Täällä ollaan..:)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja embu83
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mipsu, mie tuossa pari viikkoa sitten värjäsin hiukset, eli en usko.. Ihan periaatteen vuoksi odotin toiselle kolmannekselle asti, mutta on moni kuulemma koko raskauden aikana hiuksiaan värjännyt.
Siinä muuten on asia, mitä ei ole tutkittu pahemmin! [&:]
Mie en vielä edes haaveile liikkeiden tuntemisesta, kun masensi vähän tuo ensimmäinen tapaaminen lääkärin kanssa. Ensin lääkäri pariinkiin otteeseen puhuu miun ylipainosta (esimerkiksi: "Sie oot niin pyöreä ettei siusta vissiin helposti huomaa raskautta" [:-]) ja sitten sanoi, että liikkeitä voisin ruveta tuntemaan joskus rakenneultran aikoihin (jolloin miulla on rv. 21). Ei sanonut syytä tuolle myöhäiselle arviolleen, olisiko vain omaa kokemusta vai onks miulla kohtu niin edessä, että estää tehokkaasti potkujen tuntemisen, mutta henkisesti valmistaudun siihen etten liikkeitä tunne vielä piiiitkään aikaan. Vaikka kyllä niitä jo toivoisi tuntevan! [:)]
 
Tervehdys kaikille huhtikuun odottajille!
Yksi uusi odottaja pk-seudulta ilmoittautuu mukaan. Laskettu aika on 7.4. joten kohta puoliväli jo häämöttää! [:)]
Täälläpäin sikainfluenssarokotteen saa vasta ensi viikolla, kaippa se sitten on otettava.

Olo on ollut varsin mainio, mitä nyt mieliala vähän vaihtelee (niin se kyllä aina tekee...[;)]). Liikkeitä olen alkanut tuntea useammin ja useammin, ainakin luulen niin. Rakenneultraa odotellaan ja jännitellään, siihen on vielä pari viikkoa...

Mukavaa odotusaikaa kaikille[:)]!
 
Tervetuloa minunkin puolestani kaikille uusille!

Meillä rokotteen saa nyt tulevana torstaina jo onneksi, sillä työkaverini poika on ilmeisesti sairastunut sikainfluenssaan. Tosi kivaa olla töissä samassa paikassa. No, ei auta, kun huuhdella käsiä kokoajan.
 
Heippa kaikille!!

Hiukeeta huomata miten nää viikot vaan lentää..... Just hetki sitten oltiin vasta ihan alkutekijöissä ja nyt ollaan jo toisella kolmanneksella! Jännääää![:D]

Viime viikolla oli eka lääkärikäynti. Sattu niin huono tuuri, että lääkäri oli sama, joka viimeks keskenmenon yhteydessä vakuutti meille kaiken olevan paremmin kun hyvin vaikka tilannehan oli just päin vastoin, teki siis täysin väärän diaknoosin ja anto meille ihan turhia toiveita... Noh, se on ollutta ja mennyttä, mut oisin silti toivonu että lääkäri ois ollu joku muu kun just SE... Lääkäri oli musta sillon viimekskin jo vähän outo, ja nyt tällä kertaa vielä jotenkin super outo ja hermostunu. Käynti kesti kokonaisuudessaan ehkä kymmenen minsaa. En tiedä mitä siltä käynniltä odotin, mut olin kyllä jotenkin pettyny... Samalla kertaa oli pikanen neuvolantädillä käynti. Sain ajan rakenneultraankin jo! Se olis 4.12. Olin aluks vähän ihmeissäni kun neuvolantäti sano, että varataan sitte jo se puolenvälin ultra sulle. Ajattelin että mitä varten sitä jo joulukuulle tuppaat, kunnes pikku hiljaa tajusin, että tosiaan sillon ollaan jo puolessa välissä!!!! Huikeeta!!

Torstaina meen ottaa sitte sikapiikin, ellen muuta mieltäni... oon ollu kyl niin kahden vaiheilla sen ottamisen kanssa. Ensin olin täysin sillä kannalla etten sitä missään tapauksessa tuu ottamaan. Mut kun meiltä töistäkin yks sairastu possutautiin niin ehkä senkin takia jotenkin on alkanu mieli muuttumaan, kun huomaa että siihen näköjään oikeesti voi sairastua elävässä elämässä eikä vaan iltasanomien nettisivuilla... Ja siitä rokotteestakin kävin lukemassa THL:n nettisivuilla (vai mikä se nyt oli..) Siellä oli ihan asiallista infoo, eikä rokote vaikuttanu enää niiiin pelottavalta ja riskaabelilta... Täytyy toivoo, että päätös on oikea enkä kadu sitä jälkeenpäin! Masu ainakin sen kun kasvaa ja kasvaa! Oon ollu tuntevinani jo jotain pieniä liikkeitäkin. Saatta kyllä olla että kuvittelen vaan. Mut välillä siellä velloo silleen eri lailla kun ennen, ja välillä on tuntunu sellasta kuplintaa, niinkun pieni käsi tai jalka hipasis sisältä päin. Kaikenlaisia mielitekoja on kanssa ihan hulluna, makeeta ei niinkään tee mieli mut ihan kaikkee muuta.... Täytyy koittaa pitää jotain rajaa, mut ainakin viikonloppusin raja tuntuu helpolla katoovan [;)]

Onko kukaan muuten hommannu kotidoppleria? [:D] Oon ollu senkin asian kanssa vähän kahden vaiheilla ja kerran jo päätettiin ettei meiän kannata semmosta hommata, muuten vaan doppleroidaan kotona kaiket illat.....Heh! Mut nyt on taas alkanu tulee sellanen kutina, että pitäiskö sittenki hommata, että voitais vähän kuunnella toukkaa! Rak.ultraankin on kuitenkin vielä se kuukausi ja seuraavaan neuvolaanki pari viikkoa, ei millään malttais odottaa niin kauaaaaa.....

Sitä mietiskellessä.... Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille huhtimasun kasvattajille!!
 
Nyt on sit rokotus otettu, eikä mua kaduta yhtään.. ainakaan vielä. Väsyttään alko heti sen jälkeen ja pistokohta on hieman kipeä, mutta ei muuta. Vielä mä viikonloppunakin sitä epäröin, kun tuli se Sveitsin juttukin, mut neuvolatäti sanoi siitä että Sveitsissä on kilpaileva yritys, jolla on oma rokote, että voi johtua siitä. Se lohdutteli että oot ainakin kaikkes sen eteen tehnyt. Varsinkin kun kuulun kahteen riskiryhmään. Tosin kestää pari viikkoa, kun alkaa täysin suojaamaan ja silloinkin suojaa 80% varmuudella.

Mulla on masu vieläkin pikkunen kumpu, jonkun mielestä voi näyttää vaan pömpöltä, mut tiukassa paidassa jo näyttää mun mielestä raskausmahalta [:)] Mut ei oo vielä painoa tullu ku ehkä kilo lisää. 
 
Moikka kaikille,

Niin ne viikot tosiaan kuluu ja viime su tuli 16 vko täyteen.
Mä en ole huomannut liikkeitä vielä vaikka mulla onkin voimakkaasti eteenpäin kallistunut kohtu. Tässä on kyllä ollut muuton ja kaiken kanssa niin kova stressi ja hässäkkä etten ole masua juuri pysähtynytkään kuuntelemaan. Pientä kipuilua on ollu harvakseltaan, eli aika oireettomana on mulla mennyt koko raskausaika tähän asti.

Neuvola onkin jo ylihuomenna ja mukava päästä kuuntelemaan sydänäänet. Jotenkaan ei taas ole vähään aikaan konkreettisesti ajatellut koko raskautta. Tiiättekö mitä tarkoitan.. Aina neuvolan tai ultran jälkeen asia tuntuu todellisemmalta ja sitä miettii eri lailla. Mut nyt kun ei ole kuukauteen kuullut vauvasta mitään, niin se tuntuu taas epätodellisemmalta jotenkin.
Tässä on ollu nii paljon kaikkea mielen täyttävää, etten ole jaksanut/ehtinyt vaavin vointiakaan stressaamaan. Olen jotenkin vaan todennut että asiat on niinkuin on.

Mitään lasten vaatteita tai tarvikkeita, joita olen saanut en ole suostunut vielä katsomaankaan. Vaan olen laittanut kaiken syrjään odottamaan. Jotenkin on tuntunut liian aikaiselta.
Muutenkin musta on jostain syystä kauhean vaikeaa puhua ääneen tästä raskaudesta.. onko kellään samoja kokemuksia vai oonko mä vaan outo?
Rupeaa välillä suorastaan ahistamaan jos perhe tai työkaverit jotain puhuu.
Osaa kavereista en ole edelleenkään nähnyt koko raskausaikana, ettei heille tarvitsisi asiasta puhua. Aina miettiny et vielä vähän aikaa ja sit kerron.. Nyt uutena rajapyykkinä oon pitäny tota neuvolaa et jos siel kuuluu sydänäänet ni sit en piilottele enää! Saas nähä muuttuko tuo raja sitten seuraavaan ultraan[:D]
Muutamat ihan läheisimmät ystävät siis tietää kyllä :)
Ja hassua muuten, että töissä en tosiaann asiaa mitenkään piilottele! Eli asiakkaat kyl näkee et mun maha pömpöttää mut en tunne niitä, ni ei mua haittaa et ne näkee[:D]
Työkaveri sanoo mua muumiksi tai pömpsyksi heh. Masu siis näkyy kyl selvästi jos annan sen näkyä mut löysil vaatteil saa piiloonkin vielä aika hyvin. Saa nähä koska se räjähtää käsii[;)]

Kettuli, on mullakin usein päivän myöhässä tuo laskuri. Välillä tuntuukin että se on useammin väärässä ajassa kuin oikeassa[;)]
 
Heipsistä! Tänään oli taas neuvolakäynti. Sydänäänet kuuluivat selkeästi 145 krt/min. Oli todella helpottavaa kuulla ne pitkän tauon jälkeen. Epävarmuus vaivaa mieltä ilmeisesti siihen asti, että lapsi syntyy onnellisesti ulos maailmaan. Tai sitten se jatkuu siihen asti, kun se kirjoittaa ylioppilaaksi tai pääsee eläkkeelle ;) Rakenneultraa odotan kovasti - se on joulukuun alussa. Nyt vain alkaa sukupuolta enemmän jännittää se, että onko kaikki rakenteellisesti kunnossa. Muuten kaikki sujunut hyvin, paitsi päänsärkyjä on harva se päivä ja välillä on aika väsähtänyt olo. Sikainfluenssarokotetta en edelleenkään aio ottaa. Mies on ollut koko ajan hengessä mukana ja ollut todella ymmärtäväinen sekä innoissaan tulevasta lapsesta.

Nyytti, mulla on ollut täsmälleen samoja tunteita kuin sulla. Tuskinpa me ainoita ollaan omituisine ajatuksineen. Olen tietenkin pohjimmiltaan iloinen vauvanodotuksesta, mutta välillä alkaa suorastaan ahdistaa. Kun mietin asioita omassa päässäni, olo on ok, mutta muiden puhuessa innostuneesti tulevasta vauvasta ahdistun aika usein. Samalla tunnen syyllisyyttä ahdistuneesta olostani, kun tiedän monien äitien olevan odotusaikana hypersuperiloisia ja suorastaan sekopäisinä hiplaamassa lastenvaatteita. Tuntuu, että tunteet aaltoilevat miten sattuu. Raskauden alussa olin aivan ekstaasissa ja nyt mietin, että mitä ihmettä olen tekemässä ja huomenna taas on uudet omituiset ajatukset päässä. Ehkä pitäisi vain ottaa rennosti ja hyväksyä kaikki tunteet. Ehkä raskaudesta puhumisen vaikeus johtuu siitä, että tässä vaiheessa raskaus tuntuu niin epätodelliselta eikä ole vielä konkretisoitunut tarpeeksi. En ole myöskään hankkinut mitään vauvatavaraa, enkä edes halua vielä ostella mitään. Haluan vain olla hissukseen ja antaa ajan kulua ja mennä asioiden omalla painollaan stressaamatta.

Tällaista täälläpäin. Nyt muihin hommiin... hyvää päivänjatkoa!!!
 
Tervehdys!

Eilen kävin sitten neuvolassa ja saatiinhan me ne sydänäänet tällä kertaa hyvinkin kuuluviin [:D] 
Poika oli mukana,kun oli hänen 2-vuotis tarkastuksensa samalla.Oli aika hauskaa kun poika makoili siellä mun vieressä ja kuunteli sydänääniä,oli siinä sitten pojalla ihmettelemistä että mitähän tämä on.
Kaikki oli muuten ihan hyvin.Painoa oli tullut kilon verran ja hg oli hyvä.Ainut vaan se että verenpaine siellä tietenkin taas pomppas liian ylös,kun taas täällä kotona se oli hyvä itse mitattua ennen neuvolaan menoa.
Hoitaja sano että haluaisi nähdä mut useamminkin kun kerran kuussa,kun tuo esikoisen kanssa oli ongelmia tuon verenpaineen kanssa.Ei se mua haittaa yhtään,kivahan siellä on aina käydä.Kahden viikon päästä pitäs mennä verensokeria mittaamaan sinne sitten.Mulle tarjottiin tuota sikalentsurokotetta,mutta kieltäydyin siitä.Sain sitten vähän ohjeistusta että miten töissä oon,kun kerran oon asiakaspalvelija vaikka tietäähän nuo asiat maalaisjärjelläkin.Neuvolalääkäriä täällä meillä ei nyt sitten enää tässä alkuvaiheessa ole vaan sitten loppuraskaudessa vasta.Pitäis nyt vielä saada aika varattua tuonne rakenneultraan.Mulla onkin ollut tässä miettimistä että missä nyt synnytänkään täällä meidän paikkakunnalla vai naapuri paikkakunnalla,mutta oon nyt sitten päätänyt että jään tänne meille päin.Asutaan kuitenkin niin lähellä sairaalaan,että ei olis paljon järkeä lähtee n.40km:n päähän.Onhan esikoinenkin syntynyt täällä ja menihän kaikki loppujen lopuksi ihan hyvin,vaikka en ollutkaan kaikkiin asioihin niin tyytyväinen silloin sairaalan toiminnassa.Kun kerran oon päätökseni tehnyt niin pitää huomenna soitella äityispolille ja varata sitä ultra-aikaa.

Täällä kyseltiin noista dopplereista,niin itse ostin sellaisen huuto.netistä.Minulla on sellanen kuin angelsound-niminen laite ja saa niitä muistakin nettikaupoista.Huuto.netissä se oli halvin minkä löysin 45€+postarit.Samalla myyjällä pitäs olla näitä laitteita vielä myynnissä.
 
Heips jälleen! Minullakin on ollut vaikeuksia puhua raskaudesta ja olen harkinnut tarkkaan kenelle siitä kerron..no vanhemmilleni kerroin heti alussa, kun oli niin rankat kivut, etteivät huolestuisi kun yölläkin jouduin juoksemaan ympäri taloa, kun oltiin mökkeilemässä.[:D] Tuntui vaan kummalliselta sanoa koko asiaa ääneen, kun ei ollut itsekään vielä tajunnut tätä raskautta...enkä ehkä vieläkään täysin sisäistä koko hommaa, epätodelliselta tuntuu. Nyt on puolestaan alkanut tuntumaan siltä, että kaipaisi jo enemmän huomiota asian suhteen..olisi kiva kun joku kyselisi vointiani tai vauvasta, mutta äitikään ei hirveästi puhu koko asiasta..en tiedä miksi. Neuvolassa on kiva käydä, siellä raskaus aina tuntuu todemmalta, huomenna taas pääsen neuvolaan. Ihanaa kuunnella sydänääniä! Rakenneultra on sitten joulukuun alussa, sekin jännittää, toivottavasti kaikki on kunnossa. Jokohan sitä vois alkaa kertomaan sukulaisille uutisia, ei vaan jotenkin osaa, höh..[;)]
 
Nyt ois sitten sikaflunssa rokotus otettu. THL-sivut ja hoitohenkilökunnan vakuuttelut sai sitten mutki vakuutettua. Ja tietty pelko siitä et seuraava aalto voi tulla ensimmäistä voimakkaampana. On se kyl hirveen kuulonen tauti mitä on kuullu, tääl rovaniemel ku se on ihan villinä. Ei oo ihan tottunu näkeen ihmisiä suojanaamarit päällä kävelemässä...Mutta rokotus on nyt otettu ja aion unohtaa sen saman tein enkä stressata seurauksia. Koska totuushan on se et tän asian kans joutuu elämään, kuin myös sen jos oisin taudin saanu ilman rokotusta ja pelätä seurauksia vauvalle. Mutta uskon nytten että olen tehnyt oikean ratkaisun ja turvannut lapsenikin ensimmäiset elinkuukaudet. Ite oon nyt toista viikkoo saikul ton selän kans et ehtii hyvin immuntiteettiakin tulla ennen töihin paluuta. Huomenna pitis saaha pissatuloksetki ku pissatulehusta epäilin..et vähän kaiken sorttista vaivaa ois täällä![:D] muuten kyl voinu hyvin.
   Nyytti et varmasti ole ainoa jolla on tommosia ajatuksia ollut. Musta kans tuntuu että jos joku puhuu liian kovaan ääneen julkisella paikalla (esim töissä) mun raskaudesta tai kuulen että jotkut ovat siitä puhuneet niin ahdistun kovasti. Tuntuu että se on eniten pelkoa siitä että jokin meneeki vikaan. Ja mua on jotenki järkyttäny miten kauheen julkinen tila raskaus on, miten ihmiset(siis puolitutut) kokee että ne saa puhua keskenään minun näin henkilökohtaisesta asiasta ja esim kertoa sitä eteenpäin! puhumattakaan kaiken maailman kysymyksistä ja koskettelusta.
 
Heipsan!

Nyt on sitte kotidoppler tilattu [:D] Mä tilasin sen osoitteesta www.raskauskeiju.fi. Kaupan päälle sai ultraäänigeelin. Postikuluineen hinnaks tuli 59,40€. Toivottavasti ehdin saamaan sen vielä viikonlopuks! Heh, kohta meillä ei varmaan sitte muuta tehdäkkää ku doppleroidaan joka ilta...

Ja huomenna ois sitte edessä sikapiikitys. Vähän jännittää piikin ottaminen. Toivottavasti ei tuu kauheesti mitään sivuvaikutuksia...
 
Täällä myös rokote otettu maanantaina, ja nyt se tuntuu aivan oikealta päätökseltä - oma veljeni ja hänen kaverinsa ovat molemmat sairastuneet tautiin tällä viikolla! Sairastumisriski siis todella konkretisoitui ja myöskään sivuvaikutuksia ei väsymyksen ja olkapään jomotuksen lisäksi mulle tullut.

Vointi on ollut viime aikoina parempi, vähän olen kyllä vieläkin oksennellut ja päänsärkyä on lähes päivittäin. Tällä hetkellä hieman ahdistaa kun en ole ollut neuvolassa syyskuun jälkeen, ja rakenneultraan on vieläkin lähes 3 viikkoa, haluaisin kovasti taas jo kuulla sydänäänet että saisi jotain merkkiä että masussa on kaikki kunnossa. Vähän ihmetyttää tämä pk-seudun neuvolakäyntien harvennus... Vauvan liikkeitä en siis vielä ole tuntenut, enkä oikein viitsisi kotidoppleriakaan hankkia. No, kai nuo viikot taas nopeasti kuluvat, kohta ollaan tosiaan jo puolivälissä! [:)]
 
Mulla kans jännä, ku niin paljon ku arvoinki sitä rokotuksen ottoa niin heti ku sen otti tuli todella helpottunu olo. Että päätös saatiin tehtyä ja siinä on nyt pysyttävä. mulla ei kanskaan ainakaaan viel oo mitään sivuvaikutuksia tullu. ja toukan koheltamistaki on saanu koko illan tunnistella niin eiköhän hän siellä kunnossa ole[:)] meil oli juuri eilen neuvola ja oli ihana kuulla sydänäänet taas pitkästä aikaa. rakenneultraan on tasan 3 viikkoa ja sitä ootan ku kuuta nousevaa. jos sitä sais tietää kuka sieltä on tulossa!meil tosin se "pitkä aika" oli edellinen 5.10 eli ihmettelen kyllä tota pääkaupunkiseudun harvaa neuvolakäyntiä! eiköhän vaavilla kaikki ole hyvin mutta taitavat äidit tarvita enemmän huojennusta, ainaki näin omalla kohdalla![:)] ja enää 8pvää puoleenväliin, hullua!!
 
Hei vaan kaikille, pitkästä aikaa!

Ollut sellaista hässäkkää tämän muuton kanssa ettei ole paljon koneelle ehtinyt. Ja niinä iltoina kun olisi ehkä ehtinyt niin ollut niin väsynyt ettei ole käynyt mielessäkään avata edes konetta.. Tuntuu ettei tätä kotia saa ikinä kuntoon, jospa jouluksi...? Ei pitäisi stressata mutta täytyy myöntää että on tässä tullut stressattua ja miehenkin hermoja kiristettyä tällä omalla tohinalla. [>:]

Kuinkas harvoin pääkaupunkiseudulla oikein on näitä neuvolakäyntejä? Kun "normaali" käytäntöhän on se n. kerta/kuukausi. Tuntuu kyllä kummalliselta säästökohteelta, mutta niinhän ne aina. Sieltä otataan mistä ei saisi.. [:@]

Niin se puoliväli häämöttää, tuntuu kyllä hassulta. Vastahan tässä oltiin ihan alkutekijöissä [:D]

Mikäs muilla huhtimammoilla ollut vointi? Täällä aivan loistava, mitä nyt tätä stressiä lukuunottamatta. Ehkä jo jotain hyvin pieniä liikkeitäkin olen ollut havaitsevinani [:)]
 
niina_1: Täälläkin pientä stressin poikasta ollut ilmassa, lähinnä koulun ja kodin sotkuisuuden takia. [:@] Ei vain tunnu saavan aikaiseksi aloittaa siivoamista, saamaton kun olen. [:D]
Viime yönä tuntui ensimmäinen kunnon napakka potku! [:)] Mitään tuollaisia hipaisuja tai muita en siis olekaan bongaillut (osittain sen takia, kun en ole tiennyt onko joku tietty tunne potkuja vai jotain aivan muuta), mutta tuosta ei voinut erehtyä. Hyvä oli tuntea Hemmon olevan kunnossa, kun vähän tässä suvantovaiheessa ennen neuvolaa tuli sellainen olo, että onko siellä ketään. Ja vaikka se jäi vain tuohon yhteen potkuun, niin olen varsin tyytyväinen, sinne neuvolan veikkaamaan 21. viikkoon olisi ollut tuskaista odottaa. [:D]
 
Moikka

No, mullakaan ei oo minkäänlaista halua seksiin tai mihkään mikä liittyy siihen. Mulle tulee ihan ahistus ku joutuu sitä ajatteleenkin. Viime raskaudessa taas olisin voinut hässiä kuin joku jänis. Mutta kyl ne sit viimestää tulee takas ku ollaa poksahdettu, toivottavasti.

Nyt on vauvan potkut tuntunut vatsan päältä ja itekin tunnen kuin hän on kasvanut ja voimistunut selkeesti. Jaksaa mammaa muistuttaa pikku potkuillaan ihan pari kertaa tunnissa..:)Ihanaa aikaa..ja kun itekin voi nyt niiiiiiin hyvin. Täytyy nauttia, kun sitten vikalla kolmanneksella mulla onkin sitten jatkuvasti tuskan hiki päällä.

Ajattelin kuulkaa järjestää vauvakutsut..:) Olen kutsunut sinne vain naisia ja koristelen kodin sitten isoilla tuttien ja tuttipullojen kuvilla. Pidän sielä pari leikkiä liittyen vauvaan ja tarjoon jtn pientä naposteltavaa. Mies lasten kanssa saa mennä siksi aikaa muualle. Toivottavasti joku myös muistaa vauvaa jollain pienellä kivalla jutulla..:) Mä oon kyllä niin hormoonien vallassa, mut ei se mtn. Mites muut, aiotteko te järjestää jtn tälläistä vastaavaa?





 
Miun kaverit ilmoittivat heti kun kuulivat raskaudesta, että haluavat järjestää minulle vauvakutsut [:)] Olen tästä porukasta ensimmäinen vauvan saaja, ja varmasti vähään aikaan ainoakin. Suunniteltiin että pidetään ne sitten maaliskuun tienoilla, kun miulla mammaloma lähestyy [:D] Kuulosti kyllä kivalta idealta! Katsotaan millaiset kutsut niistä sitten tuleekaan!

Nyt odottelen paria kaveria kylään, joista toinen ei tiedä raskaudesta mitään.. Hauska nähdä hänen reaktionsa, tosin en ole vielä päättänyt kuinka asian otan puheeksi, ellei hän sitten itse huomaa asiaa [:)] Täytyy seurata miten tilanne etenee ja edetä sen mukaan.. heh!

Mutta nyt lueskelemaan kirjaa, ja nauttimaan vapaapäivästä!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top