Taaperoiden touhuilut, äitien kuulumiset :)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja ccix
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä kävin eilen illalla pojan kanssa kaksin kaupassa. Oli pakko ottaa autokärryt kun kaikki muut oli aivan märkiä sateen takia.. Autokärryjen (kaikkien niiden) vyö(t) oli rikki! JOKA IKINEN KERTA, kun kärry pysähty, poika hyppäs (tai ainakin yritti) kärrystä pois! Entäs maksaminen ja pakkaaminen kassalla? Mutta mä selvisin! :D
 
Mitenkäs teillä sujuu pottailut tai pöntöllä käynnit? Meillä ei ole edistystä asian suhteen. Oon yrittänyt vaikka kuinka ja pitänyt taukoa jne jne jne, MUTTA edelleen poika pidättää siihen saakka, että saa vaipan päälle. Ei siis oikeastaan tee lattiallekaan jos on ilman vaippaa. Ja pidän aika usein ilman vaippaa.

Tiedän, että asian suhteen ei ole mikään kiire. Mutta meillä pojan iho hautuu tosi ikävästi vaipoissa, joten kovasti toivoisin, että tämä rupeis toimimaan joskus. Lisäksi pojalla on esinahantulehduksia usein, siihenkin auttaisi jos ei olisi vaippoja. Tosin tuo saattaa toki vaikeuttaa sitä kuivaksi oppimista kun pissaaminen välillä sattuu.

Ja poika siis istuu pöntöllä ja potalla ihan mielellään. Ei vaan tee niihin mitään. Yhden käden sormilla on laskettavissa pottaan tai pönttöön tehdyt tarpeet koko tämän vuoden puolella.
 
Meilläkään ei ota pönttöily tuulta alleen. Ois pitänyt hyödyntää ne herkkyyskaudet. Ostettiin nyt isompi pottakin, jos poika siihen... Mut sama kun triina teillä, ei tee hätää vaik muuten istuukin. Boksereissa hilluu ilman vahinkoja, mut venailee vaippaa tai lorottaa kylppärin lattialle.

Mut koitetaan tää kk aktivoida poikaa asian suhteen. Hoitotäti sanoi, et pottailua sitten siellä totta kai... Eli toivois, et sama homma kotona.

Tytön kaa katellaan pottailua sitten kun 1vee on mittarissa. Tykkää kyllä istuskella potalla :D
 
Eipä meilläkään pottailla... istuu kyllä mielellään potalla, mutta ei tee sinne mitään. Odottelen tässä nyt sopivaa viikonloppua että oltais ukon kanssa kumpikin kotona ja sitten otetaan semmonen pottailuun keskittynyt kaks päivää. Poika saa olla koko viikonlopun alapää paljaana ja potalle istutellaan aina kun näyttää siltä että jotain olis tulossa. :)

Mietin tässä kans että pitäisköhän meilläkin alkaa pikku hiljaa luopumaan tuttipullosta... Poika siis juo pullollisen maitoa aina ennen ku käy nukkumaan. Mun mielestä hän ei sitä sinällään mihinkään tarviis, mut mies taas on sitä mieltä, että kyllä tarvii kun toinen on vielä niiiiiin pieni! Mitä tuohon nyt sit sanois...

Tuttia syödään edelleen nukkuessa. Jos nyt yrittäis ihan ekaks luopua siitä.

Ja puhe, ei tuu vieläkään sanoja, paitsi edelleen kovasti eläinten ääniä matkii.
 
Meillä oli myös mies se, joka halusi pitää pojalla pullon ja aiemmin tutin. Perusteli, ettei muka muuten nukahda (90% mä nukutan pojan/laitan nukkumaan) ja koska on niin pieni :D höpönhöpö. Meni tutista luopuminen liiankin helposti ja pullo ois joutanut pois jo aikaa sit. Nyt joudaan lasillinen kylmää maitoa puuron kans. Mut ei varmasti ole haittaa vielä täs iäs vaik joiskin pullosta ja pitäis yötuttia. Meil oli aina tutit hukas (lopulta oli yksi tutti ja sekin hävis) ja pullojakin enää yksi jäljellä, niin ketutti niiden kaa painia.

Tosta puheesta... Meillä haetaan nyt paljon sanoja. Ja nyt jo "puhutaankin". Rajallinen sanavarasto, mut kokoajan karttuu. Kovasti ollaan pari päivää harjoiteltu kaivuria... Tulee kaavuu, kairi... Tykkää ihan kamalasti kaikista työmaakoneista ja metrosta :D

Ja vielä piti sanomani... Tää seisomalauta on ihsn paras. Ollaan nyt jo vajaa pari viikkoa menty sillä. Ei olla tuplia käytetty. Oon super iloinen. Tosin aina voi tulla takapakkia, joten ei olla tuplia vielä pois antamassa :)
 
Voi apua noi metrot!!! Meitin poika on hulluna niihin! :D Osaa matkia metron ääntä ja ruokapöydässä ku kuulee metron äänen ni pomppaa metrin ilmaan kyttäämään ikkunasta lähtevää tai tulevaa metroa! Partsilla jaksais varmaan olla koko päivän ja harrastaa metrotrainspottingia... :D Meillä kun toi asema on tossa ihan vieressä...
 
Meillä myös me olimme kiintyneempiä yötuttiin kuin poika itse. Mies ei olisi millään halunnut ottaa unituttia pois, mutta jätin vaan antamatta sen yksi ilta kun mies oli poissa. Eipä poika sitä sen koommin kysynyt ja siitä on nyt jo yli kaksi kuukautta.

Sanoja meillä tulee hyvin vähän, mutta kaa on yksi tärkeimmistä. Kaa tarkoittaa kaivuria ja kaikkia mahdollisia työkoneita. Ja ne ovat hienointa mitä maailmassa on!

Potkupyörä on meillä myös aivan jättihitti. Mutta kulkee edelleen myös rattaissa. Koko ajan vähemmän kuitenkin.
 
Meillä taas tulee sanoja ja lauseita vaikka muille jakaa, mutta sitten tämä fyysisen kehityksen harjoittaminen ei oikein nappaa. Mekin harjoiteltiin potkupyöräilyä pihalla, kun saatiin naapurilta lainata, mut poika vaan käveli sen kanssa seisaaltaan ja kun piti taukoa, niin halusi istahtaa satulalle :D Samoin tekee poljettavien traktoreiden yms. kanssa, kävelee ne jalkojen välissä ympäri pihaa. Kun yritän ehdottaa muunlaista liikkumistapaa, niin tulee napakka "EI" :)

Meillä oli muuten tänään rakenneultra ja ennakkotuntemuksista huolimatta pikkusiskoa lupailtiin. Alkuhämmennyksen jälkeen alkaa nyt olla aika innostunut fiilis. Käytiin jo ostamassa yksi vaaleanpunainen body, heh. Ja kovasti yritän itselleni vakuutella, ettenhän minä tiennyt mitään pienistä pojistakaan mitään ennen kun esikoinen syntyi ja olin ihan pihalla kaikesta ja silti selvittiin hengissä. Että eiköhän tytönkin kanssa sitten saada homma rullaamaan :)
 
Oih, ihanaa syksyinen! Sulla on varmaan aika samat fiilikset ku mulla oli reilu vuosi sitten :)

Ja täällä kans "kaa" joka tarkoittaa lähes kaikkea mille poika ei tiedä sanaa tai osaa sanoa. Linnut on aina kaa, paitsi harakka ja kana :D tosi hassua, et teilläkin triina on sama "sana" käytössä.

Potkupyöräily ei sit muodostunut niin suureksi hitiksi ku ajattelin. Tykkää keräillä kaikkea... Kiviä, kukkia yms etanoita että tarvii kädet ja olemuksensa vapaaksi... Mut ehkä tuo innostuu potkuttelee vielä enempi :)
 
Ihanaa, pikkusiskoja lokakuun pojille!! Kyllä mullakin on jo vauvakuume. Melko paljon on kolmas vauva pyörinyt mun ja miehen keskusteluissa :D Jos vaan kuitenkin malttais antaa ajan vähän kulua..... Ja kattois sit mikä ajatusmaailma on.

Meidän poika on melkoinen rämäpää. Ei pelkää mitään ja alkukankeuden jälkeen kun on nyt liikkumisen ja kiipeilyn ilon keksinyt niin vauhti on tosiaankin kova!! Sanoisin että tähän saakka olen päässyt ihan todella helpolla näiden kahden kanssa, mutta nyt alkoi äidin ruuhkavuodet. Pienempikin kun viimein lähti konttaamaan niin jopa onkin vauhdikasta! Mutta on kyllä ihanaakin!
 
Ccix, joo kyl must tuntuu, että aika samoissa tunneskaaloissa pyöritään kuin sinä viime vuonna :D Näin uuden päivän koitetua oon kyllä jo tosi innoissani pikkusiskolupauksesta (tosin niin varmasti olisin pikkuvelilupauksestakin), tarvitsin vain sukupuolikonkretian tähän odotukseen.

Oih, ihanaa kuumeilua Triina ;) Tietysti voisihan se olla ihan vaihtelua, että tämän 2016 vuoden olisit vaikka ei-raskaana, mut toisaalta ei kahta ilman kolmatta, hihi. Kaikki vaihtoehdot hyviä siis :)

Ainiin, vaikka ajatuksissani on ollut niin tänne en ole vielä saanut kirjoitettua. Paljon paljon paljon tsemppiä Vastavirrassa vauvan yritykseen. Toivon niiiiiiiiiiin kovasti, että teille toinen pieni tarttuisi matkaan nopeammin kuin ensimmäinen. Lasten"tekoon" liittyy välillä niin valtavasti epäreiluutta ja vääryyttä, joista te olette saaneet kohdallenne jo enemmän kuin tarpeeksi. Voimia yritykseen <3
 
Mähän olin varma, et karpo saa veljen, et tyttölupaus oli shokki. Itkeä tirautinkin ultrassa... Onneksi oli miehen lisäksi hyvä ystävä mukana, joka oli aivan onnensa kukkoloilla pikku prinsessasta. Joku puoli tuntii olin maani myynyt, mut sit meninkin ostaa sen ekan purppuran värisen bodin. Ja onneksi jäi se 20vkoa aikaa valmistua tytön tuloon :)

Ja tytön äitinä... No onhan se tavallaan erilaista, mut samalla tavalla näitä molempia oon kasvattanut. Ei meillä vielä ainakaan prinsessa asu. Tukka sekasin ja autot on jees! Oon ite ollu aina vähän poikatyttö, joten toivon, ettei tänne muuta röyhelöprinsessaa... Vaikkakin anna tytölle vapauden valita, mistä tykkää... Kunhan ei aivan tukiaista kehity :D
 
Voi jee... Meillä seesteinen kausi ohi. Ollaan oltu 2 tuntia hereillä... Ja öö... Montakohan raivaria ja kolttosta ollaan tehty? Päätä särkee :(
 
Ccix, tsemppiä päivään!! Meillä näkee heti aamusta millainen päivä tulee. Joskus huono päivä paranee kunnon päikkäreillä, mutta joskus ei meinaa auttaa mikään.

Ja Vastavirrassa, mulla olikin mennyt tuo sun kirjoitus vähän ohi. Olitteko te hoidoissa tämän lokakuisen osalta? Täydestä sydämestäni toivon teille toista pikkuista <3 Älkää luovuttako,kyllä se teille suodaan.

Ja niin, meillä kun on takana pitkä lapsettomuus niin en toki voi suunnitella tuleeko meille kolmas vai ei. Ja muutoinkin tämä 2016 voisi ihan mielellään olla raskausvapaa vuosi. Mulla on raskauksien takia selkä ihan rikki ja olisi mulle kyllä kolme vaippapeppua vähän liikaa. Mutta ehkä myöhemmin voisi kokeilla. Olen iloinen siitä tunteesta,että nämä pari vuotta eivät ole täysin traumatisoineet mua vaan haluaisin elää vauva-aikaa vielä uudelleenkin.
 
Tohon vauvakuumeeseen... Mulla ei oo tosiaan kuumetta, mutta haikeus vaivaa. Jotenkin niin surullista, ettei pääse kokemasn neuvolakäyntejä ja kuulemaan sydänääniä. Tuntemaan pikkupotkuja. En tiiä, ehkä sitten ku nää kaksi on lähempänä kouluikää niin voin seota ja alkaa haaveilemaan iltatähdestä :)

No mutta... Nyt 2 päivää taas jatkuvaa tahtojen taistoa. Ei pääse vauvakuume iskemään :D tosi inhottavaa, kun tyttö ihailee veljeään ja hakee huomiota, niin toinen vetää tukasta tai kolkkaa kumoon. Siitä seuraa jäähy -> huuto -> rauhottuminen -> keskustelu ja sit kaikki uudestaan... Huoh. Plus sit kaikkea muuta ilkeilyä ja jäynää. Onneksi on niitä hyviäkin hetkiä, yhteisiä leikkejä ja haleja :)
 
Hohoo! Elokuu jo menossa :) pitänee alkaa jo vähän suunnittelemaan synttäreitä :D

Ihanaa oikeasti, kun täällä tuo puhe viimein kehittyy. Ilmeisesti suomenkieli on aika vaikeaa, sillä sanat ei läheskään aina mene oikein. Auto on muuttunut esim auvoksi ja muita tällaisia ihme juttuja. Koirakin on nykyään hauva... vaikka ennen koiva tai ihan koira. Ja samoin ihanaa on ymmärrys. Poika ymmärtää jo aika monimutkaisiakin pyyntöjä/juttuja.

Plus vähän on pönttöily ja pottailukin edennyt. Itse menee potalle (pöntelle ei kiipeä), mutta aina ei oo hätä eikä myöskään vaippaa saa riisuttua. Mutta siis kaikki sanasto pottailuun liittyen on hallussa. Ja tarpeitakin ollaan saatu pottaan mallikkaasti :) yhdet vahingot on tullut.

Miten muilla pukeminen/riisuminen? Meillä paidat on vielä vaikeita. Muuten kohtuu hyvin osaa pukea ja riisua omat vaatteet. Housut, sukat ja kengät menee itse :) vaatekoko meillä on nyt 98. Kasvaa hurjaa vauhtia. Meillä on tosiaan nyt syyskuussa myös pojan mittaukset tytön neuvolan ohessa.
 
Meillä ei napero osaa pukea ite, eikä oo pahemmin ollu ees kiinnostunut moisesta toiminnasta. Housut ja sukat osaa kyllä pois ottaa ja kengät laittaa jalkaan. Sanoja ei tuu vieläkään... Ymmärtää kyllä todella hyvin mitä hälle puhutaan.

Taitaapi se ihana uhma alkaa täälläkin... Joka asiasta hirvee taistelu! Tähän mennessä on käsien, naaman ja hampaiden pesu sekä pukeminen ollu helppoa ku mikä, nyt poika naama punasena huutaa, potkii ja pistää hanttiin. PLÄÄÄH sanon minä!

Jäbä meni ja kompastu jalkoihinsa toissa päivänä ja löi päänsä ovenkarmiin. Kamalan näkönen oli pää heti tapahtuman jälkeen ja meitsi sitten hätäpäissäni soittelemaan vaikka mihin samalla ku pitelin pakastevihannespussia pojan otsalla. Eipä tuo mustelma/kuhmu poikaa tuntunu enää puolen tunnin päästä haittaavan eli äiti säikähti enemmän ku poika. :) Herättelin kumminki seuraavana yönä kahen tunnin välein niinku käskettiin. Nyt ei oo enää ku komee mustelma keskellä otsaa.
 
Meillä toi koheltaminen on niin arkea. Aina naamassa/päässä vähintään yksi mustelma. Ja joka kerta mä säikähdän kun kopsahtaa... (jäi traumat ikkunakeissistä). Mut on nää lapset onneksi vankkaa tekoa. Yksi asia mitä tää poika ei tosiaan ymmärrä "ole varovainen" "varovasti". Huoh.

Tsemppiä uhmaan... on kyllä niin ihanaa :D mä tässä lasken päiviä, et hoito alkaa. Siis jotenkin uskon sillä olevan positiivinen vaikutus tähän meidän arkeen (tai sit ei) :D
 
Mä tunnen itteni papukaijaks joka hokee vaan että varovasti, varovasti, rauhotu!!! :D
 
Takaisin
Top