Tänään minua ärsyttää...

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Tiutsi
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Ja Hillevi: mä jätin pojan kaulan ison vetoketjun väliin kun oli 4kk, pakko oli repiä se auki ja karsee railo tuli, lapsi ei itkenyt vaan haukkui sellaista outoa ääntä (oli sokissa)äkkiä kylmäpussi kaulaan ja panodolia ruutalla suuhun,pakko oli ottaa syliin että sain sen itkemään ja hengittämääm normaaalisti.No 10 min päästä leikki jo leluilla tais panadol vaikuttaa, soitin miehen kotiin hysteerissä ja soitin terveysnumeroon,itkin ja selostin ja naisella meinas pokka pettää...
rauhoitteli ja sanoi :kaikki hyvin vauva leikkii ja teit just niinkuin pitikin...
Kun mies tuli, menin itkemään aivan hysteerissä toiseen huoneeseen ja sitä jatkui iltaan asti, elämäni kamalin kokemus, satuttaa omaa rakasta lasta.Ja se huuto ei lähde ikinä mun päänsisältä.
Onneksi poika ei saanut traumoja..pienen arven kylläkin.
 
Kyllä kaikkea tapahtuu, ja mä luulen että jokainen vauva tipahtaa ensimmäisen vuoden aikana ainakin kerran jostain esim sohvalta.
Vielä pojan kanssa ei oo sattunut mitään, paitsi esikoinen kerran läpsäs masuu sen verran kovaa että alko ihan hysteerinen huuto. Ei siis normaalia itkuhuutoa vaa sellain äänetön kauhuitku.
Mutta esikoinen tipahti sohvalta, ei ollut vielä kääntyilly selältä mahalleen mutta se oli hiinä ja hiinä ja vaihdoin sohvan päällä vaippaa. Puhdas vaippa oli jäänyt sen verran kauas että en saanut sitä otettua ilman etten n ouse sohvalta. Muistan kuinka ajattelin, että uskallanko jättää työtn 2sekunniksi yksin ettei vaan käänny. Pikasesti nousin ylös ja hain vaipan oikeesti metrin päästä ja eikös tyttö juuri silloin kääntynyt ja suoraa lattialle lelujen päälle. Minä varmasti säikähdin enemmän kuin tyttö. Yhdellä kertaa illalla mies oli olkkarissa ja minä vessassa ja tyttö nukkui pinnasängyssä, kun kuului kamala kolinn ja pienen hiljaisuuden jälkee ihan jäätävä huuto! Tyttö oli kömynny pinnasängystä pois ja tipahtanu suoraa roskiksen päälle. Säikähdyksellä selvittiin. Tähän mennessä kyllä esikoiselle on jo sattunut vaikka mitä, mutta vielä ei ole onneksi seuraamukset ollut kuin säikähdykset mm.. parvisängystä tuli pää edellä alas, mutta jotenkin saanut rappusesta kiinni ja hidastanut vauhtia koska ei tullut kuhmun kuhmua eikä yhtäkää mustelmaa.
 
me ollaa kans onneks säästytty tippumisilta.mut eiköhän niitäkii vielä tuu,mut toivottavasti ei ihan heti.
 
Hui, onhan noita ikäviä kokemuksia muillakin. Alkaa ahdistaa, kun lukee ja ajattelee noita tilanteita, kun se pienen säihkähtänyt ja hetken aikaa niin lohduton itku on ihan kamalaa. Onneksi vauvat osaa pudotessaan olla velttoja, ettei niille niin helposti pahasti käy. Ja odotetaanhan sitä kun nää alkaa harjoitella seisomista ja kävelemistä, niin sitten muksahtelevat koko ajan.
 
Meille kävi eilen aivan kamala juttu ja vieläkin kun ajattelee niin rupee itkettään. Pojan jalalle kaatui teekupista kuumaa vettä kun keittiössä hääräsin ja kuppi oli pöydällä ja poika sai jotenkin potkastua kuppia joka kaatui lattialle. Aivan kamala huuto pääsi pojalta ja heti kun huomasin pojan märän potkarin kärjen juoksin kodinhoitohuoneen hanan alle ja housuineen päivineen jalka kylmään. Siinä tärisin ja pidin sylissä poikaa joka huusi ja huusi. Pyysin miehen pitelemään jalkaa hanan alla ja soitin tk:hon ja pyysivät käymään. Annoin heti banadolia kipuun ennen kuin lähdettiin liikkeelle.

Kun päästiin asemalle terkkari pyysi meidät heti sisään ja jalkaan laitettiin puuduttavaa rasvaa ja side päälle. Kun päästiin kotiin, poika vaan itki kipuaan eikä loppua kuulunut. Otettiin se side pois ja jalka viileään veteen. Siihen sitten nukahti, isän syliin, jalka vesikipossa jota minä pitelin paikallaan puolitoista tuntia. Sen jälkeen laitettiin uusi rasva ja side ja enää ei kuulunut huutoa. Ruoka maistui ja leikki lattialla ihan kuin ei mitään. Eilen illalla kun vaihdettiin sidettä, jalka pöytään oli muodostunut kolme rakkulaa. Tänä aamuna niistä suurin oli jo puhjennut.

Todella reipas poika. Itsellä ei vieläkään eikä varmaan koskaan tuu unohtuun se kamala huuto ja se kuinka huolimaton saatoinkaan olla. Tällaisissa asioissa on hankala olla syyttämättä itseään. Ihan paska olo :angry7
 
^ Voi ei! :sad001 Mutta onneksi ei käynyt pahemmin, jalka taatusti paranee.
Serkun poika veti koko mukillisen teevettä jaloilleen. Onneksi sukuelimet eivät kastuneet, mutta toinen jalka on vieläkin kipeä kun tapahtuneesta on jo 4 vuotta aikaa. Siinä on hoitoja käyty läpi ja ilmeisesti nyt odottavat ihonsiirron jonossa. Teevesi on oikeasti kuumaa, ja kahvi. Mua välillä ärsyttää kun mies on liian varomaton kahvikuppinsa kanssa.
 
eilen kun koneelta olin nousemas poika sylissä niin pojan jalka jäi tuohon käsinojan alle litistyksiin mutta selvittiin vaan säikähdys itkulla ku en ylös asti kerinny nousee.. Onneks...
Tänään mua ärsyttää kun olisin halunnut tänä aamuna nukkua vähän pidempään niin kuinkas kävikään.. ennen 7 jo ylös ja ukko makaa.. En ees muista koska olisin saanut nukkua vähä pidempään...:angry5
 
meillä on viikonloppusin vuoroaamut.tänään on miehen vuoro nukkua pidempään.me herättii tytön kanssa vähän ennen kuutta.
 
No nyt kun tuo mies on lomautettuna niin voisihan sekin välillä aamulla nousta ihan pyytämättäkin...
 
Mä kyllä pidän vkl:na huolen että jos en minäkään saa kumpanakaan aamuna nukkua pitkään nii ei kyllä saa mieskään :grin Tänä aamuna lykkäsin pojan sen vieree ja lähdin ite esikoisen kanssa olkkariin. Mies tuli perässä.. Annoin pojalle aamupuuron ja vaihettii vaattaa ja nyt ipanat oli tossa lattialla ja vauva alkoi kitistä ja ite yritin syödä aamupalaa tässä koneella kun mies jäi keittiöön juomaa kahvia ja pelaamaan jotain peliä kännykällä. Kiikutin pojan sinne sen kans ja totesin vielä "tuuppas sä tänne iskän kans ni äiti menee syömää aamupalaa" :grin
 
Mikähän minua vaivaa, kun mä annan aina miehen nukkua pitempään. Minä kai vaan haluan, että se saa nukkua ku se kuitenkin käy töissä ja tekee välillä pitkää päivää. Nii ja en mä kyl muutenkaan oo mikään aamutorkku ollu koskaan.. ihanaa herätä aikaisin. :) Kyl se joskus on tarjoutunut ottaan pojan et mä saisin nukkua, mut en mä vaan osaa.. sit nousen kuitenkin itekin.
 
Hyvä ketju! Meillä ei oikein ole vahinkoja vielä sattunut, mutta se ensimmäinen kun poika iltapesulla lipsahti hieman öljyisenä käsistäni veteen ja sekunnin murto-osan oli veden alla ja minä sain sen luokan paniikki kohtauksen että en uskaltanut poikaa enää pitää kylvyssä ollenkaan pariin seuraavaankaan kertaan. Olin niin häpeissäni asiasta, etten kehdannut siitä sanoa kenellekkään, kunnes sitten kerran ystävän luona minun oli pakko kertoa ja sätin itseäni maailman huonoimmaksi äidiksi niin kaveri siihen kertoi oman tarinan, kuinka heille sattunut myös näin ja paljon kaikkea muuta.
Kivi vierähti sydämeltäni.

Tänään ärsyttää miehen huono tuulisuus joka on jatkunut eilisestä! Se stressaa töistänsä ja meidän raha tilanteesta.
Kamala tunne oli nukkua kun toinen oli pahalla päällä ja se tuskaili ja huokaili. Kurkkua ihan kiristää!
 
Tiiän tunteen, ja mä en käyttänyt vetskareita varmaan kahteen kk sen episodin jälkeen.Sitä edellisellä vk poika potkasi kuumat kahvit jalallensa picnikissä ja mulla paloi reisi farkkujen läpi rakoille, ja sillä oli vaan potkari, no onneksi heitin päälle tuopillisen jäävettä, ja mikä HUUTO siitä alkoi.Selvittiin punoituksella, ryntäsin apteekkiin ja stoccan wc jalka bepantheniin ja uudet vaatteet suoraan hyllystä ja kotiin...Illalla ei onneksi punoittanut.
Ja itseinho oli niin järkyttavän suuri ja koin olevani maailman huonoin äiti.Se sentään oli onnettomuus mutta se vetoketju....oli vaan mun omaa häsläystä:smiley-ashamed008
 
Kyllä minuakin niin hävettää että tällaista pääsi tapahtumaan ja mietin pystynkö tästä kertomaan kellekkään. Pakko oli äidilleni soittaa ja itkeä tihrustaa kumminkin.
 
On minullekin pieni vahinko käynyt... Heilutin helistintä pojan kasvojen yläpuolella, että hän ottaisi sen ja saisin vaihtaa vaipan rauhassa. Hän siis pyörii hirveästi aina niin jokin esine vie mielenkiinnon pyörimisestä. No, se sitten tipahti se Brion puinen lelu suoraan toisen kasvoille ja aiheutti kauhean itkukohtauksen. Varmasti raukkaa sattui, kun silmän alapuolella oli sitten monta päivää pieni sinertävä kuhmu. Ei tämän pahempaa oo meillä sattunut mutta että mun sydän oli raskas murheesta kun toiseen sattui mun väpelöinnin takia. :(
 
Joo pikku haavereita sattuu meilläkin usein, mies tiputti nokia 920 suoraan otsaan ja kaukosäätimen vahingossa :) kopsaus kuului vaan ja pelästyi ja itki ja ÄITI lievästi sanottuna suuttui...mullakin kerran imettäessä kun poika oli alle 1kk putosi kännykkä sen kylkeen :( siihen loppui imetys surffailu...
 
Kyllä niitä kömmähdyksiä ja vahinkoja vaan sattuu. Eikä kaikkea osaa edes ajatella. Jos ei niistä vahingoista muuta hyvää olekaan, niin oppii varomaan. Itse katson nykyään tarkkaan, ettei jää pienellä ihoa nepparin väliin, kun mies onnistui joskus jättämään Kiiran korvalehden olan nepparin väliin. Siitä ei onneksi isompaa tullut.

Muistattehan muuten, ettei palovammoihin saa ensiapuna käyttää liian kylmää vettä? Eli ei niin kylmää kuin hanasta tulee, vaan mieluummin sellaista viileää, jossa kuitenkin esim. kättä ihan mielellään vielä pitää. Palovammassa iho on muutenkin jo herkillä ja pitkä kylmässä pitäminen voi aiheuttaa paleltumista. En tiedä, ehkä tämä on muille itsestäänselvää, minä opin tämän vasta töissä, kun meillä oli ensiapu-VESO. :)
 
Ja sen veden pitää olla juoksevaa, seisova vesi lämpenee helposti liikaa.

Tänään ärsyttää oma laiskuus ja ahmimis"häiriö", hirvee herkuttelu ihan vaa siks et sitä on kaapissa :angry2
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top