Voi Sussu, todellakin tiedän miltä se tuntuu! Siihen päälle koti-ikävä ja ikävä lapsia ja koiraa, navettahommia. Minä olin ihan rikki, eikä minuakaan minnekään päästetty. Oliko sulle kokeiltu sitä ballonkia? Minun kohdalla päädyttiin lopulta kiireelliseen sektioon, kun tyttö oli tulossa pylly ja jalka edellä. Itse koen toipuneeni hyvin, antibioottikuuri piti hakea tulehtuneen haavan takia ja tulehduksen takia särkylääkkeitä piti syödä pidempään, mutta ihan kärsii puuhastella ilman kipuja, kun vaan ottaa iisisti ja malttaa jättää isommat miehen heiniksi.
Ensimmäiset päivät osastolla sain oxynormia panadolin ja pronaxenin lisäksi. Kotona pärjäsin joihan 600mg buranan voimin. Alatiesynnytyksessä olin esikoisen jälkeen oikeastaan pari kuukautta kipeä, liitoskivun kaltaista ja ne hemmetin sulavat tikit ei olleetkaan niin sulavia. Keskimmäisen alatiesynnytyksestä toivuin huomattavasti nopeammin ihan muutamassa päivässä. Eli tää sektio menee tuohon välille. Tyttöhän täyttää keskiviikko-torstai välisenä yönä 3 viikkoa. Ja viikon olen nyt ilman särkylääkkeitä ollut.