Tammikuun tarinat <3

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja *Sara*
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Nyt on varsinainen epätoivon vaihe, tuntuu että raskaana olis lainkaan
kun kaikki oireet tuntuu hävinneen.. :/ Ainoa mikä säilynyt on jatkuva vessassa juokseminen.. Odotan niin kovasti sitä hetkeä kun vauvan liikkeet alkaa tuntemaan :)
 
No hups,hankin jo turvakaukalon :D No ihan vaan kun bongasin facebookin kautta kun joku antoi Britaxin kaukalon ilmaiseksi. Todella hyvässä kunnossa.Menee sitten mummin ja papan autoon varaistuimeksi kun itse hommaan Cracon kaukalon telakalla omaan autoomme :)
 
Hejsan!

Isabell: Erittäin paljon voimia ja jaksamista surun kanssa <3 Paljon halauksia <3


Jenska9: Mä kerroin työnantajalleni kun antoi työsopimuksen, joka on elokuulle asti. Eihän mun olisi tarttenut kertoa mitään, mutta halusin olla reilu ja kertoa, että mahdollisesti en voi loppuun asti olla, koska olen raskaana. Kerroin kuitenkin olevani alkuvaiheessa ja raskauteni varmistuvan vielä myöhemmin ultrassa. Hän otti asian todella hyvin, onnitteli ja oli vilpittömästi iloinen puolestani. Itselläni on todella helpottunut olo kun pomo tietää. Työnantajallehan ei tarvitse kertoa kuin vasta kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa:) Mutta hyvähän se on kertoa sitten kun itsestä tuntuu siltä:)

Mymmeli: Toivottavasti sulla toi pahoinvointi helpotttaisi, vaikka itselläsi usko onkin loppunut jo. Primperania vaan naamaan jos siitä hyödyt. Täällä peukut sulle pystyssä!:)

Iines: Mä olen todella järkyttynyt että ne laittoi sut kotiin odottelemaan maanantaita. Eikö siellä sairaalassa ede ollut kätilöä, joka olisi voinut ultrata? Vai oliko sairaala missä kävit niin enemmänkin terveyskekus? Tänä päivänä vaan pitäisi aina vaatia hoitoa. Itse oppinut jo kantapään kautta vaatimaan hoitoa, jotta sitä saa. Tosin en tiedä vaikuttaako oma ammattini sairaanhoitajana siihen, notta hoidetaan paremmin. Ainakin huomaa eroavaisuuksia silloin kun ammatti tiedetään ja kun ei tiedetä... Toivotaan että kaikki olisi kuitenkin hyvin. Ja onneksi sulla on se dopleri omasta takaa:)

Näistä oireita kun täällä on pyöritelty, niin onko kellään ilmennyt puutumista? Mulla jalat meinaa puutua hyvinkin herkästi varsinkin jos istun pitkään. Ja väsy vaan painaa päälle. Vielä rapiat viikko niin sitten päästään ultraan ja ekaan neuvola lääkäriin, jännittää pelkkä ajatuskin:) Töistä vapaata vielä ensi viikon to asti, mutta sit alkaakin taas kunnon työ repeämä:)

Mites muuten Tyyni jakselee?

Hyvää alkavaa viikkoa mammoille!!:) Yritetään nauttia pikkupakkasesta ja lumesta:)
 
Heipat kaikille!

Pahoittelut Isabellille... :( iso halaus sinne... voimia paljon...

Täällä pahoinvointi vaan jatkuu ilman oksentelemista. Olo on vaan niin nuutunut koko ajan :( Monet asiat mitä on ennen voinut tehdä alkaa jo tökkiä. Kuten pikku-ukon vetäminen pulkassa sai aikaan aika kipeän masun eilen :S Samoin joudun nostelemaan lapsia työssäni päivittäin ja huomaa kyllä välillä että on aika istua alas ja vetää syvään henkeä ja levätä. Outoa, että jo tässä vaiheessa... Muita joilla samanlaisia tuntemuksia?
Musta tuntuu että mun masu kasvaa muutenkin jotain mega vauhtia. Kaveri nauroi mulle ja sanoi että edellisessä raskaudessa olin n. viikoilla 20 saman kokoinen kun nyt :D
Ei mahdu enää vaatteet päälle, mammavaatteilla mennään..

Me ollaan todennäköisesti päätymässä Gracon Quattro Tour Duo:ihin vaunuissa. Sisarusrattaat kun tarvitaan. Noita oon katsellu netistä ja käyny kokeilemassa myös liikkeissä ja tykkään kovin! Vierekkäin oli Phil and tedsit, Britaxin b dualit ja nuo ja noista pidin kyllä eniten. Hinta laatusuhde kohdillaan. Niihin tarkoitus ostaa sopiva kaukalo samaan syssyyn sitten kun sen aika on.
Kyllä mä tämän raskauden alussa ajattelin että vau, kun on jo yksi eikä mitään tartte hankkia. Mutta pyh... Vaikka mitä ois hankintalistalla. :D

Mulla loppuu työt toukokuussa. Jään ensin kesälomalle ja siitä sitten äippälomalle suoraan. Odotan jo innolla mammalomaa :)

Muita joilla kestänyt raskauden sisäistäminen kauan? Mulle tuli viime viikolla sellanen että ahaa, meille on tulossa vauva. Miehelle asian sanoin myös ja se katto mua pikkasen pitkään. Jotenkin vaan kestänyt sen ymmärtäminen ja tajuaminen todella pitkään. Mutta nyt kun sen ymmärtää ja toteaa ääneenkin on olo paljon huolettomampi ja parempi. Kai sitä vaan pelkäs niin paljon että jotain käy... en tiedä..

Hyviä illanjatkoja teille kaikille.. Jaksamisia...
 
Huomenna alkais taas työt. Ihanasti menny unirytmit sekaisin loman aikana kun tuo väsymys ollu niin uskomatonta, nyt sitten pikkuhiljaa jo vähentyny sekin. Kohta pitäis kyllä mennä kokeilee unta, kun aikainen herätys luvassa.

Mulla kyllä on niitä liitoskipuja ja huomaa että paikat venyy ja paukkuu. Yöllä teki välillä tosi kipeetä lantionseudulla kun vaan kylkee käänti ja sitten tuo jatkuva pissahätä, mut tää nyt on ollukki melkein alusta asti. Ja kun aivastaa tai niistää niin repii tosi kivasti tuolta alhaalta. Turvotteluki välillä aina rauhottuu, ei ihan joka ilta iske.

Mulla alkaa toukokuun lopulla mammaloma, ennen sitä olis kyllä vuosilomat.. Mutta jotain puhetta oli pomon kanssa että jos olisin ne töissä. Saisin ihan kivan summan siihen normipalkan päälle siten. Ei haittais kyllä yhtään ku kaikkia hankintoja edessä ja muuteskin lainanlyhennykset sun muut.
 Mutta se nyt ihan riippuu siitä miten jaksan, aika rankkaa tuo mun työ kuiteskin ja kun ei hirveesti helpompaakaan ole tarjolla.  Aikaisintaan voisin alottaa mammaloman joskus siinä toukokuun toisella viikolla. Neuvolasta kuitenkin sanoivat, että mieluummi oon sinne loppukuulle asti ja jos tarttee niin antavat sitte saikkua neuvolasta tarvittaessa. Huomenna varmaan pomon kanssa sovitaan miten tehään ja kirjotellaan uutta sopparia.

Mä ootan ihan hurjana jo sitä rakenneultraa ku aikaki jo varattuna, kuusi viikko pitäis malttaa.. :P Ja niirä liikkeitä ootan kanssa jo kovasti, tää tuntuu välillä niin hassulta nyt kun oloki jo parempi.

Mutta nyt painun unille!
 
Mä en ole vielä saanut kerrottua töissä tästä raskaudesta,
hirvittää kuinka pomo suhtautuu asiaan kun itse olen äitiysloman
sijainen.. :/

Mutta varmaan itse jään myös toukokuun lopulla pois.. :)
 

Klik: Mulla on ihan samanlainen tunne kun sulla, et kun toi pahoinvointi on nyt hävinnyt nii on ihan outo olo, että oltiinkos tässä raskaana vai mitä? Mulla ei vielä oikein oo kunnolla alkanu mahakaan näkyyn. Hassua kyllä kun pari viikkoo sitten oon nähny sen ultrassa ja kuullu sydänäänet niin eiköhän tässä jo pitäis alkaa oleen sellanen olo että ihan oikeesti on raskaana :)

Meilläkin on jo hankintoja harkittu. Tutulta ostetaan varmaan turvakaukalo ja ehkä muutakin kamaa esim sitteri jotka ollu yhdellä lapsella käytössä. Rattaita oon vasta netistä kattellu ja vähän kyselly mielipiteitä. Oon kyllä ihan sekasin niitten kanssa ku on niin monenlaisia enkä oikein vielä tiedä millasiin tarkotuksiin mä tuun niitä käyttään. Tarttis myös olla aika kevyet ja kätevät ku ite oon aika pienikokoinen joten olis kiva että mä pystyisin ite nosteleen niitä myös autoon. Yks tuttu sano et sen mies ei anna sen ollenkaan nostella yhdistelmiä autoon koska se pelkää et se naarmuttaa autoo. Menis kyllä elämä hankalaks jos meillä kävis noin!

Turvakaukaloista vielä sen verran että törmäsin yhdessä oppaassa sellaiseen tietoon että lasta ei saisi pitää kaukalossa muuten kuin kuljetuksen ajan ja parin ensimmäisen kuukauden aikana vain 30-45 minuuttia päivässä. Ootteko muut kuullu tämmösiä suosituksia? Kun nykyäänhän on paljon rattaitakin joihin vaan kiinnitetään se kaukalo ja lähdetään esim shoppailemaan. Että onko sellaiset rattaat hyvä idea sitten ollenkaan?

 
klik, itellä ihan sama homma. Olen myös äitiysloman sijaisena. 
Ja työntantajillani on vähän sellainen olemus että ei lapsia, vain töitä.
Mutta sitten kun heidän omat lapset sikiää niin asia on ihan erikseen. Eivät olleen tykänneet yhtään kun tämä neiti jota olen tuuraamassa jäi saikulle, ja siit äippälomalle.
Mut eipä pitäis heitä siin mieles hirveesti haitata ku eivät joudu maksamaan minulle mitään..
Ellen ois niin v.mäinen et hakisin jtn korvauksia siitä et oon tyyliin 1kerran 2:ssa kuukaudessa viikonlopun vapaalla... vaikka työehtosop. mukaan pitäisi olla joka neljäs :)) hah.

itsellä myös välillä käy mielessä että onkohan siellä ketään.. pyäri varsin usein mieles ennen ensinmäistä ultraa... Ainoat oireet mitä täällä on niin tuo ahkerasti vessassa ravaaminen ja väsymys... >:)  
 
jenska9, tuo väsymys on hyvin tuttu.. Nyt se tosin jo alkaa vähän helpottamaan
mutta alku vaiheessa oli aivan mahdoton, olin jo illalla kuudelta valmis nukkumaan vaikka olisin nukkunu 10h yöunet edellisenä iltana.
Nyt jaksan jo jopa kymmeneen valvoa :D

Ja tuo vessassa ravaaminen on mulle ongelma oikeastaa vain öisin,
rasittavan siitä tekee se, että asutaan kaksi kerroksisessa talossa eikä meillä
yläkerrassa ole vessaa.. :/ Joten on tosi kiva puoli unessa mennä rappusia alas vessaan ja taas kiivetä ylös.. :(

 
Hei!
Voimia keskenmenon kokeneille! Surulliseksi tekee tuollaiset uutiset. Vaan toivottavasti suru helpottaa aikaa myöden, ja jaksatte lähteä aikanaan uudestaan rohkeasti vauvaa yrittämään. Mikään ei ole tässä maailmassa itsestään selvää, elämä yllättää ilossa ja surussa.
Oma olo on välillä melko vetämätön. Ja tuntuu, että mitään ylimääräistä en tahdo saada aikaiseksi. Onneksi neidin kanssa on perus asiat tulleet hoidetuksi ja olen ajatellut, että kunhan hänestä jaksan huolehtia, niin pölyt ym. kyllä odottaa... Vaan neidin syntymäpäiville tekis mieli kuitenkin laittaa koti siistiin kuntoon ja leipoakin... Yksi asia päivässä, niin eiköhän se siitä! Täälläkin on vielä vähän hitaasti menee tajuntaan, että uutta vauvaa odotellaan. Ehkä se sitten toukokuussa iskee tai viimeistään kesäkuussa, kun masukki potkii napakasti kylkiluiden väliin varpaitaan. Heh!
Tosta kaukalossa istuttamisesta... Serkkun lapsi on nyt 11 v ja silloin hänen ollessa vauva vuokrasivat pidemmälle automatkalle neuvolasta alustan josta lähti suojaverkko ylös. Vauva oli siis makuuasennossa suojaverkon sisällä. En tullut kysyneeksi neuvolasta suositusta ja oisko verkkoja vielä. Ja mikä sen turvallisuus/suoja on jos sattuu kolari. Meidän neiti oli n 4 kk kun ensikerran matkattiin 400 km. Pysähdyttiin paljon, ja matka kesti pitkään. Kai tuota vois kysästä neuvolasta tarkemmat suositukset. Ei terveydenhoitaja mitenkään ole asiasta maininnut vaikka tietää, että meillä on toinen mummola kauempana. Itse en istuttas pientä yhtäjaksoisesti montaa tuntia. Raskauden loppuvaiheessa ei kai suositella äidillekään pitkää yhtäjaksoista istumista autossa tai muussa kulkuvälineessä, kun vauva jo painaa isoja alaraajoihin johtavia verisuonia. Että odottajan alaraajojen verenkierto pelaa eikä tule tukoksia ja että vauva saa tarpeeksi happea. Pitkällä matkalla jo vartin pysähdys ja jaloittelu tauko elvyttää verenkiertoa. Että ei kai reissaamiselle estettä ole, pitää vaan muistaa varata aikaa pysähdyksiin. Eiköhän kesällä tarvii käydä massun kanssa vessassakin jo sen verta tiheään, että taukoja tulee "itsestään". Muistelen, että junassa oli ihan kiva matkustaa se kuusikin tuntia rv 30 paikkeilla, kun pääsi liikkumaan. Tarkemmin voi kysyä neuvolasta suosituksia.
 
Turvakaukalosta Meillä tuli ihan turhaan hankittua vaunuihin sellainen adapteri, jolla saa turvakaukalon kiinnitettyä vaunujen runkoon, taidettiin kerran käyttää ja sekin siks, ku se nyt sattu olemaan olemassa. Ilmankin oltas pärjätty siis! Paljon kyllä näkee, että vauvoja lykitään niissä turvakaukalovaunuissa kaupoissa ja muualla, mutta ite en jotenki tykänny ajatuksesta, et vauvan pitäs siinä olla, kun se asento ei kuitenkaan oo sama kun makuuasento. Mieluummin siirsin sitten jatkamaan unia vaunuihin, joissa sai maata ilman valjaita ja ihan pitkällään. Toki sellainen turvakaukaloratkaisu voi olla jollekin todella tarpeellinenkin, jos käy usein vain piipahtamassa kaupassa vauvan kanssa, tai autoon ei esim. vaunut kokonaan mahdu.

Ja tosiaan, olen itsekin lukenut noista aikasuosituksista, mutta niillä kai lähinnä tarkoitetaan säännöllistä käyttöä, jos esim. päivittäin matkustetaan autolla paljon. Satunnaisesti voi vauvaa pitää pitempäänkin kaukalossa, esim. jos tekee jonkun yksittäisen pitkän matkan, ja vauva vaikka nukkuu pari tuntiakin putkeen.
 
Täällä tuli tänään vihdoin rv 12 täyteen! Huomisen ultran jälkeen voi sitten toivottavasti huokasta helpotuksesta.

Oli kyllä viikkojen paukkumisen kunniaksi, niin outo aamu kun olla ja voi. Mähän en oo koko raskauden aikana oksentanu kertaakaan, vaikka pahoinvointia on ollu. Pahoinvointikin loppu jo ennen joulua, niin tuli kyllä ihan puskasta, kun tänä aamuna kaikki aamupuurot lensi kaaressa ulos. Olin ihan ihmeissäni, et mitä tapahtuu :D

*tiitiäinen: Mulla on menny kauan tajuta, että oon oikeesti raskaana. Täytyy myöntää, että oon välillä jopa unohtanu kokonaan, että vauva on tulossa. Vaikka ultrassakin on jo kerran käyty, niin ei auttanu. Johtuskohan tosta, kun toi esikoinen on vielä nii pieni, että kaikki aika menee sen kanssa tohottaessa. Sillon kun ootin Micoa, niin ei kyllä päässä paljoa muuta pyöriny kun raskaus. Mun mies ei oo kanssa tajunnu, että vauva on tulossa, mutta miehillä nyt kestää muutenkin kauemmin. Ehkä kun se kunnon vauvamasu tulee niin paremmin hoksaa :)

Mä en kauheesti perusta noista rattaista, joihin laitetaan kiinni turvakaukalo. Tai meille ei ainakaan niille olisi kauheesti käyttöä. Vaunut mahtuu meillä autoon ja kaupassa yleensä työnnä ihan niillä kaupan kärryillä, missä se kaukalo on valmiina kiinni. Että yleensä lenkillä ja shoppaillessa tulee vaunuja käytettyä ja molemmissa menee niin kauan, ettei tuntuis kivalta vauvan antaa nököttää siinä kaukalossa, missä asento ei kuitenkaan oo selälle hyvä. Tulipas mahollisimman epäselvästi selitettyä :D
Meillä esikoinen matkusti jo 1kk vanhana 400km, ei nyt ihan tunnin välein pysähdelty, mutta muutamaan otteeseen kuitenkin. Tosiaan satunnaisesti varmaan voi istua pidempiäkin aikoja, kunhan ei päivittäin tai viikoittain joudu montaa tuntia putkeen istumaan.

Nyt tää lähtis väkertää jauhelihasopan loppuun ja ripustamaan pyykit! Huomenna sitten palaan ultrakuulumisten kanssa :) Hyvät voinnit kaikille <3
 
Heippa ja kiitos kaikille tsemppauksista:)

Tällä hetkellä taas kaikki hyvin ja vuodot ovat loppuneet. Olen kyllä ottanut ihan hissukseen, niinkuin lääkäri määräsikin. Jännittää, että miten sitä sitten uskaltaa viikon päästä aloitella "normaalia" elämää kun pelko keskenmenosta on takaraivossa koko ajan. Eli tosiaan mulle määrättiin kaksi viikkoa hiljaiseloa ja sitten vois koittaa palata normaaliin arkeen ja jos vuodot jatkuu taas niin sitten vaan levolla mennään aina siihen asti ku ja jos se istukka nousee ylemmäs. Kiva kuulla Taku81 kokemuksestasi tästä ja ennen kaikkea että olet saanut terveen pikkuisen kaikesta huolimatta.

On ollut kyllä haastavaa tää hiljaiselo ja varsinkin tuo nostelukielto kun on kuitenkin tuo 2,5- vuotias raisu poika tuossa helmassa. Ja on tiettyjä tilanteita joissa sitä kyllä vielä tarvii nostella. Oon nyt kolme päivää yksin poitsun kanssa kotona kun mies on työmatkalla ja jännittää, miten pärjätään. Kyllä mä aamulla jo jouduin kerran poikaa nostamaan ku ei päässyt itse auton istuimeen toppahaalarit päällä, mutta yritin miettiä sitä nostoa niin etten käyttäis vatsalihaksia. Sitä on kyllä ihan vainoharhainen kaiken suhteen, mut ei toisaalta antais itselle anteeksi jos jotain sattuis...

Iines* tilanteesi on kyllä niin kauhea kun et pääse kunnon ultraan. Voin kuvitella miten raskasta sinulla on henkisesti. Tsemppiä! Täällä on sama käytäntö. Jos mulla ei olis sattunut olemaan np-ultraa seuraavana aamuna, niin en olisi päässyt ultraan. Neuvolasta sanottiin, että pitäisi vaan odotella viikko vuodon kanssa kotona ja tehdä sitten raskaustesti uudestaan. En tiedä missä vaiheessa kunnallista hoitoa olisi saanut. Näissä asioissa ei oteta kyllä yhtään tota psyykkistä hyvinvointia huomioon, surullista..

Pahoinvoinnista: Tuntuu, että pahoinvointikin alkaa vähän helpottamaan. Olen muutamana päivänä oksentanut enää vain muutaman kerran. Sen loppuminen kyllä varmasti tuo voima takaisin. Viime raskaudessa pahoinvointi kesti 21rv asti, joten voi tässä silti niitä viikkoja olla vielä edessä. En oo varmaan vielä sanonutkaan, että tosiaan oon neuvolasta saanut kokeiltavaksi toistakin lääkettä, mutta sekään ei kohdallani auttanut. Toisaalta sen jälkeen jotenkin sain lisää voimia jaksaa tätä kun tiedän, että mikään muu kuin aika ei auta. Päivä kerrallaan siis mennää ja toivotaan, että tämä oksentelun väheneminen on merkki siitä että kohta se loppuu kokonaan. Tsemppiä kaikille muille pahoinvoinnista kärsiville!

Isabellille voimia suureen suruun!
 
turvakaukalosta Mä ainakin silloin ku esikoinen syntyi sain ohjeeksi että kaukalossa ei sais kauaa pitää varsinkaan alkuun, ei ole hyväksi vauvan selälle. sillä ihmetellytki ku on olemassa niitä vaunuja mihin kaukalon saa kiinni, ei tosiaan ole meillä tarvetta ku kuitenki kaupoissa yleensä on ne kärryt missä kaukalo valmiina, muuten paras käyttää tavallisia vaunuja missä vauva saa olla makuuasennossa. Myöskään sitterinä kaukaloa ei tule käyttää, sitterissä on asento parempi vaikka ihan vastasyntynyttä ei paljoa suositella sitteriinkään.

Pahoinvointia on mullakin edelleen varsinki aamusi, heti ku herään tahtoo tulla oksennus ja aamupalakin melkein aina ylös tulee. välillä myös muuten mutta on ainakin vähentynyt. Se vaan inhottavaa ku oksennan niin se aiheuttaa kamalan närästyksen, mahaa ihan polttaa eikä renniekään auta kuin pikku hetken. joskus häviää syömällä mutta ei aina. muita vaivoja ei onneksi ole mutta pahoinvoinnista kärsinyt todella kauan ku alkoi rv 5-6. Paitsi huomaa että kunto huonontunut ku ei meinaa lapsia edes pulkassa jaksaa vetää vaikka tässä mitää kauheita ylämäkiä ole. Väsymystäki ollu tuntuu että vois nukkua kokoajan, mutta yleensä pärjää ku lepään iltapäivällä sen mitä pystyy (lapset ei meinaa nukkua päikkäreitä enää :( ) ja sitten yritän ajoissa mennä nukkumaan, en ennenkään mikää aamuihminen ole ollu niin ihan sillä vaikka tuntuski illalla ettei väsyttäis. Onneksi kauheat vatsakivut ja isommat oksentelut rauhottu ku lopetin raudan ja enää otan vain iron vital juomaa illalla. Niin ja olen alkanut tuntea liikkeitä, alkanu olla jo varma niistä ku melkein aina ku menen nukkumaan eli makaan rauhassa selälläni alkaa hentonen möyryntä juuri kohdun kohdalla, ehkä sillä jo nyt tuntee ku on jo kolmas raskaus. Raskaus silti pahoinvoinneista ja muista huolimatta todelliselta tuntui todelliselta vasta ultran jälkeen, vaikka onki ajatellu ku voinut huonosti että en halua enää olla raskaana. noh ei tämä onneksi ikuisesti kestä ja ehkä pahoinvointi vielä lakkaa kokonaan. Ja ompahan palkinto maailman paras :)
 
No mielipiteitä on monenlaisia.Oma veljeni joka on ollut synnäriltä asti kaukalossa ja aika paljon oli kaukalossa pienenä ja nyt 13 v. selässä ei mitään ongelmaa ja pitkä poika on :)
Ja kaverini piti esikoistaan (joka nyt täyttää vuoden) pienestä asti kaukalossa kun joka päivä kävimme tallilla ja kaukalon sai rattaisiin kiinni kätevästi.ja ei ainakaan neuvolassa ja lääkäri sanonut mitään turvakaukalon käytöstä kun minäkin kysyin.Sanoi että on hyvä kun on tukeva kaukalo joka tukee. Ja niinkuin alussa sanoin mielipiteitä on niin paljon erilaisia kuin on p**sereikiäkin (anteeksi raju kielenkäyttöni.) :)

Muutenkin kasvatus ja ravinto asiat yms. asiat on ihan kaikille omia. Toiset tekee noin ja toiset näin.
Mä olen itse esim ottanut asenteen että syön sitä mikä maistuu ja mikä tuntuu hyvältä.Neuvolassa sanoi myös että se on ihan hyvä kunhan vaan syö edes jotain.
En sen pahemmin stressaa lukemalla mitä mikin tuote sisältää. Niin kauan kun kaikki on hyvin niin en stressaa syömisistä ja tekemistä kuten en luovu ratsastuksesta ja muusta.Jos vaan tuntuu hyvältä. :)

Pakkasen pistävää viikkoa kaikille mammalaisille :)
 
klik, mulla saattaa kans mennä niin että tulen töistä 12 jälk illalla, menen nukkumaan 1 maissa. Nukun siihen 10-11 saakka. Touhuan siinä oman aikani ja saatan vielä hyvin ottaa päiväunet ennenkuin taas menen iltavuoroon viideksi. 
Joten nämä aamuvuoroihin nouseminen tuntuu olevan kyllä yhtä tuskaa... >:)

Onneks meillä on vessa heti kivenheiton päässä makuuhuoneesta, tulee kans rampattua 2-4krt yössä vessassa ja juomassa. Not nice.
 
jenska9, Joo mä tuossa eilen oikein ihmettelin kun tulin illalla
puoli kymmenen maissa töistä kotiin ja jaksoin oikein 23:n asti valvoa..
Mutta se saatto johtua siitä että uusi Vauva lehti oli tömähtäny laatikkoon :D

Nukuin silti 8h ja tiedän että muutaman tunnin sisällä taas niin kauhea väsy että
aivan kun ei olis nukkunu lainkaan. Mutta onneks nyt on parempaan päin..
Toivottavasti sullakin helpottaa. :)

Mä vain tuppaan yöllä tekeen niin etten mee sinne vessaan vaikka tarve olis kova,
sitten aamulla viim seiskalta on niin kauhea vessahätä että on ihan pakko..
Oon vaan jotenkin niin herkkäuninen että jos laitan valot ja käyn alakerrassa ja taas
tuun uudestaan yläkertaan, en enää saa helposti uudestaan unta :/

Hooärrä, ihan oikea asenne tuo että ei stressaa mitä syö jatkuvasti..
Itellä kun oli ensimmäinen neuvola, sieltä sai kauhean litanian lappuja että
mitä saa tehdä ja syödä.. Ensimmäisen viikon panikoin ja hyvä kun uskalsin
syödä yhtään mitään.. Mutta mun mielestä (ei päihteitä) kaikkea voi syödä kun sitä
syö kohtuudella :)
 

Kiva kun ootte kokeneemmat kommentoineet tota turvakaukaloasiaa :) Näin ensimmäisellä kerralla on niin paljon opittavaa. Mä en siis tollasia turvakaukalorattaita haluais mutta mies niistä innostui kun yksi tuttumme kehui kuinka kätevät ne ovat. Itse en oikein usko että niillä olisi kauheasti käyttöä ja mieluummin muutenkin ihan kunnon rattaissa vauvaa pitäisin.

Meillä on nyt ennen vauvan syntymää tarkoitus ostaa asunto ja tänään mennään katsomaan yhtä kiinnostavaa. Toivottavasti se olisi hyvä! Olisi kiva kuitenkin päästä muuttamaan jo hyvissä ajoin ennen kesää.


 
Eevi: Me tehtiin tänään ehdollinen kirjallinen tarjous eräästä rivitalo kolmiosta.
Onnea asunnon etsintään! Ja osanotot velkaantumisesta (jos näin on..) :)
Mutta onhan se aina kivempaa ainakin omasta mielestä maksaa "itselleen päin" asuntoa kuin kasvottomalle vuokranantajalle joka kuukausi.

Niin vielä tuohon kaukalo ja vaunu asiaan niin kyllä mekin ihan vaunut hommataan että ei pelkästään kaukaloa ja siihen rattaita joihin kaukalon saa kiinni :)
Pakko olla rattaat ja vaunut ja kaukalo kun kuitenkin tallilla pörrätään ja liikutaan paljon.
Ja hyvä olla mummilla ja papalla oma kaukalo jos hoitoonkin vie sitten joskus pienen :)

Mulla tuo pahoinvointi yms on loppunut jo kokonaan miltei.Ainut mikä alkoi tänään yököttää oli kinkun haju kaupassa.Mutta ei tarvinnut oksentaa onneksi :D
 
Hooärrä: Toivotaan että teidän tarjous menee läpi :) Mekin varmaan laitetaan tarjous asunnosta joka tänään nähtiin. Kämppä on 2000-luvun puolivälissä rakennettu mutta edelliset asukkaat ovat silti saaneet sen aikamoiseen kuntoon.. Mitään isompaa remonttia se ei onneksi kuitenkaan kaipaa vaan pientä fiksausta sielä täälä. No katsotaan miten tässä käy, jännää on :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top