Talousasiat

Nipsumuki

Tietävä tietäjä
Toukokuunmammat 2014
Miten tukien kanssa pärjää ja miten perheen kulut jaetaan? Missä voi säästää ja miten varautua yllättäviin menoihin?

Ajattelin tämän olevan oman ketjunsa arvoinen aihepiiri, joten sellaisen tähän avasin :)
 
Mä en ole vielä saanut tukipäätöksiä ja ahdistaa kun ei tiedä paljonko pakollisten kulujen jälkeen jää käteen. Vähän pelkään että mulla ei mm. kahta asuntolainaa maksavana kauheasti enää ylimääräistä jää. Tai eipä sitä ole tähänkään asti jäänyt, joten olisi ehkä aika miettiä miten kulut saisi pysymään tulojen tasolla kun on taloudessa yksi tyyppi enemmän.
 
No itse täytyy kyllä sanoa, että mulla on ollu aina rahasta tiukkaa. Ja pelko oli aika suuri miten pärjätään kun esikoinen tuli. Tietysti alkuun vaipat ja äidinmaidonkorvike lisäsivät rahan menoa ruokakaupassa. Mutta kun ostaa vaippoja tarjouksesta useemman paketin, että saa pitemmäksi aikaa käytellä niin kyllä siinäkin säästää. Nyt huomaa kun pojalla menee vähemmän vaippaa ja syö samaa ruokaa kuin mekin, että rahaa menee kauppaan taas vähemmän :) Että itse en ainakaan vauvasta suuria lisä kuluja saanut. Tietty meillä poika on ollut aika terve. Ja sitten meillä vielä mummot ja vaarit hengissä ja aika tasaseen tahtiin ostaneet vaatetta ja muuta härpäkettä :) Mutta sitten on tietty Tori.fi ja kirppis mistä saa niitä löytöjä :) Alkuun voi tuntua tiukalta, mut meillä ainakii helpotti kun vähän ikää tullut lisää :)
 
Itse ostan edelleen kaikki lasten vaatteet alesta (ostan aina varastoon, eli jos mennään koossa esim. 86 niin saatan ostaa jo kolme kokoa eteenpäin olevia vaatteita.. Alesta löytää naurettavan halvalla, -70 prossaa jostakin pois ja se on ilmainen, halvempi kuin käytetty, teen vaatelistat aina ajoissa alemyyntien aikaan mitä me tarvitaan!!!)..
Tottakai välillä pitää saada jotain normaalihintaista, mutta huomasin jo 2 vuotta sitten että säästän yhden kauden vaatteissa useita satoja euroja!
Itsellenikin ostan aina alesta vaatetta, paitsi urheiluvaatteet yleensä tulee normihinnalla ostettua.Teen kotiruoan
itse ja isoja satseja..
Käydään aika harvoin ulkona syömässä, siinäkin säästää..
Testasin yh:na 5 kk niin että jokaisen kuitin otin talteen ja huomasin että rahaa menee kahvilaan yms.. Pidin vuoden säästökuurin ja mulla jäi 1400 e:n palkastakin aina 200-400 euroa säästötilille!

Nykyään on totuttelemista, voisin käydä useammin parturissa - silti värjään hiukset itse, ja leikkaan pojan hiukset koneella, siinäkin säästää vaikkei tällä hetkellä tarvitsisi säästää, tullaan niin hyvin toimeen..,
Jos on pyörä ja vaan yksi lapsi jota pitää kuljettaa, niin kesät kannattaa mennä pyörällä, bussikorttikin maksaa täällä sen 45 e/ kk.. Vaikkei se paha ole :)

Itse huomasin että ruokaan ja vaippoihin ei se raha mene niinkuin "ihan älyttömästi menee rahaa ruokaan", tottakai suurin osa menee ruokaan mutta ne turhat ostokset, yms, joita ei edes tarvitsisi vievät paljon rahaa..
Eli kuitit talteen, jos haluaa oikeasti tarkkailla budjettiaan!
 
Ainiin, ja aina pitäis olla säästötilillä yhden kuun menojen verran "hätävarana".
Se helpottaa jo stressiä kun tietää että on tili, johon voi turvautua, jos esim. tuet muuttuu tai tulee joku muu epämukava ylläri..
 
Meil on miehen kanssa yhteinen tili, jolta maksetaan kaikki yhteiset menot, kuten lainanlyhennys, rempat, sähkölasku, ulkona syömiset, ruokamenot jne... Sinne siis laitetaan joka kuukausi yhtä suuri summa rahaa. Tosin nyt laitan vähemmän kun tienaan vähemmän (työtön). Laitetaan sen verran paljon, että joka kuukausi jää säästöön. Niillä rahoilla sit rempataan ja maksellaan jos tulee isompia yhteisiä kuluja. Loppu tuloista voidaan käyttää mihin halutaan. Omiin laskuihin / harrastuksiin.

Nyt tosiaan kun tienaan vähemmän, jää omiin menoihin / säästöön vähemmän. Mulla kuitenkin on säästössä parinkin kuukauden puskurirahasto, josta voi nostaa jos rahat ei riitä. En pidä ajatuksesta, että oisin mieheni siivellä eläjä. KAIKKI lapsen tarvikkeet on joko saatu tai ostettu käytettynä. Ehkä oon vaan pihi ihminen, mutta mun mielestä noihin pikuvauvan vaatteisiin on ihan turha tuhlata, kun A: niistä kasvetaan niin nopeesti ulos ja B: uutta vastaavia saa murto-osa hinnalla käytettynä. (Tyyliin body kaupassa 15€ ja kirpparilla 1 €)

Lyhyesti siis, tukien kanssa kyllä pärjää, helpostikin, kunhan asennoituu siihen, ettei kaiken tarvi välttämättä olla ihan viimeisintä muotia tai uusinta uutta. :)
 
No, mä oon ollu koht 2v kotona, kun jatkoin vanhempainvapaan päätyttyä hoitovapaalla. Ennen äitiyslomalle jäämistä oli meillä säästössä noin puolen vuoden palkka (siis yhden henkilön puolen vuoden palkka). Meillä on asuntolaina, jonka saa tarvittaessa muutettua niin, että maksettaisiin vain korkoja, mutta tähän mennessä ollaan maksettu laina ihan kokonaisuudessaan.
Ulkona syödään harvoin, baareissa ei käydä kun ehkä pari kertaa vuodessa tyyliin (eipä edes oöe pitkään aikaan kiinnostanut).. Joka tulosta yritetään säästää jotain rahaa. Mies on ottanut vastaan töissä kaikki tarjotut ylityöt.
Lapsen vaatteet ja lelut ym on pääasiassa hankittu kirppikseltä tai alennusmyynnistä. Toki joskus on ollut pakko ostaa myös normaali hintaisia juttuja. Ruuan teen ite yleensä aina alusta asti. Isovanhemmat ovat ostelleet lapselle vaatteita ja tarvikkeita välillä muuten vaan tai lahjaksi.
Itelle ei oo tullu pitkään aikaan hankittua mitään vaatetta, paitsi nyt on ollu pakko ostaa talvi tamineet, äititsvaatetta ja uusia alusvaatteita tän raskauden myötä. Mut nekin alesta tai kirppikseltä.
Ja mainitaan tähän nyt viel et kaupassa ruokaostoksilla ym tarvike ostoksilla katon aina kilo- tai litrahinnan ja otan sitä tuotetta, mikä on halvempaa.
Autoja meil on ollut tähän saakka vain yksi. Nyt tosin hankittiin toinen, tollanen vanha pieni auto helpottamaan arkea, kohta kun lapsia onkin kaksi. Tosin uskon, että tulee silti edelleen usein käytyä kaupassa ym kävellen. Hankittiin käytettynä aitä varten kaksosten rattaat. Meillä kylän keskustaan on noin 2km matka, niin ei välttämättä tuo 2v esikoinen jaksa koko matkaa kävellä :)
 
Ainiin, autokin on yks murheenkryyni. Meillä on kaksi autoa, mulla oma, miehellä liisuri. Nyt kun oon kotona niin yhdelläkin ehkä pärjäisi mutta kun todennäköisesti alle kahdessa vuodessa palaan töihin niin ei tuota viitsisi välissä pois laittaa. Kun molemmilla on pitkät työmatkat niin ilman kahta autoa ei päästä työpaikoille.

Toi mun on kaikenlisäksi iso diesel eli verot pamahtaa maksettavaksi ajoi tai ei. Kesäkuussa tulee maksettavaksi verojen lisäksi vakuutukset eli yhteensä yli tonni. Ja samaan aikaan toi pitää myös viedä vuosihuoltoon. Jei.
 
Hyvä keskustelu. Varmasti on hyödyksi pohtia jo etukäteen, miten tulojen "romahtaminen" vaikuttaa omaan talouteen. Tietysti yksinkertaisinta on sovittaa omat menonsa tulojen mukaan. Nyt mua ärsyttää, kun joutuu käyttämään kaikki säästetyt rahat pakosti, tosin parempi niillä maksella kuin lainarahalla...siks kai sitä säästetään pahaksi päiväksi, nyt se sitten tuli. Ja itse saan palkkaa, mies on työttömänä (ansiosidonnaisella ollut pari kk), mutta hakee koko ajan uusia töitä.

Itse olen palaamassa töihin jo vanhempainrahakauden jälkeen tammikuussa, koska tienaan meillä enemmän. Mun tulojen romahtaminen kotihoidontuelle (meillä ei ole mitään kuntalisiä) ei ole meillä vaihtoehto edes. Saa nähdä, onko ylipäätään mahdollista toisen olla kotihoidon tuella, ei ainakaan sinne 3-vuotiaaksi asti.

Ja meillä on KAIKKI tarvikkeet saatu ilmaiseksi käytettynä/lahjaksi, joten ollaan siinä onneksi säästetty. Ja todellakin on kelvannut. Eniten rahaa menee asumiseen (laina, sähkö, kotivakuutus...) ja ruokaan kuukaudessa. Hyvästä ruuasta en suostu tinkimään, en tinkinyt edes opiskeluaikana. Nyt sitten koitetaan itse viljellä talvea varten, juureksia, palkokasveja, kurkkuja...myös metsästyskortti on harkinnassa.
 
Meillä on vain yksi auto, mutta siitä velkaa ja sitä lyhennellään kuussa melkeenpä 300 eurolla. Siihen kun lisätään juuri tämä ihana diesel vero, kalliit vakuutukset ja muut lystit kun autoa pitää huoltaa niin ei kyllä aina hymyilytä. Ja nyt ois kesäksi tulossa kiva paukku kun pitää ostaauudet renkaat ja vanteet... Riittääkö tonni edes... o_O Mutta pakko myöntää, et kyllä tolla dieselillä säästää :)
 
Meillä on miehen kanssa molemmilla vähän säästössä ylimääräistä rahaa yllättävien menojen varalta. Päätöksiä tuista en oo vielä saanut, mutta uskoisin, että ne ei tuu olemaan mitkään isot.. Onneks miehellä on suht isot tulot, koska muuten oltais ihan pulassa. Meilläkin tulee olemaan vielä ton auton kustannukset. Ollaan kyl mietitty senkin vaihtamista, mutta saapi olla et pidetään toi vanha. Ei oo ees noi asumiskustannuksetkaan vakiintunut, kun ei ole vielä sitä asuntoakaan.. :confused:

Tuskin pystyy jäämään kauhean pitkäks aikaa kotiin, kun rahat loppuu kesken.
 
Mullakin oli omassa säästössä useampi tonni kun tavattiin miehen kanssa, töistä jäätyäni ja muutettuamme olen muutaman kerran turvautunut siihen tiliin, mutta laittanut aina takaisin saman verran ellen enemmänkin..
Toukokuussa pitäis taas tasaantua rahatilanne ja silloin alan taas vähän säästämään, tässä välissä on maksettava Kelalle takas melkein 250 e asumistukea yms.. :)
Meillä ei vielä ole yhteistä tiliä, vaikka sellaisesta ollaan puhuttu.
Mies tienaa enemmän, tekee isoimmat hankinnat, toi säästötili on kyllä miestäkin varten jos joku katastrofi tulisi niin tottakai annan miehelle rahaa sieltä, mutta pääasiassa se on mun kun ennen tapaamista säästin ja siellä on myös ennakkoperintörahani.. :)
Olen sen oppinut etten ilman säästöjä voisi elää, exän jälkeen jäin niin rahattomaksi, ettei mulla ollut edes tv:tä.. Sain sen onneksi jostakin, ikivanhan..
Muistan aina sen tunteen kun tunsi itsensä niin alemmaksi kun oli vähän rahaa eikä yhtään säästöjä..

Munkin mielestä on hölmöä laittaa paljon rahaa vauvanvaatteisiin, nykyään alesta vaan saa 2-3 eurolla bodyja niin en enää harrasta kirppareitakaan, välillä Facebookin kautta tulee ostettua jotakin 2 euron housuja vauvalle..
Mutta joskus on pakko ostaa "laatua" isommille ja pienemmille.. Mutten niihinkään laita mitään älyttömiä summia, 20 e olen valmis maksamaan vauvan collegesetistä, 100 euroa isomman talvipuvusta, jos tarpeeksi reilu koko ja menee pari talvea..
Yleensä tulee silti ostettua jotain 50 euron jättialehaalareita kuin noita 100 e:n. Joku 20 e bodysta tuntuu törkeältä hinnalta..
Nyt kyllä tuli ostettua pojalle Reiman välikausipuku, mikä oli just sen 100 e ja nää säästyy sit tälle
pienemmällekin :wink
Meillä on 2 autoa miehen nimessä ja mies kustantaa niiden kulut..
Ennen kuljin bussilla, koska työpaikka oli suht lähellä :)
 
Meillä on täysin omat rahat miehen kanssa ja kuluja on tähän asti jaettu summamutikassa. Mies maksaa isomman osan vastiketta, koska yksi huone on nyt sen lasten kamoille pyhitettynä mutta lainaa maksetaan yhtä paljon. Mies hoitaa myös nettilaskut ja suurimman osan sähkölaskuista. Kaupassa maksaa se joka ehtii käydä, yhdessä kun käydään niin koitetaan vuorotella. Miehellä on siis aika selkeästi paremmat tulot kuin mulla mutta hänen kuukausiansio voi vaihdella paljonkin erilaisten lisien takia.

Nyt ei olla ollenkaan mietitty miten kulut jatkossa jaetaan kun menot kasvaa mutta omat tulot tippuu. Uusperhekuvio tekee oman mausteensa meidän talouteen. Vaikka ei ole sinänsä minun asiani miten mies on lapsiensa elarit sopinut mutta voin sanoa että maksaa kahdesta lapsesta aika tuntuvaa summaa eksälleen. Olen ajatellut että sama summa per pää pitää löytyä miehen puolelta myös meidän yhteiselle. Varsinkin sinä aikana kun omat tulot jää pieniksi. Mutta eipä mieskään voi rahaksi muuttua jos tili tyhjenee ennen kuin jokainen elatusvelvollinen on osansa saanut :)

Ehkä joku yhteistili olisi tässä kohtaa menojen arviointia helpottava ratkaisu, sinne sitten kertyisi parhaassa tapauksessa pientä puskurirahastoa isompiakin menoeriä varten. En vaan ole ikinä sellaista systeemiä kokeillut.
 
Meillä ei oo hirveän isot tulot, kun perusduunareita ollaan. Yhteinen talous, vaikka mies enempi "joutuu maksamaan", kun tienaakin enemmän. Useampi tili, mutta yhteistä kaikki raha, jotenkin ei meillä osata ajatella mitään mun ja sun -juttuja, ei me tultais kumpikaan toimeen taloudellisestikaan ilman toistamme.

Mulla on pikkuauto työautona, miehellä on pakettiauto työautona ja meillä on sit vielä tila-auto perheautona, kaikki velattomia, sekä omakotitalo, mistä yhteinen 50-50 laina. Ei hirveesti mietitä raha-asioita, jos jotain tarvitaan, niin se hankitaan ja yleensä rahatkin on löytynyt. Koskaan ei oo rahat loppunu, eikä olla elelty mitenkään tiukilla ikinä, vaikka olin pitkän pätkän kotona lasten kanssa kotihoidontuella ja opiskelin ja mies tienasi. Koskaan ei olla rahasta riidelty, ei tarvi kysyä toiselta lupaa ostaa jotakin itselleen tai perheelle.

Meidän tilanteessa kotihoidontuelle on helppo jäädä, koska hoitomaksut muksuista on jo niin isot, että suurin osa mun palkasta menis niihin ja loput menisikin ruokaan. Eli eipä hyödytä toisen töissäkäynti näin isossa perheessä alle kouluikäisten lasten kanssa, kun niin rikkaitakin ollaan, että ne tulorajat paukkuu. Muita tukia ei olla missään vaiheessa nostettu, kuin lapsilisät ja vanhempainrahat/kotihoidontuki, opiskellessa opintotuki.

Meillä ei noihin lastentarvikkeisiin tai vaatteisiin niin ole uponnut rahaa, kun ostetaan/saadaan käytettynä, ollaan saatu uutena, ostan alesta, kierrätän lapselta toiselle (kyllä pinkkiä toppahaalaria voi pitää pojallakin) jne elämäntavat ei oo kovin tuhlaavaiset olleet koskaan, mutta ikinä ei ole mitään puuttunutkaan.

Suunnitelmissa on luopua tuosta mun työautosta, vaikka haraankin siinä vielä vastaan, kun sillä on niin kätsy heittää joku pikkureissu yksikseen esim neuvolaan/kauppaan/äitipolille, mutta tarve sille tietty taas vähenee, kun oon kotona yksin muksujen kanssa miehen työkautena.

Ruokaan tuntuu uppoavan koko ajan enemmän rahaa. Kolme lasta syö uskomattoman määrän sapuskaa, vaikka ovatkin sellasia riukuja, että luulis, ettei me mitään niille anneta. Ja tietty nautitaan kovasti ruuasta me vanhemmatkin, alkoa ja tupakkaa ei käytetä kumpikaan.
 
Oli taas niinkun omasta suusta paljon mitä röppö sanoi, taitaa olla aika yleinen meininki näissä usempilapsisissa perheissä-
ja meillä taloustilanne nousee huomattavasti kun jään kotiin, siis äitiysloman ajaksi- kun ne hoitomaksut tippuu pois. eikä tosiaan isosti miinukselle mene edes kotihoidon tukikaudelta- yritän samalla pientä lisätuloa repiä milloin mistäkin..omaa ammattia kun voi käyttää vähän kotoakin. ja mies tekee sitten paljon yö- ja viikonloppuvuoroja jos alkaa vyönreiät loppua..
Ruokakuluissa säästän mielellään, ihan vaan ostamalla raaka-aineita ja tekemällä itse, saan kicksejä ruuanlaitosta ja leipomisesta, siihen onneksi enemmän aikaa kun jää kotiin- uppoo kevyesti es pellillinen mokkaruutuja päivässä tähän joukkoon, ja 1,5 kg perunoita yhteen ateriaan- lihaa on onneksi ihan parhaasta päästä pakastin "aina" täynnä- ottaisko tänään karitsan sisäfilettä, heinäsorsaa vai hirvenpaistia...hmmm:think005, ei sillä että ne ilmaiseksi sinne tulisi, mutta onpahan elämä sisältöä täynnä..

lasten tarvikkeisiin ei tosiaan välttämättä mene juuri mitään- käytettynä ja kierrätettynä ne täälläkin kulkee.

meillä säästetään ns kädestä suuhun.. kun jatkuvasti ollaan rakentamassa ja laajentamassa toimintoja, menee säästötkin eläväiseen tahtiin- pääsee kuitenkin lisälainoitta aina eteenpäin.
 
Hui kun tulee ihan huono omatunto kun näitä lukee:sad001 itse kun olen siinä onnekkaassa tilanteessa, että meidän perheen taloudellinen tila on reilusti plussan puolella. Molemmat käydään töissä ja mies tienaa hyvin.

Tuntuu nyt niin turhalta että olen halunnut ostaa kaiken uutena. Ja sekin, että ei ole tarvinnut minkäänlaista stressiä ottaa minun tulojen pienenemisestä, ja töistä suunnittelin olevani niin kauan pois kun haluan vain olla.

Tuntuisi aika musertavalta jos itsekkin täytyisi stressata vielä rahatilanteestakin. Suurin huoli tällä hetkellä on tuo lastenhuoneen remontti ja sisustus.. Mutta nyt kun ajattelee niin ehkä se ei oo stressaamisen arvoinen asia ollenkaan.

Jaksamista teille kaikille, ja iso hatunnosto jokaiselle.
 
Päivä päivältä saa stressata kyllä raha-asioista vaan enemmän :sad001 Pikkuhiljaa alkaa tajuta, että onhan sitä kaikkea muutakin hankittavaa, kuin vaan ne edulliset käytetyt vaatteet kirppikseltä.
Kun asuu yksin, yrittää tulla toimeen kelan päivärahoilla, ja ei tietoakaan siitä meinaako lapsen isä olla kuvioissa mukana ja osallistua miten paljon, niin ahdistus alkaa olla jo melkoinen.
Haluaisin kuitenkin hankkia mahdollisimman siistiä ja käyttökelpoista tavaraa tytsylle.
 
Se hyvä puoli siinä on ku on opiskelija, niin ei pahemmin tulot laske tai nouse, oon tottunut oleen peeaa :grin
 
Tinska, jos rahat meinaavat loppua niin käy kierrätyskeskuksella tai muussa vastaavassa..
Itse vein yhdelle yhdistykselle tavaraa ja yllätyin: joku oli jättänyt melkein uudet vaunut, uutta vaatetta vauvalle ja lapsille sinne paikkaan! Siellä oli paljon hyvässä kunnossa olevaa lasten tavaraa....

Itse olin rahaton esikoisen aikana, ja nyt kun olen taloudellisesti vakaa niin mulla on kauhea halu auttaa niitä, jotka taistelee yh:na tai muuten varattomia lapsiperheitä.

Mun paikkakunnalla on myös hirveän vähän "henkistä tukea" niille, jotka on aikaisin jääneet yksin lasten kanssa..
Olen välillä haaveillut, että pääsisin ammattiin, jossa voisin auttaa, kuunnella ja tukea näitä perheitä ja ihmisiä ja olla edistämässä tän paikkakunnan toimintaa..
Olen ollut pääsykokeissa, mutta tyssää aina haastatteluun kai, kun jännitän ja viimeksi siihen kun ei ollut työpaikkaa :/ Mutta vielä mie haen uudestaan!
 
Takaisin
Top