Taaperoiden kehitys ja kasvu

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Citrus
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Olkaa onnellisia te joilla ei kiipeillä! Meillä asuu sellainen apina että oksat pois. Lattiatasolla ei viihdy ollenkaan vaan ihan kokoajan roikkuu jossakin. Sohvalla heittää voltteja selkänojalta alas ja tosiaan keittiönpöydän tuoleja meillä ei voi enää pitää lähellä pöytää koska kiipeää heti pöydälle niiden kautta. Aivan käsittämätön motoriikka pojalla ikäisekseen. Viimeisimpänä asiana oppi avaamaan vessanpöntön kannen ja heittämään sinne tavaroita.. Aiemmin "vaan" kiipesi kannen päälle seisomaan.
 
Muokattu viimeksi:
Niinpä, meilläki kiipeillään kaikkialle! Pääsee jo sohvalle ja juoksee sitten sitä pitkin, meillä kun on ISO XL-kulmasohva! Yrittää myös kuperkeikkaa sohvalla! Kiipee portaat ylös ja alas itsenäisesti. Kiipee porrasjakkaralta keittiön tasoille, keinuhevosen selässä seisoo jne. Päikyssä kiipee kiipeilytelineeseen ja liukuu liukumäestä alas. Että hurjapäinen likka täällä ja motoriset taidot melkoiset.
 
Hiphej, pikkuinen kakkasi eilen pottaan :gen014 vähän taisi aluksi jännittää kun itku tuli tytölle mutta muuttui sitten ihmetykseksi kun minä kovasti kehuin ja taputin suorituksesta. Sitten yhdessä katsottiin pottatuotetta ja kipattiin se pönttöön ja vielä vilkutettiin perään :grin alan niin kyllästyä liiskakakkoihin vaipoissa niin nyt aletaan treenaa potalle aina kun huomaan kun tyyppi vääntää tuotetta :joyful:
 
Mites menee teillä muilla, joiden vauvoilla on todellakin tempperamenttia? Meillä A tytöltä löytyy kyllä luonnetta vaikka muille jakaa (tunnustan että vertaan aivan varmasti B tyttöön joka ymmärtää asioista, puheesta, kehonkielestä aivan hurjasti - toki yritän pitää mielessä, että tyttö on ikäisiään edellä).
Jos A innostuu jostain, koko hänen kehonsa on täysillä mukana ja tyttö on aivan innostunut..jos taas joku ei mene hänen mielen mukaan, lopputulos on sama: koko keho mukana. Tyttö hermostuu aivan ihme asioista välillä ja aina ei edes itse kerkeä ymmärtää, että mikä nyt tuli (suurinpiirtein).Rauhoittuu kyllä nopeasti. Tunteet menevät hänellä kuin 0-100;n sekunnissa. Mikä toki kuuluu ikäkauteen ja kehitykseen (väittäisin tietäväni melko hyvin lasten ja nuorten kehityskaarta ammattini & kokemukseni perusteella)..Edelleen saan kannella tyttöä hyvin paljon sylissä eikä se haittaa muuten, mutta haluan antaa B tytölle saman verran kosketusta kuin A tytölle. Paljon olen lueskellut että on normaalia tähän ikävaiheeseen, mutta mieluusti kuulisin myös muilta ajatuksia ja tuntemuksia.
 
Meidän poitsulla ei ole kovin voimakas temperamentti, mutta olen nyt ihan parin viikon aikana huomannut, että oma tahto on kehittynyt ihan kohinalla. Jos siis tulee pettymys, eli ei saa jotakin haluamaansa tai jokin homma mitä yrittää tehdä ei onnistu, niin saa kyllä aikamoiset kilarit. Onneksi kuitenkin rauhoittuu nopeasti, eikä jää asiaa märehtimään. Sama myös kun innostuu... Silloin alkaa koko mies hytkyä ja kädet vispata sekä usein vielä alkaa hokea jotakin omaa juttuansa. Esim jos näkee koiran, niin alkaa huitoa ja huutaa hau-hau-hau. :)
 
Meilläkin samanmoista kun LiLLY kuvaili. Hyvä esimerkki on kun luetaan kirjaa. Likka osoittaa kuvaa ja jos en heti kerkiä sanomaan mikä siinä on niin alkaa armoton "ääääääääää"-huuto kunnes saan sanotuksi "hauva". Heti sen jälkeen naureskellaan, heilutaan ja toistellaan "auuuu hauuu auuu" ja taas sekunnin päästä kuuluu "äääää" kun pitäisi seuraavaa olla jo toistelemassa. :D Ymmärtää kyllä jo hurjan paljon vaikkei juurikaan mitään sanoja sano. Oikeastaan ymmärtää jo kaikki mitä pyydän tekemään/mitä kerron että tehdään seuraavaksi. Seuraava haaste olisi joko potta tai yöt kokonaan omassa sängyssä..
 
Ilona kilahtaa kans 0-100 sekunnissa jos sille päälle sattuu. Kädessä olevat lelut lentää ja likka joko heittäytyy lattialle tai menee tekemään jotain, mitä tietää ettei saa tehdä :) On tosi jääräpää (keneen lie tullut? :) ) ja ei-sana on ihan vieras käsite hänelle..tai se ei ole ymmärtämisestä kiinni..ei vaan halua uskoa mitään! Ja osaa kyllä loukkaantua dramaattisin elkein :D Nauroin tässä taannoin kun en suostunut enää tissiä antamaan päivällä niin suu kääntyi välittömästi alaspäin, alkoi kauhea huuto ja käveli pitkin kotia leuka pystyssä huutaen :D Eikä tullut äitin syliin kun äiti oli ihan tyhmä!
 
Omaa tahtoa löytyy täältäkin. B:llä meni pahin kokeilu jakso joulunaikoihin, uhma ikää odotellessa :p B on suuttuessaan myös aika koomisen dramaattinen, eikä oikeastaan edes suutu..vaan hetken näyttää pitkä naamaa ja sitten alkaa jo hymyilemään. Todella rauhallinen ja touhukas tyttö + ihana apuri.

Hauska huomata myös tämä lapsen kehitys, jos esim. molemmat syövät kurkkua, B saattaa ottaa A:n kurkkupalan ja vertailla kummalla on enemmän kurkkua jäljellä, sitten antaa A:lle pienemmän palan ja pitää itsellään isomman :grin Tekee tätä melkein kaikkien hyvinä pitämien ruokien kanssa...

A:n kohdalla tuntuu kanssa samalle kuin Satru kuvasit: valikoiva kuulo ja on jääräpäinen. Viimeiset 4kk on A:n tempperamenttisuus jatkanut ihanaa kasvuaan :p Välillä saattaa ihanasti auttaa viemällä roskia roskikseen ja tietysti kehutaan. Sitten tuleekin joku kiva roska ja kauhea huuto :grin ei auta vaikka miten kertoisi "aarteen" olevan roska tai vaarallinen, kun se on kerran huomattu niin siitä ei luovuta (ymmärtää nuo sanat, koska meillä on tietyt paikat "vaarallisia", joihin tytöt eivät edes mene koskemaan esim.portaat ja turvaportti). Kakkavaipan vaihto oli myös ihan kauheaa huutoa, mutta onneksi hoksasin pari viikkoa sitten, että rauhoittuu kun hälle laulaa samalla. Ihana, touhukas ja auttavainen tyttö, mutta taitaa olla yhtä jääräpäinen kuin äitinsäkin :p ..täälläkin :grin
 
Meidän poika on tempperamentiltaan aika rauhallinen. Tosin jos oikeasti joku harmittaa niin osaa kyllä vetää itsensä kaareksi lattialle ja huutaa pää punaisena:grin Joskus raivoaa ihan itsekseenkin, jos joku asia ei onnistu tai mene niinkuin hän on ajatellut. Hetken siinä sätkii huutaen ja sitten pyrkii syliin nyyhkyttämään.
 
Hih, meidän neiti on tässä asiassa kyllä itse rauhallisuus. Täällä ei tule kyllä yhtään raivareita..
Mutta syy miksi kirjoitan on että meillä on nyt vihdoin koettu ensisanojen riemu!! Voi miten upea tunne taas tulikaan saada kokea näitä virstanpylväitä pienen kehityksessä!

Kaikista mahdollisista sanoista, tottakai se ensimäinen sitten pitää olla KAKKA!! tietää mitä tarkoittaa ja käyttää sanaa oikein oikeissa hetkissä. Toinen on nyt NALLE mikä tulee myös oikein .

Erikoiset sanat, ja niin kaukana toisistaan. Mitään muita ei vielä tule- isi on jokin suhina ääni ja ankkaa harjoitellaan sekä pari muuta vastaavaa epäselvää versioo, mutta että kakka ja nalle nyt sitten onnistuu...! Hassua!
 
Onko muita kohtalotovereita jotka ei vielä kävele ilman tukea? Meidän pojalla ei tasapaino ole vielä niin hyvä, että uskaltaisi kävellä yksin. Pari metriä saattaa enintään töpötellä yksin ja sitten kaatuu. Ei myöskään mielellään kävele. Kärryjä tykkää kyllä työnnellä..
 
Lilly: mun esikoinen ja keskimmänen oli molemmat 1v4kk kun lähtivät kävelemään. Molemmat vieläkin sellaisia luonteeltaan, että miettivät ensin ja tekevät vasta sitten. Olin toivonut että Ilonakin olisi ollut sellainen, mutta ei..se kolhii edelleen itseensä vähän väliä joka paikkaan kun pitää melkein juosta vaikka just vasta harjoitellut kävelemään.
 
Kyllähän tuo aikanaan oppii kävelemään... Mulla on vähän hoppua sen suhteen, koska olis tarkoitus lähteä laivareissulle, enkä aio varata matkaa ennen kuin poitsu kävelee. En nimittäin halua, että se konttailee siellä likasilla lattioilla :D. Kyllä elämä helpottuu ja avartuu, kun oppii kävelemään. Toisaalta toki ollaan vältytty kuhmuilta, kun poika ottaa niin rauhallisesti.
 
Lilly Parempi vaan, että oppii hallitsemaan ensin kehoaan kunnolla :) Hyvin on vielä aikaa ja tiedä vaikka teidän pikkuinen lähtisi jo huomenna kävelemään :) risteily häämöttää!! ;)

Kuolataanko muilla vielä? A tyttö kuolaa todella paljon. Aina on paita märkänä ja leuan iho punoittaa (rasvataan iltaisin). Hampaita on jo 10. Kun B ei kuolaa ollenkaan, niin mites teillä muilla?
 
Muokattu viimeksi:
Meillä kävelty jo 4 kuukautta. Sanoja ei tule yhtään, mutta hiljaista ei ole! Ymmärtää paljon. Osaa näyttää missä on kukka, koira, isi, lamppu, nenä, korva, napa, pää... Yrittää pukea vaatteita, etenkin hattuja ja hanskoja. Jos löytää vaikka isin pipon tulee pipo päässä naureskelemaan ja näyttämään. Taputtaa itselleen. Ollaan ruvettu yhdessä harjoittelemaan lusikalla syöntiä, sujuu hyvin siinä mielessä että lusikka menee suuhun mutta ei osaa vielä ottaa siihen itse ruokaa.
Kiipeillään, työnnetään sujuvasti jakkara ruokapöydän alle ja kiivetään sitä pitkin. Alas osataan sohvalta tulla, joskus.
Viihtyy hyvin itsekseen. Jos istuudut lattialle, kohta kannetaan kirjaa syliin. Lukeminen on lempipuuhaa, samoin legot ja palikat.
 
Meillä kuolataan vieläkin niin paljon että on pakko pitää kuolaliinaa ja sekin on vaihdettava kuivaan kerran päivässä, meillä on ollu näin ihan jostain 3kk asti. Eikä oo väliä pukkaako hammasta vai ei kun tosiaan ihan koko ajan kuola valuu :)
 
Me ei olla tarvittu koskaan kuolaliinaa, ei edes hampaiden tulon aikaan. Välillä saattaa tulla pieni kuolavana, yleensä jos innostuu jostakin.

Luin jonkun artikkelin, että vehnäallergia saattaa aiheuttaa tasapaino-ongelmia. Täytyy kaivaa se jostakin ja tarkistaa. Saattoi kyllä olla joku huuhaa-sivustokin kyseessä :D
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top