jos sitä uskaltais jo liittyä itekkin kun viikkoja on jo 20 täynnä,niin luultavasti menee loppun asti hyvin :) edellinen kun meni kesken 6/11 :( onneksi nyt on ollut positiivinen odotus ilman pahempia särkyjä ja kipua :) alkaa hyvä mieli jo tulemaan,kun liikkeitä tuntuu jo säännöllisesti :D torstaina olis rakenne ultra,vähän rupee jännittää :) laskettu aika olis 27.5..
Tammikuun tarinat
- Ketjun aloittaja Zoe
- Aloituspäivämäärä
Maya_L
Vauhtiin päässyt keskustelija
Täällä myös yksi taustailija, joka uskaltautuisi tulla harvakseltaan juttuihin mukaan kun näyttäisi siltä, että loppuun asti päästään. Kotoa löytyy ihana aviomies ja 1v 3kk tytär, kaksi suurta koiraa ja hevonen. Pikkuinen ok-tupa pienellä puutarhalla maaseutu-taajamassa.
Ainakin tiistain rakenneultrassa kaikki näytti hyvältä - joskin uusintaultraan joutuu myöhemmin istukan sijainnin tarkistukseen. Josko se sieltä nousisi masun kasvaessa. Pikku-ihminen on vilkas - ja tuntuu parhaiten reagoivan isosiskon kommentointeihin ja dance-biitteihin. =0)
Hyvin erilainen samanlainen raskaus kuin ensimmäinen. Toisaalta yhtä oireeton kuin isosiskollaansakin. Ennen liikkeiden tuntemista - mistään muusta ei tiennyt että on raskaana kuin ettei "täti käy kylässä". Nyt hieman rauhallisempi mieli kun liikkeet tuntuvat. Harmittomia suppareita tulee juosten kävelemisestä, joten työmatkoille saa varata hieman enemmän aikaa lentokenttä-ruuhkien läpi kulkemiseen. Tänään piipahdin tammasen selässä - ja vielä saa ratsastaakin turvallisin mielin - mutta näköjään joutuupi hankkimaan löysemmät housut, jotta masu mahtuu. Työvaatteissa on vielä onneksi päässyt vanhoilla - mutta tästä se alkaa.
Marde85: Kyselit kaukaloista, meillä on ollut BeSafe tuoteperhe hyvässä käytössä. Vauva-aikaan Izi Sleep ja nyt Combi - en voi kuin kehua. Vauvakaukaloihin on tullut uutena Izi Go, huomattavasti edeltäjäänsä kevyempi, johon saa nykyisin myös telakan.
Toivottavasti kaikkien ultrat ovat menneet hyvin.
Iloista alkavaa viikkoa kaikille!
Ainakin tiistain rakenneultrassa kaikki näytti hyvältä - joskin uusintaultraan joutuu myöhemmin istukan sijainnin tarkistukseen. Josko se sieltä nousisi masun kasvaessa. Pikku-ihminen on vilkas - ja tuntuu parhaiten reagoivan isosiskon kommentointeihin ja dance-biitteihin. =0)
Hyvin erilainen samanlainen raskaus kuin ensimmäinen. Toisaalta yhtä oireeton kuin isosiskollaansakin. Ennen liikkeiden tuntemista - mistään muusta ei tiennyt että on raskaana kuin ettei "täti käy kylässä". Nyt hieman rauhallisempi mieli kun liikkeet tuntuvat. Harmittomia suppareita tulee juosten kävelemisestä, joten työmatkoille saa varata hieman enemmän aikaa lentokenttä-ruuhkien läpi kulkemiseen. Tänään piipahdin tammasen selässä - ja vielä saa ratsastaakin turvallisin mielin - mutta näköjään joutuupi hankkimaan löysemmät housut, jotta masu mahtuu. Työvaatteissa on vielä onneksi päässyt vanhoilla - mutta tästä se alkaa.
Marde85: Kyselit kaukaloista, meillä on ollut BeSafe tuoteperhe hyvässä käytössä. Vauva-aikaan Izi Sleep ja nyt Combi - en voi kuin kehua. Vauvakaukaloihin on tullut uutena Izi Go, huomattavasti edeltäjäänsä kevyempi, johon saa nykyisin myös telakan.
Toivottavasti kaikkien ultrat ovat menneet hyvin.
Iloista alkavaa viikkoa kaikille!
Meidän tytön etunimi on nyt päätetty, kun 4D tämän tytöksi varmisti viime viikolla. Nimi on ollut itselläni tiedossa jo neljättä vuotta, ja mieskin sen hyväksyi saatuaan kaveripariskunnalta varmistuksen, että nimi on hyvä. Nyt mietin, aletaanko jo kutsumaan tyttöä oikealla nimellä julkisesti. Kaveripariskunta alkoi käyttämään tulevaa nimeä heti 4D:n jälkeen. Kovin monet eivät taida niin tehdä. Mies paljasti jo nimen minun vanhemmilleni, mutta he eivät tajunneet kuullensa nimen, eikä sitä sanottu uudestaan.
Toinen nimi on vielä hakusessa. Mies haluaisi päättää tämän ja ottaa nimen suvusta. Kai on periksi annettava, vaikka itse antaisin aivan eri tyyppisen toisen nimen.
Vaatteita kertyy kovaa vauhtia 0-1,5 v. ikäiselle. Suurin osa on kirppareilta tai tutuilta käytettynä. Eilen veljeni saapui Jenkeistä Suomeen, ja sain kokea oikein joulufiiliksen. Veli raahasi mukanaan puoli matkalaukullista vauvanvaatteita + jotain vaatteita itselleni, mm. 2 sopivaksi testattua Glamourmom imetystoppia. (Suurin osa kamasta oli minun itse USA:n netistä tilaamiani). Oli sitten tullut shoppailtua JONKIN VERRAN! Vähän hävetti... Oli mennyt painorajat aivan tappiin, vaikka yksi extra ruumalaukku maksettiin.
Se on niin ihana hypistellä ja katsella hankittuja pikkuvaatteita. Varmaan kivempaa kuin itse vaatteiden käyttö. Täytyy varmaan hiljentää shoppailutahtia, että vaatteet ehtivät päällekin.
Toinen nimi on vielä hakusessa. Mies haluaisi päättää tämän ja ottaa nimen suvusta. Kai on periksi annettava, vaikka itse antaisin aivan eri tyyppisen toisen nimen.
Vaatteita kertyy kovaa vauhtia 0-1,5 v. ikäiselle. Suurin osa on kirppareilta tai tutuilta käytettynä. Eilen veljeni saapui Jenkeistä Suomeen, ja sain kokea oikein joulufiiliksen. Veli raahasi mukanaan puoli matkalaukullista vauvanvaatteita + jotain vaatteita itselleni, mm. 2 sopivaksi testattua Glamourmom imetystoppia. (Suurin osa kamasta oli minun itse USA:n netistä tilaamiani). Oli sitten tullut shoppailtua JONKIN VERRAN! Vähän hävetti... Oli mennyt painorajat aivan tappiin, vaikka yksi extra ruumalaukku maksettiin.
Se on niin ihana hypistellä ja katsella hankittuja pikkuvaatteita. Varmaan kivempaa kuin itse vaatteiden käyttö. Täytyy varmaan hiljentää shoppailutahtia, että vaatteet ehtivät päällekin.
Tiimari77
Oman äänensä löytänyt
Odottavan aika on piiiiitkä 
Tämän viikon torstaina olisi edessä se kauan odotettu ja pelätty rakenneultra. Voi kunpa kaikki olisi kunnossa ( vaikka siis kaikki on tähän mennessäkin ollut mutta koskaan ei voi tietää ).
Potkut tuntuvat jo hyvin selkeästi, varsinkin iltaisin kun pitäisi käydä nukkumaan. Silloin kyllä pikkuinen alkaa potkimaan mammaa liikkeelle
Vaan onhan se ihanaa!!
Istuminen pitkään on kyllä ihan tappoa mulle ainakin! Päätetyötä kun teen niin sen kyllä huomaa, jos on ollut kiire päivä eikä juuri ehtinyt nousta muuta kuin vessaan ja vettä hakemaan.
Jalat meinaa lähteä alta ja kivut selässä sen mukaiset. Onneksi sentään pikku taukojumpalla homma pysyy käsissä mutta juurikin tänään oli aamusta alkanut palaveri ja kun se loppui, oli tuskaa nousta ylös. Saas nähdä mitä selkä sanoo tänään illalla. Voi olla, että mies raukka saa taas hierontavuoron.....
Se, mikä hirvittää on se seikka, että jos nyt jo oireilee niin mitä se on sitten parin kk päästä.....
Vaatteita on tullut jo vähän hankittua, mutta aika aisoissa shoppailu vielä kun ei tiedä sukupuolta. Voi olla, että torstain jälkeen repsahtaa kun tietää kummalle ostaa.
Tämän viikon torstaina olisi edessä se kauan odotettu ja pelätty rakenneultra. Voi kunpa kaikki olisi kunnossa ( vaikka siis kaikki on tähän mennessäkin ollut mutta koskaan ei voi tietää ).
Potkut tuntuvat jo hyvin selkeästi, varsinkin iltaisin kun pitäisi käydä nukkumaan. Silloin kyllä pikkuinen alkaa potkimaan mammaa liikkeelle
Vaan onhan se ihanaa!!
Istuminen pitkään on kyllä ihan tappoa mulle ainakin! Päätetyötä kun teen niin sen kyllä huomaa, jos on ollut kiire päivä eikä juuri ehtinyt nousta muuta kuin vessaan ja vettä hakemaan.
Jalat meinaa lähteä alta ja kivut selässä sen mukaiset. Onneksi sentään pikku taukojumpalla homma pysyy käsissä mutta juurikin tänään oli aamusta alkanut palaveri ja kun se loppui, oli tuskaa nousta ylös. Saas nähdä mitä selkä sanoo tänään illalla. Voi olla, että mies raukka saa taas hierontavuoron.....
Se, mikä hirvittää on se seikka, että jos nyt jo oireilee niin mitä se on sitten parin kk päästä.....
Vaatteita on tullut jo vähän hankittua, mutta aika aisoissa shoppailu vielä kun ei tiedä sukupuolta. Voi olla, että torstain jälkeen repsahtaa kun tietää kummalle ostaa.
Fianna
Vauhtiin päässyt keskustelija
Moikka taas pitkästä aikaa! :)
Ollu ihana lueskella noista rakenneultrista, kaikilla ne on mennyt niin hyvin :) Meilläkin aika on torstaina, enää muutama päivä siihen! En meinaa malttaa odottaa :P
Pieneksi helpotukseksi muutaman päivän ajan on nyt tuntunut selkeästi liikuskelua mahassa :) Aikaisemmat tuntemukset oli aika satunnaisia joltain viikolta 16+ lähtien, saattoi tuntua yksi potku kerran viikossa tms. Mutta nyt on tuntunut kolmisen päivää ihan koko päivän ajan potkuja, enimmäkseen aamulla ja aamupäivällä sekä nukkumaan mennessä. Nyt sitä uskookin, että tuolla mahassa on joku. :)
Maha on kasvanut nyt hurjaa vauhtia ja sitä myötä on tullut vatsa- ja selkäsärkyjä sekä pitkillä automatkoilla olo on käynyt tosi tukalaksi, kun joka paikkaa särkee :/ Oon yrittänyt parin päivän ajan helpottaa kipuja piikkimatolla, mutta vielä en oo huomannut mitään vaikutusta.. Lisäksi mun ruokahalu on tällä hetkellä ihan mahdoton, tuntuu että voisin syödä kokoajan. Oonkin saanut jo +5 kg tässä vaiheessa... :D Lihominen ei sinänsä haittaa, koska olen ollut suht solakka aikaisemmin, joten siksi varmaan keho huutaakin lisää energiaa.
Opinnotkin jatkuu nyt ja porukka alkaa pikkuhiljaa huomaamaan mun turvonneen mahan. Parin tunnin koulumatkat bussissa on ollut myös aika haastavia, kun näköjään matkapahoinvointi on jäänyt, vaikka muu pahoinvointi on jo helpottanut. Mutta eiköhän tästä selvitä :)
Palailen sitten taas, kun ultra on takana!
Ollu ihana lueskella noista rakenneultrista, kaikilla ne on mennyt niin hyvin :) Meilläkin aika on torstaina, enää muutama päivä siihen! En meinaa malttaa odottaa :P
Pieneksi helpotukseksi muutaman päivän ajan on nyt tuntunut selkeästi liikuskelua mahassa :) Aikaisemmat tuntemukset oli aika satunnaisia joltain viikolta 16+ lähtien, saattoi tuntua yksi potku kerran viikossa tms. Mutta nyt on tuntunut kolmisen päivää ihan koko päivän ajan potkuja, enimmäkseen aamulla ja aamupäivällä sekä nukkumaan mennessä. Nyt sitä uskookin, että tuolla mahassa on joku. :)
Maha on kasvanut nyt hurjaa vauhtia ja sitä myötä on tullut vatsa- ja selkäsärkyjä sekä pitkillä automatkoilla olo on käynyt tosi tukalaksi, kun joka paikkaa särkee :/ Oon yrittänyt parin päivän ajan helpottaa kipuja piikkimatolla, mutta vielä en oo huomannut mitään vaikutusta.. Lisäksi mun ruokahalu on tällä hetkellä ihan mahdoton, tuntuu että voisin syödä kokoajan. Oonkin saanut jo +5 kg tässä vaiheessa... :D Lihominen ei sinänsä haittaa, koska olen ollut suht solakka aikaisemmin, joten siksi varmaan keho huutaakin lisää energiaa.
Opinnotkin jatkuu nyt ja porukka alkaa pikkuhiljaa huomaamaan mun turvonneen mahan. Parin tunnin koulumatkat bussissa on ollut myös aika haastavia, kun näköjään matkapahoinvointi on jäänyt, vaikka muu pahoinvointi on jo helpottanut. Mutta eiköhän tästä selvitä :)
Palailen sitten taas, kun ultra on takana!
Viitaten eiliseen viestiini meidän tytön nimi on nyt julkaistu omille vanhemmilleni, muutamalla kaverille, ja miehelle on annettu lupa kertoa nimi avoimesti. Alan varmaan itsekin kertomaan nimestä laajemmin. Tyttö on nimensä ansainnut. Syntyy hän sitten elävänä tai vähemmän toivotussa tilassa. Haluaisin virallistaa nimen jo juridisestikin, mutta sen asian kanssa täytynee varmaan valitettavasti odottaa syntymää...
inna90
Vauhtiin päässyt keskustelija
Rakenneultra takana ja kaikki on hienosti ! :) Oli kyllä kamala jännitys tämän päivän mutta onneksi on kaikki ok. :) Siveellinen vauva mulla vain on kun ei suostunut sukupuolta paljastaa, napanuora oli jalkojen välissä :D Mutta kätilö sanoi että ei se siitä oikein poikaakaan saa, mutta voi olla että vehkeet sitten piilossa jotenkin siellä napanuoran takana. Mutta mekkoja ei kuulemma vielä saa lähteä ostamaan. :D
JeRoSe
Näppärä viestien naputtelija
Kiva, että Innalla oli kaikki ok rakenteessa 
Jännityksessä päätti sitten vauva pitää sinua, hih! Onko sulla itellä millanen tuntemus sukupuolen suhteen?
Fianna: Mulla on muuten aivan sama homma, että pitää olla jatkuvasti syömässä. Nyt se ei oo nälän takia, vaan ettei verensokerit laske liian mataliksi ja jos sen tekee, nii mulle tulee todella, siis todella huono olo! Eli varmaankin napsahan sitten sokerirasituksessa, ko sinne asti pääsen.
Nimestä: Me ei olla vielä sitä ees mietitty tai siis ite oon päässäni niitä makustellut, muttei mitään satavarmaa vielä. Aina se nimi on pälkähtänyt päähän vasta vauvan syntymän jälkeen, ko pääsee paremmin tutustumaan vauvaan. Esmes Ruottin puolellahan se nimi annetaan heti synnärillä, ko ne laittavat kuvan nettiin vastasyntyneestä eli se pitää miettiä jo valmiiksi - ainakin eräässä pohjois-Ruottalaisessa sairaalassa tehään näin. Ristiäiset pidetään sitten normisti myöhemmin. Ja mulle on ollut niin paljon helpompaa keksiä nimeä pojalle, ko tytölle - aina!
Ja kirjottelinkin jo tonne ultrakuulumisia puolelle, että eilen oli rakenne, jossa kaikki ok
Jännityksessä päätti sitten vauva pitää sinua, hih! Onko sulla itellä millanen tuntemus sukupuolen suhteen?Fianna: Mulla on muuten aivan sama homma, että pitää olla jatkuvasti syömässä. Nyt se ei oo nälän takia, vaan ettei verensokerit laske liian mataliksi ja jos sen tekee, nii mulle tulee todella, siis todella huono olo! Eli varmaankin napsahan sitten sokerirasituksessa, ko sinne asti pääsen.
Nimestä: Me ei olla vielä sitä ees mietitty tai siis ite oon päässäni niitä makustellut, muttei mitään satavarmaa vielä. Aina se nimi on pälkähtänyt päähän vasta vauvan syntymän jälkeen, ko pääsee paremmin tutustumaan vauvaan. Esmes Ruottin puolellahan se nimi annetaan heti synnärillä, ko ne laittavat kuvan nettiin vastasyntyneestä eli se pitää miettiä jo valmiiksi - ainakin eräässä pohjois-Ruottalaisessa sairaalassa tehään näin. Ristiäiset pidetään sitten normisti myöhemmin. Ja mulle on ollut niin paljon helpompaa keksiä nimeä pojalle, ko tytölle - aina!
Ja kirjottelinkin jo tonne ultrakuulumisia puolelle, että eilen oli rakenne, jossa kaikki ok
geisha -77
Jostain jotain jo tietävä
Heips!
Nyt on kyllä ihanaa aikaa. Potkuja tuntuu ja olo on vielä ainakin sellanen, että jaksaa hyvin touhuta. Toki hyvä kuulostella itteensä.
Inna. Jänskästi sinulla meni tuo ultra, mutta sehän voipi olla kivakin, että jäi jännitettävää sukupuolen suhteen. Eivätkä kaikki muutenkaan halua sukupuolta tietää. Tärkeintä on kuintenkin että kaikki hyvin muuten.
Nimeä mekin on vasta hiukka mietitty ja aika yksimielisiä ollaan oltu eri vaihtoehtojen suhteen, mutta varmaan lopullisesti päätetään sitten kun vauvan näkee, onko hän nimen "näköinen"
Ollaan ihmeissämme täällä, että mitenhän elämä muuttuu kun kaksistaan ollaan oltu ja aika itsekkäästi on eletty tietyllä tapaa, mutta hyvää tekee varmaan. Jännä, miten jo nyt huomaa omien ajatusten muuttuneen. Paljon pyörii vauvan ympärillä mietteet. Välillä oikein tarkotuksella laitan kaikki lehdet yms piiloon ;). Mies varsinkin on ihmeissään kun useat hänen tuttavasta naureskelevat, että kyllä elämä nyt muuttuu rankaksi
Vaunuja kovasti mietin, että millaset, mutta sekin varmasti ratkeaa kun onneksi on vielä aikaa ja toivottavasti on aikaa syntymään.
Kyllä aika toisaalta menee nopeasti kun vasta pikkuhiljaa itse kukanenkin ilmoittauduttiin tänne listoille :)
Hyvää vointia kaikille!
Nyt on kyllä ihanaa aikaa. Potkuja tuntuu ja olo on vielä ainakin sellanen, että jaksaa hyvin touhuta. Toki hyvä kuulostella itteensä.
Inna. Jänskästi sinulla meni tuo ultra, mutta sehän voipi olla kivakin, että jäi jännitettävää sukupuolen suhteen. Eivätkä kaikki muutenkaan halua sukupuolta tietää. Tärkeintä on kuintenkin että kaikki hyvin muuten.
Nimeä mekin on vasta hiukka mietitty ja aika yksimielisiä ollaan oltu eri vaihtoehtojen suhteen, mutta varmaan lopullisesti päätetään sitten kun vauvan näkee, onko hän nimen "näköinen"
Ollaan ihmeissämme täällä, että mitenhän elämä muuttuu kun kaksistaan ollaan oltu ja aika itsekkäästi on eletty tietyllä tapaa, mutta hyvää tekee varmaan. Jännä, miten jo nyt huomaa omien ajatusten muuttuneen. Paljon pyörii vauvan ympärillä mietteet. Välillä oikein tarkotuksella laitan kaikki lehdet yms piiloon ;). Mies varsinkin on ihmeissään kun useat hänen tuttavasta naureskelevat, että kyllä elämä nyt muuttuu rankaksi
Vaunuja kovasti mietin, että millaset, mutta sekin varmasti ratkeaa kun onneksi on vielä aikaa ja toivottavasti on aikaa syntymään.
Kyllä aika toisaalta menee nopeasti kun vasta pikkuhiljaa itse kukanenkin ilmoittauduttiin tänne listoille :)
Hyvää vointia kaikille!
inna90
Vauhtiin päässyt keskustelija
JeRoSe Ei mulla oikein oo minkäänlaista oloa tuon sukupuolen suhteen, tai ettei ole selvästi tyttö tai poikaolo.
Mutta ei tuo nyt niin haittaa, jännäillään sit loppuun asti jos ei tule tarvetta ultrata vielä myöhemmin ja siinä sitten näkyisi. :)
Nimistä Mä tytölle keksin nimen jokunen aika sitten ja pojalle ollu nimi valmiina jo vuosia. :D Mutta saa nähdä onko sitten nimensä näköinen. :) Mulla on kyllä montakin vaihtoehtoa molemmille että jos ei tuo tämänhetkinen ookkaan sopivan oloinen. :)
Mutta ei tuo nyt niin haittaa, jännäillään sit loppuun asti jos ei tule tarvetta ultrata vielä myöhemmin ja siinä sitten näkyisi. :)
Nimistä Mä tytölle keksin nimen jokunen aika sitten ja pojalle ollu nimi valmiina jo vuosia. :D Mutta saa nähdä onko sitten nimensä näköinen. :) Mulla on kyllä montakin vaihtoehtoa molemmille että jos ei tuo tämänhetkinen ookkaan sopivan oloinen. :)
Moi vaan kaikille!
Joskus ihan alkumetreillä tänne ilmoittauduin,mutta en tiedä mihin on aika mennyt etten oo ehtinyt kirjoitella,eikä ole ollut oikeen kirjoitusintoa.
Ysiä tässä siis odotellaan,rakenneultra takana jo aikaa sitten ja nyt rv 24 porskutetaan
Poika olisi tulossa(edelliset 3xtyttö,2x poika,2x tyttö ja poika)
Mikä mut nyt sai kirjoittamaan,on se että olen aivan kauhuissani painostani
Painan nyt jo saman verran kuin aiemmista 8:sasta synnyttämään mennessä!!!!!Huoh!
10 kg tullut nyt lisää ja kauhistuttaa!Vaikka yritän katsoa mitä syön ja touhuan lasten kanssa,arkiliikuntaa saan,niin en ymmärrä missä mättää???
Onko se nyt ikä joka tekee kiusaa vai mikä?
Normaalisti oon hoikahko(lähtö ollut 50/158)ja nyt reidet ja peppu vaan levii leimistään...
Kamppaileeko täällä kukaan muu painon kanssa-vinkkejä miten saisi painon nousua hillittyä?
Mamamilano rv 24
Joskus ihan alkumetreillä tänne ilmoittauduin,mutta en tiedä mihin on aika mennyt etten oo ehtinyt kirjoitella,eikä ole ollut oikeen kirjoitusintoa.
Ysiä tässä siis odotellaan,rakenneultra takana jo aikaa sitten ja nyt rv 24 porskutetaan
Poika olisi tulossa(edelliset 3xtyttö,2x poika,2x tyttö ja poika)
Mikä mut nyt sai kirjoittamaan,on se että olen aivan kauhuissani painostani
Painan nyt jo saman verran kuin aiemmista 8:sasta synnyttämään mennessä!!!!!Huoh!
10 kg tullut nyt lisää ja kauhistuttaa!Vaikka yritän katsoa mitä syön ja touhuan lasten kanssa,arkiliikuntaa saan,niin en ymmärrä missä mättää???
Onko se nyt ikä joka tekee kiusaa vai mikä?
Normaalisti oon hoikahko(lähtö ollut 50/158)ja nyt reidet ja peppu vaan levii leimistään...
Kamppaileeko täällä kukaan muu painon kanssa-vinkkejä miten saisi painon nousua hillittyä?
Mamamilano rv 24
Asteria
Piirimestaruustason postaaja
Kiva lueskella kun monella on menossa se kaikkein paras raskausaika juuri nyt. Mä vielä odottelen, että milloin tää paha olo loppuu. Onneksi en enää oksenna päivittäin, mutta pari kertaa viikossa kylläkin. Onkohan kellään muulla vielä pahoinvointia ihan niin että yrjö lentää? Mä niin toivoin että tuo olisi mennyt ohi ennen puoliväliä. :(
Ja uutena valituksen aiheena täällä tulivat sitten lantiokivut kehiin. Maanantaina ja tiistaiaamupäivänä tuli käveltyä jonkin verran ja eilen illalla olin sitten niin kipeänä, että hyvä kun sain esikoisen nostettua pepunpesulle. Ihan järkyttävästi vihlaisi pakarassa joka kerta kun kumartui ja kävellessä huomasin että häpyliitos on nyt jo löystynyt niin että siihenkin sattuu jos jalat lipsuvat. Ekassa raskaudessa nuo kivut yltyivät pahoiksi vasta noin kuukautta ennen synnytystä, joten toivottavasti tämä nyt olisi jokin väliaikainen juttu vaan. Täytyy hankkia jääpiikit kenkiin ettei askel lipsu. Saamattomana ihmisenä vaan en vielä ole tuota saanut aikaiseksi ja nyt näyttää keli tosi liukkaalta. Huomenna pitäisi taas kävellä muskariin. 6 km jos mennään molemmat suunnat kävellen. Onneksi on bussi jos pahalta tuntuu.
Kai nämä oireet tuntuvat nyt enemmän senkin takia kun esikoinen painaa semmoiset 9,5 kg. Viime raskaudessa kun olin loppuun asti töissä niin sain pääasiassa istuskella ja käyttää puhelihaksia. Ainut huolenaihe silloin oli alkuraskauden pahoinvointi. Vuoden ikäisen taaperon kanssa on eri tavalla rankkaa odottaa. Saa ottaa torkut päiväuniaikaan ja oksentaa rauhassa kun siltä tuntuu, mutta toisaalta joutuu nostamaan ja kanniskelemaan ja istumaan paljon lattialla. Ja siivoamaan leluja sohvan alta. Ja lykkimään vaunuja kun kävelee johonkin (loska tekee siitä kaksin verroin rankempaa).
Mutta, mutta. On tämä silti niin ihanaa kun saa tuntea miten pikkuinen liikkuu ja kasvaa. Ihan yhtä jännää tämä on kuin ekalla kerrallakin!
Ja uutena valituksen aiheena täällä tulivat sitten lantiokivut kehiin. Maanantaina ja tiistaiaamupäivänä tuli käveltyä jonkin verran ja eilen illalla olin sitten niin kipeänä, että hyvä kun sain esikoisen nostettua pepunpesulle. Ihan järkyttävästi vihlaisi pakarassa joka kerta kun kumartui ja kävellessä huomasin että häpyliitos on nyt jo löystynyt niin että siihenkin sattuu jos jalat lipsuvat. Ekassa raskaudessa nuo kivut yltyivät pahoiksi vasta noin kuukautta ennen synnytystä, joten toivottavasti tämä nyt olisi jokin väliaikainen juttu vaan. Täytyy hankkia jääpiikit kenkiin ettei askel lipsu. Saamattomana ihmisenä vaan en vielä ole tuota saanut aikaiseksi ja nyt näyttää keli tosi liukkaalta. Huomenna pitäisi taas kävellä muskariin. 6 km jos mennään molemmat suunnat kävellen. Onneksi on bussi jos pahalta tuntuu.
Kai nämä oireet tuntuvat nyt enemmän senkin takia kun esikoinen painaa semmoiset 9,5 kg. Viime raskaudessa kun olin loppuun asti töissä niin sain pääasiassa istuskella ja käyttää puhelihaksia. Ainut huolenaihe silloin oli alkuraskauden pahoinvointi. Vuoden ikäisen taaperon kanssa on eri tavalla rankkaa odottaa. Saa ottaa torkut päiväuniaikaan ja oksentaa rauhassa kun siltä tuntuu, mutta toisaalta joutuu nostamaan ja kanniskelemaan ja istumaan paljon lattialla. Ja siivoamaan leluja sohvan alta. Ja lykkimään vaunuja kun kävelee johonkin (loska tekee siitä kaksin verroin rankempaa).
Mutta, mutta. On tämä silti niin ihanaa kun saa tuntea miten pikkuinen liikkuu ja kasvaa. Ihan yhtä jännää tämä on kuin ekalla kerrallakin!
toukomamma2012
Silmät suurina ihmettelijä
Hyvää uutta vuotta kaikille! Olen elämäntilanteeni takia päässyt harvoin tänne kirjoittelemaan. Olen siis 22- vuotta, naimisissa ja yksivuotiaan pojan äiti :-)
Marraskuussa -11 mulla todettiin kilpirauhasessa kasvain joka poistettiin 12.1.12
Nukutus sikiön takia jännitti, mutta kaverilla kaikki hyvin.
Kauheasti tälläkin hetkellä potkii :-) <3 kuinka moni on ottanut sukupuolesta selvyyttä? me emme ottaneet, mutta kummallakin ihan tyttömäinen olo :-) koittakaa jaksaa kasvavien masujen kanssa :-) laura>
Fianna
Vauhtiin päässyt keskustelija
toukomamma2012, hui, sulla on ollut sitten kaikenlaista ajateltavaa! Itse raskaus ja sen lisäksi vielä kasvain ja leikkaus... Toivottavasti paranet kunnolla ja kaikki muukin menee parhain päin :)
Me ainakin haluttiin tietää sukupuoli, niin pystyy vähän lajittelemaan noita vauvavaatteita, joita on jo kerääntynyt kauheat vuoret :D Ja mullahan oli poikaolo ja kaikki raskausoireetkin on olleet poikamaisia, mutta tyttö sieltä vaan on tulossa :P
Eilen jo vähän keskusteltiin miehen kanssa nimistäkin, pari hyvää vaihtoehtoa on nyt löytynyt, niistä pitäisi vaan pystyä valkkaamaan... Mutta onneksi on vielä aikaa!
Nyt on tosiaan jo reilun viikon ajan tuntunut joka päivä potkuja. Tulee aina hymy huulille, kun pienokainen alkaa meuhkaamaan :) Vielä ainakin hymyilyttää kun ne ei satu :D Eilen nähtiin miehen kanssa eka kerran mahan päälle pikkutyypin potkuja! Se oli aika ihana hetki, kun mieskin pääsi huomaamaan ne potkut, pääsee varmaan paremmin mukaan tähän raskauteen nyt <3
Nyt ei enempää vaan painun koulutehtävien kimppuun :)
Me ainakin haluttiin tietää sukupuoli, niin pystyy vähän lajittelemaan noita vauvavaatteita, joita on jo kerääntynyt kauheat vuoret :D Ja mullahan oli poikaolo ja kaikki raskausoireetkin on olleet poikamaisia, mutta tyttö sieltä vaan on tulossa :P
Eilen jo vähän keskusteltiin miehen kanssa nimistäkin, pari hyvää vaihtoehtoa on nyt löytynyt, niistä pitäisi vaan pystyä valkkaamaan... Mutta onneksi on vielä aikaa!
Nyt on tosiaan jo reilun viikon ajan tuntunut joka päivä potkuja. Tulee aina hymy huulille, kun pienokainen alkaa meuhkaamaan :) Vielä ainakin hymyilyttää kun ne ei satu :D Eilen nähtiin miehen kanssa eka kerran mahan päälle pikkutyypin potkuja! Se oli aika ihana hetki, kun mieskin pääsi huomaamaan ne potkut, pääsee varmaan paremmin mukaan tähän raskauteen nyt <3
Nyt ei enempää vaan painun koulutehtävien kimppuun :)
Kiva lukea että kaikilla on ultrat menny hyvin! :)
Aika on kyllä menny siivillä, pitäis tänään mennä juttelemaan pomon kanssa että tarviiko mun pitää mun lomapäivät ennen äitiyslomaa, jos tarvii ni eihän mulla ole enää ku 1,5kk töitä jäljellä :0
Noista vauvanvaatteista, uskalsin itse ostaa 2 sukat tytölle, olen arastellu ostaa vaatteita tytölle, ehkä siks et jossain tuolla takaraivossa on epäilys et entä jos meille sittenkin tulee toinen poika ja mä olen menny ostamaan kaapit täyteen tyttöjen kesämekkoja, olis varmaan poika tyytyväinen ku kattelis vauva kuviaan :DD
Lantioliitoskivut on mullakin taas alkanu, luulin jo et säästyisin tällä kertaa ilman suurempia kipuja. Kipuiluihin meni sitten mun 2 vko:n talviloma, eli levätty on mut muuten en ole kyllä saanu mitään tehtyä. On ollu mukavaa kävellä kaksinkerroin 1km/h vauhdilla ja esikoisen nostamisesta ei ole tullu mitään. Onneks on mies kotona, muuten oisin saattanu olla aikamoisissa vaikeuksissa. Tänään olis eka työpiävä ja toivottavasti iltavuoro menee hyvin... Neuvolatäti käski viimeviikolla soittamaan heii jos kivut on niin pahat ettei työnteosta tule mitään, ni hän kirjottaa sairaslomaa ja järjestää puhelinajan lääkärille.
Kävin viimeviikolla ilmoittamassa esikoisen päivähoitoon ensi syksyksi, kylläkin vaan max. 5h koska olen kummiskin kotona, mutta tuli aikamoisena yllätyksenä kuinka nuivasti tämä virkailija suhtautus mun toiveeseen että mun poika pääsis kakskieliseen ryhmään/päiväkotiin, eli suomi-ruotsi. Asutaan kakskielisessä kaupungissa, ja olen tottunut siihen että suomenkielisiä arvostellaan siitä etteivät he osaa ruotsia kaupungissa jossa ruotsinkieliset on enemmistönä, joten oli aika kummallista että virkailija joka itse on ruotsinkielinen yritti kääntää mun päätä siinä asiassa :D Kummallisia noi immeiset...
Aika on kyllä menny siivillä, pitäis tänään mennä juttelemaan pomon kanssa että tarviiko mun pitää mun lomapäivät ennen äitiyslomaa, jos tarvii ni eihän mulla ole enää ku 1,5kk töitä jäljellä :0
Noista vauvanvaatteista, uskalsin itse ostaa 2 sukat tytölle, olen arastellu ostaa vaatteita tytölle, ehkä siks et jossain tuolla takaraivossa on epäilys et entä jos meille sittenkin tulee toinen poika ja mä olen menny ostamaan kaapit täyteen tyttöjen kesämekkoja, olis varmaan poika tyytyväinen ku kattelis vauva kuviaan :DD
Lantioliitoskivut on mullakin taas alkanu, luulin jo et säästyisin tällä kertaa ilman suurempia kipuja. Kipuiluihin meni sitten mun 2 vko:n talviloma, eli levätty on mut muuten en ole kyllä saanu mitään tehtyä. On ollu mukavaa kävellä kaksinkerroin 1km/h vauhdilla ja esikoisen nostamisesta ei ole tullu mitään. Onneks on mies kotona, muuten oisin saattanu olla aikamoisissa vaikeuksissa. Tänään olis eka työpiävä ja toivottavasti iltavuoro menee hyvin... Neuvolatäti käski viimeviikolla soittamaan heii jos kivut on niin pahat ettei työnteosta tule mitään, ni hän kirjottaa sairaslomaa ja järjestää puhelinajan lääkärille.
Kävin viimeviikolla ilmoittamassa esikoisen päivähoitoon ensi syksyksi, kylläkin vaan max. 5h koska olen kummiskin kotona, mutta tuli aikamoisena yllätyksenä kuinka nuivasti tämä virkailija suhtautus mun toiveeseen että mun poika pääsis kakskieliseen ryhmään/päiväkotiin, eli suomi-ruotsi. Asutaan kakskielisessä kaupungissa, ja olen tottunut siihen että suomenkielisiä arvostellaan siitä etteivät he osaa ruotsia kaupungissa jossa ruotsinkieliset on enemmistönä, joten oli aika kummallista että virkailija joka itse on ruotsinkielinen yritti kääntää mun päätä siinä asiassa :D Kummallisia noi immeiset...
t i N p P A
Silmät suurina ihmettelijä
Kävin äsken sokerirasituskokeessa, olipa ällöttävä kokemus. Itse sokerilitkun juominen ei sinänsä ollut suuri ponnistus, vaikka pahalta maistuikin, mutta se parin tunnin odottelu, kun alkoi oksettaa ja pyörryttää. Vauva sen sijaan innostui selvästi sokeriliemestä ja alkoi tanssia. :D
vauveli
Puuhakas puhuja
Täällä on ihmeellistä kipuiluu ollu vattassa viime perjantaista asti. Tein tunnin reippaan lenkin kuopuksen kaa ja työntelin rattaita lumessa suurine ostoksineen. En nyt kuvitellu sen siitä johtuvan, mut samana iltana alko kummalliset oireet. Viikonloppuna ylty jo aika pahaks, mut sit taas väliin helpotti. Vaikee kuvailla miltä se tuntuu: jotekin repii tuolta lantion seudulta tai nivusista.. Ja sit toisinaan niin kun par aikaakin sellasta menkkamaista särkyä. Kurjaa..
Tiiä sit onko nää jotain liitoskipuja vai onko syytä huoleen.. viikon päästä koittaa vihdoin viimein se rakenneultra jota on ootettu ku kuuta nousevaa. keskiviikkona sit normi neuvola. Lääkärissä en o käyny ku kerran yksityisella viikolla 7+0. Mites te muut? Onks teil jo sisätutkimuksia tehty??
Tiiä sit onko nää jotain liitoskipuja vai onko syytä huoleen.. viikon päästä koittaa vihdoin viimein se rakenneultra jota on ootettu ku kuuta nousevaa. keskiviikkona sit normi neuvola. Lääkärissä en o käyny ku kerran yksityisella viikolla 7+0. Mites te muut? Onks teil jo sisätutkimuksia tehty??
geisha -77
Jostain jotain jo tietävä
Moi!
Vauveli: mulla on kans nyt viimepäivinä ollu aikas kovia kipuja varsinkin jos pidempään kävelen. Ei niinkään menkkamaisia, mutta vihlasuja nivusissa ja lonkissa. Olin just neuvolassa aamupäivällä ja siellä oli puhetta asiasta. Ovat todennäköisimmin lantion löystymiseen liittyviä. Ne voi säteillä koko lantion seutuun ja häntäluun alueelle. Jos ne kovin pahaksi tulevat niin neuvolan kautta saa sellasia jotain lantiovöitä, joihin voi turvautua. Mutta toivotaan ettei nyt vielä semmosia tarvis kun on aikaa tässä kuitenkin. Ja muuten kun on voinu aika hyvin niin tietty harmi sitten jos liikkuminen kovin rajoittuu.
Mulla lääkäriaika vasta 17.2 jolloin tedään sisätutkimus. Tuntuu aika myöhäseltä, mutta kai näin on normaalia.
Mutta varmasti jos on kovasti vaivoja voivat tehdä aiemminkin.
Muuten elo ollut ihan ok. Nukkuminen on välillä vähän niin ja näin. Ja eilen kävin jumpassa kevyesti niin se teki nuille kivuillekkin hyvää. Tai niitä ei tullut samalla tavalla kuin kävelystä.
Vauveli: mulla on kans nyt viimepäivinä ollu aikas kovia kipuja varsinkin jos pidempään kävelen. Ei niinkään menkkamaisia, mutta vihlasuja nivusissa ja lonkissa. Olin just neuvolassa aamupäivällä ja siellä oli puhetta asiasta. Ovat todennäköisimmin lantion löystymiseen liittyviä. Ne voi säteillä koko lantion seutuun ja häntäluun alueelle. Jos ne kovin pahaksi tulevat niin neuvolan kautta saa sellasia jotain lantiovöitä, joihin voi turvautua. Mutta toivotaan ettei nyt vielä semmosia tarvis kun on aikaa tässä kuitenkin. Ja muuten kun on voinu aika hyvin niin tietty harmi sitten jos liikkuminen kovin rajoittuu.
Mulla lääkäriaika vasta 17.2 jolloin tedään sisätutkimus. Tuntuu aika myöhäseltä, mutta kai näin on normaalia.
Mutta varmasti jos on kovasti vaivoja voivat tehdä aiemminkin.
Muuten elo ollut ihan ok. Nukkuminen on välillä vähän niin ja näin. Ja eilen kävin jumpassa kevyesti niin se teki nuille kivuillekkin hyvää. Tai niitä ei tullut samalla tavalla kuin kävelystä.
Fianna
Vauhtiin päässyt keskustelija
Mulla on ollut kanssa jo jonkin aikaa noita Vauvelin kuvailemia kipuja, myös sitä menkkamaista kipua muiden pistojen ja vihlomisien rinnalla. Ja kuulemma ovat niitä liitoskipuja ja lantion löystymiskipuja. Mulla on välillä ollut aika pahanakin kivut, kuten esim. tänään olen pystynyt kävelemään vain sellaista etanan vauhtia, kun nivusiin sattuu sen verran.... Joten koirien lenkitykset päätin jättää ihan suosiolla miehen kontolle. Välillä kivut taas helpottaa, mutta täysin kivutonta päivää en ihan hetkeen muista... :/ Mulla on vielä yliliikkuvat nivelet, joten kipuja tulee vielä helpommin ja kun ei ole lihaskuntokaan tällä hetkellä parhaassa jamassa. Mutta niin mä oon miehellekkin sanonu, että kun pääsin niin helpolla alkuraskauden ilman oksentelua, niin kyllähän loppuraskauden pitää sitten olla yhtä tuskaa :D