Ärsyttää, kun anoppi eilen taas kyseli jotain vauvajuttuja, ja sitten alkoi kysellä, että joko meillä on synnytyslääkräi ja sairaala katsottuna. Totesin, että oon tosiaan yhdellä lääkärillä käynyt ja täytyy nyt tavata pari muuta. siihen se sitten alkaa, että kyllä nyt pitäisi tajuta, että tässä tulee vielä kiire ja että se yllättävän äkkiä tulee se laskettu aikakin ja kyllä jo pitäisi ja blaa blaa. Totesin, että tiedän kyllä, että tammikuussa pitää taas mennä käymään tarkastuksessa, mutta en nyt oo hirveesti stressannut, kun on tosiaan tiedossa jo yksi lääkäri, josta tykkäsin ja jos nyt jotain huolta tulee tai pitää kiireesti päästä lääkäriin, voin mennä aina sille, vaikkei se ihan varmasti oo vielä lopullinen valinta. Anoppi siihen, että mutta kyllä nyt kuitenkin pitäisi huolehtia ja mies vaan säestää, että "ei sitä kiinnosta käydä sairaaloissa" (Piti mennä katsomaan perjantaina kaksi, mutta miehen säätämisen takia ja siksi, kun sen piti hakea anoppi, ajattelin, että ei mennä enkä valmistautunut asiaan ja mies sitten olisi kumminkin halunnut, kai sitten anopin kanssa, ja alkoi kiukutella.). alkoi ottaa päähän niin, että tokaisin sitten, että on se kiva, kun saatte mut tuntemaan itseni huonoksi äidiksi jo ennen kuin lapsi on syntynyt. Siihen sitten anoppi kiireesti jotain hyvittelemään ja selittelemään. Mutta mies on kyllä välillä kanssa ihan pöljä. Mitään ei kuitenkaan ole edes lukenut eikä tiedä, miten nää tarkistuskäynnit ja muut hommat menee ja sitten kiukuspäissään saattaa sanoa, että mua ei kiinnosta. Juu, eipä varmaan.