Tammikuisten syksy ja talvi :)
- Ketjun aloittaja Hemppa
- Aloituspäivämäärä
Hannan, minä muistan ainakin hänet ja ollutkin mielessä silloin tällöin. Minäkin taisin hänen nimimerkin bongata jostain ryhmästä, itse olen heinäkuisissa enkä muista oisko hän siinä ryhmässä ollut. Oon kyllä itekkin nykyään niin vähän kirjotellu että ihan hävettää! :D
Mutta todella ihanaa että Kittuli on päässyt uudestaan odottamaan ja ylittänyt ne pelot sun muut vaikka varmasti varjostaavat odotusta!
Mutta todella ihanaa että Kittuli on päässyt uudestaan odottamaan ja ylittänyt ne pelot sun muut vaikka varmasti varjostaavat odotusta!
della_79
Asioista perillä oleva
hei taas!
odotettavissa pitkä selostus, yritän ympätä viimeisen parin viikon kuulumiset samaan viestiin :)
ihan ekanakin, käytiin tänään viimeinkin 1v. neuvolassa. jouduttiin perumaan varsinainen aika mun sairastelun vuoksi (ilmeni et mulla oli elämäni eka angiina ja oli muuten ärhäkkääkin mallia, tuli jotain 3 plussaa siihen nielunäytetulokseen ja sain ihan kunnon lääkekuurin, joka nyt sitten loppusuoralla :))
Ilonan mitat (10kk suluissa)
paino 10100g (8855g)
pituus 76,5cm (74,5cm)
pipo 46,5cm (45,5cm)
neuvolatäti kommentoi vielä: "Ilona kasvaa hienosti. vahva ja liikunnallisesti aktiivinen: konttaa, nousee seisomaan ja kävelee tuetta muutaman askeleen. sanoja tulee. iloinen, valoisa ja luottavainen tyttö." otettiin kaikki kolme rokotetta samaan aikaan ja Ilona niitä vähän itkeskeli, mutta meni ohi nopeasti ja loppuajan hän leikki iloisena pallolla.
Ilona on ollut nyt kaksi viikkoa päiväkodissa, on ollut toistaiseksi terveenä ja viihtynyt hyvin. ei ole itkenyt ollenkaan jäädessään eikä hakiessa, mutta kotona on halunnut olla sylissä ja itkenyt väsyneenä. mies vie aamulla Ilonan päiväkotiin ja minä haen iltapäivällä. Ilona on useampana aamuna jäänyt itkemään mun perään, mutta on rauhoittunut nopeasti. päiväkodissa vastaavaa ei ole kuulemma ilmennyt, vaan Ilona on mennyt heti leikkimään leluilla ja katselemaan toisten menoa. toiset lapset pitää Ilonaa vielä vauvana, kun hän nyt ei vielä oikein kävele ja Ilona saa osakseen halailua ja huomiota. ja pitääkin vielä hehkuttaa: Ilona on oppinut syömään \o/, mikä on isolta osin päiväkodin ansiota :) kotona syö siis hyvin mun tekemää kotiruokaa ja päiväkodissakin useimmiten hyvin ja tykkää kuulemma kovasti näkkäristä eli jos ei syö ruokaa siellä, syö ainakin näkkäriä :D lisäksi Ilona juo kuulemma sujuvasti nokkamukista, samoin kotonakin, joskin kaataa välillä päälleen tai purskauttaa suusta maidot ulos.
arjessa on nyt hieman sopeutumista ja tuntuu oudolta olla töissä, mutta olen päässyt hyvin työkuvioihin mukaan eikä mulla ole ollut aikaa ikävöidä Ilonaa. toki iltapäivällä tulee hieman levoton ja onnellinenkin olo kellon lähestyessä neljää et kohta pääsee pois ja näkee Ilonan hymyn ja saa pitää häntä sylissä. tää neljän päivän työviikko on just hyvin mitoitettu mun tämänhetkiseen jaksamiseen ja tuntuu hyvältä et on nämä perjantaivapaat :) kiireestä (töihin ja töistä päiväkotiin) en tykkää, tuntui jotenkin vapaammalta, kun sai mammiksen aikaan noudattaa ihan omaa aikataulua. luulen kyllä, että me sopeudutaan tähän piankin, mutta ainahan muutos vaatii hetken aikaa.
pikkukakkosesta haaveilu jatkuu, mutta oman mielenrauhani vuoksi en sitä sen aktiivisemmin päästä ajatuksiin, vaan yritetään nyt rauhassa ja viimeistään syksyllä sitten tutkimuksiin ym. jollei mitään ala tapahtumaan.
odotettavissa pitkä selostus, yritän ympätä viimeisen parin viikon kuulumiset samaan viestiin :)
ihan ekanakin, käytiin tänään viimeinkin 1v. neuvolassa. jouduttiin perumaan varsinainen aika mun sairastelun vuoksi (ilmeni et mulla oli elämäni eka angiina ja oli muuten ärhäkkääkin mallia, tuli jotain 3 plussaa siihen nielunäytetulokseen ja sain ihan kunnon lääkekuurin, joka nyt sitten loppusuoralla :))
Ilonan mitat (10kk suluissa)
paino 10100g (8855g)
pituus 76,5cm (74,5cm)
pipo 46,5cm (45,5cm)
neuvolatäti kommentoi vielä: "Ilona kasvaa hienosti. vahva ja liikunnallisesti aktiivinen: konttaa, nousee seisomaan ja kävelee tuetta muutaman askeleen. sanoja tulee. iloinen, valoisa ja luottavainen tyttö." otettiin kaikki kolme rokotetta samaan aikaan ja Ilona niitä vähän itkeskeli, mutta meni ohi nopeasti ja loppuajan hän leikki iloisena pallolla.
Ilona on ollut nyt kaksi viikkoa päiväkodissa, on ollut toistaiseksi terveenä ja viihtynyt hyvin. ei ole itkenyt ollenkaan jäädessään eikä hakiessa, mutta kotona on halunnut olla sylissä ja itkenyt väsyneenä. mies vie aamulla Ilonan päiväkotiin ja minä haen iltapäivällä. Ilona on useampana aamuna jäänyt itkemään mun perään, mutta on rauhoittunut nopeasti. päiväkodissa vastaavaa ei ole kuulemma ilmennyt, vaan Ilona on mennyt heti leikkimään leluilla ja katselemaan toisten menoa. toiset lapset pitää Ilonaa vielä vauvana, kun hän nyt ei vielä oikein kävele ja Ilona saa osakseen halailua ja huomiota. ja pitääkin vielä hehkuttaa: Ilona on oppinut syömään \o/, mikä on isolta osin päiväkodin ansiota :) kotona syö siis hyvin mun tekemää kotiruokaa ja päiväkodissakin useimmiten hyvin ja tykkää kuulemma kovasti näkkäristä eli jos ei syö ruokaa siellä, syö ainakin näkkäriä :D lisäksi Ilona juo kuulemma sujuvasti nokkamukista, samoin kotonakin, joskin kaataa välillä päälleen tai purskauttaa suusta maidot ulos.
arjessa on nyt hieman sopeutumista ja tuntuu oudolta olla töissä, mutta olen päässyt hyvin työkuvioihin mukaan eikä mulla ole ollut aikaa ikävöidä Ilonaa. toki iltapäivällä tulee hieman levoton ja onnellinenkin olo kellon lähestyessä neljää et kohta pääsee pois ja näkee Ilonan hymyn ja saa pitää häntä sylissä. tää neljän päivän työviikko on just hyvin mitoitettu mun tämänhetkiseen jaksamiseen ja tuntuu hyvältä et on nämä perjantaivapaat :) kiireestä (töihin ja töistä päiväkotiin) en tykkää, tuntui jotenkin vapaammalta, kun sai mammiksen aikaan noudattaa ihan omaa aikataulua. luulen kyllä, että me sopeudutaan tähän piankin, mutta ainahan muutos vaatii hetken aikaa.
pikkukakkosesta haaveilu jatkuu, mutta oman mielenrauhani vuoksi en sitä sen aktiivisemmin päästä ajatuksiin, vaan yritetään nyt rauhassa ja viimeistään syksyllä sitten tutkimuksiin ym. jollei mitään ala tapahtumaan.
Peikko-12
Jostain jotain jo tietävä
Keväinen hei Tammimammat!
Onnea näin jälkijunassa kaikille Yksivuotiaille :) Ja ONNEA myös kaikille jälleen odottaville. Tästä on jo hurja tovi kun viimeksi olen kirjotellut mutta aina tasasesti käynyt lukemassa teidän kuulumisia. Nyt kun elämässä on kääntynyt uusi valoisa lehti niin ajattelin jakaa vähän meidän mennyttä vuotta teidän kanssa, sain teiltä kovasti tsemppiä vaikeina aikoina! <3
O on nyt 1v2kk ja hurjan energinen pakkaus :) Sanoja tulee jo molemmilla kotimaisilla kielillä mutta kovin on laiska kävelemään. Koira ja poika ovat erottamattomat, iso helpotus nähdä ettei mitään vaikeuksia tullut vaikka niitä takaraivossa pelkäsi. Kerran viikossa käydään vauvauinnissa, kiva koko perheen harrastus. Ollaan päästy muuttamaan uuteen isompaan kotiin. O on ollut terveenä koko ajan kunnes viime lauantaina iski noro, joka sitten kävikin läpi meidät kaikki.
Viime vuoteen mahtui paljon tunteiden vuoristorataa. Kävin juttelemassa neuvolapsykologille ja neuvolatädin kanssakin juttelu on nykyään helpompaa. Ystävätkin nyt tietävät, mikä tilanteeni oli synnytyksen jälkeen niin tuo rakkaille puhuminen ja heidän tuki on ollut ensiarvoisen tärkeää.
Joulukuun alussa aloin ihmettelemään jatkuvaa huonovointisuutta. Selvisi, että odotetaan pikkusisarta ja la on 15.8. Mikä mieletön joululahja <3 Koskaan en olisi uskonut että toinen raskaus saisi alkunsa vain kuukausien toivomisen jälkeen, ensimmäistähän odotettiin 2,5 vuotta. Edellinen synnytys ja synnytyksenjälkeinen masennus kummittelevat kuitenkin mielessä voimakkaasti päivittäin. Nevolantädin kanssa puhutiin, että saan lähetteen pelkopolille ja nyt ehdottomasti tuohon synnytystapa-arvioon. No mutta, tuosta kaikesta on selvitty, poika on ihana kiukkuineen kaikkineen ja toivotaan, että tällä kertaa kaikki menisi hyvin. Onpahan tullut itse todistettua, että elokuvasynnytykset ovat täyttä potaskaa ;)
Ihanaa kevään odotusta kaikille ja onnea vauvahaaveiden toteutumiseen <3
Onnea näin jälkijunassa kaikille Yksivuotiaille :) Ja ONNEA myös kaikille jälleen odottaville. Tästä on jo hurja tovi kun viimeksi olen kirjotellut mutta aina tasasesti käynyt lukemassa teidän kuulumisia. Nyt kun elämässä on kääntynyt uusi valoisa lehti niin ajattelin jakaa vähän meidän mennyttä vuotta teidän kanssa, sain teiltä kovasti tsemppiä vaikeina aikoina! <3
O on nyt 1v2kk ja hurjan energinen pakkaus :) Sanoja tulee jo molemmilla kotimaisilla kielillä mutta kovin on laiska kävelemään. Koira ja poika ovat erottamattomat, iso helpotus nähdä ettei mitään vaikeuksia tullut vaikka niitä takaraivossa pelkäsi. Kerran viikossa käydään vauvauinnissa, kiva koko perheen harrastus. Ollaan päästy muuttamaan uuteen isompaan kotiin. O on ollut terveenä koko ajan kunnes viime lauantaina iski noro, joka sitten kävikin läpi meidät kaikki.
Viime vuoteen mahtui paljon tunteiden vuoristorataa. Kävin juttelemassa neuvolapsykologille ja neuvolatädin kanssakin juttelu on nykyään helpompaa. Ystävätkin nyt tietävät, mikä tilanteeni oli synnytyksen jälkeen niin tuo rakkaille puhuminen ja heidän tuki on ollut ensiarvoisen tärkeää.
Joulukuun alussa aloin ihmettelemään jatkuvaa huonovointisuutta. Selvisi, että odotetaan pikkusisarta ja la on 15.8. Mikä mieletön joululahja <3 Koskaan en olisi uskonut että toinen raskaus saisi alkunsa vain kuukausien toivomisen jälkeen, ensimmäistähän odotettiin 2,5 vuotta. Edellinen synnytys ja synnytyksenjälkeinen masennus kummittelevat kuitenkin mielessä voimakkaasti päivittäin. Nevolantädin kanssa puhutiin, että saan lähetteen pelkopolille ja nyt ehdottomasti tuohon synnytystapa-arvioon. No mutta, tuosta kaikesta on selvitty, poika on ihana kiukkuineen kaikkineen ja toivotaan, että tällä kertaa kaikki menisi hyvin. Onpahan tullut itse todistettua, että elokuvasynnytykset ovat täyttä potaskaa ;)
Ihanaa kevään odotusta kaikille ja onnea vauvahaaveiden toteutumiseen <3
Onpas lipsahtanut pitkä tovi kirjoitamatta riviäkään.
SennuS, oikein hurjasti onnea uudesta perheenjäsenestä. :)
Peikko-12,mukavaa lukea että uusi valoisa lehti on kääntynyt. Ja aivan hurjasti onnea tulevasta pikkusisaruksesta. :)
Täällä pojat ovat aloittaneet hoidossa ja se vaatikin huimat 7 hoitopäivää jotta saatiin kevätkauden eka nuhakuume kylään. :/ Molemmat tosiaan kuumeessa,räkää valuu enempi kuin laki sallii ja Roopea lisäksi yskittää.
Muuten hoidossa on mennyt ihan kivasti, millään eivät aikaisemmassa hoitovuorossa ollessaan malttaisi lähteä mun mukana kotiin. Iltahoitoja ehdittiin treenaamaan vaan 2, nekin meni ihan hyvin siinä mielessä, että kun sain pätkät sänkyihinsä 22:40, niin 22:50 jo nukkuivat täyttä häkää.
Hoitoajat on toki yhä mun mielestä epäreilut ja varsin perCstä, mutta se on kaupungin sivistystoimen mukaan voi voi jos vanhempia väsyttää (asenne on just että no pitikö hankkia lapsia jos ei jaksa hoitaa/vaihtakaa oikeisiin töihin). Saatiin "joustoa" ja nyt hoitoajat on 11:45-14:30 ja 19:45-22:30.
Näillä nyt sitten mennään, ainakin niin pitkään kunnes me ollaan ihan piipussa.
Tämä poikien sairastelukin aiheuttaa melkoista univelkaa. Pojat on 3 yötä heräilleet 1-1,5h välein,eli nukuin lyhyissä about 45minpätkissä <5h yö, kävin iltavuoroissa normaalisti ja sitten jatkoin sairastuvan päivystäjänä. Nyt elättelen toiveita, että kunhan insinöörin kehtaa yövuoron jäljiltä herättää, saisin nukkua vaikka 3h putkeen ennen kuin menen yöksi töihin.
SennuS, oikein hurjasti onnea uudesta perheenjäsenestä. :)
Peikko-12,mukavaa lukea että uusi valoisa lehti on kääntynyt. Ja aivan hurjasti onnea tulevasta pikkusisaruksesta. :)
Täällä pojat ovat aloittaneet hoidossa ja se vaatikin huimat 7 hoitopäivää jotta saatiin kevätkauden eka nuhakuume kylään. :/ Molemmat tosiaan kuumeessa,räkää valuu enempi kuin laki sallii ja Roopea lisäksi yskittää.
Muuten hoidossa on mennyt ihan kivasti, millään eivät aikaisemmassa hoitovuorossa ollessaan malttaisi lähteä mun mukana kotiin. Iltahoitoja ehdittiin treenaamaan vaan 2, nekin meni ihan hyvin siinä mielessä, että kun sain pätkät sänkyihinsä 22:40, niin 22:50 jo nukkuivat täyttä häkää.
Hoitoajat on toki yhä mun mielestä epäreilut ja varsin perCstä, mutta se on kaupungin sivistystoimen mukaan voi voi jos vanhempia väsyttää (asenne on just että no pitikö hankkia lapsia jos ei jaksa hoitaa/vaihtakaa oikeisiin töihin). Saatiin "joustoa" ja nyt hoitoajat on 11:45-14:30 ja 19:45-22:30.
Näillä nyt sitten mennään, ainakin niin pitkään kunnes me ollaan ihan piipussa.
Tämä poikien sairastelukin aiheuttaa melkoista univelkaa. Pojat on 3 yötä heräilleet 1-1,5h välein,eli nukuin lyhyissä about 45minpätkissä <5h yö, kävin iltavuoroissa normaalisti ja sitten jatkoin sairastuvan päivystäjänä. Nyt elättelen toiveita, että kunhan insinöörin kehtaa yövuoron jäljiltä herättää, saisin nukkua vaikka 3h putkeen ennen kuin menen yöksi töihin.
Moi taas kaikille pitkästä aikaa!! :) Ja kiitos onnitteluista <3
nyt ihan nopsaan vaan kirjoitan, kun tää typy just heräs päiväuniltaan. Tää vau.fi on sekoillu taas ihmeellisesti, yhdistäny kaks täysin eri tiliä yhdeksi. Jotain ihme sähläystä ja nyt sitten ilmeisesti mie valtasin tän toisen käyttäjän tilin, kun hänen sähköpostiosote poistettiin tietokannasta, ja miun tiedot vaihdettiin hänen tietojen tilalle :O Huomaa tuosta kohtaa kun kattoo monta viestiä oon kirjottanu ja millon oon liittyny...ei ihan täsmää... mut joo...en siis voinu täällä aikasemmi kirjottaa.
Ihean hirveän paljon onnea Peikko-12 !! Toivottavasti odotus sujuu hyvin ja synnytys sitten kanssa kun sen aika on :)
Hemppa millon siulla on rakenneultra vai onko jo ehtiny olla? Meinaatteko sukupuolta kysyä?
Della miten teillä on arki lähteny sujumaa?
Hansu pikaista paranemista teidän pojille ja kovasti jaksamista siulle, toivotaan että saat itekkin tässä levättyä :)
Kirjottelen meidän kuulumisia toisella kertaa jahka kerkeän näiden kahden pikkuisen kanssa :)
nyt ihan nopsaan vaan kirjoitan, kun tää typy just heräs päiväuniltaan. Tää vau.fi on sekoillu taas ihmeellisesti, yhdistäny kaks täysin eri tiliä yhdeksi. Jotain ihme sähläystä ja nyt sitten ilmeisesti mie valtasin tän toisen käyttäjän tilin, kun hänen sähköpostiosote poistettiin tietokannasta, ja miun tiedot vaihdettiin hänen tietojen tilalle :O Huomaa tuosta kohtaa kun kattoo monta viestiä oon kirjottanu ja millon oon liittyny...ei ihan täsmää... mut joo...en siis voinu täällä aikasemmi kirjottaa.
Ihean hirveän paljon onnea Peikko-12 !! Toivottavasti odotus sujuu hyvin ja synnytys sitten kanssa kun sen aika on :)
Hemppa millon siulla on rakenneultra vai onko jo ehtiny olla? Meinaatteko sukupuolta kysyä?
Della miten teillä on arki lähteny sujumaa?
Hansu pikaista paranemista teidän pojille ja kovasti jaksamista siulle, toivotaan että saat itekkin tässä levättyä :)
Kirjottelen meidän kuulumisia toisella kertaa jahka kerkeän näiden kahden pikkuisen kanssa :)
Eipä olisi viimeksi vielä pitänyt kirjoittaa mitään siitä väsymyksestä. Se nuhakuumejuttu oli ihan pala kakkua sitten loppupeleissä. Sillä heti perään meille iski mahatauti. :(
Santtu oksensi onneksi vain pari kertaa, kerran sympatiasta kun mä laattasin ja kerran yöllä sänkyynsä. Ripulia riitti sitten kyllä 4 päivää. Roopelle sama iski pari päivää myöhemmin. Mä olin 4 päivää käytännössä syömättä,laatoitin ja pyräyttelin varpusparvia. "Onneksi" insinöörilläkin meni pakki niin sekaisin että oltiin lopulta molemmat saikulla. Mulla kun lensi laatta aina poikien ripulikakan hajustakin. Ja siinä vaiheessa, kun savottaa oli jatkunut 4 päivää, olin ihan oikeasti VÄSYNYT. Niin ja heikossa hapessa. Jalatkin meni maitohapoille, jos kiersi mökin ympäri keräten poikien leluja läjään.
Mutta nyt ollaan taas suht terveitä. :) Odotellaan seuraavia päiväkotituliaisia. ;)
Roope on oppinut kokoamaan muutaman megablocksin päällekkäin,jokaisen onnistuneen palikan asennuksen jälkeen minimies aplodeeraa itselleen. Hassu. :D
Tuossa allekirjoituksessa lienee sitten se tämä postauksen isoin ylläri...ei tarvi juoda kuravettä tai syödä silliä. Vaikka aprillipäivä siis onkin. ;)
Santtu oksensi onneksi vain pari kertaa, kerran sympatiasta kun mä laattasin ja kerran yöllä sänkyynsä. Ripulia riitti sitten kyllä 4 päivää. Roopelle sama iski pari päivää myöhemmin. Mä olin 4 päivää käytännössä syömättä,laatoitin ja pyräyttelin varpusparvia. "Onneksi" insinöörilläkin meni pakki niin sekaisin että oltiin lopulta molemmat saikulla. Mulla kun lensi laatta aina poikien ripulikakan hajustakin. Ja siinä vaiheessa, kun savottaa oli jatkunut 4 päivää, olin ihan oikeasti VÄSYNYT. Niin ja heikossa hapessa. Jalatkin meni maitohapoille, jos kiersi mökin ympäri keräten poikien leluja läjään.
Mutta nyt ollaan taas suht terveitä. :) Odotellaan seuraavia päiväkotituliaisia. ;)
Roope on oppinut kokoamaan muutaman megablocksin päällekkäin,jokaisen onnistuneen palikan asennuksen jälkeen minimies aplodeeraa itselleen. Hassu. :D
Tuossa allekirjoituksessa lienee sitten se tämä postauksen isoin ylläri...ei tarvi juoda kuravettä tai syödä silliä. Vaikka aprillipäivä siis onkin. ;)
della_79
Asioista perillä oleva
ohhoh Hansu, onnea kovasti uudesta raskaudesta! :) en nyt osaa/jaksa laskea, mut minne teidän la osuu? oliko raskaus teillekin ihan ylläripylläri, vai saitko jo miehesi ylipuhuttua?
SennuS arki on lähtenyt hyvin käyntiin, ollaan saatu päivähoitokuviot rullaamaan hyvin ja tyttö viihtyy päiväkodissa + tykkää tädeistä. mulla riittää kiirettä töissä kaiken organisaatiouudistusten ja uuden atk-ohjelman kanssa, et töiden jälkeen on kyl tosi väsynyttä menoa.
illat menee joko omien tai pojan harrastusten parissa tai sit ihan vaan kotona. perjantait on kyl osoittautuneet hyviksi päiviksi, kun ollaan Ilonan kans kotona ja touhutaan kotitöitä ja leikitään. Ilonan parhaat lelut vaikuttaa olevan pikkuautoja, joita on saanut myös veljeltään ja varmaan päiväkodissa nähnyt, miten niillä leikitään :) lisäksi hoitaa vauvanukkeja ja "lukee" kirjoja ja kokoaa myös mielellään megablokseja. meidän päiväkotituliaiset ovat olleet lähinnä räkätauteja ja yksi oksutauti, mut en kyl oo ihan satavarma, tuliko se pojan mukana koulusta vai päiväkodista. Ilona oksensi pe-aamuna kaiken, mut ei enää sitä seuraavina päivinä. poika oksensi viikkoa aikaisemmin kolmena aamuna, ja me miehen kanssa pysyttiin terveinä.
vauvahaaveita on edelleen, mut aloin just miettimään joku kuukausi sitten tai ehkä jo aikaisemmin, ettei yrityksestä ole mitään hyötyä, joten yritän nyt olla yrittämättä. miehelle jo puhuin tossa aikaisemmin, etten ala odottelee kesää pitemmälle onnistumista, vaan sit hakeudutaan lomarahojen turvin yksityiselle tutkimuksiin ja hoitoihin. ensi vuonnahan mulle tulee jo se 35v. lasiin ja onnistumismahdollisuudet pienenee entisestään.
SennuS arki on lähtenyt hyvin käyntiin, ollaan saatu päivähoitokuviot rullaamaan hyvin ja tyttö viihtyy päiväkodissa + tykkää tädeistä. mulla riittää kiirettä töissä kaiken organisaatiouudistusten ja uuden atk-ohjelman kanssa, et töiden jälkeen on kyl tosi väsynyttä menoa.
illat menee joko omien tai pojan harrastusten parissa tai sit ihan vaan kotona. perjantait on kyl osoittautuneet hyviksi päiviksi, kun ollaan Ilonan kans kotona ja touhutaan kotitöitä ja leikitään. Ilonan parhaat lelut vaikuttaa olevan pikkuautoja, joita on saanut myös veljeltään ja varmaan päiväkodissa nähnyt, miten niillä leikitään :) lisäksi hoitaa vauvanukkeja ja "lukee" kirjoja ja kokoaa myös mielellään megablokseja. meidän päiväkotituliaiset ovat olleet lähinnä räkätauteja ja yksi oksutauti, mut en kyl oo ihan satavarma, tuliko se pojan mukana koulusta vai päiväkodista. Ilona oksensi pe-aamuna kaiken, mut ei enää sitä seuraavina päivinä. poika oksensi viikkoa aikaisemmin kolmena aamuna, ja me miehen kanssa pysyttiin terveinä.
vauvahaaveita on edelleen, mut aloin just miettimään joku kuukausi sitten tai ehkä jo aikaisemmin, ettei yrityksestä ole mitään hyötyä, joten yritän nyt olla yrittämättä. miehelle jo puhuin tossa aikaisemmin, etten ala odottelee kesää pitemmälle onnistumista, vaan sit hakeudutaan lomarahojen turvin yksityiselle tutkimuksiin ja hoitoihin. ensi vuonnahan mulle tulee jo se 35v. lasiin ja onnistumismahdollisuudet pienenee entisestään.
Ompas pitkä aika kun on viimeksi tullut kirjoitettua. On niin paljon kaikkea ja sitten nuo kaksi duracellpupua niin ei ole tekemisen puute. :D
Hansu79, mitä mitä minun silmät näkevätkään?? Raskaana, ja noin pitkällä jo, alkuraskaus ohi, seesteinen keskiraskaus jo tavallaan menossa (toivottavasti). Sait siis miehesi ylipuhuttua? Vai kävikö teillä ihana pieni vahinko? Nyt kerrot kaikki, mitä miehesi on mieltä tästä uudesta tulokkaasta? JA minuakin kiinnostaa millon on la? Hirveesti kysymyksiä. ;D
peikko-12, onnea uudesta raskaudesta sinnekin. Teillä on ilmeisesti rakenneultra ollut, otitteko selvää kumpiko tulee? :) Kiva että olet päässyt yli siitä synnytyksen jälkeisestä ajasta, toivotaan että asia ei uusiudu nyt toisen jälkeen vaikka uskon että olet hyvässä hoidossa ja seurannassa sen suhteen. :)
della_79, voi kun niin kovin toivoisin teille sen toisen/kolmannen pienen mahd pian. Olet sinä jo tarpeeksi odottanut omaa esikoistasi niin eikö nyt asia voisi käydä vähän helpommin. Toivotaan että luonto hoitaa homman niinkuin pitääkin eikä teidän tarvitse hommata apua. Tsemppiä!
SennuS kiva kuulla teidänkin arjesta. Sielläkin poika jo noin "vanha". :)
Monessa perheessä on ollut sairasteluja! Ne on todella inhottavia. Mutta mistäs muualta ne tulisikaan kun sieltä hoidosta. Meillä onneksi ollaan vältytty suurimmilta. Ei meillä hoidossa käydäkkään, muuten tilanne voisi olla eri.
Kuuluisa oma napa:
Rakenneultrassa tosiaan käytiin jo jokunen aika sitten, poika meille tulee, selevä tappaus. ;D Kaikki muutenkin kunnossa, ei kontrolleja enää sen suuremmin, outoa edellisen raskauden jälkeen jossa rampattiin vähän väliä jossain.
Maha alkaa olla tiellä, nyt viikon ajan tuntunut että kaikki on hankalampaa, yölläkin kyljen kääntö on niin suuri operaatio etten tiedä mitä se on kesällä sitten. Mahalla siis kaikki hyvin. :)
Tyttö on vallottava persoona, hänestä on kyllä kuoriutunut oikein suloinen ja utelias pieni ihminen. Outoa kun hän on ekana menossa tervehtimään kun joku tulee ovesta, ennen olisi alkanut vain huutamaan ja vaatimaan syliä. Hurmaa siis tätä nykyä kaikki. Ja on jotenkin niin hupsu omalla tavallaan. Välillä tuntuu että tekee sen tahallaan vain viihdyttääkseen muita :D
Sanoja tuntuu tulevan aina vain lisää. Muutama on nyt lisää opittu, ainakin hauva ja "hoppu" on loppu. "kukka" on tutti jne.. Luulen että veljen sanomisilla on tähän joku vaikutus. Esikoinen ei muuten vieläkään puhu lauseita, sanoja on jo valtava varasto mutta vielä ei oikein yhdistele niitä, eiköhän sekin aika koita vielä. :)
Töitä olen tehnyt nyt jonkun verran, pääasiassa joka viikonloppu ja viikollakin vuoroja joskus, hirveesti kaikkea puuhaa joten loppuaika menee ihan levätessä.
Kesää odotetaan kyllä meidän perheessä kuin kuuta nousevaa, maha-asukista on tullut meille niin rakas ja odotetaan sitä kyllä miehen kanssa jo paljon. <3 Itse tietysti tunnen hänet päivittäin mukana mutta miehelle varmasti syntymä merkitsee paljon.
Meillä muuten Emppu leikkii mielellään Aleksin autoilla ja traktoreilla, myös kirjoja selailee paljon ja katselee kuvia. Veljen leikit kyllä hienosti osataan sotkea ja välillä ärsyttää ihan tahallaankin. :)
Tämmöstä tänne meille, täytyy kyllä vähän useammin tulla päivittelemään tännekin. :)
Hansu79, mitä mitä minun silmät näkevätkään?? Raskaana, ja noin pitkällä jo, alkuraskaus ohi, seesteinen keskiraskaus jo tavallaan menossa (toivottavasti). Sait siis miehesi ylipuhuttua? Vai kävikö teillä ihana pieni vahinko? Nyt kerrot kaikki, mitä miehesi on mieltä tästä uudesta tulokkaasta? JA minuakin kiinnostaa millon on la? Hirveesti kysymyksiä. ;D
peikko-12, onnea uudesta raskaudesta sinnekin. Teillä on ilmeisesti rakenneultra ollut, otitteko selvää kumpiko tulee? :) Kiva että olet päässyt yli siitä synnytyksen jälkeisestä ajasta, toivotaan että asia ei uusiudu nyt toisen jälkeen vaikka uskon että olet hyvässä hoidossa ja seurannassa sen suhteen. :)
della_79, voi kun niin kovin toivoisin teille sen toisen/kolmannen pienen mahd pian. Olet sinä jo tarpeeksi odottanut omaa esikoistasi niin eikö nyt asia voisi käydä vähän helpommin. Toivotaan että luonto hoitaa homman niinkuin pitääkin eikä teidän tarvitse hommata apua. Tsemppiä!
SennuS kiva kuulla teidänkin arjesta. Sielläkin poika jo noin "vanha". :)
Monessa perheessä on ollut sairasteluja! Ne on todella inhottavia. Mutta mistäs muualta ne tulisikaan kun sieltä hoidosta. Meillä onneksi ollaan vältytty suurimmilta. Ei meillä hoidossa käydäkkään, muuten tilanne voisi olla eri.
Kuuluisa oma napa:
Rakenneultrassa tosiaan käytiin jo jokunen aika sitten, poika meille tulee, selevä tappaus. ;D Kaikki muutenkin kunnossa, ei kontrolleja enää sen suuremmin, outoa edellisen raskauden jälkeen jossa rampattiin vähän väliä jossain.
Maha alkaa olla tiellä, nyt viikon ajan tuntunut että kaikki on hankalampaa, yölläkin kyljen kääntö on niin suuri operaatio etten tiedä mitä se on kesällä sitten. Mahalla siis kaikki hyvin. :)
Tyttö on vallottava persoona, hänestä on kyllä kuoriutunut oikein suloinen ja utelias pieni ihminen. Outoa kun hän on ekana menossa tervehtimään kun joku tulee ovesta, ennen olisi alkanut vain huutamaan ja vaatimaan syliä. Hurmaa siis tätä nykyä kaikki. Ja on jotenkin niin hupsu omalla tavallaan. Välillä tuntuu että tekee sen tahallaan vain viihdyttääkseen muita :D
Sanoja tuntuu tulevan aina vain lisää. Muutama on nyt lisää opittu, ainakin hauva ja "hoppu" on loppu. "kukka" on tutti jne.. Luulen että veljen sanomisilla on tähän joku vaikutus. Esikoinen ei muuten vieläkään puhu lauseita, sanoja on jo valtava varasto mutta vielä ei oikein yhdistele niitä, eiköhän sekin aika koita vielä. :)
Töitä olen tehnyt nyt jonkun verran, pääasiassa joka viikonloppu ja viikollakin vuoroja joskus, hirveesti kaikkea puuhaa joten loppuaika menee ihan levätessä.
Kesää odotetaan kyllä meidän perheessä kuin kuuta nousevaa, maha-asukista on tullut meille niin rakas ja odotetaan sitä kyllä miehen kanssa jo paljon. <3 Itse tietysti tunnen hänet päivittäin mukana mutta miehelle varmasti syntymä merkitsee paljon.
Meillä muuten Emppu leikkii mielellään Aleksin autoilla ja traktoreilla, myös kirjoja selailee paljon ja katselee kuvia. Veljen leikit kyllä hienosti osataan sotkea ja välillä ärsyttää ihan tahallaankin. :)
Tämmöstä tänne meille, täytyy kyllä vähän useammin tulla päivittelemään tännekin. :)
Della_79 ja Hemppa, kiitokset onnitteluista. :D Laskettu aikahan on nyt sitten 7.10.
Kyllähän tämä meidän pikkuinen masumurmeli kuuluu kategoriaan ylläripylläri. ;) Mä oon käyttänyt ilmaisua onnenkantamoinen, insinööri vois käyttää sitä v- sanaakin.
Siis ihan uskomatonta miten kaikilla todennäköisyyksillä pyyhittiin taas pöytää, sillä tammikuussa taidettiin harrastella vaan tuona yhtenä päivänä. Ja yhäkin ollaan ylipainoisia ikänestoreita.
Kesken ekan peittojen heilutteluyrityksen Roope heräsi päiksyiltään kitiseen, insinööri kävi pikaiseen rauhoittelemassa ja sitten hoidettiin äkkiä homma valmiiksi kun tuli takaisin...niin äkkiä että se mökin viimeinen kordari jäi sinne yöpöydän laatikkoon. Kun sitten poikien huoneessa tuntui rauha jatkuvan, tilaisuus teki heti perään uuden varkaan ja silloinkin se kumi jäi sinne laatikkoon. Insinööri kun totesi sen siinä kohdin olevan jo tekopyhäilyä. ;)
Sillä viikolla oli jaossa siihen astisista eurojaskan poteista suurin ja lotossakin tosi muhkea potti...me sitten voitettiin tässä kolmannessa arvonnassa. :P
Erinäisiä keskusteluja on käyty, useimmiten niinkin loogisessa paikassa kuin saunan lauteilla. Insinööri ei ole kertaakaan yrittänyt mua pakottaa keskeytykseen ja oli jo heti testituloksen jälkeen tietenkin sillä kannalla että yhdessähän tämä viedään loppuun kun ollaan aloitettukin. Taloudellisia resursseja insinööri miettii ehkä enempi kuin mä, totta kai on oikeassa ettei 2 tehdasduunarin palkalla leipä ole kovin leveä 3 lapsen kanssa...ja että reissailut ulkomaille saanee odottaa pitkään.
Eiköhän tuo ukko tuosta tokene ja lämpeä kuopukselle, kunhan alkaa taas potkut tuntumaan mahaläskieni läpi.
Kyllähän tämä meidän pikkuinen masumurmeli kuuluu kategoriaan ylläripylläri. ;) Mä oon käyttänyt ilmaisua onnenkantamoinen, insinööri vois käyttää sitä v- sanaakin.
Siis ihan uskomatonta miten kaikilla todennäköisyyksillä pyyhittiin taas pöytää, sillä tammikuussa taidettiin harrastella vaan tuona yhtenä päivänä. Ja yhäkin ollaan ylipainoisia ikänestoreita.
Kesken ekan peittojen heilutteluyrityksen Roope heräsi päiksyiltään kitiseen, insinööri kävi pikaiseen rauhoittelemassa ja sitten hoidettiin äkkiä homma valmiiksi kun tuli takaisin...niin äkkiä että se mökin viimeinen kordari jäi sinne yöpöydän laatikkoon. Kun sitten poikien huoneessa tuntui rauha jatkuvan, tilaisuus teki heti perään uuden varkaan ja silloinkin se kumi jäi sinne laatikkoon. Insinööri kun totesi sen siinä kohdin olevan jo tekopyhäilyä. ;)
Sillä viikolla oli jaossa siihen astisista eurojaskan poteista suurin ja lotossakin tosi muhkea potti...me sitten voitettiin tässä kolmannessa arvonnassa. :P
Erinäisiä keskusteluja on käyty, useimmiten niinkin loogisessa paikassa kuin saunan lauteilla. Insinööri ei ole kertaakaan yrittänyt mua pakottaa keskeytykseen ja oli jo heti testituloksen jälkeen tietenkin sillä kannalla että yhdessähän tämä viedään loppuun kun ollaan aloitettukin. Taloudellisia resursseja insinööri miettii ehkä enempi kuin mä, totta kai on oikeassa ettei 2 tehdasduunarin palkalla leipä ole kovin leveä 3 lapsen kanssa...ja että reissailut ulkomaille saanee odottaa pitkään.
Eiköhän tuo ukko tuosta tokene ja lämpeä kuopukselle, kunhan alkaa taas potkut tuntumaan mahaläskieni läpi.
Peikko-12
Jostain jotain jo tietävä
Heti alkuun Hansulle jättionnet aprilliylläristä :)
Dellalle tsemppihalit ajatuksien muualle siirtoon ja onnentuulia kevätmyrskyn verran!
Hemppa, sulla on raskaus jo komean pitkällä :) kesä tulee taas semmosella vauhdilla ettei meinaa perässä pysyä. Rakenneultrassa kaikki hyvin ja tällä kertaa tosiaan annettiin kätilön kertoa tulokkaan sukupuoli jos otolliseen asentoon sattuu, tyttöä povaili <3 Ja nuo synnytyksen jälkeiset tuntemukset on semmonen mihin osaa jo itsekkin puuttua aikasemmin, avoimin mielin kuitenkin kohti tulevaa, ehkä tällä kertaa kaikki menee paremmin ja helpommin :)
Kiva kun Sennuskin kerkiää käyä kirjoittelemassa vaikka kädet varmasti täynnä :)
Dellalle tsemppihalit ajatuksien muualle siirtoon ja onnentuulia kevätmyrskyn verran!
Hemppa, sulla on raskaus jo komean pitkällä :) kesä tulee taas semmosella vauhdilla ettei meinaa perässä pysyä. Rakenneultrassa kaikki hyvin ja tällä kertaa tosiaan annettiin kätilön kertoa tulokkaan sukupuoli jos otolliseen asentoon sattuu, tyttöä povaili <3 Ja nuo synnytyksen jälkeiset tuntemukset on semmonen mihin osaa jo itsekkin puuttua aikasemmin, avoimin mielin kuitenkin kohti tulevaa, ehkä tällä kertaa kaikki menee paremmin ja helpommin :)
Kiva kun Sennuskin kerkiää käyä kirjoittelemassa vaikka kädet varmasti täynnä :)
-mai-
Jostain jotain jo tietävä
Heippa!
Ensiksi isot onnittelut vauvan saaneille sekä odottaville mammoille :) ja myöhästyneet onnittelut 1 vuotiaille taaperoille :)
Meidän kuulumisia pikaisesti..
Neiti on siis ollut hoidossa marraskuusta lähtien.. Tosi paljon tykkää olla, äiti ei niinkään perusta töistä, vaikka onhan se kivaa vaihtelua :D Kävelemään lähdettiin kokonaan 1v2kk :) Helmikuun alussa alkoi seistä ilman tukea, siitä pikkuhiljaa alkoi ottamaan pikkuriikkisiä askeleita. Kuukaus sit oppi nousemaan ilman tukea seisomaan ja siitä lähtien ollaankin vain painettu menemään :) kaikki kaapit tyhjää, vie kissalle leluja, tohottaa muutenkin menemään ja höpöttää taukoamatta. Myös unissaan höpöttää :) Sanoja tulee, myös ensimmäinen lause on tullut :) Hoidossa oli hoitotädille suutahtanut kun vei toista tyttöä nukkumaan ja huutanut:"ei mennä, EI MENNÄ!" :)
Tavallista maitoa ei meillä vielä juoda, jostain syystä se ei tahdo vieläkään meidän neidille sopia. Aina kun aloitetaan tavallinen maito, menee joko kovalle/löysälle ja rupeaa oksentelemaan 2pv-2vkon kuluttua maidon aloituksesta, vaikka ihan pikkaisen oon omneoon sitä sekoitellut. Allergialääkärillä käytiin, meinas ettei oo allergiaa kun omneo sopii ja jogurtit. Josko tässä taas pian yrittäisi sitä tavallista maitoa. Kysäisin lääkäriltä, et onko se laktoositon maitojuoma hyvä, mitä ollaan kokeiltu, niin on kuulemma paras mahdollinen. Eli en sit tiedä mikä on kun ei vaan sovi. Nyt jätettiin maitotuotteet kaikki pois kun neidin pylly paloi ihan vereslihalle. :( Hoidossa saa tänään jogurttia ja sit seurataan tuleeko reaktioita. Sen jälkeen otetaan kypsennetty maito kuvioihin ja seurataan. Jos nyt reaktioita tulee, pitää heti ottaa allergialääkäriin yhteyttä. Meillä on molemmilla suvussa maitoallergiaa.
Tällä hetkellä suunnitelmissa on tuttipullosta luopuminen. Neiti ei vaan tahdo ymmärtää, et nokkiksesta voi tulla muutakin kuin vettä. Asteittain ajattelin poistaa tuttipullot. Tuttia saa vielä syödä, se on ehkä vieläkin tärkeämpi kuin tuttipullot. Pottailua ei olla aloitettu, ajattelin odottaa siihen asti, että neiti rupeaa itse osoittamaan selvää kiinnostusta pottaan. Tänään kyl istui siinä vaatteet päällä, mut en tiedä onko se tarkoitus muuten vielä auennut.
Semmosta meille :) Joka päivää tulee mietittyä ainakin sen sata kertaa, että missä mun pieni vauva on, kun neiti huutaa "äitiiiii" ja painaa menemään <3
Ensiksi isot onnittelut vauvan saaneille sekä odottaville mammoille :) ja myöhästyneet onnittelut 1 vuotiaille taaperoille :)
Meidän kuulumisia pikaisesti..
Neiti on siis ollut hoidossa marraskuusta lähtien.. Tosi paljon tykkää olla, äiti ei niinkään perusta töistä, vaikka onhan se kivaa vaihtelua :D Kävelemään lähdettiin kokonaan 1v2kk :) Helmikuun alussa alkoi seistä ilman tukea, siitä pikkuhiljaa alkoi ottamaan pikkuriikkisiä askeleita. Kuukaus sit oppi nousemaan ilman tukea seisomaan ja siitä lähtien ollaankin vain painettu menemään :) kaikki kaapit tyhjää, vie kissalle leluja, tohottaa muutenkin menemään ja höpöttää taukoamatta. Myös unissaan höpöttää :) Sanoja tulee, myös ensimmäinen lause on tullut :) Hoidossa oli hoitotädille suutahtanut kun vei toista tyttöä nukkumaan ja huutanut:"ei mennä, EI MENNÄ!" :)
Tavallista maitoa ei meillä vielä juoda, jostain syystä se ei tahdo vieläkään meidän neidille sopia. Aina kun aloitetaan tavallinen maito, menee joko kovalle/löysälle ja rupeaa oksentelemaan 2pv-2vkon kuluttua maidon aloituksesta, vaikka ihan pikkaisen oon omneoon sitä sekoitellut. Allergialääkärillä käytiin, meinas ettei oo allergiaa kun omneo sopii ja jogurtit. Josko tässä taas pian yrittäisi sitä tavallista maitoa. Kysäisin lääkäriltä, et onko se laktoositon maitojuoma hyvä, mitä ollaan kokeiltu, niin on kuulemma paras mahdollinen. Eli en sit tiedä mikä on kun ei vaan sovi. Nyt jätettiin maitotuotteet kaikki pois kun neidin pylly paloi ihan vereslihalle. :( Hoidossa saa tänään jogurttia ja sit seurataan tuleeko reaktioita. Sen jälkeen otetaan kypsennetty maito kuvioihin ja seurataan. Jos nyt reaktioita tulee, pitää heti ottaa allergialääkäriin yhteyttä. Meillä on molemmilla suvussa maitoallergiaa.
Tällä hetkellä suunnitelmissa on tuttipullosta luopuminen. Neiti ei vaan tahdo ymmärtää, et nokkiksesta voi tulla muutakin kuin vettä. Asteittain ajattelin poistaa tuttipullot. Tuttia saa vielä syödä, se on ehkä vieläkin tärkeämpi kuin tuttipullot. Pottailua ei olla aloitettu, ajattelin odottaa siihen asti, että neiti rupeaa itse osoittamaan selvää kiinnostusta pottaan. Tänään kyl istui siinä vaatteet päällä, mut en tiedä onko se tarkoitus muuten vielä auennut.
Semmosta meille :) Joka päivää tulee mietittyä ainakin sen sata kertaa, että missä mun pieni vauva on, kun neiti huutaa "äitiiiii" ja painaa menemään <3
Hemppa, juu rakenneultra oli ohjelmassa jo kesäkuun 4.pvä. Pienellä Murmelilla oli kaikki hyvin, vastasi mitoiltaan ajanlaskua rv22+1 aika hyvin, korttiin laittoi että vastaa 22+3. Mutta yksittäisistä mitoista olka- ja reisiluu menivät jo viikkoa pitemmällä, joten epäilen vahvasti poikalinjan jatkuvan. :) Tammisaaressahan eivät ole järin innokkaita edes pyynnöstä sukupuolta kuikuilemaan, joten yllätys pysyy synnärille asti. Tai ambulanssiin eli kotisaunaan, missä Murmeli ikinä päättääkin ulkoistua. 
Kun synnytykset on tähän asti kestäneet sen 7h ja hiukan alle 3h ensimmäisestä havaittavasta supistuksesta ja Roopekin oli jo syntyä ambulanssiin.
Me otettiin kesäkuulla myöskin varaslähtö 1,5wee neuvolan suhteen, kun muuten olis ollut jokin sijaistäti. Meidän minimies alkaa hiljaksiin tasoittelemaan kasvuvauhtiaan, sillä painoa oli vain 13760g (+1135g), pituutta 86,0cm (+6,5cm) ja pipo 50,5cm (+0,8cm). Ikää oli mittailuhetkellä 1v5kk4pvää. (muutos 1wee mittoihin)
Töissä käyn vielä reilun kuukauden, sitten kesälomalta mammikselle. Ainakin vielä kunto kestää vuorotyön ja fyysisemmätkin tehtävät. Pojat jatkaa siihen asti vuorohoidossa ja sitten syyskuulla vaihdetaan puolipäivähoidolle pphoitajalle 10pvä/kk. Hain hoitopaikat noin backupiksi, jos elämä 3 pienen ja 3vuorotyössä käyvän ukon kanssa käy alkuun voimille. Ja sitten heti hoitopaikkapäätökset saatuani, kuulin että tuonne vuorohoitoon ottavat nyt sitten uusia "täytelapsia" aamupäiviksi jotta saavat hoitajien kapasiteetin maximitehoille kun vuorohoidon tarvitsijoita on vähempi. Ei taas mennyt jakeluun, että miksi Santtu ja Roope eivät voineet jäädä tuttuun paikkaan tuttujen tätien luo niiksi täytelapsiksi???
Muuten meillä menee ihan kivasti, Santtu opettelee fillarointia ja Roope varmaan kohta juoksee kun on kiire isoveikan perään. Satunnaisesti Roope saattaa jogua lusikoida itse suuhun,mutta "kiireisenä" suosii äidin syöttämistä jotta pääsee nopeammin takas leikkimään. Tuttipullo on yhäkin käytössä, pikkupätkä ei siitä vaan niin hevillä luovukaan ja helteillä ei otata nestelakkoiluriskejä. Kaikki kait aikanaan. Eiköhän nuo pätkät kouluikään mennessä pääse vaipoista ja muista vauvapaheista.
Hampaitakin ollaan saatu kasaan 12, ylhäällä on kaunis tasainen rivistö kulmureihin asti, mutta alhaalta pätkä jätti kulmurit välistä ja kasvattikin ekaks ne välimallin poskihampaat etuhampaiden kaveriksi. 
Kun synnytykset on tähän asti kestäneet sen 7h ja hiukan alle 3h ensimmäisestä havaittavasta supistuksesta ja Roopekin oli jo syntyä ambulanssiin. Me otettiin kesäkuulla myöskin varaslähtö 1,5wee neuvolan suhteen, kun muuten olis ollut jokin sijaistäti. Meidän minimies alkaa hiljaksiin tasoittelemaan kasvuvauhtiaan, sillä painoa oli vain 13760g (+1135g), pituutta 86,0cm (+6,5cm) ja pipo 50,5cm (+0,8cm). Ikää oli mittailuhetkellä 1v5kk4pvää. (muutos 1wee mittoihin)
Töissä käyn vielä reilun kuukauden, sitten kesälomalta mammikselle. Ainakin vielä kunto kestää vuorotyön ja fyysisemmätkin tehtävät. Pojat jatkaa siihen asti vuorohoidossa ja sitten syyskuulla vaihdetaan puolipäivähoidolle pphoitajalle 10pvä/kk. Hain hoitopaikat noin backupiksi, jos elämä 3 pienen ja 3vuorotyössä käyvän ukon kanssa käy alkuun voimille. Ja sitten heti hoitopaikkapäätökset saatuani, kuulin että tuonne vuorohoitoon ottavat nyt sitten uusia "täytelapsia" aamupäiviksi jotta saavat hoitajien kapasiteetin maximitehoille kun vuorohoidon tarvitsijoita on vähempi. Ei taas mennyt jakeluun, että miksi Santtu ja Roope eivät voineet jäädä tuttuun paikkaan tuttujen tätien luo niiksi täytelapsiksi???
Muuten meillä menee ihan kivasti, Santtu opettelee fillarointia ja Roope varmaan kohta juoksee kun on kiire isoveikan perään. Satunnaisesti Roope saattaa jogua lusikoida itse suuhun,mutta "kiireisenä" suosii äidin syöttämistä jotta pääsee nopeammin takas leikkimään. Tuttipullo on yhäkin käytössä, pikkupätkä ei siitä vaan niin hevillä luovukaan ja helteillä ei otata nestelakkoiluriskejä. Kaikki kait aikanaan. Eiköhän nuo pätkät kouluikään mennessä pääse vaipoista ja muista vauvapaheista.
Hampaitakin ollaan saatu kasaan 12, ylhäällä on kaunis tasainen rivistö kulmureihin asti, mutta alhaalta pätkä jätti kulmurit välistä ja kasvattikin ekaks ne välimallin poskihampaat etuhampaiden kaveriksi. Otsikko alkaakin olla taas ajantasalla, kun syksy on taas saapumassa ainakin tänne niemennokkaan.
Täällä on nyt mammiksella lusmuiltu reilu viikko. Saatiin vielä iloinen yllätys kaupungin puolestakin, sillä pojat saivat sittenkin jatkaa tutussa hoitopaikassaan päivälapsina. Ainakin niin pitkään, jos "oikeita" vuorolapsia ei tule enempää.
Laskettuun aikaa on karvan vaille 4 viikkoa, eli ehkä meitä jo 6vkon päästä on 5. En edes uhraa ajatusta moiselle, että Murmeli vois muka syntyä ennen LA. Kun eka meni yli viikon, toinen kaksi, niin nyt "tavoite" on asetettu YK:n päivälle...josko silloin suostuisivat käynnisteleen.
Santtu oppi tuossa kuukausi sitten ajamaan fillarilla ilman apupyöriä ja sen jälkeen on ollut vauhtia. Onneksi pystyn järjettömän masupalloni kanssa vielä pyöräilemään, niin pysyy jotenkuten perässä. Ylämäessä meinaa kyllä hapottaa reidet ja puuskututtaa, jos Roope on kärryssä hinauksessa.
Roope oppi ihan ykskaks omatoimisen ruoan lusikoinnin about kk sitten, hyvinä päivinä ei tarvi kuin raapia rääppeet tassilta suuhun. Välillä siten vauvattaa huolella ja saa syöttää alusta loppuun. Tuttipulloa ei ole vieläkään lopullisesti hyvästelty
, aterioilla maidot tarjoillaan nokkamukista, mutta jos ei kaikki mene ja pätkältä palaa käämit, niin loput on kipattu lutkutinpulloon. Tässä tilanteessa en nyt jaksa ylimääräisiä konflikteja.
Kiipeily on myös nyt pop. Siihen syttyi kipinä mummilassa...2kerroksisessa talossa rappuja rampatessa jokin napsahti pätkän päässä ja nyt ei meinattais pysyä millään maan tasalla. Juokseminenkin luonnistuu ihan näillä näppäimillä ja rantakallioilla kulkee varsin näpsästi. Hampaita on 16 ja jos menee isoveikan mallin mukaan, niin joskus ens vuonna jatketaan savotta loppuun.
Hempalle toivottelen näin rumasti myöhässä onnea uudesta pikkuisesta :) ja Dellalle hurjasti tärppionnea ja plussapuhureita. Täällä pidetään peukkuja, jotta viimeistään hoidot tuottaisi sitten tulosta.
Täällä on nyt mammiksella lusmuiltu reilu viikko. Saatiin vielä iloinen yllätys kaupungin puolestakin, sillä pojat saivat sittenkin jatkaa tutussa hoitopaikassaan päivälapsina. Ainakin niin pitkään, jos "oikeita" vuorolapsia ei tule enempää.
Laskettuun aikaa on karvan vaille 4 viikkoa, eli ehkä meitä jo 6vkon päästä on 5. En edes uhraa ajatusta moiselle, että Murmeli vois muka syntyä ennen LA. Kun eka meni yli viikon, toinen kaksi, niin nyt "tavoite" on asetettu YK:n päivälle...josko silloin suostuisivat käynnisteleen.
Santtu oppi tuossa kuukausi sitten ajamaan fillarilla ilman apupyöriä ja sen jälkeen on ollut vauhtia. Onneksi pystyn järjettömän masupalloni kanssa vielä pyöräilemään, niin pysyy jotenkuten perässä. Ylämäessä meinaa kyllä hapottaa reidet ja puuskututtaa, jos Roope on kärryssä hinauksessa.
Roope oppi ihan ykskaks omatoimisen ruoan lusikoinnin about kk sitten, hyvinä päivinä ei tarvi kuin raapia rääppeet tassilta suuhun. Välillä siten vauvattaa huolella ja saa syöttää alusta loppuun. Tuttipulloa ei ole vieläkään lopullisesti hyvästelty
, aterioilla maidot tarjoillaan nokkamukista, mutta jos ei kaikki mene ja pätkältä palaa käämit, niin loput on kipattu lutkutinpulloon. Tässä tilanteessa en nyt jaksa ylimääräisiä konflikteja.Kiipeily on myös nyt pop. Siihen syttyi kipinä mummilassa...2kerroksisessa talossa rappuja rampatessa jokin napsahti pätkän päässä ja nyt ei meinattais pysyä millään maan tasalla. Juokseminenkin luonnistuu ihan näillä näppäimillä ja rantakallioilla kulkee varsin näpsästi. Hampaita on 16 ja jos menee isoveikan mallin mukaan, niin joskus ens vuonna jatketaan savotta loppuun.
Hempalle toivottelen näin rumasti myöhässä onnea uudesta pikkuisesta :) ja Dellalle hurjasti tärppionnea ja plussapuhureita. Täällä pidetään peukkuja, jotta viimeistään hoidot tuottaisi sitten tulosta.
della_79
Asioista perillä oleva
onnittelut Hempalle pienestä miehestä ja Hansulle mammaloman aloituksesta ja tsemppiä loppumetreille :)
minä vielä odottelen plussaani, ei meinaan oo mikään värähtänyt sinnepäinkään. kierto alkoi heittelehtimään, syytä en tiedä, mut veikkaan et pari viikkoa sitten tehty aukiolotutkimus ois syypää tähän. mullahan siis palautui kierto, kun vähensin imetyksen 1-2 krt/päivä (lopetin sitten kuukautta myöhemmin kokonaan) normaaliksi 28 päivää kestäväksi ja tässä välillä kiertopäivien haarukka on muuttunut 26-30 päiväiseksi ja nyt on tulossa ilmeisesti uusi ennätys, kun ns. tuhruttelu alkoi jo kp 20. ollaan siis miehen kans käyty läpi tutkimuksia, mulle tehtiin kuukautiskierron kartoitus (aika normaali, ainoastaan follikkeleja stimuloiva hormoni oli hippasen koholla, mikä kuulemma johtuu siitä, ku munasarjoista on poistettu leikkauksissa endometrioomia) ja aukiolotutkimus, jossa kumpikin johdin vaikutti olevan auki. miehelle tehtiin siemennesteanalyysi ja siittiöiden koepesu eikä sielläkään ollut mitään vikaa, uimareita on hyvin ja pesun jälkeen suurin osa iskukuntoisia. summa summarum, meillä on nähtävästi ollut vain huonoa tuuria ja nyt sit yritetään vielä tää loppuvuosi ja joulukuussa/tammikuun alussa aloitetaan sit ivf-hoidot. en kyl enää itse usko mihinkään luomuraskautumiseen, Ilonakin sai alkunsa tsägällä ja sitä tosiaan edelsi vatsan tähystysleikkaus (kesä 2010), jossa poistettiin endometrioomia.
Ilona on kasvanut ja on reipas päiväkotilainen. lähtee innokkaasti aamuisin päiväkotiin (tuumaa vaan "joo", kun sanotaan et kohta lähdetään päiväkotiin/tarhaan). mä jatkan ensi vuonna tätä 30h työviikkoa samallai ku nytkin eli ma-to töitä ja perjantait ollaan Ilonan kans kotona. on toiminut hyvin tämä systeemi, jaksan paremmin töissä ja kotonakin, joten miksi muuttamaan :) aloitin nyt syksyllä uuden harrastuksen (jätin toisen kamppailulajini tauolle) afrotanssin ja huomenna aloitetaan Ilonan kanssa satujooga. kaipa se tähänki välillä toivottomalta tuntuvaan vauvaproggikseen tekee ihan hyvää, jos saa välillä jotain muuta mietittävää :)
minä vielä odottelen plussaani, ei meinaan oo mikään värähtänyt sinnepäinkään. kierto alkoi heittelehtimään, syytä en tiedä, mut veikkaan et pari viikkoa sitten tehty aukiolotutkimus ois syypää tähän. mullahan siis palautui kierto, kun vähensin imetyksen 1-2 krt/päivä (lopetin sitten kuukautta myöhemmin kokonaan) normaaliksi 28 päivää kestäväksi ja tässä välillä kiertopäivien haarukka on muuttunut 26-30 päiväiseksi ja nyt on tulossa ilmeisesti uusi ennätys, kun ns. tuhruttelu alkoi jo kp 20. ollaan siis miehen kans käyty läpi tutkimuksia, mulle tehtiin kuukautiskierron kartoitus (aika normaali, ainoastaan follikkeleja stimuloiva hormoni oli hippasen koholla, mikä kuulemma johtuu siitä, ku munasarjoista on poistettu leikkauksissa endometrioomia) ja aukiolotutkimus, jossa kumpikin johdin vaikutti olevan auki. miehelle tehtiin siemennesteanalyysi ja siittiöiden koepesu eikä sielläkään ollut mitään vikaa, uimareita on hyvin ja pesun jälkeen suurin osa iskukuntoisia. summa summarum, meillä on nähtävästi ollut vain huonoa tuuria ja nyt sit yritetään vielä tää loppuvuosi ja joulukuussa/tammikuun alussa aloitetaan sit ivf-hoidot. en kyl enää itse usko mihinkään luomuraskautumiseen, Ilonakin sai alkunsa tsägällä ja sitä tosiaan edelsi vatsan tähystysleikkaus (kesä 2010), jossa poistettiin endometrioomia.
Ilona on kasvanut ja on reipas päiväkotilainen. lähtee innokkaasti aamuisin päiväkotiin (tuumaa vaan "joo", kun sanotaan et kohta lähdetään päiväkotiin/tarhaan). mä jatkan ensi vuonna tätä 30h työviikkoa samallai ku nytkin eli ma-to töitä ja perjantait ollaan Ilonan kans kotona. on toiminut hyvin tämä systeemi, jaksan paremmin töissä ja kotonakin, joten miksi muuttamaan :) aloitin nyt syksyllä uuden harrastuksen (jätin toisen kamppailulajini tauolle) afrotanssin ja huomenna aloitetaan Ilonan kanssa satujooga. kaipa se tähänki välillä toivottomalta tuntuvaan vauvaproggikseen tekee ihan hyvää, jos saa välillä jotain muuta mietittävää :)
Jos nopsaan Oliver rinnalla vastais. :)
Kiitos Della ja Hansu, poikahan syntyi tosiaan 20.7 , on nyt siis saanut nimenkin viime viikonloppuna. Pikku Oliver. <3 Valloittava tapaus, hyvin sopeutunut remmiin mukaan. Onhan tää välillä aikamoista härdelliä mutta mies oli ekat 5 viikkoo lomilla niin hyvin päästiin alkuun. On tässä vietetty esikon 3veet ja ristiäisetkin niin nyt pääsee rauhottumaan kunnolla eikä ole mitään mistä pitäis stressata.
Syntyi tosiaan poika 40+1, mentiin käynnistykseen laskettuna päivänä kun proteiinia kertyi pissaan mutta eipä sitä tarvinnut käynnistellä, riitti kun lääkäri pyöritteli sormiaan tarpeeksi alakerrassa ja sitten loppupäivä miehen kanssa ravattiin portaita, seuraavana yönä sitten alkoi supistukset itsestään kipeänä. Koko koitos kesti 8h ekasta kipeestä supistuksesta, 1min ponnistus loppuvaiheessa jossa poika sai vähän sinertävää väriä naamaansa kun häkeltyi nopeasta tulosta. Väristä siis meni yksi piste joka palautui äkkiä. :)
Emilia kasvaa ja kehittyy, hirmuisesti on sanoja mutta lauseita ei vielä muodosta niistä. Kova hoitamaan pikkuveljeä. Omaa tahtoa kyllä myös löytyy, isoveljelle kyllä osaa vastaan sanoa/laittaa.
Muoks. Emilialla on menossa vaate + kenkäriippuvuuskausi, nukkumaan mennään kengät jalassa ja takki päällä, riisua pystyy vasta kun tyttö on sikiunessa.
Aleksi oppi pyöräilemään tuossa elokuussa, eipä sitä paljoa tarvinnu opettaa, mukava lenkkeillä kun päästään koko porukka liikenteeseen.
Kerhossa käydään kerran viikossa, on edes joku säännöllinen harrastus meillä. :)
Jälkitarkastus oli viime viikolla, th sanoi että olen palautunut niin hyvin että ihan kun en olisi koskaan synnyttänytkään. :)
Hansu loppumetrit on sielläkin menossa. :) Tseppiä koitokseen. Toivottavasti selviät laitokselle asti ;D Ja tulehan kertomaan kuulumiset sitten kun kerkeät koitoksen jälkeen.
Della, toivotaan että saatte toivotun tuloksen jo ennen hoitoja. Tsemppiä <3
Mitähän muille kuuluu?
Mukavaa syksyä kaikille, ihanaa kun illat alkavat olla pimeitä, voi rauhassa käpertyä sohvan nurkkaan pitämään maitobaarit auki <3 Tää on vaan niin ihanaa, nautitaan nyt näistä vauvahetkistä, kohta nekin on ohi <3 Kierukka laitetaan marraskuussa, meidän lapsiluku on tältä erää täynnä.
Seuraavaksi odotetaan serkkua saapuvaksi, menossa veljen tyttöystävällä 40+0 <3 Hetkenä minä hyvänsä.
Kiitos Della ja Hansu, poikahan syntyi tosiaan 20.7 , on nyt siis saanut nimenkin viime viikonloppuna. Pikku Oliver. <3 Valloittava tapaus, hyvin sopeutunut remmiin mukaan. Onhan tää välillä aikamoista härdelliä mutta mies oli ekat 5 viikkoo lomilla niin hyvin päästiin alkuun. On tässä vietetty esikon 3veet ja ristiäisetkin niin nyt pääsee rauhottumaan kunnolla eikä ole mitään mistä pitäis stressata.
Syntyi tosiaan poika 40+1, mentiin käynnistykseen laskettuna päivänä kun proteiinia kertyi pissaan mutta eipä sitä tarvinnut käynnistellä, riitti kun lääkäri pyöritteli sormiaan tarpeeksi alakerrassa ja sitten loppupäivä miehen kanssa ravattiin portaita, seuraavana yönä sitten alkoi supistukset itsestään kipeänä. Koko koitos kesti 8h ekasta kipeestä supistuksesta, 1min ponnistus loppuvaiheessa jossa poika sai vähän sinertävää väriä naamaansa kun häkeltyi nopeasta tulosta. Väristä siis meni yksi piste joka palautui äkkiä. :)
Emilia kasvaa ja kehittyy, hirmuisesti on sanoja mutta lauseita ei vielä muodosta niistä. Kova hoitamaan pikkuveljeä. Omaa tahtoa kyllä myös löytyy, isoveljelle kyllä osaa vastaan sanoa/laittaa.
Muoks. Emilialla on menossa vaate + kenkäriippuvuuskausi, nukkumaan mennään kengät jalassa ja takki päällä, riisua pystyy vasta kun tyttö on sikiunessa.
Aleksi oppi pyöräilemään tuossa elokuussa, eipä sitä paljoa tarvinnu opettaa, mukava lenkkeillä kun päästään koko porukka liikenteeseen.
Kerhossa käydään kerran viikossa, on edes joku säännöllinen harrastus meillä. :)
Jälkitarkastus oli viime viikolla, th sanoi että olen palautunut niin hyvin että ihan kun en olisi koskaan synnyttänytkään. :)
Hansu loppumetrit on sielläkin menossa. :) Tseppiä koitokseen. Toivottavasti selviät laitokselle asti ;D Ja tulehan kertomaan kuulumiset sitten kun kerkeät koitoksen jälkeen.
Della, toivotaan että saatte toivotun tuloksen jo ennen hoitoja. Tsemppiä <3
Mitähän muille kuuluu?
Mukavaa syksyä kaikille, ihanaa kun illat alkavat olla pimeitä, voi rauhassa käpertyä sohvan nurkkaan pitämään maitobaarit auki <3 Tää on vaan niin ihanaa, nautitaan nyt näistä vauvahetkistä, kohta nekin on ohi <3 Kierukka laitetaan marraskuussa, meidän lapsiluku on tältä erää täynnä.
Seuraavaksi odotetaan serkkua saapuvaksi, menossa veljen tyttöystävällä 40+0 <3 Hetkenä minä hyvänsä.
Meidän pikkuinen Murmeli yllätti ja syntyi jo rv 40+2. :) Elikkäs 9.10.-13 klo 17:15 syntyi pikkuinen pojannaskali mitoin 54cm / 4600g / py 37,5cm.
Ehdittiin Lohjan sairaalaan ihan liput liehuen, nyt kun synnytys kesti varsin pitkään, 5h15min vesien menosta. Supistusten alkamisesta 4h vähempi.
Puoliltapäivin kun holahti vedet, niin olin ihan pihalla kun ei niin supistuksen supistusta missään. Saatiin pojille pikasoitolla "hätäsijoitus" vuoropäiväkodille siihen asti että Espoossa kissanhakureissulla ollut siskoni (ylläri ettei vapaapäivästään huolimatta ollut heti tavoitettavissa) ehtisi ajaa Hankoon.
Pysähdyttiin L-USin äitipolille varmisteleen että kyseessä oli todellakin vedet,makoilin 10min käyrillä ja pikaisessa sisätutkimuksessa vaivaiset 3cm auki. Mun historiikilla äitipolin kätilö suositteli Lohjalle ajamista vaikka ihan alkutekijöissä oltiin.
Sairaalalla oltiin 14:40,ei vieläkään supistuksia. Makoilin käyrillä 40min ja molemmat torkahdettiin hetkeksi, niin minä kuin insinöörikin.
Jo ehdittiin naureskella, että tämähän on tylsää olla sairaalassa näin ajoissa. Masentavasti käyrämakoilun jälkee 4cm auki,reunat lähes kadonneet. Great. Kätilön kanssa juteltiin ja päätettiin mennä kanttiiniin kahville kun ei tunnu etenevän. Käyriin piirtyi muutama supistus, mutta ne oli sellaista epämukavaa vanne alavatsalla tyylistä painetta. Kanttiinissa ollessa klo 16 alkoi viimein supisteleen. 16:20 lähdettiin tekeen happihyppely parkkikselle, mä kun en todennäköisesti ulkoilmaa haistelisi pariin päivään sen jälkeen. Synnäriä kohti kävellessä supistukset alkoivat tekemään oikeasti kipeää, piti pysähtyä puhaltaan aina niiden tullessa.
Kun päästiin synnärille 16:30, kaikki tutkimushuoneet oli varattuina, joten mut siirrettiin riskillä suoraan saliin (oli siis ruuhkaa ja joku muukin olis sitä saattanut tarvita). Kun olin vasta 5cm auki, alkoi jo tosissaan naurattaa että tästä kolmannestahan tulee ihan maratonsynnytys. Ilokaasumaski kouraan 16:40 kun olin saanut sairaalakuteet niskaan ja pallolle keinutteleen. Mutta eipäs se niin pitkään enää vienytkään,17:08 aloitettiin 7min kestänyt ponnistusvaihe. Lääkäri tuli varoiksi paikalle, kun käyrissä näkyi korjaantumaton sykkeenlasku. Mutta ihan virkeä, joskin hiukan säikähtänyt ja sinertävä, pikkuinen sieltä syntyi napanuora kaulan ympärillä. Istukan synnyttyä syy sykkeenlaskullekin löytyi, napasuonet olivatkin tällä kertaa marginaaliset ja osin sikiökalvoissa kulkevia.
Vanhaan eppariarpeen sain 1 tikin.
Perjantaina päästiin jo kotiin, kun selvitettiin sokeriseuranta ja kotiinlähtötarkastus. Nyt ollaan opeteltu pyörittään arkea 3 pikkuisen voimin. Melkoista sirkusta, kun pikkupätkä tuppaa omimaan isoveikkojen ruoka-ajat imetykselle. Mutta eiköhän tämä tästä. Eilen kävi äipäneuvolantäti kotikäynnillä tekemässä Murmelille punnituksen. Vaaka näytti 4620g. Kotiutuspaino oli 4372g, joten paino nousee sen verran hyvin,että voidaan jatkaa tälleen vauvantahtisella imetyksellä. :)
Nyt sitten nuo isommat pätkät saivat kunnon syyslenssun, jotta saataisin lisää haastetta peliin.
Mutta nyt pitää taas mennä, pitäis alkaa soitteleen ristiäisaikaa yms.
Ehdittiin Lohjan sairaalaan ihan liput liehuen, nyt kun synnytys kesti varsin pitkään, 5h15min vesien menosta. Supistusten alkamisesta 4h vähempi.
Puoliltapäivin kun holahti vedet, niin olin ihan pihalla kun ei niin supistuksen supistusta missään. Saatiin pojille pikasoitolla "hätäsijoitus" vuoropäiväkodille siihen asti että Espoossa kissanhakureissulla ollut siskoni (ylläri ettei vapaapäivästään huolimatta ollut heti tavoitettavissa) ehtisi ajaa Hankoon.Pysähdyttiin L-USin äitipolille varmisteleen että kyseessä oli todellakin vedet,makoilin 10min käyrillä ja pikaisessa sisätutkimuksessa vaivaiset 3cm auki. Mun historiikilla äitipolin kätilö suositteli Lohjalle ajamista vaikka ihan alkutekijöissä oltiin.
Sairaalalla oltiin 14:40,ei vieläkään supistuksia. Makoilin käyrillä 40min ja molemmat torkahdettiin hetkeksi, niin minä kuin insinöörikin.
Jo ehdittiin naureskella, että tämähän on tylsää olla sairaalassa näin ajoissa. Masentavasti käyrämakoilun jälkee 4cm auki,reunat lähes kadonneet. Great. Kätilön kanssa juteltiin ja päätettiin mennä kanttiiniin kahville kun ei tunnu etenevän. Käyriin piirtyi muutama supistus, mutta ne oli sellaista epämukavaa vanne alavatsalla tyylistä painetta. Kanttiinissa ollessa klo 16 alkoi viimein supisteleen. 16:20 lähdettiin tekeen happihyppely parkkikselle, mä kun en todennäköisesti ulkoilmaa haistelisi pariin päivään sen jälkeen. Synnäriä kohti kävellessä supistukset alkoivat tekemään oikeasti kipeää, piti pysähtyä puhaltaan aina niiden tullessa. Kun päästiin synnärille 16:30, kaikki tutkimushuoneet oli varattuina, joten mut siirrettiin riskillä suoraan saliin (oli siis ruuhkaa ja joku muukin olis sitä saattanut tarvita). Kun olin vasta 5cm auki, alkoi jo tosissaan naurattaa että tästä kolmannestahan tulee ihan maratonsynnytys. Ilokaasumaski kouraan 16:40 kun olin saanut sairaalakuteet niskaan ja pallolle keinutteleen. Mutta eipäs se niin pitkään enää vienytkään,17:08 aloitettiin 7min kestänyt ponnistusvaihe. Lääkäri tuli varoiksi paikalle, kun käyrissä näkyi korjaantumaton sykkeenlasku. Mutta ihan virkeä, joskin hiukan säikähtänyt ja sinertävä, pikkuinen sieltä syntyi napanuora kaulan ympärillä. Istukan synnyttyä syy sykkeenlaskullekin löytyi, napasuonet olivatkin tällä kertaa marginaaliset ja osin sikiökalvoissa kulkevia.
Vanhaan eppariarpeen sain 1 tikin.
Perjantaina päästiin jo kotiin, kun selvitettiin sokeriseuranta ja kotiinlähtötarkastus. Nyt ollaan opeteltu pyörittään arkea 3 pikkuisen voimin. Melkoista sirkusta, kun pikkupätkä tuppaa omimaan isoveikkojen ruoka-ajat imetykselle. Mutta eiköhän tämä tästä. Eilen kävi äipäneuvolantäti kotikäynnillä tekemässä Murmelille punnituksen. Vaaka näytti 4620g. Kotiutuspaino oli 4372g, joten paino nousee sen verran hyvin,että voidaan jatkaa tälleen vauvantahtisella imetyksellä. :)
Nyt sitten nuo isommat pätkät saivat kunnon syyslenssun, jotta saataisin lisää haastetta peliin.
Mutta nyt pitää taas mennä, pitäis alkaa soitteleen ristiäisaikaa yms.