Syyskuun tuuletukset!
- Ketjun aloittaja SannaKoo
- Aloituspäivämäärä
maarinen
Sukkela juttelija
Täällä taas! Tästä on tullut jo ihan tapa, jota ilman ei varmaan osaisi käydä nukkumaan... siis tää koneella kökkkiminen. Tuumasin kerran tytöllekin "kiukuissani", että kerta isikin poltaa tupakaa, niin kai äitiki saa tehä jotain typerää!!!! jatkoin kuuklailua ja tökin toisella jalalla lapselle palikkakasaa lähemmäksi!!!
Hyvät oli SINTUN uutiset! Tosi hyvät ja juuri ne oikeat! Ihanaa ja helpottavaa!
SANNAn menot kuulosti jotenkin kirjotettuna ihan mahottomalta hösellykseltä..... siis hauskalta sellaiselta! JA tuo kermavaahto-ruutta ja hampaan huomaaminen vauhdissa! Saas nähdä koska tänne tulee lisää hampaita. Kaksi kuukautta nuo ala leegot luolla on jo porkkanaa jyrsineet...
JA huomena meillä EKA hammaslääkäri.. tai varmaan se on joku suuhoitaja..tai mitä ne nykyään on. Miehen kanssa täytyy harjoitella vilpitöntä valehtelmis-ilmettä..."jooo, ei saa antaa sokeria..tiedetään ..joo, ei ole ikinä saanu mitään semmosta..." Mutta oikeesti ei kyllä olekaan, mitä nyt siinä jukurtissa sillont tällön... ainiin ja se kokakolan maistamis yritys... hyi, mitkä vanhemmat!
Näihin tunnelmiin..hyvää yötä! Nyt ei jaksa enempää!
Hyvät oli SINTUN uutiset! Tosi hyvät ja juuri ne oikeat! Ihanaa ja helpottavaa!
SANNAn menot kuulosti jotenkin kirjotettuna ihan mahottomalta hösellykseltä..... siis hauskalta sellaiselta! JA tuo kermavaahto-ruutta ja hampaan huomaaminen vauhdissa! Saas nähdä koska tänne tulee lisää hampaita. Kaksi kuukautta nuo ala leegot luolla on jo porkkanaa jyrsineet...
JA huomena meillä EKA hammaslääkäri.. tai varmaan se on joku suuhoitaja..tai mitä ne nykyään on. Miehen kanssa täytyy harjoitella vilpitöntä valehtelmis-ilmettä..."jooo, ei saa antaa sokeria..tiedetään ..joo, ei ole ikinä saanu mitään semmosta..." Mutta oikeesti ei kyllä olekaan, mitä nyt siinä jukurtissa sillont tällön... ainiin ja se kokakolan maistamis yritys... hyi, mitkä vanhemmat!
Näihin tunnelmiin..hyvää yötä! Nyt ei jaksa enempää!
Tulin vain kertomaan, että perjantaina tupsahti maailmaan meidän oma tytöntyllerö 37+3! [:)] Aika ihanaa ja ihaninta oli, että pääsin tytön kanssa osastolle tutustumaan kaikessa rauhassa ja hän oli koko ajan kanssani. Se oli myös aika hämmentävää, kun odotin koko ajan että koska joku tulee sanomaan, että kaikki ei olekaan hyvin ja vie tytön pois. [&:] Mutta eilen kotiduttiin ja kaikki ON hyvin!
sinttu83
Näppärä viestien naputtelija
PALJON ONNEA RIIKALLE!!!! [:)][:)][:)][:)]
Eilen en sit ehtiny selostaa enempää tota mun patti tilannetta, joten nyt se tulee.
Siis ultraan menin ensin niinkun oli sovittu lääkärin kanssa. Siellä oli eri lääkäri jonka vastaanotolla olin käynyt. Paidat ja rintsikat pois ja kädet pään taakse ja pötkölleen. Geeliä rinnukset täyteen ja ultraamaan. Lääkäri oli ihan hiljaa koko ajan ja mä kauhulla odotin että mitä sieltä löytyy. Laitto ultralaitteen pois ja sanoi että ei täällä mitään pattia ole. ihan normaalia rintakudosta. Mä olin ihan että MITÄH???? ei pattia??? mua on pidetty löysät housussa monta päivää odottamassa että koska kuolen tai jotain. Ja sit mitään ei olekaan. Voi jumaliste että suutuin... olin ihan raivona, ja samalla tietysti maailman onnellisin ettei mitään löytynytkään.
sitä mastopatiaa kuulemma jonkun verran on, mutta muuten ihan puhdasta kainaloihin asti. JEEJEEJEE!!! [:)]
Nyt vaan pitää tätä kipuilua seurata että mihin aikaan kuusta on pahimmillaan jne. hormoonit saattaa pitkälti määrätä että kuinka paljon koskee ja mihin koskee. Toivottavasti ei vaan pahemmaks mene, muuten taas lääkärille.
Mutta siis ooon nyt niiiiiiiiin onnellinen että ei ole mitään vakavaa. [:D][:D][:D][:D][:D]
Istuinta ei eilen "ehditty" hakemaan kun tää mamma kävi ostaa pullollisen kuohuvaa ja otti iltapäivä suhinat [;)]
Oli pakko!!!! täys rentoutus ja unille. Ja nyt ooon kuin uus ihminen (pientä päänsärkyä lukuunottamatta) hik!
Nyt siis odotellaan että Vertsu herää päikkäreiltä, sit kohti Tammiston lastentarviketta!!
Eilen en sit ehtiny selostaa enempää tota mun patti tilannetta, joten nyt se tulee.
Siis ultraan menin ensin niinkun oli sovittu lääkärin kanssa. Siellä oli eri lääkäri jonka vastaanotolla olin käynyt. Paidat ja rintsikat pois ja kädet pään taakse ja pötkölleen. Geeliä rinnukset täyteen ja ultraamaan. Lääkäri oli ihan hiljaa koko ajan ja mä kauhulla odotin että mitä sieltä löytyy. Laitto ultralaitteen pois ja sanoi että ei täällä mitään pattia ole. ihan normaalia rintakudosta. Mä olin ihan että MITÄH???? ei pattia??? mua on pidetty löysät housussa monta päivää odottamassa että koska kuolen tai jotain. Ja sit mitään ei olekaan. Voi jumaliste että suutuin... olin ihan raivona, ja samalla tietysti maailman onnellisin ettei mitään löytynytkään.
sitä mastopatiaa kuulemma jonkun verran on, mutta muuten ihan puhdasta kainaloihin asti. JEEJEEJEE!!! [:)]
Nyt vaan pitää tätä kipuilua seurata että mihin aikaan kuusta on pahimmillaan jne. hormoonit saattaa pitkälti määrätä että kuinka paljon koskee ja mihin koskee. Toivottavasti ei vaan pahemmaks mene, muuten taas lääkärille.
Mutta siis ooon nyt niiiiiiiiin onnellinen että ei ole mitään vakavaa. [:D][:D][:D][:D][:D]
Istuinta ei eilen "ehditty" hakemaan kun tää mamma kävi ostaa pullollisen kuohuvaa ja otti iltapäivä suhinat [;)]
Oli pakko!!!! täys rentoutus ja unille. Ja nyt ooon kuin uus ihminen (pientä päänsärkyä lukuunottamatta) hik!
Nyt siis odotellaan että Vertsu herää päikkäreiltä, sit kohti Tammiston lastentarviketta!!
Oi, oi...olipas ihana lukea vauvauutisia! Paljon Onnea Riikan perheelle uudesta tulokkaasta! Tuli ihan kyyneleet silmiin. Viime aikoina täällä on muutenkin oltu niin herkällä päällä. Eilenkin hempeilin Sannalle. :O Laitanpa tämän kyynelten virran jälleen noiden hormoneiden piikkiin. *kaivaa nenäliinaa ja pyyhkii silmäkulmiaan* Kyllä mielessä häämöttää jo oma h-hetki, vaikka aikaa siihen on monta viikkoa tai ainakin niin sopii toivoa.
Meillä oli tänään neuvolat.
Aleksilla oli vihdoin se kuukauden takaa siirtynyt lääkärikerta. Oli mukava lekuri (joka oli jopa paikalla!). Nimestä päätellen kyseinen "Eurolääkäri" taisi olla jostain Puolan suunnalta kotoisin. Aksentti oli hauska, vaikka välillä olikin hankala saada selvää, mitä se lääkäri kyseli, koska se puhua pulputti niin vauhdilla. Ote pikkupoikaan oli kohdallaan ja tutkimukset suoritettiin hujauksessa. Pituuskasvusta tuli kommenttia (ensi kerralla "pituuskontrolli"), mutta ihmekös tuo, kun kuukaudessa oli tullut pituutta lisää vain 0,8 cm. Nyt pituus oli 72,0cm ja ollaan tiputtu sieltä keskikäyrän yläpuolelta sinne alapuolelle. Mutta tällä hetkellä tuumaan, että "mitä väliä". Kyllä se varmaan vielä muutaman vuoden tuota pituutta kerryttää, joten en jaksa olla lainkaan huolissaan. Yksi mittaus sinne tai tänne... Ja pituus suhteessa painoon (9810g) on kuulemma oikein hyvä! Syyspipon koko oli 46,2.
Mun neuvola sujui ihan odotetusti. Lähete sokerirasitukseen tuli, koska Espoo noudattaa nykyään käypähoitosuosituksia ja kaikki mammat joutuvat testeihin. Yök, yök, yök. Täytynee just viikko ennen reissua käydä labrassa voimassa huonosti, niin sitten seuraavalla viikolla saa kaikesta kärsimyksestä ihanan palkinnon. Ja sitten samalla kertaa kontrolloidaan veriryhmän vasta-aineet kun mä olen Rh-. Mitähän muuta...Nyt saatiin lippulappuset äitiysavustuksen hakemiseen ja vanhempainrahan hekemiseen. Taas tätä paperirumbaa. Oltiin alkujaan sitä mieltä, että totta kai otetaan tälle uudelle lapsukaisellekin äitiyspakkaus, mutta nyt ollaan kyllä tultu uusiin aatoksiin. Siellä pakkauksessa ei ole oikeastaan mitään, mitä ihan toden teolla tarvittais (hiusharjan löytää varmaan jostain marketistakin), joten taidetaan ottaa tällä kertaa sittenkin se rahallinen avustus...
Poikasen ekat päiväunet siirtyivät tänään ton neuvolan takia ja kohta on jo tunti unta takana. Yhden kerran kävin hyssyttämässä toisen takaisin uneen, kun jostain syystä unet ovat olleet viime aikoina kovin levottomia (itkua ja kitinää, vaikka toinen oli ihan unessa). Nyt voisin vielä itse koittaa päästä pedin pohjalle ummistamaan hetkeksi silmäni.
Venlalle toivottelen mukavaa hammaslääkärireissua huomiselle! Meillä samainen ihanuus odottaa torstaina. Voi kun on "kivaa"! Meillä ei kuitenkaan olla päästy vielä kokiksen eikä kermavaahdon makuun...hyi teitä... ;) Ehkäpä annankin tänään Aleksille makoisaa pätkiskakkua, niin mullakin on jotain, millä kehua. :D
Nyt peiton alle nuokkumaan ja näkemään omituisia unia. Viime yönä näin unta, että oltiin miehen kanssa kaivoksessa töissä. Haalarit ja kumisaappaat päällä, kypärä päässä. Ei saatu työskennellä samassa työpisteessä ja mua pelotti, kun oli pimeää. Yhdessä päästiin onneksi sellaiseen siistiin työmaaruokalaan lounaalle... Olipas ihana herätä tähän todellisuuteen. Paitsi, että todellisuus on sitä, että mies pääsee tänään töistä kotiin vasta joskus klo 21 jälkeen. Höh.
Lämpimiä ajatuksia sinne Ampun suuntaan, kun sulla on tuollainen "maajussi" miehenä. Harmittelin täällä sun puolesta, että teidän yhteinen aika meni ihan mönkään. Ja samoin tais muutamat muutkin kirjoitella, kuinka ihania nuo ukkokullat "joskus" osaavatkin olla. Niin ajattelevaisia otuksia. Hassua, että silti me ollaan niihin hurahdettu. ;)
Nyt heit!
Meillä oli tänään neuvolat.
Aleksilla oli vihdoin se kuukauden takaa siirtynyt lääkärikerta. Oli mukava lekuri (joka oli jopa paikalla!). Nimestä päätellen kyseinen "Eurolääkäri" taisi olla jostain Puolan suunnalta kotoisin. Aksentti oli hauska, vaikka välillä olikin hankala saada selvää, mitä se lääkäri kyseli, koska se puhua pulputti niin vauhdilla. Ote pikkupoikaan oli kohdallaan ja tutkimukset suoritettiin hujauksessa. Pituuskasvusta tuli kommenttia (ensi kerralla "pituuskontrolli"), mutta ihmekös tuo, kun kuukaudessa oli tullut pituutta lisää vain 0,8 cm. Nyt pituus oli 72,0cm ja ollaan tiputtu sieltä keskikäyrän yläpuolelta sinne alapuolelle. Mutta tällä hetkellä tuumaan, että "mitä väliä". Kyllä se varmaan vielä muutaman vuoden tuota pituutta kerryttää, joten en jaksa olla lainkaan huolissaan. Yksi mittaus sinne tai tänne... Ja pituus suhteessa painoon (9810g) on kuulemma oikein hyvä! Syyspipon koko oli 46,2.
Mun neuvola sujui ihan odotetusti. Lähete sokerirasitukseen tuli, koska Espoo noudattaa nykyään käypähoitosuosituksia ja kaikki mammat joutuvat testeihin. Yök, yök, yök. Täytynee just viikko ennen reissua käydä labrassa voimassa huonosti, niin sitten seuraavalla viikolla saa kaikesta kärsimyksestä ihanan palkinnon. Ja sitten samalla kertaa kontrolloidaan veriryhmän vasta-aineet kun mä olen Rh-. Mitähän muuta...Nyt saatiin lippulappuset äitiysavustuksen hakemiseen ja vanhempainrahan hekemiseen. Taas tätä paperirumbaa. Oltiin alkujaan sitä mieltä, että totta kai otetaan tälle uudelle lapsukaisellekin äitiyspakkaus, mutta nyt ollaan kyllä tultu uusiin aatoksiin. Siellä pakkauksessa ei ole oikeastaan mitään, mitä ihan toden teolla tarvittais (hiusharjan löytää varmaan jostain marketistakin), joten taidetaan ottaa tällä kertaa sittenkin se rahallinen avustus...
Poikasen ekat päiväunet siirtyivät tänään ton neuvolan takia ja kohta on jo tunti unta takana. Yhden kerran kävin hyssyttämässä toisen takaisin uneen, kun jostain syystä unet ovat olleet viime aikoina kovin levottomia (itkua ja kitinää, vaikka toinen oli ihan unessa). Nyt voisin vielä itse koittaa päästä pedin pohjalle ummistamaan hetkeksi silmäni.
Venlalle toivottelen mukavaa hammaslääkärireissua huomiselle! Meillä samainen ihanuus odottaa torstaina. Voi kun on "kivaa"! Meillä ei kuitenkaan olla päästy vielä kokiksen eikä kermavaahdon makuun...hyi teitä... ;) Ehkäpä annankin tänään Aleksille makoisaa pätkiskakkua, niin mullakin on jotain, millä kehua. :D
Nyt peiton alle nuokkumaan ja näkemään omituisia unia. Viime yönä näin unta, että oltiin miehen kanssa kaivoksessa töissä. Haalarit ja kumisaappaat päällä, kypärä päässä. Ei saatu työskennellä samassa työpisteessä ja mua pelotti, kun oli pimeää. Yhdessä päästiin onneksi sellaiseen siistiin työmaaruokalaan lounaalle... Olipas ihana herätä tähän todellisuuteen. Paitsi, että todellisuus on sitä, että mies pääsee tänään töistä kotiin vasta joskus klo 21 jälkeen. Höh.
Lämpimiä ajatuksia sinne Ampun suuntaan, kun sulla on tuollainen "maajussi" miehenä. Harmittelin täällä sun puolesta, että teidän yhteinen aika meni ihan mönkään. Ja samoin tais muutamat muutkin kirjoitella, kuinka ihania nuo ukkokullat "joskus" osaavatkin olla. Niin ajattelevaisia otuksia. Hassua, että silti me ollaan niihin hurahdettu. ;)
Nyt heit!
Pranametri
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Riikalle ja perheelle mitä lämpimimmät onnittelut ja uudelle tulokkaalle tervetuloa tähän maailmaan<3
Ailime
Puuhakas puhuja
Minäkin haluan toivottaa Riikan perheelle paljon onnea pienen tulokkaan vuoksi! Ihanaa! (Vähän meinas mullakin alkaa tippa tulla linssiin, mitkäs hormonit täällä sitten hyrrää?)
Hohhoi, Benji pikku riiviö valvoi yöllä kahdesta puoli neljään! Aargh! Mitä tää nyt sitten oikeen on? Leikki iloisena mun vieressä sängyssä, ja taputteli seinää, ja kiehnäs mun päällä. Yhdessä vaiheessa sen pää ja niska tuntuivat todella kylmiltä, mutta se meni sitten ohi, kun laitoin lämpimämmän unipussin päälle. Oisko sitten herännyt siihen, että meidän makkarissa oli niin kylmä...? Tai sitten vaan ei osaa nukkua mun kanssa enää samassa huoneessa, ja heräs mun kuorsaamiseen, tai johonkin. Benji nukkui siis tämänkin yön meidän huoneessa, kun mies on sunnuntaista lähtien ollut reissussa, ja silloin ennen lähtöään laittoi pinniksen meidän huoneeseen, kun Benji oli kipeä. Nyt en jaksa yksin raahata tuota pinnistä takas Benjin huoneeseen. Onneks mies tulee tänään kotiin.
Nyt lähen Benjin kanssa kaupunkiin, pitää mennä ostamaan jotain tököttejä naamaa varten, kun saippualla ei oo mitenkään ihanaa pestä meikkejä pois. Ja kasvoja olen rasvannut vartalovoiteella... Onneks tuli opintorahat!
Hohhoi, Benji pikku riiviö valvoi yöllä kahdesta puoli neljään! Aargh! Mitä tää nyt sitten oikeen on? Leikki iloisena mun vieressä sängyssä, ja taputteli seinää, ja kiehnäs mun päällä. Yhdessä vaiheessa sen pää ja niska tuntuivat todella kylmiltä, mutta se meni sitten ohi, kun laitoin lämpimämmän unipussin päälle. Oisko sitten herännyt siihen, että meidän makkarissa oli niin kylmä...? Tai sitten vaan ei osaa nukkua mun kanssa enää samassa huoneessa, ja heräs mun kuorsaamiseen, tai johonkin. Benji nukkui siis tämänkin yön meidän huoneessa, kun mies on sunnuntaista lähtien ollut reissussa, ja silloin ennen lähtöään laittoi pinniksen meidän huoneeseen, kun Benji oli kipeä. Nyt en jaksa yksin raahata tuota pinnistä takas Benjin huoneeseen. Onneks mies tulee tänään kotiin.
Nyt lähen Benjin kanssa kaupunkiin, pitää mennä ostamaan jotain tököttejä naamaa varten, kun saippualla ei oo mitenkään ihanaa pestä meikkejä pois. Ja kasvoja olen rasvannut vartalovoiteella... Onneks tuli opintorahat!
Rinkku
Vauhtiin päässyt keskustelija
Ihanaa Riikka onnea koko perheelle!! Onnea myö sintulle terveiden papereista.
Ja sitten heti oma napa, tyttö on alkanut tervehtymään ja ei enää oksentele, räkä on kyl nokassa mutta ventolineakaan ei juurikaan tarvitse. Mutta tilanteillahan on tapana muuttua joten ei sitä koskaan tiedä...
Oon tässä ajassa päässy kyllä väsähtämään aikatavalla kaikkeen, pääsin irti kotikuvioista viime la:na kun kävin kaverin kanssa vähän karaokebaarissa, piristi kummasti kahdeksi päiväksi. Ja silti taas väsyttää, vituttaa, ei nyt ihan masenna mutta mitään en saa aikaseksi vaikka periaatteessa halujakin olis. Tuntuu ettei aika riitä mihinkään ja sekin mitä on menee vaan haahuillessa... tarttis vähän pitemmän ajan lomaa kun joku parin tunnin bupikierros. En tiiä ymmärtääkö mies vaika kuin asiaa tolkutan/ vihjailen. MInkäpä hän sille voi!?!? Hän kyllä käy harrastuksissa ja tekee myös suht pitkähköä päivää mutta todellisuudessa oon sitä mieltä ettei miehet voi ikinä ymmärtää tätä kotiäitiyden dilemmaa ellei ne ite ole koskaan pitkää aikaa lapsen kanssa päivisin kotona nonstop... mikä neuvoksi?
Ja sitten heti oma napa, tyttö on alkanut tervehtymään ja ei enää oksentele, räkä on kyl nokassa mutta ventolineakaan ei juurikaan tarvitse. Mutta tilanteillahan on tapana muuttua joten ei sitä koskaan tiedä...
Oon tässä ajassa päässy kyllä väsähtämään aikatavalla kaikkeen, pääsin irti kotikuvioista viime la:na kun kävin kaverin kanssa vähän karaokebaarissa, piristi kummasti kahdeksi päiväksi. Ja silti taas väsyttää, vituttaa, ei nyt ihan masenna mutta mitään en saa aikaseksi vaikka periaatteessa halujakin olis. Tuntuu ettei aika riitä mihinkään ja sekin mitä on menee vaan haahuillessa... tarttis vähän pitemmän ajan lomaa kun joku parin tunnin bupikierros. En tiiä ymmärtääkö mies vaika kuin asiaa tolkutan/ vihjailen. MInkäpä hän sille voi!?!? Hän kyllä käy harrastuksissa ja tekee myös suht pitkähköä päivää mutta todellisuudessa oon sitä mieltä ettei miehet voi ikinä ymmärtää tätä kotiäitiyden dilemmaa ellei ne ite ole koskaan pitkää aikaa lapsen kanssa päivisin kotona nonstop... mikä neuvoksi?
Retu
Vauhtiin päässyt keskustelija
Myötätunnot Elegialle!
Komppaan muita siinä että se paskan määrä on vakio.
Just kun kaikki on niin ihanasti ollut jo kauan, niin vanha tuttu ystäväni alakulo koputti olalle. Eilen tai tänään (päivät menee ihan sekasin) yhtäkkiä istuin alas ja parahdin lohduttomaan itkuun. Ja ilman varsinaista syytä!
Pitää alkaa koittaa tunkea sitä vakiomääräpaskaa vaikka kankkulan kaivoon, sitä nyt ei kaivattais enää takasin. Vähän taustatietoa, oon siis herkästi masentuvainen tyyppi ja aina välillä saan taistella sitä vastaan voimakeinoin. Onneksi ulkona on kaunis syksy, jos se mielikin kirkastuis tästä!
Vuodativuodati taas. Piti vaan.
Aurinkoisempiin tunnelmiin ehkä sit myöhemmin!
Komppaan muita siinä että se paskan määrä on vakio.
Just kun kaikki on niin ihanasti ollut jo kauan, niin vanha tuttu ystäväni alakulo koputti olalle. Eilen tai tänään (päivät menee ihan sekasin) yhtäkkiä istuin alas ja parahdin lohduttomaan itkuun. Ja ilman varsinaista syytä!
Pitää alkaa koittaa tunkea sitä vakiomääräpaskaa vaikka kankkulan kaivoon, sitä nyt ei kaivattais enää takasin. Vähän taustatietoa, oon siis herkästi masentuvainen tyyppi ja aina välillä saan taistella sitä vastaan voimakeinoin. Onneksi ulkona on kaunis syksy, jos se mielikin kirkastuis tästä!
Vuodativuodati taas. Piti vaan.
Aurinkoisempiin tunnelmiin ehkä sit myöhemmin!
sinttu83
Näppärä viestien naputtelija
Eilen käytiin ostamassa se uus turvaistuin [:)] Nyt on sit hieno Graco cosmic comfort s, tai joku sinnepäin [;)] 350€ huhhuh. *pyyhkii hikeä*
Ja johan saatiin miehen kanssa hirvee riita autossa aikaseks. kaks kertaa tolla reissulla!!! ekaks matkalla Varistoon, mies kysy että oliko se lahdentietä mistä piti mennä. huikkasin vaan takapenkiltä sen kummemmin miettimättä että JOO. No vittu sinnehän se sit käänty vaikka Tuusulantielle piti mennä.. Ja tietty mun syy kun neuvoin väärin. Helvetti. Ollaanhan me nyt sata kertaa käyty siellä ennenkin ja pitäishän sen nyt osata sinne ajaa.. Sit kierrettiin varmaan 30km turhaan. MUN TAKIA!!!
Noh, ostettiin istuin ja mä lähdin sit myyjän kanssa asentamaan sitä autoon että osaan sit ite oikein laittaa sen jos ja kun tarve vaatii. Mies jäi Veeran kans katteleee jotain lelua kun lupasin että voidaan joku pieni ja halpa ostaa. Noh, sit kassan kautta koko perhe autolle ja Veera uuteen istuimeen. Sit tulee vöiden kiinnitys ja mä en muistanu että miten päin ne osat tulee jotka työnnetään sinne "reikään" joka lukitsee ne (tajuskohan kukaan). Hirvee huuto sitten siellä parkkipaikalla että etkö sä nyt jumalauta kattonu kun se myyjä sulle näytti miten ne laitetaan!!!! joo-o, katoin! mut se kun sattu näyttämään miljoona muutakin asiaa niin en nyt just muista. Mies lähti sit ihan raivona hakemaan sitä myyjää että saadaan neiti kiinni istuimeen. No, sillä välin mä olinkin jo onnistunu vöiden kanssa ja oltiin valmiina lähtöön. Sit oli taas mun syy kun se oli joutunu nolona lähtee pyytää apua.. VOI JEESUS mä sanon!!!!!!! että sellanen reissu..
Veera sit vissiin hermostu noista riidoista ja shokkireaktio uudesta istuimesta kun ollaankin pystyasennossa että neiti sit kilju koko matkan kotiin. Ja taas mun syy kun en saa sitä hiljaseks. Keskittyis se vaan perkele siihen ajamiseen.
ANTEEEKS!!!!!! paskaa täälläkin. joka päivälle ihan riittämiin...
ELEGIALLE paljon halauksia!!!! voi teidän poikia ja koiruliinia. koittakaa jaksaa!!!!
Ja johan saatiin miehen kanssa hirvee riita autossa aikaseks. kaks kertaa tolla reissulla!!! ekaks matkalla Varistoon, mies kysy että oliko se lahdentietä mistä piti mennä. huikkasin vaan takapenkiltä sen kummemmin miettimättä että JOO. No vittu sinnehän se sit käänty vaikka Tuusulantielle piti mennä.. Ja tietty mun syy kun neuvoin väärin. Helvetti. Ollaanhan me nyt sata kertaa käyty siellä ennenkin ja pitäishän sen nyt osata sinne ajaa.. Sit kierrettiin varmaan 30km turhaan. MUN TAKIA!!!
Noh, ostettiin istuin ja mä lähdin sit myyjän kanssa asentamaan sitä autoon että osaan sit ite oikein laittaa sen jos ja kun tarve vaatii. Mies jäi Veeran kans katteleee jotain lelua kun lupasin että voidaan joku pieni ja halpa ostaa. Noh, sit kassan kautta koko perhe autolle ja Veera uuteen istuimeen. Sit tulee vöiden kiinnitys ja mä en muistanu että miten päin ne osat tulee jotka työnnetään sinne "reikään" joka lukitsee ne (tajuskohan kukaan). Hirvee huuto sitten siellä parkkipaikalla että etkö sä nyt jumalauta kattonu kun se myyjä sulle näytti miten ne laitetaan!!!! joo-o, katoin! mut se kun sattu näyttämään miljoona muutakin asiaa niin en nyt just muista. Mies lähti sit ihan raivona hakemaan sitä myyjää että saadaan neiti kiinni istuimeen. No, sillä välin mä olinkin jo onnistunu vöiden kanssa ja oltiin valmiina lähtöön. Sit oli taas mun syy kun se oli joutunu nolona lähtee pyytää apua.. VOI JEESUS mä sanon!!!!!!! että sellanen reissu..
Veera sit vissiin hermostu noista riidoista ja shokkireaktio uudesta istuimesta kun ollaankin pystyasennossa että neiti sit kilju koko matkan kotiin. Ja taas mun syy kun en saa sitä hiljaseks. Keskittyis se vaan perkele siihen ajamiseen.
ANTEEEKS!!!!!! paskaa täälläkin. joka päivälle ihan riittämiin...
ELEGIALLE paljon halauksia!!!! voi teidän poikia ja koiruliinia. koittakaa jaksaa!!!!
SannaKoo
Sanavalmis juttuseppä
Kaunista syyspäivää ihanat!
Meillä koettiin illalla kauhunhetkiä... mä joskus aiemmin luulin että Joona oli sen pari vrk flunssainen joskus kesällä, mutta voi kuinka väärässä taisinkaan olla! Eilen vuoti nokka ulkoillessa ja illalla jo kympiltä alkoi nukkuva lapsi huutaa ku syötävä. Menin ihmettelemään, ei meinannut rauhoittua millään ja oli jo ihan hysteerinen ja rohisi limojaan, joten otin syliin. 20min se vaan huus ja vääntelehti, pääs itseltäkin siinä jo itku kun näki, ettei toinen saa kunnolla henkeä kun ei osaa suun kautta rauhallisesti hengittää ja tuttihan se ois rauhoittanu, mutta sittenpä ei hengittäminen onnistuis. Kun sain sen rauhottumaan vähäsen niin laskin meidän sängylle ja lykkäsin tyynyjä pojan patjan alle, että olis pystymmässä pedissään. Eipä se silti sinne suostunut rauhottumaan, ei mennyt kuin hetki niin makkarista kuului sama huuto... Piirua vajaa 2h taisteltiin, poika käytännössä vaan huus sen ajan ja mä en enää tiennyt mitä tehdä. Nenäfriidalla en saanut mitään ulos ja ne pari imua mitä sain Joonaa pidettyä aloillaan ja letkun nenään, niin se säikähti sitä vielä kovemmin ja silmät revähti selälleen kun se oli ihan paniikissa, että mitä tapahtuu! Panadolia ja maitoa, sitten sain sen rauhoittumaan ja tuttikin jo pysyi suussa ja lopulta uni vei. Yhdeltä tuli taas seuraava paniikki ja silloin päätin ottaa pojan viereeni... Pilkoin yöllä sipulia pesupussiin (en keksinyt muutakaan sopivaa huokoista pussia :D) ja laitoin ne Joonan viereen, josko se sitten ois myös vähän auttanut, sillä yhden ja neljän välillä herättiin vain vähäsen itkeskelemään ja rauhoittui kuitenkin viereen, neljän jälkeen ei olla herätty kertaakaan kuin vasta seiskalta juomaan maitoa ja vaihtamaan pissasta täyttä vaippaa... Tuli vielä mun viereen (mä olin jo ihan horroksessa ku olin nukkunu tosi pinnallisesti ja huonosti koko yön) pyörimään, ilmeisesti on myös saanut sipulit jostain pesupussin kolosesta ulos tai ainakin niitä oli ympäri sänkyä :D (Joona siis rakastaa raakaa sipulia!) Mä nappasin pojan kainaloon ja kuskasin pojan peittoineen, tutteineen ja unipupuineen isin kainaloon sohvalle tuijottamaan telkkua ja sanoin nukkuvani vielä hetken, että oon toimintakykyinen tänään... Kymmeneltä sitten heräs Joona (olivat nukahtaneet mun sankarit sohvalle yhdessä <3) ja ei ollut kyllä enää merkkiäkään mistään nuhasta tai tukkoisuudesta tai mistään!! Siis ihan uskomatonta, onko se ees mahdollista?? Mä jo mietin, että oonko mä vaan kuvitellut tän kaiken ja tsekkasin käyneeni keskusteluita aiheesta feississä illalla, eli kai se on totta ollut... Ei oo päivä aikana nokka alkanut uudestaankaan vuotaa. Ei sillä, ihanaahan se on, jos näin helpolla selvittiin!!?
Mites meni Maarisen hammisreissu? Tai siis Venlahan se siellä potilaana oli... :) Tuliko noottia sokereista vai pidittekö suut supussa? ;)
Riikalle perheineen oikein lämpöistä onnittelut!! Todella ihana kuulla, että kaikki meni hyvin ja sait kokea ihanan ja onnellisen yhteisen elämän alun <3
Hihihihih, Halipossun kaivostyöläisuni... On se unimaailma niin jännää! :) Rakas mieheni tossa pari päivää taaksepäin alkoi unissaan (päivällä, yötyöläisen uniaika kun on) huutamaan "PERKELE! KUKA HELVETTI ON TUONU NÄÄ VITUN JUUSTOT TÄNNE?!?!" Oli pakko mennä kattomaan, että mitä makkarissa tapahtuu... ja unissaanhan tuo olikin :D
Ja aivan ihania uutisia terveistä lapsista ja vanhemmista on kyllä ollut. Ihanaa kun Rinkun neidilläkin tilanteet helpottaa! Ja Elegialle piti sanoa, että eiköhän se altistusjuoksutus oo teilläkin jo loppusuoralla ja pian onkin tilanne, että alkaakin aineet sopia.. näin ainakin kovasti toivon! Tsempit myös haukulle, toivottavasti välttyy antibiooteilta ja saa kaulurit pian pois!
Rinkulle piti myös sanoa tosta ahdistuksesta, että mies ei tosiaan käsitä, miltä kotiäitiys tuntuu... Mä odotan niiiiiiiin innolla, kun miehellä alkaa parin vkon päästä isäkuukaus ja mä teen opintojani jossain ihan muualla ku kotona. Eilen olivat kyllä täällä siivonneet mun ollessa koululla, mutta illalla lenkillä Halipossun kanssa pähkäiltiin, että noinkohan tilanne tulee jatkumaan... Että kai sitä kuka tahansa nyt päivän-pari selviää ja on superisä/äiti ja saa kodin siivottua ja lapsen hoidettua, mutta ei se tosiaan ihan jokaisena päivänä onnistuis!
Sulle kyllä vinkkaisin, että sanot ihan suoraan miehelle, että nyt tarttee irtioton ja lähdet viikonlopuksi mökkeilemään/kavereille/vaeltamaan/mihin vaan mistä tykkäätkään ja saat ansaitun hengähdystauon! Mä oon ite saanu näitä omia irtiottojani ja jokaikinen niistä on kyllä niiiiiiiiin arvokkaita ja antaneet energiaa sitten taas telmiä perheenäitinäkin. Ei todellakaan oo reilua, että me äidit jouduttais oottaa tyyliin seuraavat 16-20v että saatais sitä omaa aikaa ihan vaan itellemme, ja siis enempi ku joku työpäivä/teatterireissu/kauppareissu/vastaava.
Retulle kanssa tsempit, että varmaan itse tiedät parhaiten, mitä nyt kaipaat. On se sitten shoppailuterapiaa tai ompeluterapiaa tai mitä vaan, mutta masentuvaisuuteen taipuvaisena kannattaa ottaa se hetki ennenku on "myöhäistä". Kurkkaa ulos ja nauti ihanasta syksystä! Nakkaa Elli vaunuihin (tai sinne autoon!) ja lähdette käymään Nuuksiossa ruskaretkellä! (heeei, mähän haluan iteki toteuttaa tän :D Makkaraa ja kuumaa mehua matkaan ja ihmettelemään!)
Ja Ampun poitsulle tuuletukset aikaisesta tutista luopumisesta! Whooopwhoooopwhooooop!! Jee! Ja älä nyt ihmeessä sitä enää takas anna, tai joudut taistelee siitä luopumisesta ;) Meillä syödään myös rättiä tai unipupun korvaa/tassuja vaikka tutti onkin olemassa :D Eli ei se välttis luopuis siitä rätistä silti :)
Mua jostain syystä hihitytti sun kommentti; ylempänä sanot Valosta, että on niin pojan näköinen kuin pojan kuuluukin ja sitten seuraavaksi kirjoitat Joonan näyttävän multa. Niin että näytänks mä tosi maskuliiniselta vai Joona tosi feminiiniseltä? ;)) (Ja juu-u, Joona tosiaan on tosi paljon mun näköinen. Mutta myös hämmentävän paljon isänsä näköinen! Ja etenin kuvissa se näyttää presiis just siltä, ku mun isoveljeni on näyttäny ton ikäisenä! :O) Nyt sit innolla ootellaan, että miltä tulee teidän kakkonen näyttämään! Ehkä se isi ois vaan onnessaan, kun näkis kauniin vaimonsa kasvot molemmissa lapsissaan <3
Meillä koettiin illalla kauhunhetkiä... mä joskus aiemmin luulin että Joona oli sen pari vrk flunssainen joskus kesällä, mutta voi kuinka väärässä taisinkaan olla! Eilen vuoti nokka ulkoillessa ja illalla jo kympiltä alkoi nukkuva lapsi huutaa ku syötävä. Menin ihmettelemään, ei meinannut rauhoittua millään ja oli jo ihan hysteerinen ja rohisi limojaan, joten otin syliin. 20min se vaan huus ja vääntelehti, pääs itseltäkin siinä jo itku kun näki, ettei toinen saa kunnolla henkeä kun ei osaa suun kautta rauhallisesti hengittää ja tuttihan se ois rauhoittanu, mutta sittenpä ei hengittäminen onnistuis. Kun sain sen rauhottumaan vähäsen niin laskin meidän sängylle ja lykkäsin tyynyjä pojan patjan alle, että olis pystymmässä pedissään. Eipä se silti sinne suostunut rauhottumaan, ei mennyt kuin hetki niin makkarista kuului sama huuto... Piirua vajaa 2h taisteltiin, poika käytännössä vaan huus sen ajan ja mä en enää tiennyt mitä tehdä. Nenäfriidalla en saanut mitään ulos ja ne pari imua mitä sain Joonaa pidettyä aloillaan ja letkun nenään, niin se säikähti sitä vielä kovemmin ja silmät revähti selälleen kun se oli ihan paniikissa, että mitä tapahtuu! Panadolia ja maitoa, sitten sain sen rauhoittumaan ja tuttikin jo pysyi suussa ja lopulta uni vei. Yhdeltä tuli taas seuraava paniikki ja silloin päätin ottaa pojan viereeni... Pilkoin yöllä sipulia pesupussiin (en keksinyt muutakaan sopivaa huokoista pussia :D) ja laitoin ne Joonan viereen, josko se sitten ois myös vähän auttanut, sillä yhden ja neljän välillä herättiin vain vähäsen itkeskelemään ja rauhoittui kuitenkin viereen, neljän jälkeen ei olla herätty kertaakaan kuin vasta seiskalta juomaan maitoa ja vaihtamaan pissasta täyttä vaippaa... Tuli vielä mun viereen (mä olin jo ihan horroksessa ku olin nukkunu tosi pinnallisesti ja huonosti koko yön) pyörimään, ilmeisesti on myös saanut sipulit jostain pesupussin kolosesta ulos tai ainakin niitä oli ympäri sänkyä :D (Joona siis rakastaa raakaa sipulia!) Mä nappasin pojan kainaloon ja kuskasin pojan peittoineen, tutteineen ja unipupuineen isin kainaloon sohvalle tuijottamaan telkkua ja sanoin nukkuvani vielä hetken, että oon toimintakykyinen tänään... Kymmeneltä sitten heräs Joona (olivat nukahtaneet mun sankarit sohvalle yhdessä <3) ja ei ollut kyllä enää merkkiäkään mistään nuhasta tai tukkoisuudesta tai mistään!! Siis ihan uskomatonta, onko se ees mahdollista?? Mä jo mietin, että oonko mä vaan kuvitellut tän kaiken ja tsekkasin käyneeni keskusteluita aiheesta feississä illalla, eli kai se on totta ollut... Ei oo päivä aikana nokka alkanut uudestaankaan vuotaa. Ei sillä, ihanaahan se on, jos näin helpolla selvittiin!!?
Mites meni Maarisen hammisreissu? Tai siis Venlahan se siellä potilaana oli... :) Tuliko noottia sokereista vai pidittekö suut supussa? ;)
Riikalle perheineen oikein lämpöistä onnittelut!! Todella ihana kuulla, että kaikki meni hyvin ja sait kokea ihanan ja onnellisen yhteisen elämän alun <3
Hihihihih, Halipossun kaivostyöläisuni... On se unimaailma niin jännää! :) Rakas mieheni tossa pari päivää taaksepäin alkoi unissaan (päivällä, yötyöläisen uniaika kun on) huutamaan "PERKELE! KUKA HELVETTI ON TUONU NÄÄ VITUN JUUSTOT TÄNNE?!?!" Oli pakko mennä kattomaan, että mitä makkarissa tapahtuu... ja unissaanhan tuo olikin :D
Ja aivan ihania uutisia terveistä lapsista ja vanhemmista on kyllä ollut. Ihanaa kun Rinkun neidilläkin tilanteet helpottaa! Ja Elegialle piti sanoa, että eiköhän se altistusjuoksutus oo teilläkin jo loppusuoralla ja pian onkin tilanne, että alkaakin aineet sopia.. näin ainakin kovasti toivon! Tsempit myös haukulle, toivottavasti välttyy antibiooteilta ja saa kaulurit pian pois!
Rinkulle piti myös sanoa tosta ahdistuksesta, että mies ei tosiaan käsitä, miltä kotiäitiys tuntuu... Mä odotan niiiiiiiin innolla, kun miehellä alkaa parin vkon päästä isäkuukaus ja mä teen opintojani jossain ihan muualla ku kotona. Eilen olivat kyllä täällä siivonneet mun ollessa koululla, mutta illalla lenkillä Halipossun kanssa pähkäiltiin, että noinkohan tilanne tulee jatkumaan... Että kai sitä kuka tahansa nyt päivän-pari selviää ja on superisä/äiti ja saa kodin siivottua ja lapsen hoidettua, mutta ei se tosiaan ihan jokaisena päivänä onnistuis!
Sulle kyllä vinkkaisin, että sanot ihan suoraan miehelle, että nyt tarttee irtioton ja lähdet viikonlopuksi mökkeilemään/kavereille/vaeltamaan/mihin vaan mistä tykkäätkään ja saat ansaitun hengähdystauon! Mä oon ite saanu näitä omia irtiottojani ja jokaikinen niistä on kyllä niiiiiiiiin arvokkaita ja antaneet energiaa sitten taas telmiä perheenäitinäkin. Ei todellakaan oo reilua, että me äidit jouduttais oottaa tyyliin seuraavat 16-20v että saatais sitä omaa aikaa ihan vaan itellemme, ja siis enempi ku joku työpäivä/teatterireissu/kauppareissu/vastaava.
Retulle kanssa tsempit, että varmaan itse tiedät parhaiten, mitä nyt kaipaat. On se sitten shoppailuterapiaa tai ompeluterapiaa tai mitä vaan, mutta masentuvaisuuteen taipuvaisena kannattaa ottaa se hetki ennenku on "myöhäistä". Kurkkaa ulos ja nauti ihanasta syksystä! Nakkaa Elli vaunuihin (tai sinne autoon!) ja lähdette käymään Nuuksiossa ruskaretkellä! (heeei, mähän haluan iteki toteuttaa tän :D Makkaraa ja kuumaa mehua matkaan ja ihmettelemään!)
Ja Ampun poitsulle tuuletukset aikaisesta tutista luopumisesta! Whooopwhoooopwhooooop!! Jee! Ja älä nyt ihmeessä sitä enää takas anna, tai joudut taistelee siitä luopumisesta ;) Meillä syödään myös rättiä tai unipupun korvaa/tassuja vaikka tutti onkin olemassa :D Eli ei se välttis luopuis siitä rätistä silti :)
Mua jostain syystä hihitytti sun kommentti; ylempänä sanot Valosta, että on niin pojan näköinen kuin pojan kuuluukin ja sitten seuraavaksi kirjoitat Joonan näyttävän multa. Niin että näytänks mä tosi maskuliiniselta vai Joona tosi feminiiniseltä? ;)) (Ja juu-u, Joona tosiaan on tosi paljon mun näköinen. Mutta myös hämmentävän paljon isänsä näköinen! Ja etenin kuvissa se näyttää presiis just siltä, ku mun isoveljeni on näyttäny ton ikäisenä! :O) Nyt sit innolla ootellaan, että miltä tulee teidän kakkonen näyttämään! Ehkä se isi ois vaan onnessaan, kun näkis kauniin vaimonsa kasvot molemmissa lapsissaan <3
Retu
Vauhtiin päässyt keskustelija
Päiviä!
Sanna hui, nuo tommoset säikäyttää! Onneks meni äkkiä ohi, eikä kehittynyt sen pahempaa tautia.
Sinttu vuodattaminen tekee hyvää, pitää saada purkaa!
Kirppis- ja autoiluterapiaa harrastettu aamusta asti! Mahtupa väliin syöminen ikeassa myös. Ukkokullan kanssa sovittiin, että ainakin 2 kertaa viikossa käydään koko perheen voimin lenkillä, ja tänään ois eka virallinen lenkkipäivä. Mun tulee ihan tosi vähän liikuttua, lenkkeily edes kahdesti viikossa voi tehdä ihmeitä kunnolle ja mielelle. :) Ulkosalla kyllä käyn, mutta en ihmeemmin rasita itteeni siellä.
Lisäks kirppikseltä löyty niiiin ihanan söpöset pikkuruiset vihree-pinkit kumpparit Ellille, että jo niiden takia kannatti ajella jossain vantaan perukoilla harhaan ja sammutella autoa risteyksiin ;D Mut alan tosissaan jo nauttimaan autoilusta, voisin oikeestaan lähtee vielä tässä illalla jonnekin jos vaan keksii että minne. :)
Sanna hui, nuo tommoset säikäyttää! Onneks meni äkkiä ohi, eikä kehittynyt sen pahempaa tautia.
Sinttu vuodattaminen tekee hyvää, pitää saada purkaa!
Kirppis- ja autoiluterapiaa harrastettu aamusta asti! Mahtupa väliin syöminen ikeassa myös. Ukkokullan kanssa sovittiin, että ainakin 2 kertaa viikossa käydään koko perheen voimin lenkillä, ja tänään ois eka virallinen lenkkipäivä. Mun tulee ihan tosi vähän liikuttua, lenkkeily edes kahdesti viikossa voi tehdä ihmeitä kunnolle ja mielelle. :) Ulkosalla kyllä käyn, mutta en ihmeemmin rasita itteeni siellä.
Lisäks kirppikseltä löyty niiiin ihanan söpöset pikkuruiset vihree-pinkit kumpparit Ellille, että jo niiden takia kannatti ajella jossain vantaan perukoilla harhaan ja sammutella autoa risteyksiin ;D Mut alan tosissaan jo nauttimaan autoilusta, voisin oikeestaan lähtee vielä tässä illalla jonnekin jos vaan keksii että minne. :)
SannaKoo
Sanavalmis juttuseppä
Kivaa kun Retu oot päässyt autoilun makuun! Ja joskus se vaan kannattaa lähteä kauemmas "kalaan" eli tekemään löytöjä.
Amppu, mä oon ihan samanlainen unohtelija ton ruoanlaiton suhteen... ei mitään havaintoa, että missä asteessa mitäki pitäis tehdä! Sit mä törkkään vaan summamutikalla vähän mitä sattuu mittariin, ellei kyseessä oo joku vähän tarkempaa kättä vaativa kuten kakku/kala/liha jotka menee pahaks väärästä lämpötilasta.
Niin ja itseasiassa Joona oli mun mielestä ehdottomasti todella kaunis silloin ihan sylivauvana. Monesti sille kuiskailinkin, että taidatkin olla äiskän tyttö ku oot niin nätti! ^^ Vaan eiköhän tosta aikamoinen mörssäri tuu, vaikka kuin ois tähtisimmut ;)
Amppu, mä oon ihan samanlainen unohtelija ton ruoanlaiton suhteen... ei mitään havaintoa, että missä asteessa mitäki pitäis tehdä! Sit mä törkkään vaan summamutikalla vähän mitä sattuu mittariin, ellei kyseessä oo joku vähän tarkempaa kättä vaativa kuten kakku/kala/liha jotka menee pahaks väärästä lämpötilasta.
Niin ja itseasiassa Joona oli mun mielestä ehdottomasti todella kaunis silloin ihan sylivauvana. Monesti sille kuiskailinkin, että taidatkin olla äiskän tyttö ku oot niin nätti! ^^ Vaan eiköhän tosta aikamoinen mörssäri tuu, vaikka kuin ois tähtisimmut ;)
maarinen
Sukkela juttelija
Ei me sitten päästy valehtelemisen suunnittelua pidemmälle... Sillä en kerinny ees aamusuihkuun, kun tuntematon numero soittaa ja siihen unenpöpperössä vahingossa vastasin. Onneks tulin vastanneeks, sillä soittaja oli itse arvon hammaslääkärin sihteeri...(hoitaja varmaan..) Sairaana oli meodän suun tutkija joten odotettu reissu siirtyi ensi viikkoon.
Heh..aamulla lueskelin näitä juttuja rentoutuneena kaiken oma vittuuntumisen ja sisäänkirjautumis ongelmien jälkeen... olin niin haltioissani, että ääneen nauraa rätkäti SINTUN perheriidalle ja AMPUN äidin terevtulotoivotukselle, jossa kotieläimetkin päästetään tuulettumaan.... Yritin sitten mukamas nopeesti kirjotella, mutta empäs kerenny. Päivä meni muutenki niinku sialta marjassa.. se valoisa osuus aamun ja illan välissä pelkkää kitinää. PISTE. Erittelemättä.
Nyt ihanasti luvassa terveellistä yöpalaa: LETUJA JA HILLOA!!!! Mies niitä tuossa paistelee puuliedellä... ja saunakin odottaa alakerrassa kylpijöitä. Ja mikä ihaninta: kohta pääsee taas nukkumaan!
ELEGIAN harmit kyllä on aika kovaa purtavaa. Ei ihme, että itku tulee, vaikka ei olisi edes väsynyt! toivottavasti pojan (molempien) vaivat helpottuu.
RINKUlta oli mukava kanssa kuulla, että tytön oksut on jo historiaa. Mikähän lie tuo tuommonen kasvu vaihe sitten oli?
RETUn liikenne kaupunki se vaan laajenee!!!! Rohkee likka ratissa! Nuin se ajaminen pitää heti alottaa, että ei pääse unohtumaan tai ala muuten vaan pelottamaan. Hyvä!
....ja mitä vielä.... niin makaroonilaatikko paistetaan 180 astetta... :) ja kun paatte loppuvaiheessa folion päälle, niin ei pääse kärähtämään pinnasta :)
Se on HYVÄÄ YÖTÄ!!!
Heh..aamulla lueskelin näitä juttuja rentoutuneena kaiken oma vittuuntumisen ja sisäänkirjautumis ongelmien jälkeen... olin niin haltioissani, että ääneen nauraa rätkäti SINTUN perheriidalle ja AMPUN äidin terevtulotoivotukselle, jossa kotieläimetkin päästetään tuulettumaan.... Yritin sitten mukamas nopeesti kirjotella, mutta empäs kerenny. Päivä meni muutenki niinku sialta marjassa.. se valoisa osuus aamun ja illan välissä pelkkää kitinää. PISTE. Erittelemättä.
Nyt ihanasti luvassa terveellistä yöpalaa: LETUJA JA HILLOA!!!! Mies niitä tuossa paistelee puuliedellä... ja saunakin odottaa alakerrassa kylpijöitä. Ja mikä ihaninta: kohta pääsee taas nukkumaan!
ELEGIAN harmit kyllä on aika kovaa purtavaa. Ei ihme, että itku tulee, vaikka ei olisi edes väsynyt! toivottavasti pojan (molempien) vaivat helpottuu.
RINKUlta oli mukava kanssa kuulla, että tytön oksut on jo historiaa. Mikähän lie tuo tuommonen kasvu vaihe sitten oli?
RETUn liikenne kaupunki se vaan laajenee!!!! Rohkee likka ratissa! Nuin se ajaminen pitää heti alottaa, että ei pääse unohtumaan tai ala muuten vaan pelottamaan. Hyvä!
....ja mitä vielä.... niin makaroonilaatikko paistetaan 180 astetta... :) ja kun paatte loppuvaiheessa folion päälle, niin ei pääse kärähtämään pinnasta :)
Se on HYVÄÄ YÖTÄ!!!
maarinen
Sukkela juttelija
Hyvää huomenta!
Hei hyvä, Elegia, ei mitään nolona tarvi olla! Täällähän me naiset ollaan jakamassa näitä elämisen asioita raadollisena ja täydellisenä. Toinen päivä toisenlainen! Ja hiphei.... tsemppiä sinnen tämän päiväiseen kalustukseen!!!! Ihanaa!
MEILLÄ nyt! Nukuin ehkä ensimmäisen kokonaisen yön yli vuoteen! jiiiiihaaa!!!! Venla jo toisen kokonaisen yön omassa sängyssään. Pokittain se siellä köllöttää. Ilman peittoa. Jalat ulkonan pinnojen välistä! Hassu tyttö! Väillä käänsin sen nukkumaan "oikeaan" asentoon, mutta aina se pisti ittensä takaisin silleen! Tuntee varmaan olevansa turvassa, tai jotain! Mutta hienoa!
Tänään näillä leveysasteilla luvassa piha hommia. Pistettiin eilen nurin vanhoja pystyyn karahtaneita omenapuita.. eli niiden raatojen siistimistä... ja uuden perennapenkin pohjustusta ja kiviaidan rakennusta ja ja ja ...
Oisko se tylsästi aamukahvin aika....
ps. pistin tuonne galleriaan kuusi hyvää syytä aiheesta, miksi miestä ei todellakaan pidä päästää lapsensyöttö puuhiin..... (riisipuuroa ja mustaherukoita...ei lisättyä sokeria)
Hei hyvä, Elegia, ei mitään nolona tarvi olla! Täällähän me naiset ollaan jakamassa näitä elämisen asioita raadollisena ja täydellisenä. Toinen päivä toisenlainen! Ja hiphei.... tsemppiä sinnen tämän päiväiseen kalustukseen!!!! Ihanaa!
MEILLÄ nyt! Nukuin ehkä ensimmäisen kokonaisen yön yli vuoteen! jiiiiihaaa!!!! Venla jo toisen kokonaisen yön omassa sängyssään. Pokittain se siellä köllöttää. Ilman peittoa. Jalat ulkonan pinnojen välistä! Hassu tyttö! Väillä käänsin sen nukkumaan "oikeaan" asentoon, mutta aina se pisti ittensä takaisin silleen! Tuntee varmaan olevansa turvassa, tai jotain! Mutta hienoa!
Tänään näillä leveysasteilla luvassa piha hommia. Pistettiin eilen nurin vanhoja pystyyn karahtaneita omenapuita.. eli niiden raatojen siistimistä... ja uuden perennapenkin pohjustusta ja kiviaidan rakennusta ja ja ja ...
Oisko se tylsästi aamukahvin aika....
ps. pistin tuonne galleriaan kuusi hyvää syytä aiheesta, miksi miestä ei todellakaan pidä päästää lapsensyöttö puuhiin..... (riisipuuroa ja mustaherukoita...ei lisättyä sokeria)
Pranametri
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Kyllä täällä täytyy saada nuristakin, joten ihan ilman omantunnontuskia vain kanssaeläjät! Välillä harmittaa ja sitten taas ei[:)]
Kävin Valon kanssa toistamiseen perhekahvilassa ja edellisen kerran tuumiva poika oli muuttunut nyt riehakkaaksi mekastajaksi[:D]. Valo meni heti lattialle tavaroiden ja pikkuisten sekaan ja aloitti iloisen mölöttämisen. Vajaan ja reilun vuoden ikäisiä oli yhteensä neljä ja kaikki pitivät omaa ölinäänsä, hauska äänien humu kuului eri puolilta. Valo taisi olla tällä kertaa se äänekkäin. Innostui niin kauheasti muista lapsista. Jatkamme kahvittelua torstaisin. Nyt jätkä nukkuu kuin tukki.
Eilen iltapäivällä kävin hiekkalaatikolla Valon kanssa. Puistossa oli muutaman vuoden ikäisiä lapsia ja heidän touhunsa oli kiinnostavampaa kuin keinuminen. Parkkeerasimme hiekkalaatikkoon ja Valo nautti hiekan mylläämisestä ja heittelystä. Naureskeli pikkutytön hiekkakakkuleikeille kun niissä hakattiin lapiolla muovikippoa. Otin rukkasenkin vähäksi aikaa pois että sai tuntumaa hiekkaan, sehän oli huippuveto, hiekka lensi ja poika hihkui!
Joona on kyllä aivan äitinsä näköinen, tosin isäähän emme ole nähneet, ainakaan minä. Kaikissa lapsissa taitaa olla vähän edes molempien vanhempien näköä ja joku sen huomaa ja joku ei. Veljen poika oli pienenä sivusta ihan äitinsä ja edestä isänsä näköinen.Onpa sopivasti ajoitettu tuo isäkuukausi opiskelujesi kannalta Sanna. Varmaan kivaa päästä keskittymään ihan kokonaan välillä siihen. Saa miehesikin hyvää aikaa Joonan kanssa ja touhuta mielensä mukaan.
Elegialle voimia sinne koiran paranemista katsellen. Ei ole ihan helppoa yrittää pitää eläintä aisoissa, sehän ei saanut hyppiäkään. Miten sen estää?
On tuo allergiahomma kyllä vihoviimeinen lapsella. Onneksi yleensä helpottaa ajan kanssa, vaikkei nyt lohdutakaan kun tätä päivää eletään.
Retu voimia sinullekin ja onneksi tunnistat olosi ja osaat tarttua oikeaan touhuun niin saat hyvää oloa[:)]
Tänään kokkailen soijakasvismureketta ekaa kertaa ja katsotaan kuinka hyvää tulee[;)]
Kävin Valon kanssa toistamiseen perhekahvilassa ja edellisen kerran tuumiva poika oli muuttunut nyt riehakkaaksi mekastajaksi[:D]. Valo meni heti lattialle tavaroiden ja pikkuisten sekaan ja aloitti iloisen mölöttämisen. Vajaan ja reilun vuoden ikäisiä oli yhteensä neljä ja kaikki pitivät omaa ölinäänsä, hauska äänien humu kuului eri puolilta. Valo taisi olla tällä kertaa se äänekkäin. Innostui niin kauheasti muista lapsista. Jatkamme kahvittelua torstaisin. Nyt jätkä nukkuu kuin tukki.
Eilen iltapäivällä kävin hiekkalaatikolla Valon kanssa. Puistossa oli muutaman vuoden ikäisiä lapsia ja heidän touhunsa oli kiinnostavampaa kuin keinuminen. Parkkeerasimme hiekkalaatikkoon ja Valo nautti hiekan mylläämisestä ja heittelystä. Naureskeli pikkutytön hiekkakakkuleikeille kun niissä hakattiin lapiolla muovikippoa. Otin rukkasenkin vähäksi aikaa pois että sai tuntumaa hiekkaan, sehän oli huippuveto, hiekka lensi ja poika hihkui!
Joona on kyllä aivan äitinsä näköinen, tosin isäähän emme ole nähneet, ainakaan minä. Kaikissa lapsissa taitaa olla vähän edes molempien vanhempien näköä ja joku sen huomaa ja joku ei. Veljen poika oli pienenä sivusta ihan äitinsä ja edestä isänsä näköinen.Onpa sopivasti ajoitettu tuo isäkuukausi opiskelujesi kannalta Sanna. Varmaan kivaa päästä keskittymään ihan kokonaan välillä siihen. Saa miehesikin hyvää aikaa Joonan kanssa ja touhuta mielensä mukaan.
Elegialle voimia sinne koiran paranemista katsellen. Ei ole ihan helppoa yrittää pitää eläintä aisoissa, sehän ei saanut hyppiäkään. Miten sen estää?
On tuo allergiahomma kyllä vihoviimeinen lapsella. Onneksi yleensä helpottaa ajan kanssa, vaikkei nyt lohdutakaan kun tätä päivää eletään.
Retu voimia sinullekin ja onneksi tunnistat olosi ja osaat tarttua oikeaan touhuun niin saat hyvää oloa[:)]
Tänään kokkailen soijakasvismureketta ekaa kertaa ja katsotaan kuinka hyvää tulee[;)]
Tiihuli
Satasella mukana keskusteluissa
RIIKAN PERHEELLE PALJON ONNEA UUDESTA PERHEENJÄSENESTÄ!
Pakko avautua tännekkin, kun on ollut tosi paska viikko, on tullut itkettyä silmät turvoksissa. Työkaverin vaimo nukkui pois maanantaina. Lapset 11 ja 8 vuotiaat. Vaimolle oli tullut kaksi viikkoa sitten vatsa kipeäksi ja lähetetty sappitutkimuksiin keskussairaalaan, mutta sehän olikin sitten syöpää, joka levinnyt ilmeisesti kaikkialle. Eteni hurjan nopeasti. Eilen oltiin saattelemassa hänet ns. talvihautaan. Tänään kävin tapaamassa työkäveria ja lapsia. Tosi raskasta aikaa läheisille ja itsellä tosi kädetön olo kun ei voi auttaa, kuin kuuntelemalla ja tukemalla.
En saa nyt raapustettua mitään muuta, mutta muistetaan elää päivät täysillä ja rakastaa lähimmäisiä.
Pakko avautua tännekkin, kun on ollut tosi paska viikko, on tullut itkettyä silmät turvoksissa. Työkaverin vaimo nukkui pois maanantaina. Lapset 11 ja 8 vuotiaat. Vaimolle oli tullut kaksi viikkoa sitten vatsa kipeäksi ja lähetetty sappitutkimuksiin keskussairaalaan, mutta sehän olikin sitten syöpää, joka levinnyt ilmeisesti kaikkialle. Eteni hurjan nopeasti. Eilen oltiin saattelemassa hänet ns. talvihautaan. Tänään kävin tapaamassa työkäveria ja lapsia. Tosi raskasta aikaa läheisille ja itsellä tosi kädetön olo kun ei voi auttaa, kuin kuuntelemalla ja tukemalla.
En saa nyt raapustettua mitään muuta, mutta muistetaan elää päivät täysillä ja rakastaa lähimmäisiä.