Tammikuiset 2019

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Vaiana
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Täällä Gadian myös sama juttu. Seurailtua on tullut sivusta, mutta nyt uskaltauduin joukkoon. Viime vuoden puolella ollut keskenmeno varjostaa taustalla, mutta nyt rv 11+5, viimeksi keskeytyi 9+0. Ehkä pystyn jo hiukan iloita tästä, mutta melko usein saan kuulla, että pitäisi olla positiivisempi...
 
Kiva kun rohkenette mukaan Marjaana82 ja Gadian. Toivotaan että kaikki menee hyvin <3 itelläki pieni pelko kokoajan mut pikkuhiljaa uskaltaa enemmän alkaa luottamaan et eiköhän pieni matkassa pysy :)
 
Marjaana, mulla on kaks keskenmenoa takana joten on ollu pakko pitää odotukset minimissä. Edellinen meni kesken sen jälkeen kun varhaisultrassa oli nähty syke joten tiedän että tässäkään vaiheessa ei mikään ole vielä taattua. Mullekkin on muutama ihminen sanonu että pitäis olla positiivisempi mutta pakko se on koittaa itteensä suojella. Raskaudesta ehtii kyllä iloita sit myöhemminki. Tsempit sinne ja toivotaan että päästään molemmat synnärille asti!
 
Täälläkin uusi odottaja ilmoittautuu juhannusaaton rohkaisemana mukaan! :) Ikää kertynyt jo 34 vuotta, esikoista odotan, 9. viikko menossa. Hyvin sopii tähän harmaaseen keliin, ettei oikein tee mieli syödä - tai juoda- mitään. :D

Joka tapauksessa oikein mukavaa Juhannusta kaikille!
 
Oho, hurjaa! Hyvä että saatiin hoidettua, tsemppiä toipumiseen! Onko sullakin kaksoset tulossa?

Jep, kaksi tulossa heti ensirykäisyllä. Ei nyt ainakaan vielä ole tarkempaan syyniin otettu, mutta meinasin tällä viikolla soitella neuvolaan ja kysellä muun muassa sokerirasituksen uusinnasta. En päässyt ensimmäiseen koska olin juuri silloin sairaalassa.
 
Hei pitkästä aikaa!:p

äh,.. alkaiskohan tää raskaus jo realisoitua pikkuhiljaa itselle. Nyt rv11 (10+2). Ja tänään käytiin yksityisellä vielä ultrassa, kun alku ultran päälle sai toisen kerran vielä käydä. Kaikki hyvin ja pieni kaveri liikkui villisti. Hieman istukka oli alhaalla, mutta nousee usein ilmeisesti raskauden edetessä!?
Jotenkin varovasti elellyt tämän asian kanssa ja pelännyt ettei kaikki mene hyvin, mutta lääkärikin sanoi, että keskenmenon riski on hyvin alhainen enää tässä vaiheessa. huhheijaa...
Ainiin ja laskettu olisi todella se 19.1:love7
 
Hei pitkästä aikaa!:p

äh,.. alkaiskohan tää raskaus jo realisoitua pikkuhiljaa itselle. Nyt rv11 (10+2). Ja tänään käytiin yksityisellä vielä ultrassa, kun alku ultran päälle sai toisen kerran vielä käydä. Kaikki hyvin ja pieni kaveri liikkui villisti. Hieman istukka oli alhaalla, mutta nousee usein ilmeisesti raskauden edetessä!?
Jotenkin varovasti elellyt tämän asian kanssa ja pelännyt ettei kaikki mene hyvin, mutta lääkärikin sanoi, että keskenmenon riski on hyvin alhainen enää tässä vaiheessa. huhheijaa...
Ainiin ja laskettu olisi todella se 19.1:love7

Muistelen, että istukan paikka voi hyvinkin muuttua ainakin rakenneultraan asti. Korjatkaa taas viisaammat jos oon väärässä :D
 
Muistelen, että istukan paikka voi hyvinkin muuttua ainakin rakenneultraan asti. Korjatkaa taas viisaammat jos oon väärässä :D

Joo kyllä liikkuu mutta ei aina.. viimeksi oli kohdun suun edessä ja odoteltiin että nousis mutta ei se sieltä lähtenyt :(
 
Heippa, täällä uusi ryhmäläinen liittyy mukaan. Olen koettanut vastustaa kiusausta, mutta en ihan malta odottaa np-ultraan asti.
Neljä keskenmenoa takana ja myös yksi terve lapsukainen. Viime vuonna oli 3 perättäistä keskenmenoa, joista kaksi viikoilla 11-12. Nyt mennään viikolla 10. Tähän raskauteen sain Klexane -lääkityksen, jonka tarkoitus ehkäistä laskimotukoksia, joka ehkä olisi voinut olla syynä noihin keskenmenoihin (todennäköisemmin kuitenkin ikäni on se riskitekijä). Eli joudun piikittämään itseäni vatsaan joka päivä. Varhaisultrassa käytiin 7+1 ja siellä oli kaikki hyvin. Jännittää kuitenkin aika paljon, että miten tässä raskaudessa käy, mutta vielä pitäisi pitää pää kylmänä ja malttaa pari viikkoa seuraavaan ultraan. Sen verran voimakkaampaa on ollut pahoinvointi tässä kuin kolmessa edellisessä raskaudessa, että olo on jotenkin edes vähän optimistinen.
 
Tänään nähtiin meidän tuleva pieni ensimmäistä kertaa (tai minä näin). Oli neuvolalääkäri joka ultrasi, en ollut yhtään varautunut siihen ja en ottanu miestä mukaan "kun ei siellä mitää tapahdu". Siellä hän olla köllötteli ja pyöri minkä kerkiää. Varsinainen ultra on ens viikolla johon mieskin lupasi tulla mukaan.

Tähän asti on olo ollut epäuskoinen ja jotenkin ollu sillä mielellä et "onko siellä ketään". Nytkun näki et siellä joku on niin alkoi ihan eritavalla suhtautua koko asiaan. Laskettuaika olisi 11.1 josko kohta uskaltaisi muulle perheelle kertoa.
 
Takaisin
Top