Tänään minua harmittaa, koska..

Joo siis tää on vaan jotenkin niin tunteellinen asia. Mietin jos pitää mennä ihan neuvolan psykologille puhumaan näistä, kun jatkuva stressi on kuluttavaa :(
Jotenkin suurin ns miete on se että olen odottanut sen 10 että mies lämpenee ajatukselle ja nyt vihdoinkin on tärpännyt. Jotenkin kuitenkin helpotti hieman kun mies tajusi puhua mun kanssa näistä asioista eilen ihanan parku episodin jälkeen.
 
Fuji: mietin myös juuri, että tämä jatkuva stressaaminen on ihan älyttömän kuluttavaa. Meilläkin mies tuntuu osaavan suhtautua paljon rennommin.
 
Joo mulla kans toi mies on tommonen että sit vasta stressaa ku on näyttöä jostain jne tai hänen mielestään oikeasti syy stressata.. Ota siitäkin sit selvää.
 
Mun mies ei puhu mitään eikä pidä oikein minään odotusta. Ei oo kyselly mitään eikä ollut huolissaan. Eilen löysi dobblerin kun kaivoi kaappiani ja naurahtaen kysy, että mikä tyhmä Härveli tämä on? Kun kerroin, ivalliseen sävyyn sanoi, että sä oot vissiin kaikki päivät täällä maha pystyssä ja kuuntelet ääniä? Äh, tekee mieli viskata toi "tyhmä Härveli" kaatopaikalle...

Jos tämä raskaus ei onnistu, en aio kyllä uudestaan enää lähteä yrittämään. On jotenkin liian stressaavaa ja henkisesti kuormittaa. Jatkan sitten sitte sterilisaatio projektiani.

Voi mikä päivä, tällaisilla ajatuksilla lähti...
 
Aika kurjaa kyllä tommonen :( odotusaikana nyt kuitenkin tulee suuria muutoksia ihan fyysiselläkin tasolla niin miten sitten henkisellä..
 
Mun on myös vaikea uskoa tätä todeksi. Neuvolassakin tuntui hassulta, kun th puhui rakenneultrasta ja joulukuusta ja antoi äitiyskortin. Mietin, että ei muhun tätä määrää paperia kannata tuhlata ku tähän voi mennä vielä kesken. Mutta jotenkin oon saanut ihmeellistä varmuutta ja rauhaa tähän asiaan. Haluan uskoa, että tämä tulee syliin asti.
 
Harmittaa kun jouduin töissä kertomaan raskaudesta ja pomo on ollu ihan mulkku sen jälkeen. :( Ihan kun jotenkin heijän kiusaks olisin raskaana. Nyt joudun sitten jäämään erityisäitiysrahalle kun ei oo kuulemma tarjolla mulle sopivaa työtä. Jännä et eräälle toiselle odottajalle oli tarjota! Ei olis rahallisesti varaa jäädä... :(
 
Toinen neuvola takana ja tällä kertaa yritettiin kuunnella sydänäänet (10+5). Ei saatu kuulumaan :(
Minua rauhoiteltiin, että napanuoran syke/ääni/mikälie kuuluu tosi voimakkaasti, että kaikki on varmasti hyvin. Onneksi on np-ultra ensi viikolla jo. Ja joo, viime raskaudessa niin ei se neuvolantäti (eri ihminen) saanut sillonkaan niitä ääniä kuulumaan vaikka olin rv15 mutta sillon oli neuvolassa ultra joten sillä tarkisti. En tiiä - kai mun kohtu on takaperinvoltilla tuolla jossain jemmassa.

Kun nyt vaan kaikki olisi hyvin :smiley-angelic001
 
Mua vähän mietityttää että miten usein noita neuvola käyntejä pitäis olla.. Ku mulle ei varattu seuraavaa aikaa edes vielä.
 
Mua kans tressaa ihan hirveästi tää epävarmuus siitä meneekö kaikki hyvin ja sitten kun luen näitä foorumeita ja nyt pienen ajan sisällä on tullut keskenmenoja myöhäsillä viikoilla ihmisille, niin se saa mut viellä lisää tressaan. Ja ikäkin on se 35, niin kaikkeen on isompi mahdollisuus kuin kakskymppisillä. Tosin olin myös ensisynnyttäjä 28-vuotiaana ja se raskaus suju ihan hyvin, eli mitä nyt sitten niin paljon enemmän tressaan..
 
Joo jotenkin itelle just vaikeeta ku ei oikein tiedä mitään vaikka koittaa ottaa selvää jne. Silti jatkuvasti miettii niitä kaikkia riskejä yms mitä tässä matkan varrella vielä on mahdollista tulla.
 
Koska just tänään, kun viime yö tuli vähemmän nukuttu kun yleensä, niin työmiehet tulee purka eteista ja korjamaan esikkon päikkäreiden aikana -.- mikä tuuri. Nyt tietenkin esikko tulee herää tohon meteliin ja toosi kiukkunen ilta tiedossa :( voi lapsi parka kun ei saa nukkuu kun 30min ja yleensä nukkuu 2h päiväunet, eikä sitä saa uudestaan nukkumaan päivällä jos herätetty. Aaagrhhhhh -.- huonoi puolia asuu vuokralla.
Tää nyt ei kuulu just raskausvalituksiin mut että mua potuttaa..
 
Yritän epätoivoisesti ettiä keinoja pahoinvoinnin helpottamiseksi.. Mikään ei vaan tunnu auttavan :(
 
Täällä tänäänkin ollut sellainen olo ettei mikään maistu tai huvita. Väsyttää ja yritinkin pojan päikkyaikaan nukahtaa muttei tullut mitään kun tuli niin kova nälkä. Eniten masentaa tämä vellova tunne ja nälkä joka ei helpota millään.
 
perhana! Menin tänään labraan kauheessa kusihädässä antamaan pissänäytettä ja verinäytettä. No vihdoin kun tuli mun vuoro niin sain kuulla että mulle ei oo tehty pissanäytteeseen lähetettä. Paska. No sain onneks purkit ja putket mukaan, että kun saan pyydettyä sen lähetteen ni voin ottaa näytteet kotona ja viedä ne labraan. Tosi tyhmää pidätellä turhaan..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top