??? Syyskympit Kesän Kuhinoissa ???

KAIKA HURJASTI ONNEA!! IHANAA!!

Vitsit, täällä syyskuisissaki alkaa olla jo moni uudelleen raskaana, mahtavaa!
 
Ihanaista onnea odotukseen Kaika!

Uteliaisuus herää -  miltä uudelleen raskautuneilla raskaus tuntuu tällä kertaa? Odottaako ultria ja pahoinvointeja, liikkeiden tuntemuksia yhtä täpinällä kuin esikoisen kanssa aikanaan? Voi mahtavuutta lukea tällaisia kuulumisia!

Rakkaudenäyteistä arkea rouva Custokselle!

Marullakin alkaa kiireet kun poika kävelee sujuvasti. Onnittelut isoista pienistä askelista!

Nyt takasin petihin - piti vielä tulla kurkkaamaan teidän kuulumiset ennen yöunia. Pysytään siis kanavalla. =0)
 
Lisää vaan vauvoja :)! mutta ei minulle, kiitos vaan Vähän on pieni haikeus kun nyt ystäville ja sukulaisille tulee lapsia tänä ja ens vuonna, mutta toisaalta olo on sellainen, että minä nautiskelen vielä ihan vaan tästä yhdestä ihanuudesta jonkun aikaa :) Tällä hetkellä mies on virallisesti sitten työtön, saas nähä mitä ens vuosi tuo tullessaan kun työtilanne on mitä on... voi olla hyvinkin mahdollista että vuokralle tästä on vielä lähdettävä...

Meillä kun ruvettiin konttaamaan niin tosiaan samantien alkoi ylösnousu harjoitukset ja nyt, kun ylös osataan nousta, noustaan sitten joka paikkaan! alas ei oikein osata vielä tulla, joten koko ajan olen käsi ojossa menossa samuelin mukana... Töihin lähtö se vaan edelleen lähenee. nyt oikein tuon miehen työttömyyden takia hinku töihin on kovempi! mutta samalla toivon hyvin hartaasti että ukkokin löytäisi jostain töitä itselleen...

maanantaina lähen edestäkäsin pojan kanssa sukuloimaan ja torstaina tulee ukoke perässä. viikonlopuksi mennään hotellin huomaan juhlimaan miehen synttäreitä siinä samalla.

Enää puolitoista kuukautta reissuunkin ! käytiin passi hakemassa samuelille ja voi mikä kuva siihen tuli!...

Pakko mennä vähäksi aikaa nukkumaan aamu unia nyt kyllä itekki, hirmu väsymys..
 
Onnea Kaika! Ihanaa! emoticon Voi että...tässähän tulee ihan semmonen fiilis, että minä kans!

Custos: Onnittelut rouviintumisesta! Ja hienoa, että reissu meni hyvin!

Ruokailusta: Meillä poika on oikeastaan alusta asti syönyt samaa ruokaa, kuin mekin. Toki suolaa on laitettu vaan meidän aikuisten ruokaan. Ruokailurytmikin menee meidän rytmin mukaisesti, kiinteitä saa siis aamupuuron, lounaan, välipalan ja iltaruuan (yleensä puuro). Tällä hetkellä poju syö tissimaidon lisäksi riisiä, maissia, kauraa, perunaa, bataattia, porkkanaa, parsa- ja kukkakaalia, vadelmaa, mustikkaa, mangoa, mansikkaa, luumua, possua ja kalkkunaa. Omena on nyt kokeilussa ja näyttäisi siltä, että ainakin kuivattu luomuomena ei aiheuta allergiaoireita, mutta tuoreesta omenasta näyttää tulevan maidonkin kautta pieni reaktio, niin voi olla, ettei tuoreena/kypsentämättömänä uskalla vielä antaa. Mielestäni tuo lista on ihan ookoo toistaiseksi ja täytyy sanoa, että olen superiloinen siitä, että tuo kaura pojalle sopii. Maitotuotteet on meillä siis allergian vuoksi pannassa, kuten myös kananmuna, kana ja naudanliha. Vehnää, ruista ja ohraa pitäisi jossain vaiheessa syksyllä kokeilla, että aiheuttaako oireita.
Noista maitotuotteista vielä sen verran, että itse antaisin rasvaisia maitotuotteita, kun niistä ravintoaineet imeytyy paremmin, tai näin ainakin olen kuullut/ymmärtänyt. Olen itsekin ajatellut, että kunhan saan maidon takaisin omaan ruokavaliooni, rupean käyttämään kevytmaitoa, normaalia raejuustoa ja jugurttina turkkilaista (sitä partaäijää...). emoticon

Raskausajan liikunta: Minäkin yritin pitää itseni liikkeessä koko raskausajan ja hyvin siinä onnistuinkin. Kävelin noin 4-5 kilometrin lenkkejä lähes päivittäin ja pyöräilin työmatkat ja kauppareissut ihan loppumetreille asti. Suosittelen kyllä kaikille ainakin tuota kävelyä, kun siinä pystyy hyvin säätelemään sitä treenin tehoa valitsemalla sopivia maastoja. Kasvava vatsa kyllä säätelee sitten vauhdin kohdilleen! Itselleni ainakin tuli pieniä supistuksia ja pistoksia saman tien, jos vauhti kasvoi liian suureksi, vaikkei syke välttämättä korkeaksi noussutkaan.

Sitten vielä lopuksi vähän valivalia....minulla meinaan menee kohta totaalisesti hermot. Me ei vieläkään olla päästy muuttamaan, eikä päästä vielä ainakaan viikkoon, kun se firma, joka tilattiin hiomaan ja lakkaamaan se kämpän parketti, ei saa hommaa tehtyä. Monta kertaa ollaan jo soitettu perään, kun mitään ei kuulu, että koska homma tehdään...eilen viimeksi mies oli sinne päin yhteydessä ja silloin sieltä sanottiin, että soittavat takaisin tänä aamuna. Vieläkään ei ole mitään kuulunut... emoticon PRKL. Kohta vaihdetaan firmaa, mutta se sitten tarkoittaa todennäköisesti sitä, ettei lattiaa saada hiottua, kuin vasta parin viikon päästä, mikä puolestaan johtaa siihen, ettei muuttamaan päästä, kuin vasta kolmen viikon päästä...että näin.
 
Piimästä vielä: kait sitä ihan mikä tahansa piimä käy. Testaa vaan eka pienellä määrällä, ettei mee pienen masu ihan sekaisin. Mää päätin antaa huomenna aamupalaksi maitorahkaa+ marjapilttiä, kun ei tuo puuro uppoa ollenkaan meillä aamuisin. Oikeastaan aamupalat meillä on nykyisin hedelmän palojen napostelua samalla kun leikitään, vaikka ei saa kun 1dl maitoa aamu 4, niin ei siltikään ole aamulla nälkä.

Mymmeli: toivottavasti remppamiehet tekee työnsä nopeasti. Ärsyttävää.

Mun piti siis lopettaa imettäminen aikas nopeasti, kun alkoi supistella imettämisen aikana, ettei siitä syystä mene kesken. Olinhan toki vähentänyt jo pikkuhiljaa, kun oon itse halunnut jo pidempään lopettaa imettämisen, mutta neiti on ollut eri mieltä. Yllättävän nopeasti hän ymmärsi, että ei tipu tissiä enää, kun oli pakko ottaa itseään niskasta kiinni ja miehen kanssa, kun muutaman yön hoiti nukutuksen.. Sylissä me toki sitä piimää juodaan ja korviketta ja halaillaan paljon, että läheisyyden tunne täyttyy.. Ollaan myös alettu lukea vähän pidempiä kuvakirjoja. Tuttinkin on annettu olla enemmän suussa nyt, kun selvästi vielä imemistarve on hänellä kova. Jotenkin on kuitenkin haikea olo.

Pikkukakkosen odottaminen: mä oon ihan pihalla, enkä muista juuri mitään miltä ekassa raskaudessa on tuntunut :D Ja ihan käytännön asioita on pitänyt käydä uudestaan lukemassa netistä. Nyt ollut pari päivää alavatsa aikas kipeä, niin oon ihan paniikissa miettinyt, että oliko ekassa raskaudessa ja onko normaalia vai menossa kesken. Väsymys on kovin kova, ettei pienen lapsen kanssa meinaa saada edes niitä peruskotitöitä tehtyä. Melkein päivät menee niin, että haalin suuhun mitä kaapista löytyy ja ainoastaan neidin ruokailuista jaksan pitää huolen. Pahoinvointi ei ainakaan vielä ole alkanut, mutta viimeksikin alkoi suunnilleen tässä vaiheessa, ellei vähän myöhemmin . Viime raskaudessa olin koko ajan huolissani vauvan hyvinvoinnista ja suunnittelin kotidopplerin ostoa ja muuta kummallista, että olisi kuullut sydänäänet ja nähnyt ultrassa, niin nyt ei ole ollenkaan yhtä kovaa huolta ja tarvetta koko ajan seurata toisen vointia. Toisaalta en oo vielä edes oikein ymmärtänyt, että oon kohta kahden pienen lapsen äiti, kun se tuntuu jotenkin niin kummalliselta ajatukselta. Varmaan muuttuu todeksi asia sitten, kun kuulee sydänäänet ja näkee ultrassa. Toivottavasti pääsee vaan niin pitkälle, koska odottamisen into ja onni alkaa vähitellen huokua päälle..
 
Mymmeli: Paska!! Noi on ihan persiistä noi remonttifirman kusemiset!!
MRRR. Kokemusta on, kun meidän aurinkokeräimet ym. öljytankin vaihto vaan pitkittyy...

Thinduska: Juu- suurimmalla todennäköisyydellä maalinkuun loppupuolella olis la.
Miten olit ajatellut opintojen kanssa tehdä?

Kiitos kaikille onnitteluista! Itsellänihän on semmoinen historia, että AINA ennen täysaikaista raskautta on tullut vähintään yksi keskenmeno, joten olen ihan lungisti nämä ensimetrit - treeniä, opiskelua ja yritän unohtaa koko homman.. Tosin ma pitää neuvola jo varata jne.
Semmoinen kans juteltiin miehen kanssa selväksi, että kummin vaan (km/synnytys), tämän raskauden loputtua laitan hormonikierukan.
Ja mulla on jotenkin sellainen seesteinen olo, kun tietää että tämä neljännen (:-O) lapsen yritys on se viimeinen.

Piiakin on töihin lähdössä! Onko mies sitten lapsen kanssa vai mitenkä olette järjestäneet?

Maya_L: Näin neljännettä yrittäessä samat meiningit kuin aikaisemminkin...nippailee tuolata alhaalta, kun kääntyy sängyssä yöllä ja vielä olen säästynyt kuvotukselta....*sormet ristissä*.

Nyt sykemittari päälle ja reenaamaan salille! Moikka!
 
haloo!!

Härregyyd!! Olenkos minä nyt ainoa PK-mamma joka ei vielä ole raskautunut
Mutta mahottomasti onnea ja tarrasukkia kaikille odottajille!!
Meillä tuo kokkikolmonen (...je nelonen ja vitonen...shhh, mutta älkää kertoko Ukkoselle, ajattelin saada kolmoset ) saapi odottaa muutaman vuoden :D toki otan jos on tullakseen, mutta tarkoituksella tehrään vasta parinkolmen vuoden kuluttua

Kaika minäkin tiedustelen tuntemuksia? Olet palstalla ollut kiikunkaakun ajankohdan ja tekemisen kanssa joten onko millaiset fiilikset näin alkuunsa? (tämä kuulosti nyt ihan dorkalta kirjoitin mitenpäin tahansa, lue tämä sillain rakstavalla äänensävyllä ja ajatellen että tyhjäpääpää on tämän kirjoittanut... tarkoitus ei siis ole millään lailla olla tungetteleva tai sinnepäin)

Custos Onneva pariutumisesta ♥♥♥ Minkämoiset häät teillä oli? Ja missäpäin Epsanjaa olitte, menikö kaikki hienosti?

Thilduska
onneva vielä tätäkin kautta!! ♥ kuinkas siellä häiden suunnittelu on nyt vauvautumisen jälkeen edennyt, onko ajankohta pysynyt samana, vai aikaistatteko kenties

Nyt jää lyhyeksi, kaikille teille muille ihanaisille terkkuja kovasti -heh!

P:S. Määpäs paan teille/meille uuden loosin tuonne, jo raskaana oleville, toiveikkaille ja pitemmän ajan suunnittelijoille :D
 
Huomenta!
Onnittelut raskautuneille, te sitten vaan jaksatte lisääntyä :) <3

Vilaissut olen monesti, kirjoittanut en kun ei meillä muuta kuin samaa kuin ennenkin.

Pojan kehityksestä laitoin hieman tuonne neuvola-osioon!

Opiskelut pitää minut edelleen järjissäni :D Eikä ole tuo motivaatiokaan tippunut vielä.
Tässä salaisena toiveena ois pyrkiä lukemaan lakia jossakin vaiheessa, kouluun vaan on kuulemma aika hemmetin vaikea päästä, mutta eihän sitä voi tietää, jollei yritäkkään.

Ainiin, eilen olin jo kaivannut takaisin töihin! En tiedä sitten, jos seuraavana vuonna jo sattuis silmään joku suht hyväpalkkainen työ ja poju hoitoon. Tänään taas eri fiilikset, kyllä miä tykkään olla pojan kanssa kotonakin, kai eilen oli vaan kauhea aamu ku herättiin pissalammikosta (niin ku tänäänkin mut..) ja plaaplaa ;D

Nyt aamupuurot!

Ps. Mullakin on nyt sitten oma perhepäivähoitaja, etten ihan liian marttyyriksi itteäni pistä ku mulla ei tota tukiverkostoakaan ole (paitsi itsekkäitä alkoholisteja tai muuten vaan kiireellisiä..)! Helpottanu ja paljon :)
 
Hurlumhei!

Täällä on muksulla eka päiväkotipäivä ja äitillä eka työpäivä takana! Päiväkodissa oli menny vallan mainiosti. Sitä en kyllä hetkeekään edes epäilly etteikö olis menny.. Jirko oli ollu kun vanha tekijä :) Mua ei vois sitten vähempää kiinnostaa tuo työnteko, mutta pakko mikä pakko.. Joskushan se "normaali arki" olis pitäny jokatapauksessa alottaa.

Jirko kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia.. Nyt kontataan, mutta pääasiassa mennään kyl kävellen tukee vasten. huoh. miten tää aika onkin mennyt niin hurjan nopeasti :'( uutta vauvaa tähän talouteen ei kyllä tule. ei nyt, eikä todennäkösesti koskaan. kyl mulle tuo yks riittää :) saapahan sit lelliä sen hengiltä emoticon

Miekkosen kans menee ihan ookoo. Virallistettiinkin tää juttu (lue: ollaan siis parisuhteessa facebookissa :D ) vihdoin ja viimein.. johan tässä marraskuusta asti on asuttu saman katon alla. Erimielisyyttä tulee yhteisen ajan vietosta.. Siis tää isäntähän käy kavereiden kaa iltaa istumassa joka viikonloppu ja mua ärsyttää ettei mua voi koskaan pyytää mukaan. Se ei siis halua mua mukaan ja kyllä, on sanonu sen mulle ihan suoraan. Kylläpä vaan oli jätkänpätkä käärmeissään viikonloppuna kun oltiin yhtäaikaa baarissa, tosin eri porukoissa, ja kun tulin vallan mainiosti toimeen tän miekkosen naispuolisen kaverin kans. Jo suunniteltiin tyttöjen iltaa, mökkeilyä ymsymsyms.. Ette usko kuinka tuon ilmeesti näki että NYT vituttaa. Ja mä vaan nautin tilanteesta täysin rinnoin. :>

Mutta nyt menen tästä turhia löpisemästä.. Kettu kuittaa.
 
Pikaseen tilannetiedotetta, ku Edith kitisee ja vikisee jalassa roikkuen:
Me saadaan perjantaina klo 10 tietää, saako mies jäädä maahan vaiko eikö. Tosiaan päätös on tehty ennen juhannusta, et sinänsä antais ymmärtää että sais jäädä (varsinki ku hallinto-oikeus on puoltanu luvan antamista), mut ku noista ei koskaan tiiä.. Jännittää niiiiiiiiiiiiiiiiiiin pirusti ettei oo varmaa ikinä ennen mikään jännittäny näin paljon!!!!! Pitäkäähän mammat sormet ja varpaat ristissä, potkikaa peboja ja katkokaa jalkoja meiä puolesta ;) Joooooooooookos???? :D :D Mut nyt yritän saada neidin nukkumaan!

 
Purri: Kaikki pystyssä! Mun pitikin jo aikoja sitten kysellä, miten teillä etenee tämä homma.. Eiköhän se mies saa kuitenkin jäädä? 8)
 
Mila: No kaiken järjen mukaan saa, mut ku noi ei aina mee järjen mukaan... Niillä on joku tikkataulu mihin ne pistää nimiä ja heittelee tikkoja :D Jos on tarpeeks ärsyttävä asiakas ni nimi lisätää tauluun ;) Ja voisin hyvin kuvitella, et ton mun ukkoni nimi siellä on, ku vaatii koko aika soittelemaan virastoon, et mikä on tilanne. Mut meiä asianajajaki oli sitä mieltä, et kyllä toi saa jäädä, et pahin paniikki on ohi kuitenki, mut jännittää silti..
 
Termos!

Ilmoja pitelly?!
Pikaiset kuulumiset "länsirintamalta"... Lenny sai mökkireissulta tuliaisiksi molemmin puolin korvatulehduksen ja kurkunpään tulehduksen. Ihan jouduimme ensiapuun lähtemään aamuyön tunteina hengittelemään rohtoa. Seuraavaana päivänä soitin lääkärille ajan, ja päästiin yllättävän nopeeta. Outo juttu on se että yöllä (n.03.00) ei korvissa ollut mukamas lääkärin mukaan mitään, mutta lasten lääkäri taas päivällä( n.9 tuntia myöhemmin) totesi toisessa olevan kova punoitus ja toisessa selkeesti alulla. Grauh!
Mukavana lisukkeena herra lakkoilee ruokailun kanssa ja hampaita pukkaa kuin sieniä sateella. Emme siis paljoa nuku..

Asuntotilanne: PASKA! Me ei varppina ikuna päästä täältä pohjoisnavalta! Varsinkin kun tuo mies on niin kriittinen... Asuntotoimistolla ollaan lomalla vielä tämä viikko... Miten niin turhaudun, marisen ja marmatan joka asiasta.

Vauva: Kasvaa,kasvaa aivan liian nopeeta!! Ja nyt on selkeetä kuumeilua ilmassa.(mulla) Järki sanoo NOU (pitää miettiä miten jaksan) mutta sydän huutaa YES! Miehelle en ole hiiskunut sanaakaan.. Elämän pitääkin olla näin vaikeeta.(Varsinkin kun sen tekee vaikeeksi)

Miehellä vielä 1½ viikkoa lomaa jäljellä, ja olis tosi mukava juttu että saatais jonkilainen tolkku tähän elämän tilanteeseen, varsinkin kun esikko on saanut asuntolasta sen paikan ja on jo maksettukkin. "Pelipaikkoihin" ilmoiteltu pikku hiljaa, että muutto on ajankohtaista tässä koulujen alkaessa... niiiiin mukavaaaaa sitten kun ei kämpästä tietoa..
Pitäkää meille nyt varpit ja sormet ja pörrötkin ristissä, että jostakin ilmaantuisi meille asunto ja päästäs muuttamaan.

AAAAAAHG!!! ONNEA KAIKILLE MASUASUKKAAN OMISTAVILLE!! emoticon (Huom! VIHREÄ väri)

Kaikille jotka kamppailee jonkin asian kanssa, myös isosti peukkuja!emoticon

Ja edelleen nämä hymiöt on hanurista!!
(Miten niin negatiivisella päällä...  kivasti hellepäiville hilloviikko alkamassa...)

Kesän Jatketta! Koittakaahan jaksella helteitten kanssa, juokaa paljon!!!! (Öhm! aivan kuin olisin sanonut tämän saman noin vuosi sitten?!)
Haleja!!!! IQhut! emoticon
 
Moikka moi!

Huh huh, taas tätä hellettä. Muuten ihan kiva mut kämpässä koko aika VÄHINTÄÄN +25!! Not nice!

Mamma:
Käytin poikaa talvella lastenlääkärillä, joka oli tutkinu välikorvan tulehduksia. Hän kertoi et korvat tutkittuaan ei voi antaa kuin 4 tuntia takuuta et ei oo korvatulehdusta. Tutkimuksessa oli nimittäin neljässä tunnissa tullut varmasti terveestä korvasta varmasti tulehtunut. Vaikeesti selitetty mut siis pointtina se et yllättävän nopeasti toi tulehdus saattaa iskeä. Kovasti sinne pienelle miehelle paranemisia ja tsemppiä asuntoasioitten kanssa!

Purri:
Sinne myös tsemppejä ja hermoja tuota päätöstä odottellessa! Ihme hommaa tommoinen vitkuttelu!

CF: Onnea virallistetusta parisuhteesta! emoticon Hymyillytti toí sun juttu tosta baari-illasta, oikea homma!

Mila: Hieno juttu kun jaksat opintojen kanssa puurtaa!

Custos: Onnea rouvalle!

Kaika: Onks tarkempaa tietoa lasketusta ajasta??

Täälläkin pientä sairastamista ilmassa. Poitsulla ilmestyi eilettäin koko vatsa ja selkä täyteen pieniä punaisia näppylöitä. Käsissä ja jaloissakin, jonkin verran ja äsken huomasin että napakin on tulehtuneen oloinen. Soitin terkkarille, jonka mielestä ne voi olla joko johonkin viruksen liittyviä tai sitten allerginen reaktio. Kuulema pitää tarkkailla, mutta ei vielä tarvitse huolestua. Muutenkin ollut kärttyinen ja väsyneen oloinen koko päivän. Kuumetta ei kuitenkaan ole. En tiedä liittyykö nuo oireet sitten nuihin näppyihin vaiko 7. hampaaseen, joka on puhkeamassa. Kyllä tässä siltikin huolestuttaa ja päikkäreilläkin käyn monta kertaa tarkistamassa että poika hengittää! Kyllä lapsen sairastaminen on niin ikävää!

Muuten meille ei sen ihmeellisempää. Poitsu ei edelleenkään liiku eteenpäin. Ikää vajaan parin viikon päästä 10 kk. Taaksepäin liikkuu jo melko vaudilla ja istualtaan pyörii ja hyörii, jolloin pääsee liikkeelle noin metrin säteellä. Konttausasentoa treenataan kovasti ja tukea vasten seisoo hetken kun siihen nostaa (ja nostamassa saisi olla koko ajan ). Olen kuitenkin asennoitunut siihen että konttamiseen saattaa mennä vielä hyvinkin pari kuukautta. Nykyään vaan alkaa pienellä mennä hermot kun ei pääse eteenpäin, joten kyllä tuota liikkeelle lähtöä sen vuoksi jo odotellaan.
 
Tänne taas pikaisesti... kohta alkaa iltashow!

Käväistiin telttailemassa Nuuksiossa ja meni ihan kivasti, O ei meinannut saada unesta kiinni, kun oli niin jännää, mutta pitkäjänteisyydellä saatiin tainnutettua.Onneksi ei ollut kovasti kanssa telttailijoita, konsertti oli meinaas aika korvia huumaava. Isommallakin tuli itku puseroon keskellä yötä ja aikamme sitä ihmeteltiin ja lohduteltiin niin loppujenlopuksi paljastuikin vain isoksi pissihädäksi  ei ollut raukka oikein tiennyt miten toimia sellaisessa tilanteessa ♥ Mutta uusiksi ehdottomasti!!

Äireen kanssa ollaan myöskin lähdössä pienelle telttaretkelle fillareilla. Ajellaan ahvennanmaalle saaristossa ja takasin. N. 100-150km kahdessa päivässä, riippuen reitistä... mä olen jo nyt ihan täpinöissä, menen heti kun saan muksut petiin niin paijailemaan mun polkupyörää...

Sitten suru-uutisiakin, mulla mummo kuoli  Helpotus sinällänsä vaikka suruttaakin, hänellä oli Alzheimer, joka vei ihan viimeiseen asti, eli nälkäkuolema oli. Ruma tauti!! Hautajaisia vietetään nyt ensi lauantaina, ja samana päivänä on myös anopin kuusikymppiset joten melkomoinen päivä tiedossa, sitten illalla pitää vielä pakata ja su aamusta pyörän selkään...

Milamariaa kirjoittele vaan, samoja täällä minäkin löpisen, yritän välillä vain väritellä jotta kuulostaisi jotenkin taianomaiselta  Hehheh! Nyt on niin kauan kun on viimeksi ollut puhetta, mutta mikäs se oli se asia mitä opiskelet?

Purri no johan on jännää!!! Miten ne antaa perjantaihin asti odotuttaa jos päätös jo kerta on?!?!? menee kylä minulla yli hilseen...

CF Olipas mukavaa kuulla kuulumisiasi!! Ja Onnea tarha ja duuni asioiden sujuvuushommeleista :D!! Myöskin "virallisesta" parisuhteesta! (repesin!!)

Mamma Juku! Sielläpä kanssa sattuu ja tapahtuu! Tuo kuristustauti on kyllä ihan kamala!! Meilläkin on isompi jouduttu viemään hengittelemään, ja ihan kamalaa itselleen kun kokoajan saapi vartoa että loppuuko henkitys... No mut onneksi se paranee pikana! Haleja ja voimia! Sekä ehkä ripaus positiivisia ajatuksia sinne ärrinmurreille...

Pikatsu Toivottavasti ei mitään rokkoa teille iske! Raporttia siiten vaan että mitä diaknoosia matollisesti saatte!

Otavasta vielä Sillä on napatyrä (i think!) Onkos tietoa mitä sellaiselle tehdään Mummoilta on neuvoa saatu jotta teipata pitäsisi...

Sepä siinä, ei nyt niin pikainen ollutkaan, mutta eipä nuita näytä vielä väsyttävänkään (itse reissusta puolikuollut)
öit, moro!
 
Heips ihanaiset!

Mies lähti treenaamaan ja poju on päiväunilla, joten minulla on hetki ihan omaa aikaa. Niinpä olen heti täällä...

Eilen vihdoin ja viimein tuli sitten parketinhioja paikalle, eli homma etenee. Ensi viikon lopulla päästään sitten muuttamaan! Saatiin eilen terassikin öljyttyä, niin passaa sitten loppukesän lämpiminä iltoina grillailla ja naatiskella. 

Poju nousi nyt sitten tukea vasten pystyyn...onneksi tulee tuo muutto, niin ei tarvitse nyt miettiä, minne piilottaa kaikki irtotavarat...saa nähdä, että koska tuo sitten lähtee kävelemään, kun koko ajan pitäisi nytkin olla kävelyttämässä...

Thilduska: Voimia odotukseen! Itsekin vähän jännään, että jos uudesta raskaudesta iskee samanlainen väsymys päälle, kuin tuosta ensimmäisestä, niin miten sitä jaksaa pojan hoidon, työt ja opiskelut. Ootko tehnyt isompia satseja ruokaa kerralla, ettei tarvitsisi joka päivä välttämättä tehdä ruokaa, vaan voisi syödä edellisen päivän "jämiä"? Saisit kuitenkin syötyä hyvin, mutta vähemmällä vaivalla...ettei sitten energia ihan lopu kesken...(sori, jos kuullosti saarnalta. Ei ole tarkoitus! ) Koskas sinulla on ensimmäinen ultra?

Mitäs Kaikan raskauteen kuuluu? Kaikki hyvin?

Mila: Hienoa, että opiskelut sujuu ja motivaatiota löytyy! Ja mukava, että olet saanut apua pojan hoitoon!

CF: Onnittelut parisuhteen virallistamisesta!

Purri: Onpa kyllä kumma, kun noin panttaavat päätöstä...varpaat ja sormet on tällä ristissä ja peukut siihen päälle vielä pystyssä!

Mamma: Toivottavasti asuntorintamalla onnistaa ja pikkuiselle paranemisia.

Pikatsu:
Paranemisia sinnekin.

PÄ: Voimia suruun! Kyllähän läheisen menetys aina surettaa, vaikka siihen olisi ehtinyt valmistautua ja sitä jopa toivoa...jaksamisia!
Kuulostaa ihanalle tuo teidän pyöräretki. Mekin ollaan miehen kanssa haaveiltu, että lähdettäis pyöräilemään Ahvenanmaalle, mutta vielä ei olla onnistuttu toteuttamaan tuota haavetta...
Niin ja siitä tyrästä: Kannattaa varmaan käydä näyttämässä sitä lääkärille, kun voi pahimmassa tapauksessa vaatia leikkausta, riippuen siitä, mitä sinne ihopussiin on työntynyt...

Argh...pitäisi lähteä kauppaan, mutta kun ukkostaa ja sataa, niin ei hirveesti huvita, kun vaunuillen pitää mennä...

Hyvää loppuviikkoa kaikille!
 
Ensiksi, PÄ voimia sinulle <3 Napatyrä, sitä pitää seurata, mutta olen lukenut sen usein vaan vauvaoilla katoavan? Käyttäisin kuitenkin lääkärissä :) Ja kivoja suunnitelmia sinulla, retkeä ja kaikkea :)

Purri: Hhmm, toivottavasti teille ei osu tikkaa, huonolla tavalla ;D

Opiskelu: Opiskelen siis lukion ja kirjoitan sitten YO:ksi keväällä 14 :)

Pikatsun pirpanalle paranemisia :)

Sairastelut: Odotan, että milloin meillä alkaisi sairastelukierre? Kaksi kertaa meillä on ollu pieni flunssa, poika ei oo vielä kuumettakaan sairastanut :D Ehkä sitten päiväkotielämässä otetaan kaikki tää terveenä olo takas ;>>

Yeps, tehtävien kimppuun taas. Voi elämä tätä kuumuutta kyllä, ihan nihkeenä saa olla, mitä sitä suihkuunkaan, kun heti taas yhtä märkä ja haiseva :D
 
Mila: mää luulin, et sää aloittaisit vasta syksyllä koulun. Hieno homma, jos jaksat näin helteillä opiskella. Kiva, että otit sellaisen perhetyöntekijän, mun mielestä ainakin ollut ihan mukava juttu, mitä meillä talvella vähän aikaa kävi. Paljon ainakin juttelu apua sai sitä kautta.

Mymmeli: välillä teen isoja satseja ruokaa, mutta näillä helteillä ei tee mieli mitään ruokaa :D Haaveilen koko ajan, että sitten kun meen kouluun, niin värkkään pakastimen täyteen ruokaa aina viikonloppuna, ettei viikolla tarvii, mutta saapi nähdä jääkö haaveeksi vaan..  Ihanaa, että teidän muutto etenee! Varmasti kiva päästä omaan kotiin.

Kaika: kyllä mää kouluun meen syksyllä. Aika kökkö homma vaan, että 3. jakso loppuu 11.3 eli noin samana päivänä kun on laskettuaika ja haluaisin sen kuitenkin olla koulussa, enkä aloittaa äitiyslomaa varhennetusti jo vuoden alusta. Ainoo mutka matkassa on, että saan yhtä tukea opiskeluun, mikä on varsinaista pilkunnussimista koulussa oloajoissa ja suorituksissa, ettei vaan opinnot etene muulloin kuin tukiaikana, mikä ei oikein mahdu mun päähän, kun luulisi niille olevan kannattavaa, että valmistuisin mahd. nopeasti. Äitiyslomalla ollessa en siis saa olla koulun kirjoilla ollenkaan, eikä suorituksia saa tehdä. Onneksi on avoin yliopisto ja hyväksiluvut, niin saan jotakin pisteitä sitä kautta kassan. Argh. Äitiysloman jälkeen haluaisin palata takaisin kouluun mahdollisimman nopeasti, mutta voipi olla, että oon kuitenkin vuoden pois ja jatkan sitten tammikuussa 2013.

PÄ: Siis olitteko koko perhe siellä mettässä? Mie en kyllä uskaltaisi. Napatyrästä: yhden kaverin vauvalla on kanssa, kuulemma seurataan, jos pahenee alkaa vaivata, niin sitten toimenpiteet, mutta niin ku mila sano, niin saattaa mennä itsekseen näin pieniltä ohi.
Osanotto myös meiltä suruun. Se on aina kurjaa katsoa, kun läheinen sairastaa. Joskus se on kaikille helpotus, kun kipu loppuu.

Mammalle &co. paranemisia! Hurjalta kuulostaa.

Purri: meillä meni silloin muuton yhteydessä melkein kuukausi, että neiti tottui uuteen ympäristöön ja oli vielä niin pieni, ettei varmasti paljoa tajunnut. Varmasti menee teilläkin aikaa, ennen kuin uuteen kotiin totutaan. Toivottavasti levottomat yöt helpottaa! Ja meillä on kanssa kaikki peukut ja varpaat pystyssä huomista silmällä pitäen.

CF: kiva kuulla, että ensimmäinen tarhapäivä meni hyvin. Meillä on siihen vielä pari viikkoa aikaa, mutta kyllä jo valmiiksi jännittää..

Eipä meilläkään mitään ihmeellistä tapahdu. Paitsi, että meidän naapuriin ja jo ennestään tiheään asutetulle pikku tontille alettiin rakentaa taloa. Ja v---, kun pitävät tietty meteliä ja neidin nukkumiset on vähän niin ja näin ja sitten kun itseä vielä väsyttää ekstra paljon, niin hohhhhoohhoh. Kotona ollaan ja möllötellään siis, kun ei muuta pysty. Mummu oli viime viikolla kylässä ja ensi viikolla tulee mummi, et sellaista.
 
Takaisin
Top