Tammikuun tarinat

Heippahei!
En oo pitkään aikaan päässy lukemaan saati sitten kirjottelemaan tänne ku meillä oli netti viikon katki joittenki korjaustöiden takia. Mutta nyt taas täällä! Käytiin Tiistaina ekassa neuvolassa kaikki oli hyvin ja olin iha hämmästyny ku alettiin kuuntelemaan sydänääniä, olin varma että mitään ei kuulu (pelko keskenmenosta, viime kesäkuussa sain keskenmenon) ja sitten yhtäkkiä täti sanoikin että täällähän se paukuttaa ihan selvästi ja olin niin onnellinen että nauroin vaan hysteerisenä :) Mies oli mukana ja sen jälkeen häntäkin on enemmän tämä raskaus kiinnostanut, kun ymmärsi varmaan että nyt siellä masussa jotain on, ihan oikeasti!

Ensi perjantaina mennään sitten ultraan ja se jo jännittää, vaikka sydänäänien kuuleminen rauhoitti mua tosi paljon. Laskettu pitäis olla 21.7. ja lääkärille sain ajan jo joka on 1.2. Mulla oli tosi hyvät hemoglobiinit yms. :) Nyt on vaa tullu sellasta että ei tee mittää ruokaa mieli ja pakolla pittää syyä jottai ettei tuu sitte se huono-olo.

Kävin kaverin luona eilen kun sillä on 11kk ikäinen poika ja siellä perkattiin mulle jo yks äitiyspakkaus laatikko täyteen vaatteita jotka menevät sekä tytölle että pojalle. Sanoinkin että jos täältä poika tulee niin haen loputkin vaatteet. Ehkä olen hieman aikaisessa, mutta itseni tuntien on ihan hyvä aloittaa tämä jo nyt, muuten olen sitten Heinäkuussa miettimässä että: "ku en oo hommannu vielä mittää" emoticon Nyt vaan odottelemaan ultraa! Onnea teille kaikille odotuksenne kanssa! emoticon
 

Nyt on sitten uusi vuosi lähtenyt käyntiin ja onneksi pahoinvointikin on alkanut helpottaa. Edelleen täytyy vaan muistaa syödä usein niin ei tule kuvotusta.

Meidän terkkari ultrasi ekalla neuvola käynnillä nyt ei tarvi jännittää enää niin paljon sitä NT-ultraa, kun ainakin tietää että joku todella on siellä masussa. Laskettu aika vaihtui 28.7. Mut katsotaan nyt siellä seuraavassa ultrassa, miltä näyttää.

Me selvitettiin sukupuoli ekalla kerralla ja se tuntui mukavalta kun sai valmistautua tytön tuloon. Nytkin haluan luultavasti selvittää, mutta ei se tunnu enää niin tärkeältä kun ekalla kerralla.

Raskaus on mennyt nyt jotenki tosi nopeesti, viikon päästä olis jo ensimmäinen kolmannes takana, hurjaa.

Mutta hyvää Uutta Vuotta vielä kaikille!!
 
Moikka kaikille ja uusille tervetuloa mukaan!:)

Kyllähän se niin on, että jatkuvasti on vähän huolissaan siitä onko kaikki hyvin.. mut niinpä se taitaa olla sitten jatkossakin kun vauva on jo syntynyt :) Ootan malttamattomana maanantain neuvolaa, kun siellä kuunnellaan sydänäänet.

Sukupuoli ois kiva tietää juuri noiden hankintojen takia. Meillä ei oo mitään toiveita sen suhteen, molemmat on varmasti yhtä rakkaita ja ihania. Mun äiti on varma että tää on poika, kun taas anoppi veikkaa tyttöä :D Pahoinvoinnista jos päättelee ni tyttö ois vissiin todennäkösempi. Rakenneultraan on kyllä vielä aikaa, se on 15. helmikuuta. Osaatteko muuten kukaan sanoa, että jos haluu mennä siihen 4D ultraan vai mikä se on niin millä viikoilla kannattais?

Kuvotus jatkuu edelleen ja välillä pitää oksentaa. Äkkiliikkeet ja aivastukset tuntuu ikävinä vihlaisuina. Mielialakin heittelee jonkun verran ja yöllä saa nousta vähintään kerran vessaan. Kun nousen ylös niin joka kerta pyörryttää, mut yleensä se menee ohi nopeesti. Tänään pelästyin ihan kamalasti kun olin kaupassa niin ensin tuli vähän huono olo ja kun lähdin kävelemään ulospäin niin silmissä pimeni kokonaan ja en kuullu muutakun huminaa. Jotenki onnistuin pääsemään ulos ja sitte petti jalat eli tuuperruin siihen keskelle parkkipaikkaa. Joku hätääntyny mummo tuli onneks auttamaan ja aika nopeesti tokenin mutta näkö kesti palautua normaaliksi ainakin 10 minuuttia. En oikein tiedä pyörryinkö vai meinasinko vain kun ei ole tarkempaa kuvaa siitä että mitä oikein tapahtu. Täytyy neuvolassa ottaa puheeksi, luulen että vois johtua alhasesta verenpaineesta tai hempasta.

Vatsa on alkanu pikkuhiljaa kasvaa, mutta enemmän se on turvotusta ainakin iltasin. Kohtu on kyllä selvästi noussu ´esiin´, kun se tuntuu tossa ihan alavatsassa.

Tekis niin kamalasti mieli päästä ostelemaan jo kaikkea vauvaa varten, mut taitaa olla turhan aikasta :D Mulle tosin iski joku siivousinto ja raivasin kämpän kaikki kaapit, laatikot ja varaston, ja tuli siinä sivussa tyhjennettyä vauvallekin vaatekaappi.. 8 muovipussia lähti vaatteita kiertoon :D

MadDee ja Varpu rv14+5
 
Huomenta!
Meille sitten sattuu ja tapahtuu...,mutta onneksi ihan positiivisia asioita emoticon . Meidän esikoinen alkoi kävelemään! 1v1kk ja 4 pvän ikäisenä. Ei ollut riemulla rajaa kun ihan ite alkoi kömpimään ylös ja sitten lähti vaappumaan eteenpäin, ja niin kuin on sanottu niin ne lähtee IHAN YHTÄKKIÄ kun kun piuhat yhdistääemoticon. Ostin kaupasta myös lasten purkkaa, kun noita hampaita nyt jo on sen verran että voi sanoa, ja tää likka alkaa mäklyttämään ku vanha tekijä ihan eka kertaa elässään! Eikä muuten nielassu sitä!
Ja sitten se ehkä mullistavin asia. Puhuimme miehen kanssa, että josko laittaisimme talon nyt myyntiin, ja alkaisimme tosissaa etsimään sitä KOTIA. Toki me täälläkin pärjättäisiin muutaman vuoden vielä, mutta olen haaveillut jo muutaman vuoden väljimmistä tiloista. Haluaisin muuttaa ennenkuin tämä kakkonen syntyy, koska sen jälkeen ei hetkeen kuitenkaan virtaa löydy astioiden pakkaamiseen ja verhotankojen valitsemiseen.
Muuten inhoan muuttamista, mutta sanoin ettei hätäpäissä osteta mitä vaan vaan sen täytyy näyttää ja tuntua kodilta.emoticon  Jos sopivaa ei heti löydy niin muutetaan hetkeksi sitten kerrostaloon...uuuuuhg...toivon kuitenkin ettei näin tarvitse tehdäemoticon . Nyt vaipan vaihtoon ja aamupalalle. Hei!
 
Heippa!
Lomat lomailtu ja arki päällä taas. Töihin herääminen oli aika rankkaa loman jälkeen ja koko päivä hereillä tuntuu myös pitkälle. Lomalla otin päikkärit melkein joka päivä. Vointi on hyvä ja malttamattomana odotan koska tuntee vauvan liikkeet ja masu alkaa tosiaan pullistua. Housut jo kiristää varsinkin iltaisin. Saatiin myös seuluntatutkimuksen tulokset ja meillä kaikki hyvin, mikään ei viittaa Downin syndroomaan eli ei lisätutkimuksia. Millään ei jaksaisi odottaa kesään! No nyt ollaan kuitenkin jo sen vuoden puolella, jolloin meidän kaikkien vauvat syntyy. Ihanaa! emoticon
 
hyvää uutta vuotta vain munkin puolesta kaikille mammoille ja pikku masuille! <3
 toivotaan, että te jotka haluatte tietää sukupuolen rakenneultrassa, saatte sen tietää ja ktlöt suostuvat sen kertomaan :) Me ollaan vähän kahden vaiheilla.... viimeksi tosiaan tiedettiin, että poika..
Mira88 niinhän sitä sanotaan, että pojalla aina matalempi sydämensyke; meilläkin oli T-E:n aikana aina 130-140. että meillä se piti paikkaansa; mutta onhan tyttöjäkin joilla ollut 120. Kaikki kun niin yksilöllistä vauvoilla, jo näinkin aikaisin  :)
Me ollaan kans tuleville isovanhemmille kerrottu maananataina; kaikki olivat onnellisia. :) Mun vanhemmat olivat jo arvanneetkin ja olivat vaan  koko ajan odottaneet, että koska kerrotaan. :)
ME oltiin varattu Thaimaan matka elokuulle; mutta se me joudutaan nyt siirtämään ens vuodelle. Mutta eipä tuo haittaa, saadaanhan me toinen ikioma rakkauspakkaus maailmaan! emoticon

onko täälä muita uudelleenodottajia? Tunsin tänään kuplan masussani, voiko NYT JO tuntua pienen liikkeet? Vai oliko mielikuvitusta. NEuvolassa kyllä sanottiin, että uudelleenodottaja tuntee paljon aikaisemmin liikkeet, mutta että voiko se olla näin ajoissa?
 
Annel onnea teidän esikoiselle kävelytaidosta! 8 ]
Meillä on kiikun kaakun osaako T-E kävellä kun kakkonen syntyy... Voipi olla ettei.  Toivoisin kyllä, että osaisi. :)
 
Minä en ole uudelleenodottaja, mutta tunsin eilen sellasen pienen "poksahduksen" juuri tuossa kohdun kohdalla alavatsassa. Muuten olisin epäillyt, että se oli ilmaa, mutta eipä ole kyllä ennen siinä kohtaa, eikä ikinä ollut tuollaista tuntemusta. Ajattelin, että odotan josko toistuu. Eikai niitä vielä voi tuntea, varsinkaan ekaa odottava? Se oli vähän kuin saippuakupla ois puhjennut tossa lähellä mahan pintaa. Todella pieni tuntemus, mutta satuin makaamaan sängyssä ja lukemaan, siksi varmaan huomasin. Tiedä sitten!

Täällä ollaan flunssassa ja vuoteenomana. Muuten menee hyvin. Vatsaakin vihloo nyt harvemmin, mutta ehkä sitten astetta kovempaa. Ei mitään sietämätöntä kuitenkaan. Ruoka vaan ei maistu, makaroonia ketsupilla tekee mieli joka päivä, ei sitten oikein muuta. Väkisin koetan syödä muutakin, ei näillä eväillä vauvaa kasvateta. Toi ruokahaluttomuus alkoi siis ennen flunssaa, jatkunut jo pari viikkoa. Neuvolassa olivat siitä huolissaan ja huolestuttivat mutkin. Luin kuitenkin netistä (hehe, aina luotettava lähde..) että samanlaista on ollut muillakin odottajilla. Kohtahan voi olla, että alkaa sit syöpöttelyvaihe...

Voiko olla mahdollista, että kätilö ei suostu kertomaan vauvan sukupuolta? Miksi? Me halutaan tietää, ihan vaan siitä syystä että se on mahdollista. Näin ekan kanssa on muutenkin riittämiin yllätyksiä..emoticon
 
Mäkin tunsin sunnuntaina ekat liikkeet ja eilen uudestaan mut voimakkaampana :) Vaikka ekaa odotetaan. Piti ihan terveydenhoitajalta varmistaa et voiko olla mahdollista :D Mut eipä oo ihme, maanantaina kun kuunneltiin sydänääniä neuvolassa ni pikkusen potkut kuulu tosi selvästi sydänäänien lisäksi :)

Hemppa oli tosiaan tippunu ja alotin nyt syömään lisärautaa etten pyörtyilis. Nivus ja lonkkakivut on ollu välillä aika koviakin, varsinkin lenkkeillessä. Vatsa alkaa sen verran näkyä että muutama tuttu on varovasti asiasta tiedustellut :D Tosin voi se näyttää siltäkin että on tullu kerättyä vatsanseudulle vararavintoa..

Nyt pitäs sitten 4 viikkoa jaksaa oottaa seuraavaa neuvolaa ja 5 viikkoa rakenneultraa. Toivottavasti aika menis nopeesti ja toivottavasti pikkusen liikkeet alkais tuntua useemminkin :)

MadDee ja Varpu rv 15+3



 
"Se oli vähän kuin saippuakupla ois puhjennut tossa lähellä mahan pintaa" <--- se oli ensimmäinen liike ! TOmmoselta se tuntuu ! Onnea saigon <3 ja paranemisia! emoticon
Eli kyllä meilläkin sitten tuntui liikkeet. Juttelin asiasta mieheni veljen vaimon kanssa ja hän sanoi kun odotti toista niin tunsi viikolla 14 myös liikkeet jo =)
Joku kysy, että voiko ktlö jättää kertomatta sukupuolen, nii KYLLÄ VOI.  Jos ei ole 99% varmoja niin eivät sano mitään. Ja vaikka snaoisivatkin, voi sukupuoli olla väärä.  Mun miehen sisko odottaa myös vauvaa ja olivat sitten rakenneultrassa kysyneet sukupuolta niin ktlö oli vain tokaassut, ettei meinaa sitä edes katsoa ! Aika tylyä toimintaa! Hehän olisivat saaneet tehä siitä valituksen  mutta antoivat olla sitten. Jotkut ktlöt kun vain ovat niin vanhoollisia. Mutta kyllä suurinosa varmaankin sanoo sukupuolen jos vain sen näkvevät....
Tuokin asia mua vähä ihmetyttää, kun sanotaan ei näkynyt sukupuolta..... Kun luulis, että näkyy tytöillä kohtu, munasarjat yms, kun näkevät kaiken muunkin niin hyvin ultrassa... Ja sitten kun on kuulunut niitä, että vauva on ollut haarat levällä mutta eivät ole nähneet sukupuolta.... hmmm... En tiedä... Vai sanovatko ettei näe jos eivät halua sanoa ? Tiedä tuota..... Kätilöitäkin kun on monenlaisia....
 
No sitähän minäkin... että hipsutuksia on tuntunu! Musta mä olen tuntenu jo jonkin aikaa emoticon . Musta ensisynnyttäjätkin voi tuntea aikasessa vaiheessa ne liikkeet kun vaan osaa "kuunnella".
Meillä ekasta vauvasta ei kätilö komentoinut asiaa puoleen eikä toiseen, mut me käytiin aikasessa vaiheessa silloin yksityisellä ja silloin lääkäri teki ultrauksen ja kertoi tytöstä...tosin äidin vaisto sen oli jo mulle kertonut emoticon . Meinataan kuiteski rakenneultrasssa kysäistä jos kätilö sen kertois, mut saas nähä nyt kertooko...koittakoon laittaa anturin siihen kulmaan et saadaan itse sitten lähteä arvailemaan. Meillä on rakenneultra vasta 11.3 ja silloin taitaa olla rv 22+1 täynnä. Luulis jo silloin "paikkojen " olevan siinä kunnossa et voi veikkauksia aika hyvin tehdä.
 
Jenni90 kirjoitti:
Annel onnea teidän esikoiselle kävelytaidosta! 8 ]
Meillä on kiikun kaakun osaako T-E kävellä kun kakkonen syntyy... Voipi olla ettei.  Toivoisin kyllä, että osaisi. :)

Tänks!
Vois olla helpompaa, jos edes toinen kävelis omilla jaloilla emoticon ...musta on todella helpompaa kun tuo likka kävelee itse, ainakin niskat pysyy paremmassa kunnossa!
 
Heippa vaan kaikille pitkästä aikaa ja mukavaa tätä meidän vuotta! :)

Pikaisella läpiluvulla kommentoin paria silmiin pistänyttä juttua: Miten teillä monella on jo rakenneultra-aika tiedossa? Täällä ei anneta monen kuukauden päähän varailla mitään aikoja.

Liikkeistä: Mä tunsin esikoisesta ekat hipasut joskus suht aikasessa vaiheessa jo. Tästä en oo vielä osannut kuulostella vielä varmaks niitä, vaikka muutaman kerran oonkin asiaa jonkin tilanteen jäljiltä pohtinut.

Sukupuolesta: Osa kätilöistä ja lääkäreistä ei kerro sukupuolta ihan siitä syystä, että ensinnäkään se ei ole täysin varma ennen lapsen syntymää ja toisekseen se ei ole millään tavalla lapsen terveydentilaan liittyvä asia. Katsovat siis sen tiedon olevan turhan lapsen terveyden ja raskauden etenemisen kannalta.

Me haluttiin (tai lähinnä mä) tietää esikoisesta sukupuoli, käytiin 4D-ultrassakin sen takia. Nyt mä en haluis tietää sukupuolta, kun haaveilen viime kertaisen hätäsektion jälkeen saavani synnyttää alateitse ja toivon kuulevani vasta ensirääkäisyiden lomassa sukupuolen. Tytön vaatteita ja neutraaleita on vaikka ja kuinka ennestään, uusia poikavaatteita oon alesta ostellut joitain. Vauvalle ei omaa huonetta tule, joten sen puoleen ei tarvii sisustusta tms miettiä. Vaunut on tummansiniset, missä on vaaleansinistä ja kelpaa molemmille siis. Tytöllä viimeks olleet käytössä.

Omaa napaa: Etominen ja kuvotus on vähän hellittänyt, samoin tissikipu. Väsymys on jotain ihan järkyttävää. Alavatsaa vihloo nopeita liikkeitä tehdessä, mutta kuulunee ihan asiaan. Tän viikon maanantaina oli nt-ultra, josta vastaukset oli ihan normaaleita. Eilen oli sokerirasitus ja toinen neuvolakäynti, joka oli samalla eka lääkärineuvola. Kärähdin nipin napin paastoarvosta sokerirasituksessa, joten huomenna haen neuvolasta sokerimittarin ja rupeen mittailemaan aamusin paastoarvoa ja tunti aamupalan jälkeistä arvoa. Tuskin niissä mitään tulee olemaan, mutta näin on käytäntö tän asian suhteen.

Mulla on jo jouluviikosta lähtien ollut mammavaatteet käytössä, kun mikään ei saanu sen kuvotuksen kanssa painaa vatsaa ja piti löysiä vaatteita olla. Nyt on turvotukset laskeneet ja painokin tippunut 5kg, joten tässä mahassa alkaa tän läskimakkaran alla näkymään vauvamahan muotoja :D

Itellä on pinna kireellä tän väsymyksen ja todella uhmakkaan neidin kanssa. Puuuuh. Näin täällä. :)
 
Soli, mä kans kärähdin sokruista ja paastosta, niin paljon että pääsivät sanomaan... Hyvinhän nää arvot pysyy syömällä kurissa.Mun ongelma on tossa ekassa ja tässä tokassa raskaudessa on ollut se etten mä syö tarpeeksi usein ja tarpeeksi. Mä olen ollut (ja taidan olla aina emoticon) sellanen leivän mussuttaja. Nyt tosin taas leipä on mulla EN SYÖ -listalla, paitti näkkileipää. Hiilarit otan kasviksista ja marjoista. Onneks kaikki hapan saa mulla veden herahtamaan kielelle.
Meillä täällä Satakunnassa taitaa sitten olla tosi hyvä palvelu, koska saimme np-ultran kutsun kotiin, tietty vaan jos siihen haluaa osallistua. Rakenneultra ajan saimme silloin siinä samalla kun olimme np-ultrassa emoticon !
 
Me saatiin NP-ultra-aika ekalla neuvolakäynnillä, ja sitten NP-ultrassa varattiin suoraan rakenneultra-aika. Näin siis Tampereella.

Mäkin joudun siihen sokerirasitukseen, mutta viimeks neuvolassa sanottiin, että se tehdään sitten joskus vasta viikkojen 25-27 aikoihin :-o Aika paljon vaihtelua näköjään käytännöissä paikkakuntakohtaisesti...

Mullakin on tänään ekaa kertaa äitiysfarkut jalassa :-). Omat housut ei oo kyllä menny aikoihin, mutta oon käyttänyt lähinnä mekkoja ja legginssejä, jotka ei purista. Ihan nätti alkuraskauden vauvamaha alkaa jo olemaan emoticon

Kävin keskiviikkona fysioterapeutilla, ja siellä ollessa musta tuntuu, että tunsin ekaa kertaa vauvan liikkeen! Oltiin siinä jo jonkun verran tehty harjoituksia, ja tais olla vauvakin vähän ihmeissään, että mitäs tämä touhu nyt on, ja kyllä aika selkeästi tuntui semmosta lepattavaa kuplintaa tuossa masulla. Vaikea kuvailla, mutta enpä keksi mitä muutakaan se olis voinu olla. Silloin viikkoja oli siis 13+1.

Ilmeisesti alkaa tää toinen kolmannes nyt tosissaan näyttää luontonsa, musta tuntuu, että oon onnellisempi kuin ikinä ja kaikki asiat on niin kovin hyvin ja miehen kanssa ollaan niin rakastuneita ja elämä muutenkin hymyilee :-) Tarvii nauttia tästä nyt niin kauan kunnes alkaa ne loppuraskauden tuskaisuudet...
 
Jenni90: Heh, no mä en eka tiennyt että mitä se oli, mutta koska olen melko neuroottinen niin kävin tietysti heti googlettamassa "poksahdusta" ja "kuplimista", liikkeiksi niitä kaikissa keskusteluissa kuvailivat. Oottelen nyt, että se kokemus toistuisi niin pääsis ihan kunnolla kuulostelemaan, miltä se tuntuu. Nyt olin lähinnä kauhuissani ja varma, että nyt siellä posahti joku kalvo tai jotain muuta kauheeta...emoticon
Mutta onhan se kyllä mahtavaa, että jo tässä vaiheessa sen tuntee! Ajattelin ite, että menee vielä pari-kolme viikkoa, ennen kuin kannattaa alkaa edes odottamaan niiden tuntemista.

Mekin saatiin aika rakenneultraan heti np-ultrassa. Meillä se on maaliskuun alussa. Mutta tuntuvat kyllä kauheasti vaihtelevan eri kuntien välillä nuo käytännöt. Minusta niiden pitäisi kyllä olla lakisääteisesti yhtenäisemmät, koska siinä missä toisilla on mahdollisuus ultraan jopa neuvolakäynnin yhteydessä, toiset saavat ihmetellä milloin sinne neuvolaan ylipäätään mennään. Mulle on jäänyt hieman paha maku suuhun näistä neuvolajutuista, joistakin asioista pakostikin tulee ajateltua, että näinköhän vasemmalla kädellä näitä hoideltaisiin jos miehet synnyttäisivät? Minusta raskaus ja synnytys ovat kuitenkin yksiä ihmiselämän ja yhteiskunnan kallisarvoisimpia asioita, eikä ole kovinkaan edullista kuolevan kansan maassa hoitaa asioita miten sattuu. No, se siitä. Harmi vaan huomata, että joillakin paikkakunnilla äidit tuntuvat olevan enemmän "oman onnensa nojassa" kuin toisilla.

Minullakin se sokerirasitus on vasta viikoilla 22-25. Eikös joku kirjoittanut tänne, että oli jo käynyt siellä? Jännä, että sekin noin kovasti vaihtelee.

Mulla on ollu noi äitiyshousut käytössä jo kohta kuukauden. Oon ennen käyttänyt noita lantiomallisia farkkuja, eikä ne ole menneet moneen kuukauteen kiinni. Osa on tietty ollut turvotusta, viimeksi neuvolassa lääkäri sanoi, että minulla on suolistossa (nyt enempi ylävatsassa) aika paljon turvotusta ja ilmaa, joten siksikin vatsa näyttää isommalta kuin oikeasti onkaan. Kohtu kuiteskin oli sen kokoinen, mitä tässä vaiheessa pitääkin. Mutta alavatsa on kyllä jo hauska vauvapömppä, sitä tulee ihmeteltyä joka päivä peilin edessä...:D
 
Myökin saatiin jo rakenneutran aika nt-ultran yhteydessä. Todella jännää, et kaikissa paikoissa ei pysty varaamaan sitä niin aikasin..

Meillä oli eilen lääkärineuvola ja kaikki oli niin ku pitääkin.. Kamalan nopeasti pikkusen sydän löi (157 oli syke).. Et tyttö varmaankin tulossa.. Tässä kuussa ei sit olekaan enää mitään neuvolaa vaan pitää odottaa ens kuulle asti.. Sit onkin rakenneultra ja neuvola..

Mullakin on jo pikkasen alkanut vauvamaha näkyä, mutta ei vielä niin kovin, että sivullinen osaisi heti sanoa että olen raskaana. Eilen ostin ensimmäiset äippähousut ja tänään vielä toiset lisää.. Pitää varautua, kun mahtuu enää vaan yhdet farkut jalkaan niin on sitten jotain mitä pistää päälle, kun joku aamu nekään ei mene enää kiinni..
 
Mulla tehtiin tämä sokerirasitus jo tässä vaiheessa kun mulla todettiin rd jo ekassa raskaudessa. Tämän tokan raskauden eka neuvolakäynti sattu vielä sopivasti, että minun olisi pitänyt mennä kontrollikäynnille eli vuosi synnytyksestä... Eka raskaudessa käyvin vasta vkolla 25-26.
 
Heippa kaikille pitkästä aikaa!
Meilläkin on np-ultra takana, ja rakenneultra varattiin siinä sitten samalla maaliskuun alkupuolelle. Mä joudun sokerirasitukseen ens viikolla, kun isällä on tyypin kaks diabetes tullu 2-v sitten. Vaikee kyl uskoo, et kärähtäisin, mut senpä näkee sitten. Hyvä vaan kun selvittävät!
Mä oon kans käyttäny jo jonkun aikaa äitiyshousuja (tai sit hameita), kun aiemmat housut on ollut melko kireen mallisia, ja ei oo menny enää mukavasti jalkaan... Mahaa on jo, mut edelleen luulisin, että suurin osa on sitä paljon puhuttua turvotusta, koska sitä saa vielä vedettyä sisään (ei tosin enää ihan kokonaan :)
Mä on oo kuullu, et ei kerrottais rakenneultrassa sukupuolta, jos vanhemmat kysyy, kääk. No, kai ne kertoo, jos ne näkee... me siis halutaan tietää sukupuoli, jos mahdollista. Kuten joku tuolla totesi, onpahan esikoisen vanhemmilla yksi yllätys vähemmän, kun muuten kaikki tulee olemaan niin uutta ja erikoista.
Olo alkaa olla jo hyvinkin mainio, vaikkakin tietty väsy painaa päälle. Mut ei oo kuvottanu siis viikkoihin, sanoisin melkeen, et ei tän vuoden puolella ollenkaan. Mulla nyt ei ollut paljoa sitä ennenkään noita pahoinvointioireita, en siis ollu lähelläkään oksentaa kertaakaan... Mut innolla odotan oireista suurimpia eli niitä LIIKKEITÄ. Hauska kuulla, että niitä jotkut on jo pongaillu, joten pikku hiljaa niitä voi rueta kuulostelemaan.... Jee!!!
Ihanaa alkuvuotta kaikille ja jee, kun mulla kerran loppukuun äippänä on 1. kolmannes ohi, ni eiköhän melkein kaikilla muillakin, onnea!
ElliX ja pupu
 
Hei,

minulla on jo pienen pieni masu. :) Alavatsani on koholla ja kova sekä vähän ylempänä pehmeä makkara.. ;D Tällä vauhdilla masustani ei varmasti kyllä ihan älyttömän isoa ole tulossa (ellei sitten viimeinen kolmannes yllätä).
Nyt siis menossa rv 16+1. Keitin äsken kahvia kokeillakseni, jos kahvi taas maistuisi. Yllättävää kyllä, pystyn nyt juomaan useamman siemauksen; vielä edellisviikolla kastoin vain huuleni kahviin (juon kahvia aina suuren maitomäärän kera) ja loput kahvista täytyi kaataa viemäristä alas. Ei tuo kahvi kyllä oikein vielä niin hyvältä maistu kuin ennen raskautta. Tämä raskaus on ollut kyllä todella hyvä kahvista vieroittaja - toisaalta kyllä ihan hyvä juttu. Alussa vain näin unia siitä, että menin ystävieni kanssa kahvilaan ja tilasin jonkun erikoiskahvin. Nyt näitä uniakaan kahvin juonnista ei ole ollut vähään aikaan. ;D
Ensi tiistaina on seuraava neuvolakäyntini. Odotan sitä innolla ja toivon, että tällä kertaa neuvolan täti ottaa minut vastaan sovittuna aikana, eikä hänellä ole hirveää kiirettä ajan kanssa. Pääsen myös punnitsemaan painoni, koska itselläni ei ole kotona puntaria. Ajattelin neuvolassa jo kysyä mahdollisesta synnytysvalmennuksesta, tietääkö hän äitiysjoogaryhmistä Turussa (se ei varmaan ole ihan hänen asiansa tietää, mutta nettisurffailuni ei tuottanut nyt ihan toivottua tulosta) ja liikunnasta (esim. kuinka harjoitella vatsalihaksia). Odotan myös etenkin lapsen sydämen sykkeen kuuntelemista. Toivottavasti kaikki on hyvin. Olo on minulla ollut ihan normaali ja vatsa vähän kasvanut, että luulisin kaiken olevan ihan kunnossa.
Vauvalle on tullut tehtyä jo muutama vaatehankinta kirpparilta, mm. söpöjä bodeja. Itse sain myös joulun aikaan kudottua pienen nutun 1/2-1-vuoden ikäiselle vauvalle. Lisäksi äiti ja sisko on tällä hetkellä kutomassa jotain vauvalle. Kudotaan perintövaatteita. :)
Rauhaisaa sunnuntaita kaikille!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top