Täällä eka kirjoittaja, missä muut? :)
- Ketjun aloittaja Katynen
- Aloituspäivämäärä
Nanana
Oman äänensä löytänyt
Moikka yksi onnellinen odottaja liittyy joukkoonne jälleen :) olen alusta asti lukenut tätä keskustelua, mutta nyt sitten vasta päätin itse liittyä... On ollut mielenkiintoista lukea teidän muiden tuntemuksia ja ajatuksia ja samaistua niistä hyvin moneen :) eli olen 25-vuotias ja ensimmäistä kertaa raskaana, pillereiden syönnin lopetin elokuun lopulla eli neljännen kuukauden jälkeen tärppäsi ja olo on onnellinen :) vaan itsekin mietin että onkohan tämä nyt varmaa ja totta, koska itsellänikin ollut esimerkiksi tänäviikonloppuna oireettomat päivät, ainut että vessassa joutuu käymään tiheämmin ja se näläntunne tulee useammin kuin ennen. Testin tein viikko sitten lauantaina ja digitaalinen mittari näytti 2-3vko hed. Tuona viikonloppuna oli koviakin "menkka"kipuja ja tuntui että alaselässä kiristää, mutta onneksi nuo helpottivat. Laskureiden mukaan laskettuaika pienokaisellamme olisi 11.9.2013. Ensimmäinen neuvolakäynti on tulevalla viikolla torstaina eli 17.päivä, kovasti jo jännittää :)
Onnea kaikille odottajille, mukavaa olla täällä jakamassa tuntoja, jotka tuntuvatkin hieman vaihtelevan laidasta laitaan ja päivästä riippuen ainakin tällä suunnalla :)
Kyllä olen niin kade teitä oireettomia kohtaan!
Minulla on ollut jo kuukauden ajan ihan vetämätön olo. Peruin joulunkin, vaikka silloin en edes tiennyt ollevani jo raskaana. Vaikka ei varsinaisesti oksetakkaan, niin jatkuva etominen, vatsan turvotus kiristely ja parin tunnin välein tuleva "kuolen just nyt heti, jos en saa ruokaa"-nälkä ovat ihan vihonviimeisiä. Pelkkä ruoan valmistuksen ajattelemien tekee pahaa, mutta Mäkkärin hampparia kyllä menisi alas vaikka kuinka ja niitä rasvaisia ranskalaisia. Enkä jaksa tehdä siis yhtään mitään. Astioiden tiskaus on aivan supersuoritus samoin pyykkien levittäminen narulle. Olenkin maannut tässä 3 päivää sangyssä 24 h katsellen elokuvia netistä, kun muuta ei jaksa. Välillä raahustan keittiön etsimään jotain suuhun pantavaa.
Mä haluan elämäni takasin! Tehdä jotain ja olla innostunut siitä! Toivon hartaasti, että tämä on vain joku vaihe ja asiat helpottuu myöhemmin. Jotenkin kyllä olin varustautunut hormoonimuutoksista johtuviin oireisiin, sillä kehoni on todella herkkä tälläisissä asioissa, mutta tämä ei ole kivaa. En osaa nyt oikein edes iloita raskaudesta, kun olo niin kamala ja keskenmenon vaarakin vielä on aika suuri.
Minulla on ollut jo kuukauden ajan ihan vetämätön olo. Peruin joulunkin, vaikka silloin en edes tiennyt ollevani jo raskaana. Vaikka ei varsinaisesti oksetakkaan, niin jatkuva etominen, vatsan turvotus kiristely ja parin tunnin välein tuleva "kuolen just nyt heti, jos en saa ruokaa"-nälkä ovat ihan vihonviimeisiä. Pelkkä ruoan valmistuksen ajattelemien tekee pahaa, mutta Mäkkärin hampparia kyllä menisi alas vaikka kuinka ja niitä rasvaisia ranskalaisia. Enkä jaksa tehdä siis yhtään mitään. Astioiden tiskaus on aivan supersuoritus samoin pyykkien levittäminen narulle. Olenkin maannut tässä 3 päivää sangyssä 24 h katsellen elokuvia netistä, kun muuta ei jaksa. Välillä raahustan keittiön etsimään jotain suuhun pantavaa.
Mä haluan elämäni takasin! Tehdä jotain ja olla innostunut siitä! Toivon hartaasti, että tämä on vain joku vaihe ja asiat helpottuu myöhemmin. Jotenkin kyllä olin varustautunut hormoonimuutoksista johtuviin oireisiin, sillä kehoni on todella herkkä tälläisissä asioissa, mutta tämä ei ole kivaa. En osaa nyt oikein edes iloita raskaudesta, kun olo niin kamala ja keskenmenon vaarakin vielä on aika suuri.
Mulla on kyllä myös tuota 'ei sielä ketään oo' fiilistä ku oireita ei juurikaan ole. Melkeen toivois että joutuis oksentaan tai jtn :D
Miten teillä mies suhtautuu? jännäileekö sekin vai onko ihan rennosti vaan? Mulla on mies ihan hermona kans, kai sekin ajattelee että onkohan siel ketään ku eihän musta vielä näy raskaus. eilenki se sano et sen päässä ei muuta pyöri ku se tuleva ultra että pääsee näkee onko siel elämää. ennen ei ees tunnu todelliselta tää raskaus. toisaalta ihan ymmärrettävää, meillä kuiten niin pitkä yritys takana että älyttömän vaikee uskoa tätä todeksi..
Nunnuruu mä kans poltin tupakkaa viel ku plussasin. olin päättäny että jos tärppää ni lopetan heti mut poltin kyllä sen askin loppuun. nyt oon ollu reilun viikon ilman. tsemppiä lopetukseen sulle! kyllä se onnistuu ku on näin hyvä syy :)
elenna kivaa nähä tuttuja täälä :) ihanaa että tekin ootte saanu plussan! toivotaan että kaikki menee hyvin.
mä77 kuulostaa kyllä raskaalta :( toivotaan että helpottaa jossain välissä! toisaalta oon vähän kade sulle, mulla kun oireet on niin olemattomat että sitä ihmettelee että onkohan tässä raskaana ollenkaan :D
ON täälä ei mitään uutta. voisin nukkua koko ajan ja nälkä vaivaa useemmin.. niin ja yöllä kävin kolme kertaa vessassa, tosi rasittavaa.. aika matelee, pääsispä jo sinne ultraan..
Miten teillä mies suhtautuu? jännäileekö sekin vai onko ihan rennosti vaan? Mulla on mies ihan hermona kans, kai sekin ajattelee että onkohan siel ketään ku eihän musta vielä näy raskaus. eilenki se sano et sen päässä ei muuta pyöri ku se tuleva ultra että pääsee näkee onko siel elämää. ennen ei ees tunnu todelliselta tää raskaus. toisaalta ihan ymmärrettävää, meillä kuiten niin pitkä yritys takana että älyttömän vaikee uskoa tätä todeksi..
Nunnuruu mä kans poltin tupakkaa viel ku plussasin. olin päättäny että jos tärppää ni lopetan heti mut poltin kyllä sen askin loppuun. nyt oon ollu reilun viikon ilman. tsemppiä lopetukseen sulle! kyllä se onnistuu ku on näin hyvä syy :)
elenna kivaa nähä tuttuja täälä :) ihanaa että tekin ootte saanu plussan! toivotaan että kaikki menee hyvin.
mä77 kuulostaa kyllä raskaalta :( toivotaan että helpottaa jossain välissä! toisaalta oon vähän kade sulle, mulla kun oireet on niin olemattomat että sitä ihmettelee että onkohan tässä raskaana ollenkaan :D
ON täälä ei mitään uutta. voisin nukkua koko ajan ja nälkä vaivaa useemmin.. niin ja yöllä kävin kolme kertaa vessassa, tosi rasittavaa.. aika matelee, pääsispä jo sinne ultraan..
Muisku
Silmät suurina ihmettelijä
Hei! Mukaan ilmoittautuu 29- vuotias ensikertalainen. Hieman varovaisesti olen seuraillut täällä keskusteluja ja nyt uskaltauduin mukaan. Laskettu aika osuu tuonne 12.9. laskureiden mukaan. Oireet ovat olleet aika vähäisiä. Takana on yksi keskenmeno, jota edelsi raju pahoinvointi, joten hieman pelonsekaisn tuntein seurailen raskauden etenemistä. Tänään soitin juuri neuvolaan ja sain ajan vasta helmikuun alkuun. Katsotaan miten jaksan odotella sinne saakka!
Tsemppiä muille lokakuisille!
suklaasilmä
Silmät suurina ihmettelijä
joo on kyllä ollut ihan huojentavaa lukee että muillakin on ollut epämääräisiä unia :) (ei tarvi pelätä että on tulossa hulluks ;D) Tosin yhdessä unessa mä tosiaan jouduin johonkin ihme hullujen huoneelle..
Täällä myös plussaillut Turkulainen, ensikertalainen 29vee :)
13.9 laskureiden mukaan pitäisi esikoinen syntyä.
Mahaa nipistelee ja paleltaa koko ajan, muuten ei tunnu oikeastaan missän. Mitä nyt väsyttää ihan koko ajan
Mielelläni tulen fb-ryhmäänkin jos sellainen löytyy, olisi mahtavaa jos se olisi salainen, koska niin alussa ollaan tosiaan vielä etten vielä kertoisi kaikille fb-kavereille tästä... :)
13.9 laskureiden mukaan pitäisi esikoinen syntyä.
Mahaa nipistelee ja paleltaa koko ajan, muuten ei tunnu oikeastaan missän. Mitä nyt väsyttää ihan koko ajan
Mielelläni tulen fb-ryhmäänkin jos sellainen löytyy, olisi mahtavaa jos se olisi salainen, koska niin alussa ollaan tosiaan vielä etten vielä kertoisi kaikille fb-kavereille tästä... :)
Zyr
Oman äänensä löytänyt
mä77 Kuulostaa ikävän tutulta.. Itse olen tottunut saamaan päivän aikaan paljon tehtyä ja nyt on todella kauheaa kun aamulla voimia on ehkä tunnin verran ja sitten veto häviää kokonaan :( Kaksi viikkoa on tosin nyt vasta mennyt tällätavalla, että olen koettanut suoriutua edes jostakin (eilisen uroteko: laitoin tiskit ja tein makaroonilaatikkoa).. Ei onneksi yrjötä, mutta kauhea kuvottava olo ja kun koetin liikkua pienen lenkin ulkona niin se vain paheni :( Vasymys on vielä pahempi kuin huono olo..
Omatunto soimaa kun mitään ei saa aikaan ja tuntuu, että kohta purskahtaa itkuun kun tosiaan haluaisi elää normaalisti.. Kuitenkin toisaalta muistutan itseäni, että tälle ei vain nyt mahda mitään ja ehkä tälläinen lepo tekee välillä ihan hyvää..
Sitten se ainainen nälkäkin :D Painokin noussut sitten viime vuodelta 3,5kg. Eniten varmaan siitä nestettä, mutta kyllä tuo määrä alkaa näkyä jo kehossakin.
Työt vaan kasaantuvat ja mikään ei etene.. opiskeluista ei meinaa tulla mitään saati oman firman asioiden pyörittäminen on nyt ollut aivan liikaa.. Onneksi pientä taukoa voikin pitää, mutta asiat sitten vain kasaantuu ja entä jos niitä ei kykenekkään jatkossakaan tekemään!? Se ei enään hymyilytä..
Netflix on tullut täällä aika tutuksi, onneksi sielä vielä sarjoja ja leffoja mitä haluaa katsella.
En silti toivo, että olisin täysin oireeton. Toivoisin silti, että jaksaisi edes jotain tehdä päivän aikana. Tänään neuvolaan :) Huomenna olisi yksi kansalaisopiston kurssi, mutta jos samanlaisia päiviä kuin viimeiset, niin ei sinnekkään taida jaksaa mennä.
Omatunto soimaa kun mitään ei saa aikaan ja tuntuu, että kohta purskahtaa itkuun kun tosiaan haluaisi elää normaalisti.. Kuitenkin toisaalta muistutan itseäni, että tälle ei vain nyt mahda mitään ja ehkä tälläinen lepo tekee välillä ihan hyvää..
Sitten se ainainen nälkäkin :D Painokin noussut sitten viime vuodelta 3,5kg. Eniten varmaan siitä nestettä, mutta kyllä tuo määrä alkaa näkyä jo kehossakin.
Työt vaan kasaantuvat ja mikään ei etene.. opiskeluista ei meinaa tulla mitään saati oman firman asioiden pyörittäminen on nyt ollut aivan liikaa.. Onneksi pientä taukoa voikin pitää, mutta asiat sitten vain kasaantuu ja entä jos niitä ei kykenekkään jatkossakaan tekemään!? Se ei enään hymyilytä..
Netflix on tullut täällä aika tutuksi, onneksi sielä vielä sarjoja ja leffoja mitä haluaa katsella.
En silti toivo, että olisin täysin oireeton. Toivoisin silti, että jaksaisi edes jotain tehdä päivän aikana. Tänään neuvolaan :) Huomenna olisi yksi kansalaisopiston kurssi, mutta jos samanlaisia päiviä kuin viimeiset, niin ei sinnekkään taida jaksaa mennä.
Hei, täällä olisi uus odottaja ketjuun, vaikka uskaltaakohan niin vielä sanoa. Kp 37/34-35 ja tänä aamuna tehty vielä hiukan vaaleahko plussa testiin. Henkinen tuntu on puoltanut ajatuksia hedelmöittymisestä noin viikon verran, mutta kun takana on viime vuodelta että spontaani keskenmeno että tuulimunaraskaus, niin vielä ei oikein uskalla hurrata ja täysillä luottaa että syyskuussa olisi käärö turvallisesti kainalossa. Varovaisen toiveikkaasti siis eteenpäin!
Myönnän, etten vielä lukenut koko ketjua, käyn sen tässä pikkuhiljaa läpi.
Myönnän, etten vielä lukenut koko ketjua, käyn sen tässä pikkuhiljaa läpi.
ultra oli tänään...jäi hieman epävarma olo. tarkoitus oli tarkista että ei oo ulkoinen vaan että oikeassa paikassa.
Viikkoja ois pitäny menkoista olla 5+6 mutta kierto epäselvä joten se voi olla 5+3-5+4. raskauspussi näkyi ja hieno ruskuaispussi. gyne sanoi että ei ole tuulimuna??? Miten se sen voi nähdä? onko kellään ollut tuulimunaa...?
Jäi nyt vähän sellanen olo että täh mitä mä teen nyt
Viikkoja ois pitäny menkoista olla 5+6 mutta kierto epäselvä joten se voi olla 5+3-5+4. raskauspussi näkyi ja hieno ruskuaispussi. gyne sanoi että ei ole tuulimuna??? Miten se sen voi nähdä? onko kellään ollut tuulimunaa...?
Jäi nyt vähän sellanen olo että täh mitä mä teen nyt
Moikka!
Täällä 25-vuotias ensikertalainen. Vauvakuume on ollut kova jo monta vuotta, mutta elämäntilanne on sallinut raskautumisen vasta noin vuoden. Pari vuotta ollaan nyt siis oltu mieheni kanssa yhdessä, ja vajaa vuosi sitten muutama kuukausi jo yritettiinkin raskautua. Silloin ei kuitenkaan tärpännyt. Heinäkuussa mentiin kihloihin ja suunniteltiin häitä tämän vuoden elokuulle. Siispä päätimme jättää yrittämisen toistaiseksi. Ehkäisyä emme aloittaneet uudestaan, emme vaan enää tähtäilleet oikeita aikoja ja ajateltiin, että jos sieltä lapsi on tullakseen, niin tervetuloa. Nyt sitten kävi niin onnellisesti, että plussan tein perjantaina! :)
Ei oikein osaa uskoa tätä vielä todeksi. Olenkin miettinyt, pitäisikö sitä siellä varhaisraskauden ultrassa käydä varmistamassa, että kaikki on hyvin. Oireina on ollut paleleminen, alavatsaan sattuu melkein koko ajan, aika kuukautiskipumaisia kipuja, muttei niin kovia. Myös välillä vihlaisee tai repäisee jommalta kummalta puolelta kovemmin. Tänään ollut myös hieman huonoa oloa. Flunssassa olen ollut, ja perjantaina kun hain saikkua, mulla olikin poski- ja otsaontelontulehdus ja korvatulehdus! Lääkäritkin ihmetteli, kun kysyivät, tuleeko helposti poskiontelontulehdus ja sanoin ettei oo ollut koskaan ennen. :D Tosi voimaton ja vetämätön olo ollut, johtuuko sitten flunssasta vai rauskaudesta...
Onnea kaikille plussanneille, ja ihanaa kirjoitella tällaisen onnellisen asian tiimoilta! :)
Täällä 25-vuotias ensikertalainen. Vauvakuume on ollut kova jo monta vuotta, mutta elämäntilanne on sallinut raskautumisen vasta noin vuoden. Pari vuotta ollaan nyt siis oltu mieheni kanssa yhdessä, ja vajaa vuosi sitten muutama kuukausi jo yritettiinkin raskautua. Silloin ei kuitenkaan tärpännyt. Heinäkuussa mentiin kihloihin ja suunniteltiin häitä tämän vuoden elokuulle. Siispä päätimme jättää yrittämisen toistaiseksi. Ehkäisyä emme aloittaneet uudestaan, emme vaan enää tähtäilleet oikeita aikoja ja ajateltiin, että jos sieltä lapsi on tullakseen, niin tervetuloa. Nyt sitten kävi niin onnellisesti, että plussan tein perjantaina! :)
Ei oikein osaa uskoa tätä vielä todeksi. Olenkin miettinyt, pitäisikö sitä siellä varhaisraskauden ultrassa käydä varmistamassa, että kaikki on hyvin. Oireina on ollut paleleminen, alavatsaan sattuu melkein koko ajan, aika kuukautiskipumaisia kipuja, muttei niin kovia. Myös välillä vihlaisee tai repäisee jommalta kummalta puolelta kovemmin. Tänään ollut myös hieman huonoa oloa. Flunssassa olen ollut, ja perjantaina kun hain saikkua, mulla olikin poski- ja otsaontelontulehdus ja korvatulehdus! Lääkäritkin ihmetteli, kun kysyivät, tuleeko helposti poskiontelontulehdus ja sanoin ettei oo ollut koskaan ennen. :D Tosi voimaton ja vetämätön olo ollut, johtuuko sitten flunssasta vai rauskaudesta...
Onnea kaikille plussanneille, ja ihanaa kirjoitella tällaisen onnellisen asian tiimoilta! :)
elenna
Sukkela juttelija
Tervetuloa uusille, ja onnea kaikille plussista :)
sarah81, vastasinkin jo tohon toiseen ketjuun, että mulla tuulimunassa näkyi pelkkä ruskuaispussi, ei siis ollenkaan raskauspussia, viikot oli 7+0 (tiesin ovispäivän).
Eleanora, kiva nähdä sinut täälläkin! Kolmas kerta toden sanoo, toivotaan!
Zyr, tsemppiä näihin rankkoihin viikkoihin. Minun vauvakirja ainakin kuvailee tätä alkuraskautta "lyhyeksi mutta äärimmäisen rankaksi ajanjaksoksi", ja sanoo, että kaikki helpotukset kannattaa käyttää. Eiköhän se olo siitä vielä parane, kun pääset keskiraskauteen (useimmilla ainakin). Kannattaa olla stressaamatta (jos pystyy) ja muistaa, että tää on ohimenevä vaihe. Mä itse oon varautunut siten, että aion pitää pidennettyjä vkl:ja tässä alkuraskauden aikana, kun oli vielä muutamia lomapäiviä jäljellä. :) Ja yritän olla välittämättä siitä, että tiskit varmaan odottaa seuraavaan viikonloppuun asti.... eikä mulla edes ole vielä kovin paha olo, mutta on tää kyllä normielämää rasittavampaa. Tänään ainakin väsytti kovasti. Ja kyllä ne työt odottaa, onhan ne tärkeitä mutta ei niin tärkeitä kuin sinun hyvinvointi, eikös :)
mä77, jaksamista sinullekin! Eiköhän se ohimenevä vaihe ole.
Miehen suhtautumisesta kyseli Lau-ra. Meillä taitaa olla aika odottava fiilis, ootetaan sitä ultraa ja ollaan oikeestaan jatkettu ihan normaalilla jutustelulinjalla. Eli ei niin kovin paljon puhuta raskaudesta ja vauvasta vielä vähemmän. Tuulimuna kun on taustalla, niin ei uskaltaisi oikein puhua silleen, että siellä vauva on. Toivoisin ehkä, että mies olisi vähän innostuneempi...mutta ehkä sitten ultran jälkeen. Ehkä se on vähän hämmentynytkin... toisaalta se on kyllä suhtautunut tosi mukavasti ja tukee mua. Esim. kun mulla oli kauhea ongelma sen ultran varaamisen vai eikö varaamisen kanssa (ku neuvolassakin ultrataan), niin se oli kuitenkin myös yksityisen ultran varaamisen kannalla. Ja sitten kun kysyin voinko kertoa joillekin ystäville raskaudesta, niin hän sanoi tottakai :) Mut luulen, että häntä vähän jännittää tämä koko juttu. Ja ehkä hän on epävarmempi tämän raskauden jatkumisesta kuin mä, kun mulla on kumminkin kaikki oireet...
Meillä siis se varhaisultra varattu 24.1. ja sitten päästään näkemään, miten asiat lepää.
Muuten, jos saan kysyä, ootteko te muut uskaltaneet harrastaa yhtään sänkypuuhia? Meillä ei oo vielä tehty mitään plussan jälkeen, mutta voi olla, että pian olis aika jo. Sehän ei kuulemma oo haitallista raskaudelle, mutta oon kuullut, että alkuraskaudessa sen jälkeen saattaa joillakin olla vähän (vaaratonta) vuotoa limakalvoilta... ongelma on se kun mä en vaan niin millään haluaisi nähdä yhtään punaista siinä vessapaperissa (vielä kun keskenmenokin on taustalla).
sarah81, vastasinkin jo tohon toiseen ketjuun, että mulla tuulimunassa näkyi pelkkä ruskuaispussi, ei siis ollenkaan raskauspussia, viikot oli 7+0 (tiesin ovispäivän).
Eleanora, kiva nähdä sinut täälläkin! Kolmas kerta toden sanoo, toivotaan!
Zyr, tsemppiä näihin rankkoihin viikkoihin. Minun vauvakirja ainakin kuvailee tätä alkuraskautta "lyhyeksi mutta äärimmäisen rankaksi ajanjaksoksi", ja sanoo, että kaikki helpotukset kannattaa käyttää. Eiköhän se olo siitä vielä parane, kun pääset keskiraskauteen (useimmilla ainakin). Kannattaa olla stressaamatta (jos pystyy) ja muistaa, että tää on ohimenevä vaihe. Mä itse oon varautunut siten, että aion pitää pidennettyjä vkl:ja tässä alkuraskauden aikana, kun oli vielä muutamia lomapäiviä jäljellä. :) Ja yritän olla välittämättä siitä, että tiskit varmaan odottaa seuraavaan viikonloppuun asti.... eikä mulla edes ole vielä kovin paha olo, mutta on tää kyllä normielämää rasittavampaa. Tänään ainakin väsytti kovasti. Ja kyllä ne työt odottaa, onhan ne tärkeitä mutta ei niin tärkeitä kuin sinun hyvinvointi, eikös :)
mä77, jaksamista sinullekin! Eiköhän se ohimenevä vaihe ole.
Miehen suhtautumisesta kyseli Lau-ra. Meillä taitaa olla aika odottava fiilis, ootetaan sitä ultraa ja ollaan oikeestaan jatkettu ihan normaalilla jutustelulinjalla. Eli ei niin kovin paljon puhuta raskaudesta ja vauvasta vielä vähemmän. Tuulimuna kun on taustalla, niin ei uskaltaisi oikein puhua silleen, että siellä vauva on. Toivoisin ehkä, että mies olisi vähän innostuneempi...mutta ehkä sitten ultran jälkeen. Ehkä se on vähän hämmentynytkin... toisaalta se on kyllä suhtautunut tosi mukavasti ja tukee mua. Esim. kun mulla oli kauhea ongelma sen ultran varaamisen vai eikö varaamisen kanssa (ku neuvolassakin ultrataan), niin se oli kuitenkin myös yksityisen ultran varaamisen kannalla. Ja sitten kun kysyin voinko kertoa joillekin ystäville raskaudesta, niin hän sanoi tottakai :) Mut luulen, että häntä vähän jännittää tämä koko juttu. Ja ehkä hän on epävarmempi tämän raskauden jatkumisesta kuin mä, kun mulla on kumminkin kaikki oireet...
Meillä siis se varhaisultra varattu 24.1. ja sitten päästään näkemään, miten asiat lepää.
Muuten, jos saan kysyä, ootteko te muut uskaltaneet harrastaa yhtään sänkypuuhia? Meillä ei oo vielä tehty mitään plussan jälkeen, mutta voi olla, että pian olis aika jo. Sehän ei kuulemma oo haitallista raskaudelle, mutta oon kuullut, että alkuraskaudessa sen jälkeen saattaa joillakin olla vähän (vaaratonta) vuotoa limakalvoilta... ongelma on se kun mä en vaan niin millään haluaisi nähdä yhtään punaista siinä vessapaperissa (vielä kun keskenmenokin on taustalla).
Kiitoksia vain toivotuksista! Tänään ihmeekseni on ollut vähän inhimillisempi olo tämän vuoden puolella. Sormet ja varpaat ristissä toivon, että suunta pysy tällaisena.
elenna: Mitä ihmeen sänkyhommia? :)
Alamaha turvonneena, painavana ja kivistävänä sekä muutenkin pahoinvoivana kukaan ei kyllä tunge mitään sinne - ei varmasti. Ei ole edes tullut mieleen mulle, miehelle on kyllä. Se saa nyt vähän odottaa. Tosin jos tästä vähän virkistyy niin... ;)
elenna: Mitä ihmeen sänkyhommia? :)
Alamaha turvonneena, painavana ja kivistävänä sekä muutenkin pahoinvoivana kukaan ei kyllä tunge mitään sinne - ei varmasti. Ei ole edes tullut mieleen mulle, miehelle on kyllä. Se saa nyt vähän odottaa. Tosin jos tästä vähän virkistyy niin... ;)
puapru
Kommentoinnin ninja
Meillä kanssa nuo petipuuhat jatkuneet entiseen malliin. Itse en ole kovinkaan aktiivinen sillä saralla, ainakaan ollut eikä vielä tunnu myöskään muutosta asiassa. Eli siis kerran viikossa, joskus ehkä kaksikin heiluu meillä peitot!
Mä kattelin itseäni eilen illalla peilistä, sivukuvaa siis. Ja sen verran on itsellä hassusti tuota ylipainoa ja ilmeinen omenavartalo, että kun mahaansa sivusta katsoi niin huh... Siis jos ottaisin mahastani kuvan, ja julkaisisin vaikka täällä niin varmaan menisi tosi söpönä raskausmahana läpi.... Mun ei varmaan tarvii ootella että ihan heti tulis toi oikea maha näkösälle! (eikä tietysti oo hetkeen vielä tulossakaan....)
Mä kattelin itseäni eilen illalla peilistä, sivukuvaa siis. Ja sen verran on itsellä hassusti tuota ylipainoa ja ilmeinen omenavartalo, että kun mahaansa sivusta katsoi niin huh... Siis jos ottaisin mahastani kuvan, ja julkaisisin vaikka täällä niin varmaan menisi tosi söpönä raskausmahana läpi.... Mun ei varmaan tarvii ootella että ihan heti tulis toi oikea maha näkösälle! (eikä tietysti oo hetkeen vielä tulossakaan....)
tervetuloa uudet!
elenna kyllä me ainaski ollaan sekstailtu ihan normisti, paitsi mulla on ollu haluttomuutta jo useemman viikon mut pakkohan se on välillä päästää mies tuskistaan ;D ei oo ollu vuotoo eikä kipuja.
nyrre tosi ikävä asenne sun äidillä :( mä en kyllä pärjäis ilman äidin ja muutenki perheen tukee tätä raskausaikaa. ehkä sun äitis asenne muuttuu kun se saa hiukan sulatella asiaa? sunhan se lapsi kuitenki on eikä hänen :)
ON tänään 6+1. ei edelleenkään kummempia oireita. nukuin taas helposti melkeen 11h yöunet ja näin niin sekavia unia että saa kohta mielenterveyttään epäillä :D tää on varmaan typerää mutta mä oikeesti kaipaan pahoinvointia. kai se olis jotenki konkreettinen merkki siitä että on oikeesti raskaana.
elenna kyllä me ainaski ollaan sekstailtu ihan normisti, paitsi mulla on ollu haluttomuutta jo useemman viikon mut pakkohan se on välillä päästää mies tuskistaan ;D ei oo ollu vuotoo eikä kipuja.
nyrre tosi ikävä asenne sun äidillä :( mä en kyllä pärjäis ilman äidin ja muutenki perheen tukee tätä raskausaikaa. ehkä sun äitis asenne muuttuu kun se saa hiukan sulatella asiaa? sunhan se lapsi kuitenki on eikä hänen :)
ON tänään 6+1. ei edelleenkään kummempia oireita. nukuin taas helposti melkeen 11h yöunet ja näin niin sekavia unia että saa kohta mielenterveyttään epäillä :D tää on varmaan typerää mutta mä oikeesti kaipaan pahoinvointia. kai se olis jotenki konkreettinen merkki siitä että on oikeesti raskaana.
Zyr
Oman äänensä löytänyt
elenna Tuota ohimenevyyttä itsekkin ajattelin ja olen kyllä jo oppinut antamaan itselle anteeksi "tätä laiskottelua" nyt se on helpompaa kun tietää mistä on kyse mutta ennen tietoa oli aika tuskaista ja suorastaan ahdistavaa kun tuntui ettei mikään toimi eikä mitään saa aikaan ja ei edes tiennyt miksi.. Olo oli kipeä, mutta silti ei mitään flunssaa kuitenkaan.
Eilen sain onnekseni paljon enemmän jo aikaan ja pärjäsin vain 1h päikkäreillä (normi yöunet toki myös) :) Onnekseni tosiaan olen opintovapaalla niin ei tartte pakottaa itseään niin kauheesti, mutta jotain rästihommia silti olisi.
Kyllä se tästä varmasti paranee, tänään ajattelin jopa koettaa lenkkeillä koiran kanssa ja kirjanpitäjälle kaikki kuitit olisi tarkoitus koettaa haalia :P Siinä tavoitetta kerrakseen.. Eräs kurssi olisi illalla, mutta sen näkee vasta myöhemmin pystyykö sinne menemään
Ja petipuuhista: Hormoonit niin sekasin, että halut todella lisääntyneet joten kyllä täällä on petipuuhia hoidettu normaalia enemmänkin.
nyrre Miksi äidilläsi mahtaa olla moinen asenne? Omani taas aikoinaan sanoi, ettei ikinä anna minulle anteeksi jos teen abortin.
Eilen sain onnekseni paljon enemmän jo aikaan ja pärjäsin vain 1h päikkäreillä (normi yöunet toki myös) :) Onnekseni tosiaan olen opintovapaalla niin ei tartte pakottaa itseään niin kauheesti, mutta jotain rästihommia silti olisi.
Kyllä se tästä varmasti paranee, tänään ajattelin jopa koettaa lenkkeillä koiran kanssa ja kirjanpitäjälle kaikki kuitit olisi tarkoitus koettaa haalia :P Siinä tavoitetta kerrakseen.. Eräs kurssi olisi illalla, mutta sen näkee vasta myöhemmin pystyykö sinne menemään
Ja petipuuhista: Hormoonit niin sekasin, että halut todella lisääntyneet joten kyllä täällä on petipuuhia hoidettu normaalia enemmänkin.
nyrre Miksi äidilläsi mahtaa olla moinen asenne? Omani taas aikoinaan sanoi, ettei ikinä anna minulle anteeksi jos teen abortin.
Kaarina84: Kuulostaapa monelta osin tutulta, minäkin asustelen Pirkanmaalla, täytän tänä vuonna 29, takana epäonnistuneita raskauksia, sinulla yksi, minulla kaksi ja esikoinen toivon mukaan matkalla :)
Mullakin on oireena melkein jatkuva palelu. Myöskin olen normaalia väsyneempi, vatsassa on ajoittain pieniä tuntemuksia. Tuntuu myös, että nälkä ois lisääntynyt. Tänään vähän jopa närästi, ei nyt kovin pahasti, mutta vähän hapotti ja myös hiukan turvottaa. Ja yksi minun huomattavimmista oireista on jatkuva jano ja luonnollisesti siksi myös pissattaa melkein koko ajan, kun juo huomattavasti normaalia enemmän.
Mullakin on oireena melkein jatkuva palelu. Myöskin olen normaalia väsyneempi, vatsassa on ajoittain pieniä tuntemuksia. Tuntuu myös, että nälkä ois lisääntynyt. Tänään vähän jopa närästi, ei nyt kovin pahasti, mutta vähän hapotti ja myös hiukan turvottaa. Ja yksi minun huomattavimmista oireista on jatkuva jano ja luonnollisesti siksi myös pissattaa melkein koko ajan, kun juo huomattavasti normaalia enemmän.