Hugo oppi syömään tuttia vasta 6kk iässä (lentokoneessa tarjosin ja suuhun jäi) eikä siitä ruvettu heti luopumaan kun tutin avulla Hugo oppi nukahtamaan itse unille. Nyt huomaa, että tutista on tulossa yhä tärkeämpi, aiemmin Hugo ei päivällä tuttia syönyt, mutta nyt saa olla itse skarppina, että ottaa tutin päivällä pois. Itkuhan siitä seuraa ja välillä oon laiskana asian kanssa. Kylässä taas tulee lähtiessä laitettua ketjuun tutti, että saa autossa sitä syödä ja suuhunhan se jää. Sillä on niin helppo vaimentaa itkut kylässä ja kotonakin siihen tulee sorruttua. En viitsi nyt ruveta ottamaan pois tuttia kun vauva syntyy pian, pitäköön pikkuinen turvansa vaikka ensi kesään. Pitää vaan yrittää olla tarkempana, ettei sitä päivällä syödä muuten kuin nukkumaan mennessä. Ihan turha kapistushan se toisaalta on.
Olis kyllä hienoa toisaalta jos oppisi kokonaan tutista, mutta kun pullosta ollaan päästy nyt uudestaan vasta hetki sitten niin ei viitsi kaikkea viedä kerralla. Hugo ei missään vaiheessa oppinut juomaan maitoa pullosta päivällä tai illalla (ihan muutamia poikkeuksia jos meni yliväsyneeksi tai kylässä), se ei vaan kelvannut. Yritin tarjota, koska mietitytti tuo nesteen ja maidon määrä, mutta kun ei kelvannut. Yritän päivällä tarjota vettä aina välillä ja vähän yritän tyrkyttääkin maitoa nokkamukista tai lasista ruualla.
Meillä ei oikein tuo pottailu ja itse syöminen meinaa vielä onnistua. Tai siis te olette monet aloittaaneetkin jo paljon aikaisemmin, joten tiedän, että on harjoituksen puutetta, mutta oma kärsivällisyys meinaa välillä loppua :) Syöminen on kivaa, mutta karmeen sotkuista...lusikka kääntyy edelleen ja toisella kädellä pitää levittää ruokaa pitkin pöydän pintaa samalla. Potalle mennään huudon kanssa ja siinä saa viihdyttää koko ajan, että jaksaisi nakottaa paikoillan. Tosi palkitsevaa, kun tänäänkin potalta nostuaan teki hetken päästä vaippaan kakan. Ja hyvän aikaa oli toinen siinä jo kököttänyt potalla. Kerran on tullut kakka pottaan... No, varmaan vain treeniä lisää. Oon joo tosi kärsivällinen itse näissä jutuissa :)
Olis kyllä hienoa toisaalta jos oppisi kokonaan tutista, mutta kun pullosta ollaan päästy nyt uudestaan vasta hetki sitten niin ei viitsi kaikkea viedä kerralla. Hugo ei missään vaiheessa oppinut juomaan maitoa pullosta päivällä tai illalla (ihan muutamia poikkeuksia jos meni yliväsyneeksi tai kylässä), se ei vaan kelvannut. Yritin tarjota, koska mietitytti tuo nesteen ja maidon määrä, mutta kun ei kelvannut. Yritän päivällä tarjota vettä aina välillä ja vähän yritän tyrkyttääkin maitoa nokkamukista tai lasista ruualla.
Meillä ei oikein tuo pottailu ja itse syöminen meinaa vielä onnistua. Tai siis te olette monet aloittaaneetkin jo paljon aikaisemmin, joten tiedän, että on harjoituksen puutetta, mutta oma kärsivällisyys meinaa välillä loppua :) Syöminen on kivaa, mutta karmeen sotkuista...lusikka kääntyy edelleen ja toisella kädellä pitää levittää ruokaa pitkin pöydän pintaa samalla. Potalle mennään huudon kanssa ja siinä saa viihdyttää koko ajan, että jaksaisi nakottaa paikoillan. Tosi palkitsevaa, kun tänäänkin potalta nostuaan teki hetken päästä vaippaan kakan. Ja hyvän aikaa oli toinen siinä jo kököttänyt potalla. Kerran on tullut kakka pottaan... No, varmaan vain treeniä lisää. Oon joo tosi kärsivällinen itse näissä jutuissa :)
.