Syyskuun uudet tuulet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja sanko
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Minä en ollut järin aktiivinen näpyttelijä tänne edes odotusaikana, lähinnä taustalla vaan lueksin teidän muiden juttuja. Siirryin sinne FB-ryhmään pulisemaan, kun havaitsin tämän hiljentyneen lähes tyystin. Silloin-tällöin olen käynyt täällä kyllä kurkkimassa, mutta en ole jaksanut tänne kirjoitella, kun kirjoittelen eräälle muullekin palstalle melko säännöllisesti. Mutta joo... lyhyesti: tyttö syntyi 28.4. voisi sanoa, että dramaattisin kääntein (hätäsektio)... En saanut lapsen isältä riittävästi tukea synnytksestä toipumiseen, saati vauvan hoitoon, joten nyt olemme tytön kanssa kahden. Rankka ratkaisu, mutta loppupelissä paras kaikkien meidän kannalta, varsinkin tytön. Ja hyvin olemme pärjäilleet!

Tiina^, mihinköhän tuo 3 pitkät unet mahtaa perustua, valottiko terkka sitä yhtään? Meillä alkuun nukuttiin oikein hyvin päikkäreitä. Hyvin usein annoin likan nukahtaa kesken touhujen sitteriin tai viltille lattialle. Sitten unet alkoivat lyhetä, eli jäivät siihen 30minuuttiin melko tarkasti - ihan sama annoinko nukahtaa itsekseen lattialle vai nukutinko vartavasten pinnikseen päikkäreille. 4kk neuvolassa lääkäri sanoi, että siinä vaihtuu unisykli ja vauva havahtuu juuri syvemmän unen kynnyksellä hereille. Jännä juttu sinänsä, että asia korjaantui välittömästi, kun sain syksyn tullen länsiparvekkeeni käyttöön - hellekesänä se oli niin tulinen pätsi,ettei sinne tohtinut edes itse mennä, saati sitten laittaa vauvaa nukkumaan. Miksiköhän ihmeessä ulkoilmassa vauva ei havahdu unisyklin vaihtumiseen tai nukahtaa melkolailla saman tien uudestaan? Ehdotuksia? Talomme on melko suuren tien varressa ja parveke tietenkin tielle päin, joten ainakin liikenteen hälyä on eli ei periaatteessa nuku juurikaan hiljaisemmissa oloissa kuin sisällä, jossa luonnollisesti kuuluu minun touhujeni äänet taustalla, kun en halua tehdä sitäkään virhettä, että lapsi oppisi nukkumaan vain, kun on hiirenhiljaista...
 
khariNe: hyvä kysymys, perusteluja en saanut minkäänlaisia. Kun tätsä käski lisätä ohjelmaan kolmannet pitkät unet, niin totesin vain, että "tuutko nukuttamaan?" :D keskustelu oli siinä. Kyllä se mulle jonkun lapun antoi, jossa on puolivuotiaan lapsen päiväohjelma kellontarkasti. Ja meillä ei tosiaan ihan kellon kanssa kyllä mennä, se on suurinpiirtein puolipäivä kun annan esim. peruna-porkkanaa ja/tai lihaa, en kato kellosta sen tarkemmin.. se riippuu tottavie niin perkeleesti päivästä.

meillä on tänään oltu ihan kamalan huonolla tuulella.. kurkkua saanut lauantaina ja tänään, ja nousee takasin.. eli laitetaanpas sekin sitte katkolle.. mä jo mietin mehiläiseen allergologille soittamista, meillä olis vakuutuskin olemssa :o
Tänään on nukuttu 3x20min unet, katotaan jos nää neljännet unet olis vähän pidemmät. Sitten kylpyä/suihkua ja puuroa vähän myöhemmin.
 
Meillä on onneksi ihan ihana neuvolatäti, joka tuntuu olevan avoin erilaisille tavoille kasvattaa lapsia.. Varsinaisia neuvoja olen saanut vain, jos olen niitä kysynyt. Vaikka pojan paino meni viime neuvolassa (5kk) aika reilusti miinuksella, niin siltikään emme saaneet mitään luentoa kiinteiden lisäämisestä. Meillä siis syödään kiinteitä lähes päivittäin, muttei ihan joka päivä. Tosin poika tuntuu tulleen isäänsä, kaikki ruoka kelpaa. Kyllä tuo  varmaan olisi enemmänkin kiinteitä syönyt, jos äiti olisi tarjonnut :D Haluan nyt vaan aluksi totutella poikaa erilaisiin makuihin ennen kuin aletaan "oikeesti syömään", kun ei vielä kerran ole mitään kiirettä asian kanssa.

Rokotusten jälkeen ei kyllä olla juuri nukuttu. Poika hikoili sängyn märäksi viime yönä ja valvotti meitä vanhempia läpi yön. Hikoilun takia syötiin ties montako kertaa, en jaksanut laskea tai edes katsoa kelloa. Lopulta lojuttiin sängyssä aamulla yhteentoista asti, vaikka normaalisti noustaan jo puoli kahdeksan maissa. Toivottavasti ensi yö menisi jo rauhallisemmin. Pää ihan sekaisin, kun ei ole nukkunut kuin jotain tunnin pätkiä moneen yöhön.

Normaalisti poika nukkuu kolmet päikkärit, noin kolme varttia/tunti per kerta. Mutta nekään päivät harvinaisia ole, jolloin nukutaan vain kahdet unet. Tai esim. tänään kolmannet päikkärit kesti yli 2 tuntia ja sitten poika oli pakko herättää, kun piti päästä lähtemään kotiin mun äidin luota. Että hyvin sekalaista meillä tämä "unirytmi" erityisesti päivisin.
 
Täältäkin ilmoittautuu yksi uusi mamma mukaan keskusteluihin. Melko aktiivisesti olen minäkin seurannut keskustelujanne, varsinkin silloin raskausaikana, joten monet nimimerkit ovat tuttuja. Jospa nyt tulisi sitten itsekin kirjoiteltua, jaettua kommentteja ja kokemuksia... 

Meillä on 22.4. syntynyt tyttönen, reilu 5kk on siis jo ikää mittarissa. Todella nopsaa menee aika, pienestä sylivauvasta on ehtinyt kehittyä temperamenttinen touhuneiti. Synnytys meni loppujen lopuksi ihan hyvin mutta paljon paljon rankempi kokemus se oli mitä ikinä osasin odottaa. Nyt pitäis ruveta kehittelemään kunnon päivärytmiä unien ja syömisten suhteen joten kiva vähän vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. :)

Meillä on menty pääasiassa rintaruokinnalla alusta asti ja nyt ruvettu maistelemaan soseita. Hedelmät uppoo hyvin mutta kasvikset ei joten niiden kanssa saadaan tehdä vähän töitä että rupeis maistumaan. Unia nukutaan öisin muuten hyvin mutta 2-4 tankkausta neiti vaatii edelleen joka yö. Päiväunia nukutaan jokseenkin säännöllisesti yhdet pitkät aamulla ja yhdet puolen tunnin unet iltapäivällä. Ja sama juttu täällä, joka kerta herää puolen tunnin jälkeen jollon pitää laittaa tuttia suuhun... Ja pulauttelua enemmän ja vähemmän on meilläkin, nyt myös noiden soseiden kanssa... Kaikki siis jokseenkin hyvin meillä mutta on silti kiva saada vertaistukea ja vinkkejä sillä ensimmäinen lapsi on meillä kyseessä ja kaikki ihan uutta ja ihmeellistä. :)

 
sanko, meillä on likka samanmoinen syömäri... neidin viime mitat olivat varsin maltilliset (5940g ja 62.6cm), vielä en tiedä, mitä tuo kiinteiden mussuttaminen on saanut aikaan! No, huomennahan tuo selviää...

Mutta siis joo, taas meinasi livetä ohi aiheen. Tytylle kelpaisi oikeastaan kaikki, mitä nyt minun tekemä ensimmäinen perunasose oli kait lähempänä karmeeta kuin kurmeeta, ainakin siitä päätellen, että seuraavat maut, porkkana ja päärynä kirvoittivat huomattavasti tyytyväisemmän ilmeen kasvoille... Ja nyt sitten pannassa ovat kukkakaali ja parsakaali, jotka aiheuttivat vain pierua ja nahkahammasten kiristystä. Likan all-time-favourite maku on kotitekoinen bataatti-kesäkurpitsasose - tässä vaiheessa kun ollaan maisteltu peruna, porkkana, kukkakaali, päärynä, ananas-omena (myös omena yksinään on testattu), persikka, mango, mustikka, bataatti, kesäkurpitsa, parsakaali, luumu... Puurot ja lihat on vasta tulossa, en ole vielä saanut aikaiseksi aloittaa niitä viljoja, vaikka kieltämättä ne hyvää tekisivätkin unien suhteen.

Ja nyt kun kaksi ekaa hammasta punkemassa sieltä ikenestä läpi (alhaalla, keskimmäiset), niin nuo illat ja etenkin yöt, jotka meillä jo muutaman viikon sujuivat varsin mallikkaasti, ovat nyt sitten olleetn hiukan normaalia katkonaisempia. Ei mitään älytöntä tunnin välein ramppaamista, mutta pari kertaa yössä täytyy nousta. Yllättävää kyllä nuo herätykset eivät tunnu ollenkaan niin pahoilta kuin luulin nyt kun ehti jo tottua suht yhtenäisiin yöuniin. Herätyksiä oli saman verran ennen kuin yöuni piteni kiinteiden aloituksen myötä, ja tuolloin se heräily oli kieltämättä minulle aikamoista tervanjuontia! Mutta palatakseni niihin hampaisiin... Ne on siis toistaiseksi tulleet melko kivuttomasti pintaan (toivottavasti ei olleet ne kuuluisat viimeiset sanat!). Ei mitään älytöntä känkkä-ränkkäämistä tai valvomista, kuolaa vain ja himokasta minkä tahansa esineen jäystämistä.

Likka ei ole edes vierastanut hammasharjaa ensimmäisillä harjauskerroilla! Eli aamuin-illoin ollaan yritetty nyt harjailla, alkuun minulla oli vähän epäselvyyttä, missä vaiheessa niitä hampaita olisi fiksua alkaa pestä/harjata... Mutta nyt niitä siis pestään, vaikka hampaat eivät vielä olekaan nousseet koko komeuteensa. Ensimmäisenä iltana pesimme siis hampaat ihan ok iltapesujen yhteydessä, vaihdoimme yökkäriin ja joimme makuuhuoneen hämärässä unimaidon, iltarutiiniemme mukaisesti. Niin... taisipa sitten tavallaan mennä vähän hukkaan se hampaiden pesu... Mutta en oikein keksi sille luontevampaakaan paikkaa, kun en enää haluaisi unimaidon juomisen jälkeen valveennuttaa tyttöä hampaiden pesulla - neiti kun on melko valmista kauraa Höyhensaarille unimaidon juotuaan. Ehdotuksia, miten kannattaisi toimia? Vai ei mitenkään, kun yösyötötkään eivät vielä tässä vaiheessa ole välttämättä poissuljettuja?

Mutta nyt täytyy mennä maistamaan, onnistuivatko teeleivät vai eivät. Resepti on kyllä vähän kuin mielipuolen keittokirjasta: piilotin taikinan sekaan porkkanasoseen ja parsakaalisoseen jämät, löysän kaurapuuron lopun, ylijäämätilkan ruokakermaa ja pienen juustonkannikan...
 
Me pestään hampaat ennen iltamaitoa, en ole edes ajatellut vaihtoehtoja, vaikka useimmiten kyllä käydään vielä iltapissallakin maidon jälkeen (saa nukkua sitten pidempään kuivalla vaipalla) ellei poika nukahda tissille. Meidän poika syö joka tapauksessa säännöllisesti kerran, pari yössä (ja viime öinä rokotusoireiden vuoksi lukemattomat kerrat). Juttelin tuossa kaverin kanssa ja hän oli miettinyt tätä hampaidenpesuasiaa liki 1-vuotiaan tyttärensä kohdalla.. En mä oikeesti usko, että sillä tässä vaiheessa on mitään merkitystä, ehkä sitten myöhemmin.
 
Jestas kun tänään onkin tullut tekstiä tänne..

Meillä ruvettu nyt nukkumaan 2 päikkärit, puoliltapäivin soseen jälkeen ja sit toiset joskus 17 kieppeillä. Pituus varmaan joku 1-2,5 tuntia. Joskus sit nukutaan useemminkin, ja toi pituus vaihtelee. Välillä voi olla alle puol tuntiakin.
Yöllä, tai siis ennen aamuheräämistä herätään syömään useimmiten 2 kertaa.

Pojalle kelpaa valmisateriat kyl, mut ruvennu tuntuun et kotitekonen tekee ehkä hieman paremmin kauppansa. Ja mitä oon niitä ite maistanu niin etenkin se peruna-porkkana hyi yök! Ne lihasoseet nyt sentään maistuukin jo muulle ku teolliselle epämääräselle... Jotkut valmisjutut on vaan kyl jotenki ihmeen vetisen olosia.
Vatsa meillä edelleen aikas kovalla vaiks menee luumua joka ilta puuron kans..

Hampaita koitetaan muistaa harjata aamuin illoin, joskus vaan jää. Illalla harjataan pesujen yhteydessä, ja kyl tissitellään sen jälkeen. Mut tässä vaiheessa tää kai onkin lähinnä totuttelua siihen touhuun.
Meillä alhaalla pieni nökö, kaveri kuultaa vieres mut ei oo puhjennu. Ja ylhäällä tulee kulmahammas, ihan pienen pieni piste ikenessä.
 
Mö olen sitä mieltä et jos neuvolantätin kanssa ei oikein natsaa niin täti vaihtoo. Sen kanssa pitäs kuitenkin tulla toimeen useampi vuos ja eka niistä varsin tiivisti.

Meillä nukutaan 3-4 unet pvässä yhet on pitemmät eli noin 1,5-2 tuntia loput noin tunnin tirsoja. Meillä jos herätään kesken unien niin olen ottanut tavaksi kiertää korttelin ympäri siinä ajassa kyllä nukahtaa uusiksi jos nukuttaa.

Tutista sen  verran et syökö kaikkien lapset tutia, sillä meillä ei tutti kelpaa, saattaa ottaa suuhun pariks minuutiks ja sylkästä pois raukka ei ees osaa imeä sitä vaan sitä pyöritellään vaan suussa. Mä olen tullut siihen tulokseen et elo ilman tuttia on helppoa, ei tartte nousta yöllä antamaan tuttia . Mä en muutenkaan ymmärrä tota tutin tuputtamista, mulla on pari kaveria jokatka tunkee tutin joka välissä lapsen suuhun, vaikka lapsi vain "juttelis". Mulla on tapana et otan tutin aina pois kun tulevat tänne, tuumaan vaan et tätä ei meillä tarvita. Tulipa taas avautuminen, sori kaikki tutin käyttäjät........
 
Minulla ei ole mitään periaatteellista tuttin käyttöä vastaan tai sen puolesta. Mutta on siinä sekin näkökohta, että mieluummin se lohtu siitä tutista kuin nyrkistä, kun ne omat nyrkit kulkee koko ajan mukana, niistä voi olla vähän konstikkaampi sitten vierottaa... ;) No juu. Kukin tyylillään, meillä tuttia kyllä käytetään, enkä koe siitä mitään "tunnon tuskia". Eikä meillä silti tarvitse esim. yöaikaan rampata sitä jatkuvasti suuhun laittamassa. Tai mihinkään muuhunkaan vuorokauden aikaan. Sitä käytetään vain kun se on tarpeen. Mutta ymmärrän kyllä Reetta80 kantasi tuohon, että sitä tuttia ei tarvitse olla työntämässä suuhun esim. silloin, kun vauva vain juttelee. Kai se pieni porina sitten on olevinaan häiriöksi tms?

Neitin 5kk neuvola on takana päin. Kauniit on lukemat, ainakin äitistä, sillä pituutta ja painoa tuli ennen soseita melko maltillisesti, nyt pikkiriikkisen reippaammin: 6625g ja 65,4cm (4kk: 5940g ja 62,6cm). Eli nyt kehitystä painossa se +685g (ed.kerran +550g) ja pituudessa +2,8cm (ed.kerran +1,8cm). Ovatko teidän vauvanne reagoineet jo uikkuun? Likka reagoi siihen jo 4kk neuvolassa, kun lääkäri testasi. Sanoi tuolloin, että yleensä se tulee vasta vähän myöhemmin...
 
ooo, ihanaa täällähän on oikeesti elämää emoticon

Noi kaupan soseet ei kyllä oikeesti ole hyviä minunkaan mielestä. Oon nyt kaupunkireissuilla niitä antanut ja itekin aina maistanut, niin kyllä ne on niin teollisen makusia verraten kotiruokaan että yök. Nyt ollaan viikos lähössä reissuun ja kaupan ruokia meinaan tytölle ottaa matkaan, ärsyttää itseäni jo etukäteen vaikka tiedän, että neiti ei välitä siitä, tuleeko ne kaupan purkista vai teenkö itse. 

Tosta hampaiden pesusta, niin meillähän ei vielä niitä hampaita tosiaan ole, mut itse ainakin pesen aamupalan ja iltapalan jälkeen, joten niin varmasti myös neidille opetetaan. Eli aamupuuron ja iltapuuron jälkeen, tulkoonkin sitten se iltamaito vielä. Mutta eihän nämä meidän mussukat iltamaitoja enää hyvin pitkään hörpi, kun kiinteät tulee kunnolla kehiin.

Tutista. Meillä tutti otettiin käyttöön viikon iässä juurikin siksi, että tyttö oppi sormillaan imemisen tarpeen tyydyttämään joka ei tosiaan ole niinkään hyvä vaihtoehto. Isänsä kun on imeskellyt peukkua vielä 12-vuotiaana... Ei tyttö sitä hirveästi syö, oikeastaan nukkumaan mennessä. Kunnolla nukahdettuaan tutti yleensä putoaa suusta. Myös lohtututtina sitä käytetään. Haaverin sattuessa kun mieluummin lohtua antaa tutista kuin tissistä. 

Meillä alkaa kyllä olla tuo unirytmi melko tasainen jo, yleensä kolmet unet nukkuu, keskimääräisesti kestoltaan tunnin verran. Joskus nukkuu puoli tuntia, joskus 2 tuntia. Jos nukkuu lyhyempiä unia, niin saattaa iltasella vielä neljännet unet ottaa. Kiinteiden alotuksen myötä on myös unirytmi tasoittunut. Kellon tarkasti meillä ei mennä, vaan vauvan ehdoilla edelleen, mut selkeästi on päivärytmi havaittavissa:) 

Toi neuvolan käytös on kyllä joissain paikoissa tosi outoa... Mullakin kaverille oli sanottu, kun parin viikon ikäinen vauva söi 1-2h välein, että ei pitäs niin usein syödä, että se 3-4 tuntia minimissään pitäis olla väliä. Olin että mitä ihmettä, että ei todella tarvia... Rohkasin imettämään vauvaa silloin kun näyttää siltä, että vauva sitä haluaa ja niin hän tekikin ja kummasti on vauva rauhottunut. Mut tää oli vaan yksi urpo esimerkki siitä, miten outoa joissain paikoissa nuo neuvolan ohjeet ovat. Pitäkää omat päänne vaan, ja niinkuin Reetta80 (??) sanoi, neuvolaa saa varmasti vaihtaa, jos ei hommat onnistu. 

Me tosiaan varattiin koko perheelle matka Mallorcalle. Lähdetään nyt perjantaina ja tullaan viikon päästä sitten takas. Kyllä hiukan jännittää lähteä vauvan kanssa ulkomaille, mut uskon että hyvin menee. Paitsi, että minä ole porukan ainut joka on koskaan lentänyt ja ainut joka osaa puhua englantia :DD
Lähetään vähän niinkuin häämatkalle koko perhe, kun tosiaan naimisiin mentiin elokuussa. 
 
Me mentiin alussa muutama viikko ilman tuttia, mutta ihmeesti elämä helpottui, kun ostettiin tutti :) En mä tiedä miksi ä ajattelin, että tutti olisi ollut huono juttu. Tasaisesti on tutin imeminen vähentynyt, oikeastaan vain autossa ja nukkumaan mennessä se on enää käytössä. Kun poika on nukahtanut, tutti putoaa suusta. Kyllä tutti meillä on parempi vaihtoehto kuin "turha" tissittely, kun ei nälkä kuitenkaan ole. Alkuun tuo liian tiuha syöminen nimittäin aiheutti melkoisesti vatsanväänteitä.
 
Meillä annettiin tutti vasta joskus parin viikon ikäsenä, se kait on suosituskin. Ja aikas huono tuo on ollu sitä syömään, vasta viime aikoina ruvennu pysymään enemmän suussa (aikasemmin jos esim kanniskeli niin tutti putos heti), nyt jopa päristään tutin takaa. Ja oikeestaan sitä käytetään vaan nukahtamiseen, ja joskus äänenvaimentimena (toimii harvoin) Mielummin tutti ku oma käsi.
Hauska kyl kattoo ku poika touhuu lattialla ja löytää sieltä tuttinsa niin hetken ihmeteltyään onkin saanu sen suuhunsa.
Mutta juu, en kyl ymmärrä sitä että se tutti pitäis olla koko aika suussa.
Ja tää tissin toimiminen tuttina ei oo ikinä toiminu meillä,  poika suostuu tissille vain ja ainoastaan kun on nälkä. Ei oo kyl ikinä siinä huvikseen viihtyny.

Mites te muuten toteutatte ne illat kun on kylpypäivä? ensin pesu ja sit iltapuuro, vai toistepäin? Muutoin meillä illat sujuu mallikkaasti mut nää pesupäivät mukamas tuottaa vaikeuksia...
 
Ei mullakaan mitään tuttia vastaan ole, meillä vain tutti ei kelpaa. Mä en vaan voi sietää et lapsella on tutti jatkuvasti suussa, lohtuna yms. kyllä itsekkin käyttäisin tuttia. Meillä sama juttu et tissi ei kelpaa jos ei ole nälkä. Ei onneks ainakaan vielä oo sormet menny suuhun, meillä syödään semmoista unirääsy pupua nukkumaan mentäessä. Joita meillä on kolme kappaletta, sillä aina pari pesussa opetan jo nyt että pupua pestää, sillä semmonen rääsy on aika ällöttävä jos ei lapsi anna pestä.

Meillä mies haluais kans reissuun, mut mä en halua lähteä sillä jo pelkästään tämä kesä oli tuskasta vauvan kanssa. Katotaan sitten kun poika kävelee, niin päästään nauttimaan koko perhe lomasta. Mutta hauskaa matkaa Jolane ja muu perhe.
 
uikku? :D enpäs ole kuullut minäkään.

meillä oli pojalla keskolassa n. 2h vanhana tutti suussa ja yhtää ei haitannut poikaa eikä äitiä :)
poikahan oppi joka tapauksessa syömään ensin pullosta ja sitten vasta tissistä, nenämahaletkusta kun piti päästä eroon eikä äitiä ollut aluksi saatavila 24/7.
hyvin tutti kelpaa, lohtuna ja nukahtaessa. aika usein sylkäsee pois kun nukkuu jo :)

me annetaan ensin kylpypäivinä pojan kylpee/olla suihkussa rauhassa ja sitten vasta iltapuuro/iltamaito. meillä poika pulauttaa heti jos suihkuun/kylpyyn pääsee kun maha on niin täynnä.

Jolane: kyllä te pärjäätte reissussa, ei vaan kannata stressata niin vauvakaan ei stressaa! :) me oltiin 7.8 - 12.8 Prahassa koko sakki, vähän niinkuin häämatkalla myös :) naimisiin mentiin toisaalta jo kesäkuussa 2010.

meillä poika syö vain kaupan purkkiruokia, koska jos teen ite niin en saa niistä tarpeeksi sileitä ja ne jää pojalle kurkkuun. on aika siiviläkurkku tuo poika ja jos on yhtään enempää sattumaa puurossa tai ruuassa niin kakoo heti.

meillä nukuttiin tänään päiväunia 2½h! olin ihan järkyttynyt välillä, että onko poika hengissä! :D oltiin melkeen 1½h lenkillä ja poika oli hereillä vaunuissa koko ajan ja kun sisälle päästiin niin poika nukahti heti tyytyväisenä omaan sänkyyn :)
 
Jolane & kumpp. uikku on sellainen pikkuruinen "äänitorvi" (ei siis varsinaisen torven näköinen, mielestäni), josta tulee pikkuruinen "uikutus". Eli minun mielestäni lähinnä vieno piippaus tms on se ääni, mikä siitä tulee. Neuvolalääkäri testasi kuulon pyynnöstäni 4kk neuvolassa, ja käytti uikkua, ja terkka (sijainen) nyt ihan oma-aloitteisesti. Eli vei tuon "torven" ensin vauvan oikealle puolelle vaivihkaa, painoi nappia ja katsoi, reagoiko vauva vienoon ääneen. Ja sama homma sitten vasemmalle. Lääkärin testissä tyttö vatkasi juuri jotain lelua ja liike stoppasi samoin tein, kun ääni kuului ja silmät liikahtivat äänen suuntaan. Tänäänkin katse siirtyi sille puolelle, mistä ääni kuului.

Tytön velipuolella on synnynnäinen kuulonalenema, joten otin lääkärineuvolassa esiin tuon kuulon testaamisen, siis miten ja missä vaiheessa sitä kuuloa testaillaan, ja lääkärihän testasikin sitten samoin tein. Ja sitä kuulemma testailtaisiin säännöllisesti neuvolakäynneillä. Nyt kun oikein pinnistelen muistiani, niin 2kk neuvolassa taidettiin testata asiaa helistimellä? Saas kattoo nyt sitten, kuinka jatkossa, kun nyt siis oli tosiaan sijais-terkkari paikalla. Taas.

Niin, terkkareista... Tämä oli nyt sijainen nro 2 tässä neuvolassa (vaihdoimme siis eron ja muuton vuoksi neuvolaa 2kk neuvolan jälkeen). Ei siinä oikein pääse luottamuksellista suhdetta muodostamaan, kun tämän tästä paikalla on joku sijainen ja sitten näillä sijaisilla on luonnollisesti jokaisella vähän eri tyyli hoitaa asioita ja erilainen tietämys asioista, mikä on melko ärsyttävää, mutta myös kasvattaa neuvolakriittisyyttäni... Minulta on esimerkiksi kysytty elämäntilanteestamme ja olen sen selostanut jo kolmesti tässä neuvolassa, 2 sijaiselle ja sille "omalle" terkkarille... No, voihan olla, että ovat vain huolissaan minun jaksamisestani ym, mutta ei se uupumus tai masennus nyt ihan joka mutkan takana ole vaanimassa. Huoh.

Tänään sitten kysyin viljojen aloittamisesta. Niin että missä järjestyksessä pitikään / olikaan hyvä edetä? Vastaus oli "noo, voihan sitä vaikka kauralla aloitella... eikait se niin tarkkaa ole se järjestys..." Just. Ja samaa settiä oli vastaus lihojen aloittamiseen, kun kysyin, onko esim. kana vatsaystävällisempää kuin porsas tai millä kannattaisi aloittaa. Lähtiessä vielä tämä sijainen sanoi "Niin ja muista, että voihan tänne meille aina soitella ja kysellä, jos jokin askarruttaa mieltä." Just. Ja äskeisen perusteella odotan ihan into pinkeänä sitä päivää, kun tulee jokin "oikea" pulma ja pitäisi kysyä neuvolasta neuvoa.
 
Jostain luin että viljat olis hyvä alottaa aakkosjärjestyksessä, jotenki neet gluteenipitosuudet nousee silleen. Lihoista ei kait tälläistä ole, oisko kana ehkä olevinaan lempeempi...
Mutta eipä sillä oikeesti pitäis olla mitään väliä, kunhan ne vaan alottaa yksitellen, ettei ota esim  4viljan puuroo ensimmäisenä :)
Mistä tulikin mieleeni että on näemmä tehty kaura-ruis puuroo, taidankin sillä tehdä tutustumisen rukiiseen maailmaan.

Kurjaa että monilla menee neuvolan kans päin peetä. Mutta muutaman kerran meilläkin ollu sijainen, ja kyl se vähän tökkii... Ku se ei vaan tiiä eikä jaksais alkaa selittään.
Meillä nyt niin kivasti että kunnan terveyspalvelut siirtyneet kokonaisuudessaan naapurikaupunkiin, tosin meidän omat tyypit vastaanottaa siellä. Meillä kun meni terveyskeskus remonttiin, kestää varmaan ainaki vuoden. Eipä siitä näytä paljoo olevan enää pystyssä.

Ja on tää niin ihanaa, noin klo 21 poika sänkyyn, tutti suuhun, riepu viereen - sit ku menee hetken päästä kattoon niin siellä jo nukutaankin.
Tietty nyt ku hehkutan niin tilanne kohta muuttuukin, niin kävi tänään meidän päikkäreidenkin kanssa...
 
Meidän poika osallistui kaikkiin mahdollisiin vapaaehtoisiin testeihin TYKSissä :) Ruksasin kaikki lomakkeen kohdat :D Mutta ainakin selvisi, ettei ole diabetesgeeniä (siskon toisella pojalla se löydettiin samaisissa testeissä) eikä kuulossa ole vikaa. Jotain muutakin vielä testattiin, en edes muista mitä :) Olin sairaalassa 5 päivää ja tuntui, että joka päivä testattiin jotain tai otettiin joku näyte..
 
Meilläkin tutti on käytössä nukkumaan mentäessä ja joskus lohtuna. Ei oo tarvinnu itkua kuunnella kun melkein aina tutti auttaa jos on tuskaa unen tulon kanssa. Ei kuitenkaan muuten sitä hirveesti lutkuteta. Ja tarkotus on kyllä sit hyvissä ajoin vierottaa pois tutista.

Millä te ootte alottanu puurokokeilut?! Kaupan valmiilla vauvapuuroilla vai ootteko tehny ihan tavallisista ryyneistä?! Niistäkin voi kai tehdä kun vaan jauhaa ne ryynit tarpeeks pieniks...

Ja harmi tosiaan että kaikilla ei natsaa neuvolan kans... Meillä on ollut onni että ollaan saatu niin mukavat terkat sekä äitiys- että lastenneuvolassa. Terveysaseman eli myös neuvolanhan saa nykyään itse valita, joten jos siltä tuntuu niin kannattaa tehdä anomus vaikkapa ihan toiseen neuvolaan siirrosta, jos lähistöllä on useampia. Meilläkin olis muuton myötä vaihtunut neuvola, mutta haluttiin just ihanan ja tutun neuvolantädin takia jatkaa vanhassa, joka oli kuitenkin jopa lähempänä kun se mihin olis jouduttu siirtymään.
 
sista81, kyllä meilläkin se kuulo testattiin laitoksella. Siis se, että siellä korvassa olevat värekarvat liikkuvat. Hoitaja sanoi, että riittää kun toisesta korvasta testaa. Ja tuo tohtoritäti sanoi kuukausi sitten neuvolassa, ettei kuuloa kovin luotettavasti / perusteellisesti pysty oikein testaamaankaan ennen 8kk... lähemmäs vuoden ikää. Siis sen kyllä, että kuulee - ääniä = edes jotain - kyllä, mutta ei varsinaisesti sitä kuulon tasoa. Jotenkin näin se meni. Ja siksi minuakin kehotettiin ottamaan yhteyttä sinne korvapolille, missä velipuolikin asioi pari kertaa vuodessa - vasta sitten lähempänä sitä vuoden ikää.
 
Takaisin
Top