholia olen käyttänyt nyt pari kertaa päivässä, nenäkannua, höyryhengitystä...

Nyt meni tosiaan poskionteloihin niin pahasti et aloitin antibiootit. Kauhee kipu poskipäissä ja tuntuu vieläkin et hampaat tippuu suusta kun kävelee. Eilen aloitin joten toivon et huomenna alkaa olo helpottaa...

Tsemppiä muillekin flunssan kanssa taisteleville. Tuntuu et tämäkin tulee nyt kerrottuna sataan raskauden aikana...
 
Takaisin
Top