Tammikuun höpinät

Ensimmäistä odotetaan, joten tietenkään en vielä tiedä miten mies tulee osallistumaan, mutta tähän on hänen aloitteestaan ryhdytty ja olen vuosikaudet jo valmistanut häntä henkisesti että mahdollisesta lapsesta huolehditaan tasapuolisesti. Kotityötkin meillä menee suunnilleen fifty-fifty, joten toiveikkaana odotan että hänellä tulee olemaan vahva isärooli. Aika näyttää miten käy.
 
Meillä hoidetaan niin kotityöt kuin pojan hoitaminen aika tasan. Ja kumpikin saa kerran kuussa omaa aikaa vähintään yhden yön, useimmiten kyllä viikonlopun jolloin toinen lähtee pojan kanssa sukuloimaan tmv:)
Ja kerran kahdessa kuussa meillä on yhteinen vapaa viikonloppu, jolloin poika on vanhempieni luona. Poika aina innoissaan lähdössä mummin ja ukin luo:happy:
 
Meillä hoidetaan niin kotityöt kuin pojan hoitaminen aika tasan. Ja kumpikin saa kerran kuussa omaa aikaa vähintään yhden yön, useimmiten kyllä viikonlopun jolloin toinen lähtee pojan kanssa sukuloimaan tmv:)
Ja kerran kahdessa kuussa meillä on yhteinen vapaa viikonloppu, jolloin poika on vanhempieni luona. Poika aina innoissaan lähdössä mummin ja ukin luo:happy:

Kylläpä kuulostaa hyvältä järjestelyltä! Toki vaatii että on innokkaat isovanhemmat.
 
Vihdoin varasin pe ensimmäisen neuvolan. Mies sai otettua vapaata töistä, joten hoitaa lapsia ja pääsen rauhassa käymään.

Kaivoin verenpainemittarin esiin ja pitää ruveta iltaisin mittailemaan. Katsotaan olisiko niissä jotain joka selittäisi tätä kovaa huimausta.

Jotenkin on vain niin väsynyt, huimaa, hengästyttää ja yököttää ettei jaksaisi mitään. Mies ei tunnu ihan muistavan millaista aikaa tämä alkuraskaus on. Nyt valitellut, kun joutunut tekemään niin paljon kotitöitä ja menemään lasten kanssa yksin mäkeen. Toki nuorin oli minun kanssa kotona. No tämä tästä helpottaa, kun olo paranee.
 
Kylläpä kuulostaa hyvältä järjestelyltä! Toki vaatii että on innokkaat isovanhemmat.

Mun vanhemmat on vielä nuoria, äiti 45 ja isä 48, joten heillä intoa riittää kun ollaan pikkusiskoni kanssa jo vuosia asuttu omillaan :happy: Itse siis olen 26 ja sisko 22. Vanhemmillani myös vaikuttaa se että isäni on töissä arkisin 6-14 ja äiti tekee pelkkää yövuoroa (5 yötä 7 vapaata), joten heillä on aikaa ja jaksamista touhottaa pojan kanssa. Kovasti ovat myös odotelleet pojalle pikku sisarusta:happy:

Muutenkin ollaan paljon kummankin sukulaisten kanssa tekemisissä viikottain, vaikka osa sukulaisista asuukin kauempana (yli 200km päässä) heitä harvemmin mutta kuiteskin useasti vuoden aikana:)
 
Oi että pelp, kuulostaa unelmalta teidän järjestelyt! :woot:
Itsekkin toivoisin että lapsilla olisi innokkaat isovanhemmat joille vois jättää.. lapsien kannalta olisi kiva että olisi enemän huolehtivaisia aikuisia. En sitten itsestäni tiedä malttaisinko yöksi jättää vaikka vois... :joyful:
Kyllä siis mun äiti on ollut hoitamassa aina kun ollut jtn pakollista menoa, synnytystä ym. Ja 2 kertaa ollaan miehen kans lähdetty kaksistaan syömään, niin että äiti ollut pojan/poikien kans :happy:
 
Oi että pelp, kuulostaa unelmalta teidän järjestelyt! :woot:
Itsekkin toivoisin että lapsilla olisi innokkaat isovanhemmat joille vois jättää.. lapsien kannalta olisi kiva että olisi enemän huolehtivaisia aikuisia. En sitten itsestäni tiedä malttaisinko yöksi jättää vaikka vois... :joyful:
Kyllä siis mun äiti on ollut hoitamassa aina kun ollut jtn pakollista menoa, synnytystä ym. Ja 2 kertaa ollaan miehen kans lähdetty kaksistaan syömään, niin että äiti ollut pojan/poikien kans :happy:

Multa on usein kyseltykin että kuinka voin/maltan jättää pojan vanhemmilleni, mutta ei ole koskaan tuottanut tuskaa kun poika on 3viikon iästä asti nähnyt vanhempiani viikottain:grin Mummin ja Ukin koti on kuin toinen koti jossa tutut lelut, pojalle tuttu "oma" huone ja sama päivä rytmi mitä kotonakin:) Yö kyläilyt aloitettiin varovasti 9kk iässä, eli poika meni illalla ennen iltapalaa vanhemmilleni ja laitoin hänet siellä nukkumaan. Aamulla haettiin sitten sekä syötiin yhdessä aamupalaa ukin ja mummin luona:) Tämä tosin oli helppoa kun poika 2kk iästä asti nukkunut väh. 8h yössä ilman heräämisiä. Ja yökyläilyjä oli alkuun tosi harvakseltaan ja nykyään sit tosin sen 1krt 2kk aikana :happy:
 
Itsellä varmaan just vaikeuttaisi se että kummatkaan ei ole koskaan syöneet tuttipullosta, niin ei olisi ollut edes mahdollista olla vauvasta erossa montaa tuntia :rolleyes:
Olisi kyllä kiva varsinkin jos esikoinen oppisi kyläilemään enemän, niin etten minä ole koko ajan joka asiassa auttamassa/tukemassa. Ettei jäisi ihan mamman pojaksi :grin jännittää jo nyt 3vuotta etukäteen pojan kouluun lähtö, että kuinka koulun aloittaminen luonnistuu jos ei oo koskaan kotoa poistunut ilman mua mihkään o_O oonkin ajatellut josko ennen sitä saisi pehmeästi totuteltua vaikka päiväkotiin tm :rolleyes: mä kun varmaan oon kotona niin kauan kuin syyskuinen täyttää 3v, eli esikoinen aloittaa just silloin koulun :)
 
Itsellä varmaan just vaikeuttaisi se että kummatkaan ei ole koskaan syöneet tuttipullosta, niin ei olisi ollut edes mahdollista olla vauvasta erossa montaa tuntia :rolleyes:
Olisi kyllä kiva varsinkin jos esikoinen oppisi kyläilemään enemän, niin etten minä ole koko ajan joka asiassa auttamassa/tukemassa. Ettei jäisi ihan mamman pojaksi :grin jännittää jo nyt 3vuotta etukäteen pojan kouluun lähtö, että kuinka koulun aloittaminen luonnistuu jos ei oo koskaan kotoa poistunut ilman mua mihkään o_O oonkin ajatellut josko ennen sitä saisi pehmeästi totuteltua vaikka päiväkotiin tm :rolleyes: mä kun varmaan oon kotona niin kauan kuin syyskuinen täyttää 3v, eli esikoinen aloittaa just silloin koulun :)

Meillä poika oli pullo ruokinnalla syntymästään asti mun terveysongelmien vuoksi, jonka takia imetys ei onnistunut eikä tule onnistumaan tulevankaan kanssa. Helpotti kyllä osaltaan paljon vaikka välillä tuntuikin että jäämme jostain paitsi:)
Meillä poika nyt siis kaksi ja on kyllä ihan omien teidensä kulkija:grin Moikkaa kaupassakin kaikki vastaan tulevat, juttelee vieraille mummoille ja papoille ja on aina valmis lähtemään kyläilemään tai äidin mukana kaveri kahvitteluihin:) Tykkää olla ihmisten ilmoilla ja nätisti tepsuttelee vieressä kaikkea mahdollista ihmetellen.
Ollaan miehen kanssa monesti ihmetelty että miten saatiin näin helppo lapsi kun tykkää autoilusta, shoppailusta, ulkona voisi olla vaikka koko päivän ja käyttäytyykin kaupoissa nätisti. Ei lähde juoksentelee karkuun tai ota hyllyistä tavaroita, huuto itkujakaan ei ole tainnut tulla kertaakaan kaupassa:)
Temperamenttiakin löytyy, mutta ei ole vielä tullut selkeitä uhma kausiakaano_O

Kavereille aina sanonut että toivon kyllä kaikille vanhemmille tällaista helppoa tapausta:)Varsinkin kun seurannut tuttujen rankkaa arkea koliikki lapsien kanssa, 1h pätkissä nukkuvien ja muuten haasteellisimpien lasten vanhempia.
Kovasti olen myös apua tarjonnut tutuille että saisivat välillä edes nukkua kunnolla tai vaan edes omaa aikaa tunniksi tai useammaksi, mutta aika nihkeästi ottavat apuakaan vastaan vaikka "valittavatkin" pikku lapsi arjen rankkuutta ja väsymystä. Tiedä sitten mikso_O
 
Ihanaa kun teillä on osallistuvia isovanhempia! Meidän ottivat taas joulun aikaan yhteyttä ekan kerran reiluun puoleen vuoteen... ei paljon lasten lasten kuulumiset kiinnosta. Miehen äiti ei ole siinä kunnossa että voisi auttaa lasten kanssa vaikka haluaisi.
 
Ihanaa kun teillä on osallistuvia isovanhempia! Meidän ottivat taas joulun aikaan yhteyttä ekan kerran reiluun puoleen vuoteen... ei paljon lasten lasten kuulumiset kiinnosta. Miehen äiti ei ole siinä kunnossa että voisi auttaa lasten kanssa vaikka haluaisi.

Harmi ettei kaikilla ole läheisiä isovanhempia:sad001

Mun mielestä isovanhemmat ovat suuri rikkaus lapsille ja itsellenihän ovat myös omat isovanhemmat vielä elossa ja hyvässä kunnossa. Pojan isovanhemmat että iso isovanhemmat tykkäävät kovasti olla meidän elämässä mukana ja mielellään opettavat pojalle uusia taitoja. Viikko sitten poika pääsi päiväksi leipomaan isomummon kanssa, ei jäänyt päiväkodissakaan epäselväksi mitä poika oli tehnyt viikonloppuna:grin
 
Mun omat vanhemmat asuu melko kaukana, joten heitä ei tule niin usein nähtyä. Isäni on kyllä ilmaissut, että lapsenlapsia olisi mukava saada.

Anoppi onneksi asuu lähellä ja on erittäin lapsirakas. Tarpeen tullen siis hänestä saa lastenhoitoapua. Tulevat kummit asuvat naapurissa joten tukiverkko on meillä mielestäni riittävä.
 
Miun äiti tykkää teluta esikoisen kanssa, äitini tulee tänä vuonna 54v ja käy arkena työssä klo 4.30 - 13.30. Hakee tyttöä päiväkodista yleensä ja joskus ottaa yöksikin, ehkä kerran kuussa. Ottaisi enemmänkin, mutta en raaski antaa. Kerran kuussakin tuntuu paljolta, tosin aina helpottaa omaa jaksamista kun saa nukkua aamulla hieman pidempää ja yön putkeen.
Esikoinenhan oli juuri tällainen 1-2h välein heräilijä vauvana, nyt edelleen herää 2-5 kertaa yössä..
En tiedä miten viitsin äitiäni vaivata kahdella lapsella.. varmaan harvemmin. Varsinkaan jos toinenkin on samanlainen yövalvoja kun esikko.. Isää minulla ei ole enää, miehen vanhemmille maistuu alko sen verran, ettei ole lapsella/lapsilla sinne asiaa itsekseen.
 
Kuinkahan kova vatsakipu on vielä normaalia?
Heräsin yöllä kamalaan vatsakipuun ja pyörin tuskissani, olin varma et menee kesken kun se kipu oli sellasta kun pahimmissa menkkakivuissa. Nousin ja oksensin monen monta kertaa, menin kuumaan suihkuun. Ei auta. Olo on ihan kamala, ihankun olisin kunnolla kipeenä. Mahakipu muuttu jossain vaiheessa supistuksiks ja nyt se on ehkä eniten sellasta kun vatsataudissa. Oksennus lentää myös jatkuvasti. :puke_r;( En kestä! Edessä tänään vielä 3 h automatka kotiin, apua!
 
Bebet, voisiko sinulla olla vatsatauti ? Sitähän on liikenteessä taas ympäri suomea.

Itse veikkaan, että minulle meinasi tulla viime viikolla vatsatauti, kun juuri yöllä koski vatsaan törkeän kovasti ja nukuin sen takia sen tunnin verran ehkä koko yönä. Mutta kipu oli tosiaan ylävatsalla ja seuraavanakin päivänä möyri mahassa.
 
Meillä poika oli pullo ruokinnalla syntymästään asti mun terveysongelmien vuoksi, jonka takia imetys ei onnistunut eikä tule onnistumaan tulevankaan kanssa. Helpotti kyllä osaltaan paljon vaikka välillä tuntuikin että jäämme jostain paitsi:)
Meillä poika nyt siis kaksi ja on kyllä ihan omien teidensä kulkija:grin Moikkaa kaupassakin kaikki vastaan tulevat, juttelee vieraille mummoille ja papoille ja on aina valmis lähtemään kyläilemään tai äidin mukana kaveri kahvitteluihin:) Tykkää olla ihmisten ilmoilla ja nätisti tepsuttelee vieressä kaikkea mahdollista ihmetellen.
Ollaan miehen kanssa monesti ihmetelty että miten saatiin näin helppo lapsi kun tykkää autoilusta, shoppailusta, ulkona voisi olla vaikka koko päivän ja käyttäytyykin kaupoissa nätisti. Ei lähde juoksentelee karkuun tai ota hyllyistä tavaroita, huuto itkujakaan ei ole tainnut tulla kertaakaan kaupassa:)
Temperamenttiakin löytyy, mutta ei ole vielä tullut selkeitä uhma kausiakaano_O

Kavereille aina sanonut että toivon kyllä kaikille vanhemmille tällaista helppoa tapausta:)Varsinkin kun seurannut tuttujen rankkaa arkea koliikki lapsien kanssa, 1h pätkissä nukkuvien ja muuten haasteellisimpien lasten vanhempia.
Kovasti olen myös apua tarjonnut tutuille että saisivat välillä edes nukkua kunnolla tai vaan edes omaa aikaa tunniksi tai useammaksi, mutta aika nihkeästi ottavat apuakaan vastaan vaikka "valittavatkin" pikku lapsi arjen rankkuutta ja väsymystä. Tiedä sitten mikso_O
Hei Pelp sanoit, että teillä oli lapsi pulloruokinnalla alusta asti. Meillä tulee olemaan sama, joten pari kysymystä tähän liittyen, jos viitsit vastata :)
Paljonko teillä oli varattu tuttipulloja?
Vaihdoitko pulloja, kun vauva kasvoi?
Annoitteko alusta asti kaupan korviketta vai ostitteko aluksi apteeksta erikoiskorviketta?
Käytittekö korvikejauheita?
Kuinka usein kiehauttelit pulloja?

Onha tuossa pulloruokinnassa ehdottoman hyvä puoli se, että isä voi yhtälailla ruokkia eikä yösyötöt ole vain äidin vastuulla :)
 
Meillä myös on tosi innokkkaat isovanhemmat, ja todella kiitollinen olen siitä! Ainut lapsenlapsi molempien puolelta niin ainakin huomiota saa :) apua saa herkästi, joten tarvittaessa saa myös omaa aikaa. Vielä en kuitenkaan ole raaskinut yökyläilemään päästää. Ehkä voisi ensin kokeilla että olisivat meillä yötä ja itse lähtisimme muualle.
 
Mulla oli kans nuorimmaisesta kauheat kivut heti alku viikoilla, tuli ihan esikoisen synnytys mieleen. Vatsaa poltti ja kouristi ja tuntui että peräreikä lähtee irti :arghh: olin varma että menee kesken, mutta ei mennyt. Myöhemmillä viikoilla oli kans paljon menkkamaisia kipuja ja olin varma että syntyy ennen aikaisesti. Mutta kipuilut ei avannut paikkoja ja poika syntyi 40+viikolla :happy: toivotaan että sullakin bebet olisi ihan harmitonta kipuilua!

Meillä molemmat pojat kans helppoja tapauksia, nuorempi temperamenttisempi ja on enemmän semmonen oman tien kulkija :grin esikoinen oli kuin enkeli ekat 3vuotta, mutta nyt on joku uhma ja itsellä joskus meinaa mennä järki sen touhuun :facepalm: mutta perus luonne on rauhallinen ja kiltti :) ovat nukkuneet aina suht hyvin, ja nykyään molemmat herää kerran yössä jolloin tulevat meidän viereen jatkamaan uniaan :rolleyes:
Pitäisikin opettaa pojat tai edes toinen ettei tulisi meidän sänkyyn kun todennäköidesti pidän sitten vauvaa vieressä niin ei oikein oo hyvä jos kaikki änkeää samaan sänkyyn :bag:
 
Hei Pelp sanoit, että teillä oli lapsi pulloruokinnalla alusta asti. Meillä tulee olemaan sama, joten pari kysymystä tähän liittyen, jos viitsit vastata :)
Paljonko teillä oli varattu tuttipulloja?
Vaihdoitko pulloja, kun vauva kasvoi?
Annoitteko alusta asti kaupan korviketta vai ostitteko aluksi apteeksta erikoiskorviketta?
Käytittekö korvikejauheita?
Kuinka usein kiehauttelit pulloja?

Onha tuossa pulloruokinnassa ehdottoman hyvä puoli se, että isä voi yhtälailla ruokkia eikä yösyötöt ole vain äidin vastuulla :)

Meillä oli mam anticolic pieniä pulloja alkuun kolme, näihin sit vaihdettiin kasvaessa vain isommalla virtauksella olevia tuttiosia. Pojan ollessa 7kk ostettiin lisäksi kaksi isompaa pulloa kun maitoa meni isompia määriä.
Me ei tykätty jauheesta kun oli hankala mukaan ottaessa kun piti olla keitettyä lämmintä vettäkin sit mukana. Eli valmiskorvike huomattavasti helpompi eikä tarvinnut miettiä jauheen ja veden sekoitus suhteita.
Ja jos ei ole mitään erityistä syytä miksi pitäisi apteekin korvikkeita käyttää niin kaupan korvikkeet oikein hyviä:)
Meillä oli alkuun nan pro 1 ja masuvaivat kun tuli 3kk iässä niin vaihdettiin nan ha 1 josta sitten pojan kasvaessa siirryttiin nan pro 2.
Monet ovat tykänneet myös arlan Little baby organic 1 korvikkeesta, sopinut myös monelle jolla ollut masuvaivoja.
Mutta muistaa vain että yhtä korviketta kannattaa aina testata väh. Viikko ennen kuin voidaan sanoa sopiiko vai eikö. Masuvaivat voi johtua muustakin kuin korvikkeesta:)

Alkuun joka ilta tiskasin ja keittelin pullot. Päivisin välissä vain pesin ja tein mikrosteriloinnin joka onnistuu noilla mam anticolic pulloilla ilman lisä härpäkkeitä:) pojan ollessa 4kk keittelin pulloja enään 2-3kertaa viikossa. Jotkut ovat kyllä tosi tarkkoja pullojen kanssa ja keittävät joka käytön kertaan, mutta omasta mielestäni turhaa.
 
Hei Pelp sanoit, että teillä oli lapsi pulloruokinnalla alusta asti. Meillä tulee olemaan sama, joten pari kysymystä tähän liittyen, jos viitsit vastata :)
Paljonko teillä oli varattu tuttipulloja?
Vaihdoitko pulloja, kun vauva kasvoi?
Annoitteko alusta asti kaupan korviketta vai ostitteko aluksi apteeksta erikoiskorviketta?
Käytittekö korvikejauheita?
Kuinka usein kiehauttelit pulloja?

Onha tuossa pulloruokinnassa ehdottoman hyvä puoli se, että isä voi yhtälailla ruokkia eikä yösyötöt ole vain äidin vastuulla :)

Kannattaa myös googlata ja lukea tuo pullonpyörittäjän opas, siellä hyviä vinkkejä ja tietoa:)
 
Takaisin
Top