Syyskuun tuuletukset!

SannaKoo

SannaKoo

Sanavalmis juttuseppä
Ihanaa syyskuuta! Täällä oli teitä syksynrakastajia niin monia, mä se vaan joulua venttailen, mutta ollaanpa lähempänä... ja kelpaa mulle tunnelmalliset syysillat kynttilöineenkin. Ja lätäköt ja uudet kuravaatteet! JEE!!

Ja tässä välissä postaan tämän, jotta ei tuu tuplapostauksia, jatkan pian!
 
..ja jatkuu!

Rinkulta piti vielä kyselemäni tuosta oksentelusta... Että mites teillä nuo hampaat siellä? Meillä ois apinan suuhun ootettavissa ylös lisää ihan näinä hetkinä (ihan samoina "lyhyinä hetkinä" kuin sillon alaskin sen vissiin useammankin kuukauden oireiluineen :D), ja on kyllä oksuilut lisääntyneet taas. Pulauttelee ku pikkuvauva! Ja muistelen, että se rauhottu justiinsa sillon vähän ennen puolta vuotta, hampaita pukatessa jatku, sitten taas rauhoittu ja nyt on vissiin parisen viikkoa jatkunut. Ei säännöllisesti aina tiettyyn hetkeen, mutta taas jo vissiin ollut päivittäistä, välillä pitkäkin aika kulunut ruokailuista. En tiiä, voiko tää olla vaan sattumaa, mutta ite oottelen nyt ne hampit ja sitten vasta ihmettelen tätä pulauttelijaa. Tunkeehan se koko aika sormiaan/mitä tahansa suuhunsa, välillä syvällekin, että onko tuo ihme, jos vähän oksuttaaki :DD

Sintun laihikselle tsemppiä! :)) Ja tuuletuksia hyvinnukutusta yöstä! Meidän seura on selkeesti väsyttävää Veeranki mielestä ;) (tai sitten se raitis ulkoilma lenkkeillessä vaikuttaa siihen neitiinki :))

Kämppäasiaa. Just naputtelin yhden hakemuksen, täytyy noi kaupunkien hakemukset tehdä yhessä, ku oli enempi juttuja... Tarveharkintahaan tuo on, häpeilemättä selvitin, että täällä nyt kolme ihmistä kärsii ahtaasta makuuhuoneesta, aikuiset kuorsaa ja häiritsee lasta, ja lapsi kääntyilee ja ähisee ja häiritsee äitiä, saaden äidin kuorsaamaan entistä enempi ku nukun niin pinnallisesti. Anelin ja pyytelin, mennään nyt hattu kourassa, vaikka niin oudolta tuntuukin!

Maarisen uni Praniksesta. Iiiiiiihana! Oot sie taitava emäntä, ku meistä kerkiät unelmoimaan yöaikaanki! Ja PRANAMETRI NYT ESIIN! Pian oot meidän muidenki unissa ;)

Onkos kaikkialla muualla jo laskettu sängynpohjaa? Meillä vielä ylhäällä, ei oo merkkejäkään ollut, että tuo ois kiipeemässä... ja toisaalta, väittäisinpä herääväni siihenkin äheltämiseen... Elkää murhatko mua ajatuksissanne, mutta Joona jopa saattaa nukkua mun vieressä tossa ahtaassa "parisängyssä". Teen sille "pussin" sen omasta peitosta, että ihan ripirapihelpolla se ei siitä oo tippumassa. Ja tuo lapshan ei edelleenkään juurikaan käänny, että sinänsä...

Benjin eka hoitopäivä on siis mennyt ihanaisesti, hyvä hyvä! Ja on siellä vieraassa maassa tosiaan omituisia ruokakäytäntöjä :DD Vai ollaankohan me sit oikeesti niitä omituisia, kun ei noita makeita leivänpäällisiä harrasteta? Vähemmistöä sen suhteen tunnutaan ainaki olevan... Mutta ihanaa, että Benjin hoitajat ottavat teidän ruokailutavat huomioon ja puurokin onnistui omaan maitoon keittää!

Mepäs mennään huomenna LINTSILLE!! Minä, Joona ja kummitätinsä. Jee! Eka kerta tänä "kesänä" :))
 
Syyskuu...jee, jee! (Oli pakko tuulettaa ihan vähän vain...)

Eilen oli kädet täynnä hommaa koko päivän, joten en vaan pääsyt kirjoittamaan tänne. Mies teki pitkän duunipäivän ja mä sain olla Aleksin kanssa ihan keskenäni. Illalla olin aika hyytynyt, kun Aleksi oli nukahtanut ja mies istui edelleen koneella tekemässä duuniin liittyen vielä sähköposteja. Tänään se pinkaisi aamulla aikaisin töihin, josta se tulee omien rientojen kautta kotiin luultavimmin joskus 22-23. Toivottavasti se pitää lupauksensa, että se pitäis huomenna vapaapäivän. Meidän pitäis päästä yhdessä käymään pankissa ja poliisilaitokselle pitäisi mennä vihdoinkin tekemään passihakemus Aleksille, että päästään parin kuukauden päästä reissuun.

Nyt kaksi yötä on sujunut yhdellä herätyksellä, joten sinänsä yöt ovat menneet ihan kivasti. Nyt ollaan päästy päivärytmin opettelussa jälleen vähän eteenpäin. Muutamana päivänä meillä on toiminut "Jorvin ohjeistuksen mukainen" päivärytmi aamun/ aamupäivänkin osalta niin, että herättyä on aamupala sitten lounas ja vasta niiden jälkeen päikkärit (ja puuhailua tietty ruokailujen välissä). Aiemmin Aleksi simahti tosi pian jo aamupalan jälkeen ekoille päikkäreille. Nyt parina päivänä, ilmeisesti rytmin muutoksesta ja unikoulusta johtuen Aleksi on nukkunut kahtena päivänä jo peräti tunnin päikkärit! Ennen päikkärit oli lähestulkoon aina vain sen 30 min. Kivaa.

Mulla oli kauheesti sanottavaa (parin päivän satsit), mutta nyt ei ajatus toimikaan. Johtuisko siitä, että Aleksi vähän väliä protestoi tossa lattialla ja siitä, että kohta pitäis viedä tuo nelijalkainen karvakasa aamulenkille.

Toivotaan, että Sannan kämppäasiat järjestyvät pikaisesti silläkin uhalla (mikä on hyvin todennäköinen), että te muutatte johonkin kauas pois ja mä jään tänne kylälle ihan yksin. Menette vaan sumusilmin sinne toimistolle anelemaan ja pidätte huolen, että Joona huutaa just silloin sitä yliäänikone-huutoa. Se vois ehkä jouduttaa asiaa. ;)
Ja Lintsistä: Me ei olla käyty tänä vuonna kertaakaan siellä, kun yleensä ollaan käyty edes kävelyllä, jos ei muuta. Alkaa mahdollisuudet käydä vähiin, joten mietittiin, että viikonloppuna suuntaamme koko perheen voimin sinne. :)

Maarisella on toden totta vinkeitä unia! Ja Praniksen katoamista on täälläkin hiljaa itsekseen ihmetelty.

Meillä pinniksen pohja on edelleen ylimmällä tasolla, mutta kyllä mekin se varmaan kohtapuolin lasketaan alemmas. Aleksilla on toisinaan noita ylös nousu yrityksiä, mutta vielä sitä ei ole onnistanut.

Benjin hoitopäivistä oli kiva kuulla. Ihanaa, että Benji on asettunut noin nopeasti taloksi, mutta jossain vaiheessa saattaa tietty tulla vähän takapakkia. Toivottavasti kaikki kuitenkin sujuu yhtä mutkattomasti kuin tähänkin asti. Ja voi ihmetys noita lounaita. Ilmeisesti siellä on tuollaista "englantilaista" tapaa laittaa leivälle kaikkea mahdollisimman makeaa. Hyi olkoon. Maassa maan tavalla, mutta kyllä mä silti liputan vähän terveellisemmän ruoan puolesta.

Ai niin...Saparo oli päässyt Kiiran kanssa tauon jälkeen uimaan. Meillä on nyt kesän jälkeen kaksi kertaa takana ja eka kerta meni kyllä hirmuisesti jännittäessä. Aleksi oli kuin puupökkelö ja vähän väliä näytti siltä, että huuli alkaa väpättämään. Edellinen kerta meni jo paljon paremmin ja lelutkin alkoivat olla taas kiinnostavia...ja polskuttelu. Mielenkiinnolla odotan perjantaita, niin nähdään, saadaanko tuo uittopuu taas kunnostautumaan ja ryhtymään vesipedoksi niin kuin ennen kesää.

No niin. Nyt reipastun ja lähden haukkaamaan raitista SYYSilmaa. Kuulemiin!
 
Höyhensarjalaiset kävi neuvolassa [:)] Pituutta oli huimat 74 cm, painoa 8715 g ja pipo 43 cm. Kaikki muukin oli niinku pitiki ja pinsettiotekin molemmista käsistä löyty.

BENJILLE kehut hyvinalkaneesta päivähoitourasta :D Aika oudolta kyllä omaanki makuun nuo suklaaraeleivät kuulostaa [>:]

SANNALLE tsemppiä asunnonhakuun. Meillä olikin onni, että päästiin hakujonossa ohituskaistalle, niin ei tarvinut kauaa kämppää jonottaa. Luulisin, että siitä meidän talosta on vielä tulossa vuokralle niiden rappujen asunnot, jotka valmistuu vasta joulukuussa, et kannattaa käydä netissä kurkkimassa tilannetta.
 
Voi Eemeliä ja allergioita. Toivotavasti saatte asiat kuntoon ja ihon kuntoon. Noista sormiruoista, niin ootteko koittanu kurkkua? Meillä hirmu herkkua ja luulisin ettei ois hirmu allergisoiva. Tosin siitä ei kyllä taida hirmu hyvin saada mitään ravintoaineitakaan. Sitten meillä menee hedelmiä, banaania ja nektariinia ja omenaa. Tsemppiä sinne!

Niin ja goElegiagosta, siihenkin tsemppiä! Tuo -1,8 kg kuulostaa viikossa jo kyllä aika isolle määrälle, tietty viikkojen välillä varmaan suuria eroja mutta kyllä se siitä lähtee. Minäkin olin sillon alkukesästä goJuttago blogin ilmaisella 4 viikon kuurilla. Paitsi muuttelin sitä vähän kun imetän vielä. Lähti kyllä muutama kilo mutta sitten iski laiskuus ja en jaksanu noudattaa enää ja lopputuloksena nyt on taas lähtöpisteessä...[:D] Mutta tsemppiä kovasti sinne!!!

Hurraa Benjamin ja hieno päivähoitoaloitus! Mielenkiintoiset nuo ruokailutottumukset, mutta niin ne meidänkin tavat varmaan kuulostaa muiden korvaan[:D] Tuo nukkumisen vieraskoreus niin meillä Kiira kanssa nukku hoidossa mun äidin kanssa 10 tunnin yöunet heräämättä.

Ampulle jaksamisia sinne pitkiin päiviin. Mulla kanssa aika samat ongelmat noiden hoitoonjättämisten kanssa. Meillä kans asuu vanhemmat ja appivanhemmat 300 km päässä meistä eli hoitajia ei täällä oo. Mutta meidän äiti on Kiiraa muutaman kerran hoitanu kun ollaan oltu Kuopiossa ja voisin Kiiran kyllä sille jättää aina. Mutta en anopille, en tiiä mistä se johtuu...ahistaa oikein!!

Mukavaa syyskuuta teille mammat!
 
Voi vittu oikeesti!

Taas mun tekstit katosivat kuin pieru saharaan, kun Mozilla tilttas. AAAAARRGGGH!

Koitan laskea kymmeneen, ja tuun sitten takas....
 
Elegia - syötkö tarpeeksi siihen nähden mitä liikut? Yleensä paino ei tipu, jos syö liian vähän ja jättää rasvat pois. En siis ole lainkaan perehtynyt ohjelmaan mitä noudatat, mutta tuli nuo aiemmat vain mieleen omalla kohdalla.

Itse sain pudotettua hyvin painoa, kun kerran viikossa mässäilin, oli hampurilaista ja jätskiä, muuten tarkkana mitä suuhun työnsi. Aluksi en edes liikuntaa ottanut avuksi painon tiputtamiseen ja paino tippui paremmin/nopeammin. Kun olin sellaisen 10kg. tiputtanut painoa, aloin sauvakävelemään 5-6 kertaa viikossa ja siihen tuli lopulta sellainen himo, että ei edes halunnut jättää lenkkiä väliin, satoi tai paistoi.

Jos painoa haluaa pudottaa ei kannata mennä salille, vaan lenkkipolulle ja sauvakävely on yks paras painonpudotuskeino. Siinä saa jenkat ja allit kyytiä. Mä voin enää vaan muistella mun olemattomia jenkkiksiä ja roikkumattomia alleja! Siihen painoon on lähes 20 kiloa matkaa, hohhoijaa, miks ihminen antaa valua rankan ja vaativan työn hukkaan... [8|]
 
Rymis tosiaan raportoi täältä taas pikaseen, maitoa on juotettu kylmänä, kuumana eestä ja taakaa ja pystyssä ja vaik miten, ei pysy sisällä.
Myöski jukurtti ja vellit tulee ulos. Kuulemma maito erittää limaa tai edistää sen muodostumista tai jotain mulle selitettiin sen suuntasta.

Noh, ton ikäsen pitäs saada 100ml nestettä/ painokilo elikä meän neitin pitäs saada 0,75l/ pvä ja ei nyt todellakaan sitä kyllä saa. Tää oksentelu homma alkoi toissa sunnuntaina elikä tulevana sunnuntaina ois sitte 2 viikkoa pyykätty... hooh! Ja tietenki nukuttu huonosti.

Neuvolasta ei annettu mtn ohjeita, ooteltii vaa et menis ohitte, lekuri ei antanu myöskää mtn ohjeita saoi että pitäs alkaa pikkuhiljaa meneen ohitte. No yöllähän sillä tietty herää nälkä, no kerspeles mitä, alanko mä antaan puuroo ja sosetta sille yölläki, hooh! Ilmeisesti... Sehä luulee et nyt on aamu ja alkaa heräämään uuteen päivään [:o] Viime yönä se rohisi niin että aivan mahoton ja toki myös oksensi taas (eipä unohdeta sitä mainita.) Mie otin sen sitte viekkuun nukkumaan, säälittää niin kovasti raasu. Ja no omat nukkumisethan ne sitte tiietää... ja nää ei ole mtn pikku pukluja vaan ihan kunnon laattaa lentää.

No nyt mulla meni hermo kun tuli jo kiintee ruokakin ulos aamupäivällä. Soitin neuvolaan 100 ketaa, ei vastannu, lopen jätin soittopyynnön, ei kuulunu mtn ja soitin johonki toisee numeroon niin sieltä sanottii et meän nvla-täti on koulutuksessa... ja lekurille soitin aikaa mut ei oo lastenlekurit paikalla missää vastaku maanantaina. Se mikä on pysyny sisällä hyvin on pääsääntösesti olleet nyt hedelmä- ja lihasoseet ja riisipuuro. Niillä mennään. Ilmeisesti toi lihasosekaan ei pysy jos se on liian vetkulia tai sellasta, noh limasta. Hampailla ei kuulemma pts olla tän asian kanssa mtn tekemistä vaan lekuri sanoi että virusperänen joku nuhahomma... voiha helevana että ottaa jo kupoliin ja meinaapi alkaa väsyttään [:@].
 
JEp. syyskuuta! Jee. Kynttilät ja kaamos! Tuulentuiverrusta ja kuivana kuiskiva metsä! JEee, kohta on joulu!!!!

Nyt menee hyvin! Maarit on ollut yksin metsässä!!!! didiiiidiiiiddd.... sienessä, sadanmetrin päässä kotiovelta. Peräti melkeen täyden tunnin! Huippua! Sanoin joskun aiemmin, että mun elämä, se on kotioven ja marjapensaan välissä, mut nyt tän eukon revviiri kuulkaas laajeni aikalailla :) Katsokaas, kun mies oli kotona ja kuunteli pihassa päiväunia nukkuvaa vauvaa! Tälleeen jos pääsis joka aamu "tuulettuuu" niin oispa ryökäle juhlaa!!!! (ryökäle=savolaisvoittoinen kirosana, perkelettä pienempi:))

Pari sanottavaa asiaa.... Lastehoito systeemit ei kulje meilläkään. (AMppu ja Saparo) Venlalla on tasan kaksi hoitajaa; isi ja äiti. Ja olkoon niin kunnes joku luotettava ilmaantuu.... tai lapsi kasvaa. En minä henno jättää tuommosta ruusun-nuppua kellekään, tai kelletahansa! Tossa metässäkin mietin, että kai se isi nyt varmasti kuulee, jos vauva herää! Huono hommahan se on sinäänsä, että lopulta sitä hitsautuu niin yhteen, että jos pakkopaikka tulee, niin joutuu oikeesti olee pärjäämisistä huolissaan!

RINKKU. Tuo oksentelu kuulostaa nyt kyllä sille, että heti lääkäriin! Ettei vaan olis mitään refluksi-tautia siellä kehitymässä? En kyllä tiijä miten se muka kehittyis, mutta minä oisin jo ite vauhkona roikkumassa kalliin yksityisen ovenrivassa, oksennus-rätti kainalossa..ja tietty tyttö toisessa! Helvata, niitä teidän neuvolan soittoaikoja....

ELEGIAlle täältä nyt symppishalit. Ja kiitos niistä tänne lähetetyistä, kun meikä masiksen kourissa värjötteli! Voisko sille vauvalle tarjota kuivattua ruisleipää? Kuulostaako kauheelta? Niitä päivän yli pöyvällä käpristyneitä leivän syrjiä? JOtkuthan sanoo, että niistä sais energiaa, sillon kun muuten ei mikään oikeen käy? Ja LÄSKEISTÄ kanssa, että hyvinhän sulla lähtee! Tosihyvin. MElkeen neljäkiloo kahessa viikossa. Hitto! Mulle kanssa. Kade.

SANNAlle piti vielä sanoa, että aluks ja lopuks se ruikutus tuntuu kauhelta. Se on niin vastoin meidän ite kaikesta selviävien moralikkojen maailman lakeja, mutta lopulta auttaa. Ja sitäpaitsi TOTTA on joka sana, mistä sinä siellä hakemuksessa ruikutat:) Peukkuja papereitten perään!

OLEN OMMELLUT... taas pitkästä aikaa. Vanhat, persiistä revenneet (kun eivät sitten enää meneetkään päälle) flanellihousut, saivat uuden ilmeen! Hyvä ilmeen! Ompelin Venlalle niistä makeen vaarin-paidan. Yöpaidaksi ajattelin, mutta siitä tuli niin hieno, että saatan panna sen sille sunnuntaipäivällisille!!!!
KUTOA/NEULOA pitäisi. Ostettu taas ihanan värisiä seitsämänveljeksen lankoja nurkkiin pyörimään.... Teksi sellaisia "ilo-lapasia" ja sukkasia... Tartteen vaan sen kiikkutuolini tuolta toiselta talolta.Hellaan tulet, viiniä lasiin...niin jopa alkaa puikot kilkattaa.SYKSY.

PRANIS..jos luet näitä siellä kirjastossa... niin keksi itelles uus sähköposti osote ja kirjaudu tänne uudella nimellä..jos et pääse sieltä kirjaton koneelta vanhoilla tunnuksilla,, tai jotain....hih... "PRANIS"-ois aika hyvä nimmari ja me tunnettais sut!!! :) kelaa: paat sitte joka viestiin manuaalisesti juoksevan viestinumeron, kun muuten ne alkaa taas tyhmästi ykkösestä. ÄH.. ymmärsiköhän kukaan? Mut, helou, bäk, pliis!

Meen kahville. moi.
 
En mennykään kahville, kun tuli yks juttu mieleen...

AILIMEN päivähoitopaikka. Siis BENJIN, tietysti. hihii... Äitille varmaan ois maistuneetkin ne sulkaarakeet tai vaikka kokonainen konvehti-rasia ja rauhaisat päiväunet..

Niin, että tuosta ruokailusta tosiaankin. Me ollaan täällä pohjolassa aika kummallista kansaa, kun syötetään se kaksi lämmitä ruokaa päivässä. Sitten ajattelin, että eipä kannata tuon ajatuksen valossa olla kovin huolissaan, jos Venla ei esim. (kuten tänään) syö sitä aamupäivän pottumuusiaan. Sörkkii hiukan ja syö lopulta pikkuruisen palan leipää ja omenaa! Hm? Ja niinkuin viisas mummoni sanoi eläessään "syökööt mitä syövät, kunhan kasvavat!"  (oisinko joskus ennenkin siteerannut tuota?)

Mutta hampaita kyllä pitää suojella, se on selvä!

No, nyt kahville.

(aatelkaa: ranskaleipää jos ois. voissa paahdettuna rapeaksi. päälle kinuskikastiketta.... ja haudutettuja makeita omenan lohkoja..ja kermavaahtoa.....) hys hys....
 
Moooi!

Käytiin LINTSILLÄ! Jeee, oli kivaa! Edellisestä kerrasta kun on jo se parisen vuotta aikaa! Tai käytiinhän me viime kesänä kävelyllä ja syömässä, mutta en mä hennonu mahani kanssa mihkään mennä... Kummitäti hoiti Joonaa ja kävi sen kanssa laitteissa, mutta Joonan mielestä ne pikkuvauvojen jutut oli ihan lällyjä! Onneks tuo jättiläisapina päässee ens kesänä jo vähän hurjempiin vempeleisiin, jos puoltoistavuotias niihin nyt sit uskaltaa :D
Vähän vaan pelottaa, että käyköhän tolle poikarukalle nyt sit niin, että se kasvaa noista kaikista kivoimmista vemputtimista yli... siis kun monessa on noita 190cm maksimirajoituksia, ja ainakin tän hetkinen kasvu antaisi jonkunlaista viitettä siitä, että ohi mennään ja rajusti.

Tästä tulikin mieleen, että olikos se sitten 2 vuotiaana, kun tehdään se kasvuennuste? Ja olikos se 2x se mitta, mitä lapsi on kaks vuotiaana? Jos miettii, että tää nappula saattais 2 vuotiaana olla esim. jotain 115cm pitkä, niin sehän olis jo ihan hullun paljon.... Vaikka onneks ne on vaan ennusteita :) Hieman kyllä ihmetyttäis ja naurattais, jos tuo nappula jäis vaikka äitiään lyhyemmäksi :D

Elegia, jos teillä sopii riisipuuro, niin mites ois sitten ne suolattomat riisikakut? Tai jos tahtoo harjoitella pinsettiotetta, niin jotain pieniä juttuja... marjoja, riisimuroja? Jos taas kaipaa reissuun jotain maissinaksun kaltaista, niin kurkkaapa sieltä lastenruokahyllyltä niitä Semperin Småfolk juttuja. Sellaisia pikkusia pusseja, niissä on joitain erilaisia noita "naksuja". Ainakin porkkanatikkuja oli ja jotain muutakin, nyt en muista, ja semperin sivuilta en näemmä löydä... Jos ruis ei sovi, niin mites muut viljat? Kuivatettua leipää mistä tahansa... Osaisinpa auttaa paremmin! (ja hei, tuolla semperin sivuilla törmäsin muuten sellaiseen hakukoneeseen kohdassa "tuotteet", jolla saa haettua heidän valikoimistaan erilaisin hakuehdoin tuotteita. On myös ns. "allergialista" että saa laitettua täpät niiden aineiden kohdalle, jotka allergisoi. En tiiä, oisko siitä nopeutusta ruokien valintaan, kun tiedätte, että mitkä käy ja mitkä ei! Jos ei vaikka aina oo mahdollista kotiruokaa tehdä, tai miten siellä bruukataankaan syödä :)

Amppu, jos miehen vanhemmat on lähellä, niin koita silti ihmeessä antaa niille poika hoitoon! Aloita vaikka sillain, että meette päivävierailulle ja lähdet itse käymään pikakaupassa/pikalenkillä/pika-mitävaan. Puol tuntia tms. Tai sitten ehdotat, että meette poitsun kanssa kylään ja jos "harjoittelisitte" yhdessä sitä hoitoon jättämistä, kerrot ihan rohkeasti, että sua jännittää antaa poika hoitoon! Lukisit rauhassa kirjaa vaikka toisessa huoneessa ja isovanhemmat hoitaisivat ainakin kolme-neljä tuntia poikaa. Tää on nyt vähän ennakoimista, mutta teillä kuitenkin jokusen kuukauden päästä tulee tilanne, että oottekin miehen kanssa molemmat vastaanottamassa perheen tuoreinta jäsentä, eikä esikoinen voikaan olla silloin mukana. Jos se olisikin eka kerta että poika "joutuisi" hoitoon, niin voisi olla shokkipaikka sekä vanhemmille että lapselle? Hyvin se menee! Ehkä appivanhempasi eivät vaan uskalla itse ehdottaa, että olisi kivaa poitsu saada hoitoonkin! Eihän sitä tarvitse yökyläilyllä alottaa :) (Vaikka voishan sekin olla ihanaa tässä syksyllä, poika hyvässä hoidossa, viljat puitu ja saisit omia miehen ihan vaan itsellesi!)

Ja Ampulle vielä halauksia todistetusti sydäntä sykkivästä vauvasta! Ei tarvii tulla kahtatoistaviikkoa täyteen, tuonhan se sanotaan olevan ratkaisevinta! Pienet on prosentit nyt enää minkään mennä mönkään, kerran sydän on kuultu! Ihanaa! Olen jotenkin ihan totaalisen vilpittömän onnellinen puolestanne! <3
 
tunnin lenkki sateisessa syys-säässä takana. Kaurapuuro höystettynä herukoilla masussa ja veera isin kanssa ulkona. ah!

Huominen työpäivä pikkasen jännittää.. osaanko mä enää mitään? noh, eiköhän se ihan hyvin mene.. Veerakin saa laatuaikaa isin kanssa, ja velikin tulee viikonloppu kylään. eli vilskettä taas tiedossa.

Ihanaa oli kuulla että Ampulla sydänäänet kuuluivat ja kaikki on kunnossa! niisk! haikeus meinaa hiipiä..

Viime yö ei sit ollutkaan ihan niin hyvä kuin mitä pari edellistä. vissiin viis kertaa könysin laittaa tuttia ja korjaamaan neidin asentoa kun oli ihan mutkalla pää peiton alla. On se jännä että se pää pitää sinne änkeä kun muuten se peitto ei pysy millään päällä. oon miettinytkin että voisko se heräillä siihen että on kylmä? unipussi ei enää toimi kun sen kanssa ei pääse pyörimään, ja peitto sit potkitaan muuten vaan pois. haalari yökkäri on kyllä päällä, ja sukatkin niin kauan kuin jaloissa pysyy. ite vaan oon ihan kohmeessa jos ilman peittoa nukun, oli vaatetta sit miten paljon hyvänsä.

Hienoa oli kuulla että Benjin hoitopäivät oli sujuneet noin hyvin [:)]. ehkä vähän sain rohkasua Veerankin tuleviin hoitoon viemisiin. Onneks siihen on vielä vajaa pari kuukautta.

Rinkulle ei voi kun sympatiat antaa. Tosi kurjaa teidän oksentelu!! [:(][X(][:(] mites joku soijamaito tms.? vosiko pysyä sisällä?? en kyllä tiedä saako normi ruokakaupassa myytäviä antaa? *voima halit*

Vauva lehti kolahti postiluukusta. taidan vetäytyä sohvalle lukemaan kun on vielä hetken omaa rauhaa. MOI!
 
Joo me käydään yksityisellä, jos tilanne ei nyt muutu niin maanantaina uuestaan ja sillon paree olla se lastenerikoislekuri paikalla, se kaivetaa vaikka suonsilmästä! Nii ja jos pahenee nii sitte tietty tonne päivystykeen... on se suolesta kun noin pieni ei oo kunnossa.

Eilen illalla taas oksenti ku antoi pullosta maitoo, yöllä tyytyi veteen ja oli ns rauhallinen yö. Noh tänä aamuna annoin varovaisesti taukoja pidellen 80ml maitoo (löysin nan-purkin kaapista, normisti juuaan semperiä) ja siitä tuli pikkupuklut mutta kuitenki pysyi varmasti suurin osa sisällä, jee, sit joi ainaki 40ml vettä ja desin puurosta söi yli puolet, jesh! Et on se jo saanu melk 2dl tänää nestettä =). Ja lisää tuputetaaa jahka vaan herää päikkäreiltä... maitoo annetaa varovaisesti, eilenannoin t-lusikalla, on se seki räpimistä mut ei ainakaan ehkä herätä sitä imuhalua silleen että vetäis sitte nopeeta liika paljon ja taas oksentais... katellaan...

Höh, hoikahkoksi haukkuivat neuvolassa neitiä nii mitähän se tosiaan tän taudinjälkeen sitte on, raasu, ootahan ko tervehtyy niin...

Joku oli siellä laiharilla, ihailtavaa selkärankaisuutta. Mulla on taas se vaihe että mie huomena alotan... ja tas huomenna jne [:o] nytkin menossa käymää kapessa kaverin kaa ja tiettyhän me mennnää johonki tosi terveellistä ruokaa nauttimaan heh.

Joulutunelmaan meitsi on menossa tässä vähän väkisinkin kun on tuo joulukortintekosesonki alkanut, koitan tehdä hieman erilaisis ajoulukortteja vaikka perinteikkäistä tykkäänkin...

Ihana Amppu! Mieki ihan vähän haluisin tas raskautua (aika paljonki) [:)]. Mut ei oikeen vielä kehtais kuitekaa...

Lapsen hoito, joo meillä ei lapsi ole ollu hoidossa missään vielä, oma äiti ois ykkönen mut asuu liian kaukana. Noh miehen äiti noo, öö... hmmm. Ei oikeen sekään nyt sovi mun ajatusmaailmaan... ja muista nyt puhumattakaan... no sitte ku se on isompi, autsss!! Siis ja mun pitäs viedä toinen hoitoon tammikuussa, KÄÄÄÄÄK!!![&:]

No juu mieppä lähenkattoon ku neiti heräs!
 
Noniin. Se sitten pisti meille taas perjantain!

Voi hyvä ihme....SINTTU töihin! Justhan tässä koko sakilla putoiltiin äitysloman ihanuuksiin yksi kerrallaan! Voin vaan kuvitella miltä susta siellä tuntuu, mutta hyvin se menee. Usko pois! Ajattele, omat vaatteet, ite yksin tietä pitkin.. ja aikuisten juttuja.... Mullehan tulee mieleen vaan korkokengillä kaytävällä kopistelu ja kahvitauot, joissa meikäläisen nauru raikui aina ylimpänä.... Sitte muistaa pikkuhiljaa sen kauhen stressin ja kiireen ja alkaa taas nauttimaan näistä kotoista norsuverkkareista, villasukista ja hapsottavasta ponihännästä....

AMPPU..minkä teit ja itsepähän pyysin!!! Mulla lojahti semmoinen vauvakuume, ettei mitään väliä. Helvata! Pienet sydänäänet on tänään suloisinta mitä tiedän! Ja minuu niin itkettää. Tulee pakkomielle. Enskesänä sen nyytin ON oltava sylissä... viimestään syksyllä... Yhen lasketun ajan jo pitkällä kierrolla sain huhtikuulle..mutta sehän oli väärä hälytys... Tässä kierrossa jalat seinälle. :) Vai, että pikkusiskoa se teidän neuvolan täti veikkaili???? IIIIIKKKKK!!!!

RINKKU...kunnioitettu RYMIS. Meinaatko saada paljonkin kortteja myyntiin? Ja, että missä sä niitä taas olit myymässä? Mun pitäis aloittaa ne meikäläisen tontut... Aloittaa ja aloittaa.... Jos joku, muistaa kun teen pääsiääis sesonkiin niitä noita-akkoja, niin jouluksi pikkurahan puutteeseen tulis olla tonttuja.... Vaan mun energiat on sen suhteen nollassa. Pikkuhiljaa, tai sitten sata lasissa kauheella kiireellä läpi yön aherrusta! (niinkuin aina ennenkin)

ELEGIA... oih. Minä jotenkin kadehdin neljää kiloo... Mutta vielä sekin aika tulee! Siis kun luin kateuksissa, että 1,8kg  ja sit 1,7 kg. Mutta silti hyvä alku! Ja makuuhuonehan on kanssa ihan just valmis. vau!

Mitäs vielä... Niin, sienimetsästä sain saalista. Kaikenmaailman rouskuja, haperoita ja tatteja. Ryöppäsin rouskut ja heperotkin ja survoin ne merisuolan kanssa pakkaseen. NAm. Tatit osottauti kelvottomiksi matoläjiksi,yäk. Mutta saalistaminen on aloitettu!!!! Suppilovahveroita odotellessa!  Ja hei, meille tulee ihan sairaasti luumuja. Nuo puut on aivan luokilla luumuterttujen painon alla. Mies maiskuttelee huuliaan ja odottaa, että aletaan tölkittää ROMMILUUMUJA. Noh.... pitänee pistää joku Tallinnaan rommin ostoon!!! Tolle määrälle sitä rommia saa olle tynnyrillinen :) Ja sokeria toinen mokoma.

Vauva-palstahan tää oli? Noh, Venla neiti. HÄn hämmästytti meitä eilen syömällä ITSE. Mutta tapa oli kovin omalaatuinen. Ruoan kokkareet lautasen reunalle ja siitä huulilla hornaisi ne naamaansa! Ekas tää lopsi sitä ruokaa pöydälle ja yritti siitä kumarrella evästä suuhun, mutta kun ei onnistunut, niin sitten lautasen reunalle! Voi pikku rassukka ja hänen päättelykykynsä. Lautasella oli makrillia ja nuudeleita.
Noh. Tänää pistin sille jauhelihapihviä ja spaettia, että syöppäs nyt ite. Spagetti meni nyrkistä IMEMÄLLÄ ja pihviä piti vaan varovast nykertää! Aamupuuron sain lapioitua lusikalla. Mutta se lusikka jolla tytön oli tarkoitus opetella itse päätyi äidin suuhun. Venla siis syötti äitiä!!! Mies kattelee meidän touhuja ja on ylpeä ja onnellinen viksusta lapsestaan ja pitkämielisestä vaimostaan.

SEmmosta. VÄsyttää. Flunssa tulossa, enkä osaa nukkua.En päivällä, enkä yöllä.
 
Pakko oli testailla tuota Sannan pituusennuste systeemiä itsellä kun en ollu ikinä törmänny moiseen niin aika hyvin: Oon ollu 2 v. 81 cm ja nyt olen siis 160 cm eli aika lähelle[:D] Onko muilla omia mittoja joista vois tuon ennusteen paikkansapitävyyttä arvuutella?

Tuuletukset Maarisen sienisaaliille. Minä oon aivan käsi noissa sienijutuissa. En tunnista varmaan yhtään sientä enkä osaa oikein niitä laittaa ruoaksikaan...pitäisi mennä Maarisen sienikouluun[:D]

Tsemppiä Sintulle huomiselle työvuorolle! Milläs alalla sinä olitkaan? VArmaan kyllä oikeesti aika ihanaakin päästä aikuisten hommiin[:D]

Ja voi niitä Ampun vauvan sydämenlyöntejä, kuulen ne melkein tänne Ouluun asti[:)]
 
No, joko tää nyt onnistuis.. Pitää kopioida tekstiä vähän väliä, ettei tää taas katoa!

Hei, onko teillä muilla kirjautumisongelmia? Mä pääsen etusivulle asti ihan helposti, mutta sitten kun pitäis keskusteluihin tulla, niin ylhäällä lukeekin vaan että kirjautuneena Guest.. Koko päivän tänäänkin on taas tehnyt tuota, kun aikaisemmin yritin tulla kirjoittamaan.

Tunnin päästä haen Benjin hoidosta. Olen kyllä saanut ajan kulumaan, mutta en malta odottaa että saan pikkukaverin syliin halittavaksi! Äidin rakas jäi tänään aamulla taas niin reippaana sinne leikkimään. Ei ollut kyllä itku äidillä aamulla kaukana, kun heipat heiluttelin. Mutta hyvin se siellä varmasti pärjää, luotan siihen, että hoitotädit osaavat hommansa. :)

Piti kehuskella, että sain muuten eilen Benjin itse päikkäreille ilman tissiä! Pari kertaa nousi hetkeksi ylös istumaan, mutta kävin vaan sinnikkäästi laskemassa takas selälleen ja vähän silitellä hipsuttelin sen päätä, ja siihen se nukahti! En olis ikinä uskonut!

Sanna kyseli sängynpohjasta, meillä se on tosiaan jouduttu laskemaan jo muistaakseni ennen kesää alas, kun Benji alkoi silloin jo näytellä liikkumisen merkkejä. Anoppilassa eivät olleet vielä laskeneet pohjaa viime viikolla monien muistutteluidenkaan jälkeen, ja hiukan hirvitti siellä laittaa Benji päikkäreille pinnikseen. Toivottavasti ovat tänään sen jo sitten laskeneet, kun tarkoitus olisi mennä sinne illanviettoon ja syömään tänään, ja Benji menee kuitenkin jo kahdeksalta nukkumaan... Kämpänhakuun hirmuisesti tsemppiä Sannalle ja perheelle!! Ja niin, 230 cm pitkä Joona saattais olla melko näky! Saas nähä! ;)

Halipossulta piti kysellä, että mihinkäs aikaan se Aleksi siellä herää aamulla, kun onnistuu noin myöhäinen ekoille päikkäreille laitto. Tuollainen kuulostaa tosi hyvältä, mutta tuskin meillä onnistuis, kun Benji on yleensä jo ennen 11 niin sippi, että sammuu melkein järjestään joka aamu reippaasti ennen lounasaikaa.

Sampostahan on kehkeytynyt pitkä jätkä jo! :) Pidempi kuin meidän pieni pyöreä! Ja jos en oo Bunnia muistanut onnitella asunnon saamisesta, niin täältä sille malja! Huraa!

Elegialle piti munkin vinkata leipää sormiruokana, mutta jos sekin allergisoi.. Voi ei! Entäs avokado? Ja papaija vois kanssa olla hyvä. Tosiaan tietenkin tarkkana mahdollisten allergisten reaktioiden kanssa pitää olla... Mulle tuli tuon pojan pyyhehässäkästä myöskin mieleen, että oiskohan opekin voinut vähän enemmän vielä olla avuksi pojalle... No joo..

Laihduttajille muuten paljon tsemppiä! Itse en vielä laihduttamaan ala, kun imetän edelleen, mutta aion jossain vaiheessa liittyä startyourdiet.com:iin. Niiden kanssa onnistuin tosiaan laihduttamaan muutamassa kuukaudessa 11 kiloa viime vuonna ennen raskautumista. Vinkki!

Rinkulle ja neitokaiselle paljon jaksamisia ja pikaisia paranemisia!!!

Maarinen, hiukan oon kade kun oot päässyt sienestämään!! Oijoi, kantarellit vaikkapa! Nami! Ja viisaasti on mummosi sanonut!

Ojoi, Amppu! Ihanaa, että oot jo kuullut sydänäänet! Ja Halipossu pieniä potkuja! Mahtavaa!!

Anteeksi, pakko jättää juttu vähän kesken, hyökkään hakemaan sitä pientä rakasta NYT!!!!
 
Asiaa, AMPPU! Just noin tehään niitä raivostuttavia kakaroita! Mä luulen kanssa, että jos nyt lähen mukaan tohon Venlan kasvavaan "itsetuntoon" niin meillä on ihan kohta jotain super järkyttävää edessä. On hänellä sen verran tempperamenttiä sukulahjana siunattu! Ja hymykuoppa toisessa poskessa ja vaalea kiharainen tukka..... ja suuret kyneleet.

Siis: isin ja äiti pikku iltatähti! On korkea aika palata utuisesta vauva-ajasta maan pinnalle. Tuo muksuhan kaipaa hoidon lisäksi jo nyt rajoja ja kasvatusta. Hellyyttä ja RAKKAUTTA!

Esim:
- kun on syöty, niin kiitos ja leikkimään! (tää nyökkää hyvin mahtipontisesti sen kiitoksensa!)
- kun pestään hamppat ja on valmista, niin harja kippoon ja kiitos! (harjalla vois pestä vielä kaakelit./Venla.)
- kun puetaan, niin siihen rituaaliin, ikävä kyllä, kuuluu se bodyn lisäksi vielä sukat ja housut....(onks pakko ?/Venla)
- kun on leikitty, niin lelut koppaan, jotta seuraavallakin kerralla on mukava aloittaa leikki. (lelukopan vois kertaallen kaataa nurin ja paiskoa loput ympäriinsä.../Venla)

vooooh...loputon lista arjen tylsyyttä :). Mutta välillä tosiaan tuntuu, kun katselee ympärilleen, että joillakin aikuisilla on vanhemmuus täysin hukassa! Toivon täällä, että itse sen säilyttäisin!!! Ja järkeni siinä samalla :)

Tosin tosta pukemisesta ei näytä ehkä kovin kummoista haastetta tulevan, koska tää yrittää itsekin jo kiskoa vaippahousuja ja sukkia päälle... Niin, tai meillä mennään sitten siihen "minä itse" suuntaan...


Sienistä:(lyhyesti)

Rouskut on niitä "maitosieniä"..eli kun rapsautta sitä lakkia, niin sielestä purskahtaa yleensä valkoista maitiais-nestettä. Paitsi, että joistakin rouskuista tulee sitä oranssinväristä litkua tai melkeen kirkasta...esim. karvarosuku. Mutta karvarousksu onkin semmonen nätti puudelihuisku.. Mutta niitä valkosta litkua sisältäviä uskaltaa ihan vapaasi kerätä. Ryöppäät vettä vaihtaen kaks kertaa 10 min. ja se on siinä.

Haperot taas niitä, nimensä mukaan "haperoita". Heltat ja jalka kauniin valkoisia... ja lakissa kaunis jonkun värine "kuori". Ruskea, keltainen, punainen, violetti..... haperoita voi kuivattaakkin, jos jaksaa.

taas, moi.



jooo.. ketä kiinostaa...
 
Perjantaista iltaa!

Nyt on hyvä mieli. Mies piti tänään vapaata töistä (mitä nyt muutaman puhelun hoiti ja sähköpostin laittoi) ja me pidettiin yhteinen "asioilla juoksemis" -päivä. Alkuun hoideltiin asioita puhelimitse tunnin verran ja sitten ajeltiin ympäri kaupunkia, jotta saatiin käytyä pankissa, valokuvaamossa passikuvassa, poliisilaitoksella tekemässä Aleksille passihakemus, kaupoilla, ompelimossa yms. "pientä kivaa". Harmitti vähän, kun en koskaan muista, että poliisilaitokselle voisi ihan varata ajan asioiden hoitamiseen...taas jonotettiin siellä yli tunti ennen kuin päästiin luukulle hoitamaan muutaman minuutin asia. Höh. No joka tapauksessa päivä oli kiva. Käytiin vielä iltasella vauvauinnissa ja Aleksi polskutteli tällä kertaa (= kolmas kerta kesätauon jälkeen) oikein rentoutuneesti ja nautiskellen. Ekaa kertaa sukellettiin sillai, että mies "lähetti poikasen istuma-asennosta" sukellukseen ja äiti sai ottaa kaverin kiinni. Olipas Aleksi aikamoinen sukellusmestari. :)

Päivän huippuhetki: Aleksille puhkesi tänään ensimmäinen hammas! <3 Iltapesuilla päästiin sitten ihan ensimmäistä kertaa tutustumaan ystäväämme hammasharjaan. Jännää.

Yöt ovat sujuneet ihan ok. Viime yönä oli kaksi herätystä (jälkimmäinen joskus puoli kuuden aikoihin), mutta yleensä yhdellä herätyksellä selvitään. Ainoa vaan, että noi yölliset herätykset saavat mut usein jäämään hereille, eikä Nukkumatista ole tietoakaan. Liekö kyse taas jostain hormonihäiriöstä, kun viime raskaudessakin valvoin yöt ja nukuin päivät?

Ja pakko vielä kertoa eilisestä. Olemme palanneet niskakakkojen aikaan! Historian havinaa. ;) Eilen poikasella oli niskaan asti sellaista löysää liisteriä ja lopulta myös äiti sai oman osansa päällensä. Siinä koitin sitten epätoivoisena saada Aleksin vaatteita riisuttua niin, ettei kurat olisi menneet poikasen päähän/ kasvoille. Pahinta oli se, kun Aleksin käsi oli tavarassa ja koitin estää Aleksia laittamasta sitä suuhun samalla vältellen heiluvia mutajalkoja. Onnistuin hienosti, kun pyyhin käden lopulta omaan paitaani, kun muutakaan ei ollut käden ulottuvilla. Yök! Vaippa päällä laitoin Aleksin suihkuhuoneen lattialle odottelemaan äidin vaatteiden riisumista. Lopulta veden virratessa suihkusta riisuttiin myös jättipaketti pois (tai siis se, mitä siitä oli vaipassa jäljellä) ja käytiin molemmat päästä varpaisiin asti suihkussa. Tänään sama meinasi toistua, mutta onneksi tuotos oli paljon kiinteämpi, eikä suuri vahinko uusiutunut. Omituista, että nyt vaipat yht'äkkiä falskaavat selkäpuolelta. Yölläkin oli kuulemma tullut ensimmäistä kertaa pissat sänkyyn ja vaippa oli ollut kuulemma melkein kuiva. Mistähän tää johtuu? Onko kyse nyt vaan siitä, että Aleksi on alkanut liikkumaan enemmän ja teippivaippa olisi syytä vaihtaa housuvaippaan?

Aikamoista tuolla Rinkulla. Maarisen tapaan olisin patistanut teitä kunnon lääkäriin! Toivotaan, että teidän tilanteeseen saadaan pian helpotusta. (Maanantaihin on pitkä aika...paljon jaksamista!)

Eemelin tilanne on myös tosi huolestuttava. Mitään valaisevaa sanottavaa (lue: neuvoja) mulla ei noista jutuista ole, mutta toivon sydämeni kyllyydestä, että teillä alkaa asiat pian järjestymään!

Sintulle tsempit huomiseen duunipäivään! Hyvin se menee...homma tulee selkärangasta. ;)

Ampulle onnittelut sykkivästä sydämestä! <3
Mua niin jännittää, kun muutamaan päivään en ole selkeesti tuntenut masuasukin potkuja. Tänään onneksi vauvauinnissa tuli muutama potkun poikanen, joten nyt on (ehkä) vähän luottavaisempi mieli.

Maarisen vauvakuume <3 Mikä ihana asia...mun mielestä ainakin! Toivottavasti saat pian kuivattua kyyneleesi...peukkuja täältä suunnalta! Ja voi, etää kun on ihana Venla! Teillähän syödään kohta kuin "Kaunottaressa ja Kulkurissa" konsanaan. Tökitään kuonolla lihapullia toiselle...voihan siitä puurostakin pyöritellä sellaisia mukavia pikku palleroita. ;)

Ampun tutulla on aikamoiset imetysmetodit...pahahan se on huutaa ja saada ääntään kuuluville, jos suu on täynnä tavaraa (eli tissiä). Kaipa sekin on sitten parempi kuin ilmastointiteippi? Silti aika "rajua".

Jee...Ailimekin pääsi taas linjoille! :) Hienoa, että Benji on osannut ottaa unoset ilman "tissitainnutusta". Siitä se lähtee! Ja oikein ihanaa, että päivähoitoon asettuminen näyttää yhä sujuvan mallikkaasti. Se on varmasti vanhemmille suuri helpotus, kun lapsen laittaminen hoitoon on muutenkin niin vaikeaa ja tunteita möyrivää.

Ailime: Piti ihan käydä lukemassa uudelleen, mitä olen viimeksi kirjoitellut, kun kyselit noista meidän päiväunista.
Siis meillä elellään edelleen vähän sillai vaihtelevalla rytmillä. Nyt ollaan alettu tekemään iltapuuro joskus 20-20.30 välillä, jonka jälkeen mennään iltapesulle, yöpuvun laittoon ja sieltä sitten aikuisten makuuhuoneeseen rauhoittumaan. Mies lukee kirjaa sängyssä (itsekseen) pienen valon ollessa päällä ja Aleksi saa siinä sängyllä vielä veuhdata ja rauhoittua itsekseen unipupu -soittorasian soidessa. Sitten kun meno alkaa hyytymään, Aleksi viedään (edelleen miehen toimesta) omaan huoneeseen nukahtamaan/ nukkumaan. Uni tuppaa tulemaan siinä 21-22 välillä (riippuen illan aikatauluista).

Aamut tuppaavat nykyään käynnistymään kunnolla 8-8.30, mutta sitä ennen Aleksi on kyllä yleensä herännyt unilta ja ehtinyt tovin viihdyttää vanhempia aikuisten makkarissa telmien. (Tänään kuitenkin mies heräsi Aleksin kanssa jo joskus seitsemän aikaan.) Aamulla annetaan yleensä ensin aamumaito (koska puuro ei heti uppoa ja liian nälkäisenä Aleksi kieltäyty siitä ja kelpuuttaa vain maidon). Yleensä puoli tuntia tai tunti heräämisestä annetaan puuro ja lounas syödään joskus 11-12, jonka jälkeen tulee heti päikkärit.

Meidän rytmit elävät välillä tosi paljon ja esimerkiksi eilen(?) Aleksi sai ensin aamumaidon ja kun koitin myöhemmin tarjota aamupuuroa, kaveri kieltäytyi ja vaikutti aivan yliväsyneeltä. Kannoin sen heti ruokapöydästä omaan sänkyyn ja makuuasennossa silmät menivät heti kiinni. Samantien lastenhuoneesta kuului vain tasaista puhinaa ja poikanen oli täydessä unessa. Puuroa en sitten enää tunnin päikkäreiden jälkeen antanut vaan siirryimme suoraan lounaaseen. Hyvin upposi... Eli meillä kyllä vielä ihan selkeästi haetaan sitä omaa aikataulua. "Hiljaa hyvä tulee", sanotaan...

Jos oon nyt kirjoitellut jotain ihan höpöjä, kosjailen asiaa myöhemmin. Mulla alkoi migreenioireet tunti/ puolitoista sitten ja pikkusen on nuppi sekaisin. Nyt koitan päästä yöpuulle. Hyviä unia muihinkin tupiin!
 
Ärrinmurrinjaketunvittu! Se kämppä, mitä himoilin, on jo mennyt parempiin suihin... äh! Kateltiin tossa sitten taas muita vaihtoehtoja, ja nyt alkaa tän äidin sopeutuminen ajatukseen, että saatetaan joutua lähtee Vantaalle. Radanvarteen, luojan kiitos, lähelle mun synnyinseutujani (vain kolmen juna-aseman erotus), joten sinänsä se ois jopa ihan ok. Ainakin palvelut ois lähellä ja mua miellyttävät ulkoilumaastot Vantaanjoen sivuhaaroineen ja sorsineen! Ja jätemäki ihan vieressä, eli talvella päästäis kunnolla pulkkailee! Isi ja poika niihin pikkumäkiin ja minä saisin hikijumpata ja raahata stiigaa (joka ensin ois ostettava) sinne liki kilometrin korkeuteen. Jee! Sovittiin, että mies laittaa huomenna aamulla hakemuksia menemään... Tarjolla ois pari kolmiota ja yks neljän huoneen luukku, jälkimmäisesti ehdin jo tosissani innostuakin, kunnes katsoin sen vapautumista... vasta vuoden päästä! Eli se joudutaan nyt luonnollisesti hylkäämään.... Vähän surettaa joutua kauas tuosta ihanasta Halipossusta, just kun olin luvannut, että me selvitään kyllä yhdessä kolmen lapsenkin kanssa näistä meidän kaupunkireissuista yms ;) Vaan pääseehän sitä sitten junalla kaverit kaupunkiin noutamaankin, jos tilanne vaatii! :D
(Myöskään Bunnin naapureiks ei tällä erää päästä, kun ei sielläkään ollut mitään vapaana.. höh.)

Sinne naapuriin suukkoja pienelle hammasmonsterille! Jeee! Siltähän se jo sen pari päivää sitten näytti, että sieltä se puskee! Pian tulee varmasti sille kaverikin :))

Ja Sinttu, hyvin sä siellä töissä pärjäät! Pääset aikuisten maailmaan, siistii!
Jos epäilet, että Veeralla on kylmä yöllä, niin koita laittaa jotain lämpösämpää päälle. Vaikka hihaton body sinne unihaalarin alle tai vastaavaa! Tai jalkoihin ja/tai käsiin sellaiset "säärystimet"? Kokeilemalla selvii! Mä oon kans pohtinut, että noinkohan tuolla pojalla olis väärä lämpötila nukkua... Vatsallaan nukkuessa onneksi ei potki peittoa pois :)

Rinkku, kokeilkaapa sitä Nannia sitten vielä lisää, pienissä määrin, jos se auttais? Mites, käytättekö te noita maitohappotippoja? Josko ne yhtään rauhottaisivat vatsaa... Voivoi, toivottavasti siellä tosiaan tilanne normalisoituu pian!

Vauvakuumetta ympäriinsä! Huh, en kyllä uskalla vielä myöntää edes itelleni, että saattaishan se olla kivaa... Vaan eiei, kärsin nyt näistä ihanista menkkakrampeistani ja muistan, kuinka vaivalloista se olikaan olla raskaana. Joo, hyvä näin. Ei parane antaa vauvakuumeen tulla, ennenku pääsee kunnolla niihin vauvantekohommiin taas :))

Ja voihan Venla! Siitä se on kasvamassa kanssa jo niin itsenäinen pien neiti! Jotenkin samaistun hirveesti maarisen juttuihin Venlan "toilailuista"! Täällä tuntuu olevan kanssa yks kunnon tujauksella temperamenttia ja jännää kekseliäisyyttä varustettu nappula. Lusikalla se ei sohota omaan suuhunsa, ei myöskään mun, mutta tuttia on kanssa tarjonnut äidille muutamasti. Ja usein ylpeänä esittelee lelujaan, kelle vaan, kuka vaan katsoisi. Hassuja lapsia!

Saparo, mulla itelläni siis myös tuo kahden ikävuoden kohdalta laskettu pituusennuste suunnilleen on pitänyt paikkansa. Muistaakseni ennuste oli 182cm, sellanen pari-kolme senttiä oon jäänyt. Samoin on isoveljeni lähes niissä mitoissa, mihin ennustettu, mutta pikkusiskoni (ennuste oli muistaakseni jopa 185cm hujakoilla!) on jumahtanut "tapiksi" ja taitaa olla vaan jotain 176cm pitkä.

Ampun ystävän lapsi... juu, pitäis saada kyllä niitä rajojakin jo sille neidille, tai siltä kuulostaisi. Voi hyvä ihme, että äiti suostuu tanssimaan täysin lapsensa pillin mukaan! Ei tuu kovin turvallinen olo lapselle siitä, ja jos samaa kaavaa jatkuu, niin viimeistään teini-iässä veikkaisin tulevan todella rankkaa. Ja kai se tuttipullo hiljentäis lapsen siinä missä tissikin? :D Ja itse kauhistelee ajatusta neljätoistakiloisesta vuotiaasta, mutta pahoin pelkään, että kovin kauas ei mekään siinä jäädä :S Huh, kyllä sitä itelle tulee aina tuskanhiki päähän, että toivottavasti itse onnistun tässä kasvatustehtävässä viisaammin, ettei tarvitse oman lapsen käytöstä hävetä... Joona kun saa kyllä jo nyt niitä kilareita, mutta tiukasti silti olen osoittanut (tai ainakin yrittänyt) että täällä määrää äiti ja isi, uhmata saa ja pitääkin, mutta ihan kovin helpolla ei lapsi saa toimia oman tahtonsa mukaan. (Paitsi kaupassa annan periksi, ainakin vielä. Joskus kun pitäisi itselle kattoa vaatetta/kenkiä, niin tuo alkaa rääkyä ja sitten totean kyllä, että antaa sitten olla :D Ruokakaupassa asiat on vaan hoidettava loppuun, vaikka apina kuin komentaisi.)

--

äh, nyt en pääse enää lueskelemaan tota tokaa sivua! Koitan lähettää tän tässä vaiheessa, katotaan miten käy.
 
Jaa, pääshän se viesti läpi, mutta en pääse sitä muokkaamaan?! Jatketaan sitten uuteen, saadaan "kilsoja mittariin" ;)

Ailimelle siis, nyt kovin osuvaan väliin, niin kyllä tää mullakin temppuili muistaakseni eilen. Yleensähän en kirjaudu täältä kotikoneella ees ulos, joten oon valmiiks kirjautuneena ollut ties kuin kauan. Eilen sitten kuitenkin näky kanssa tuolla ylhäällä, että olinkin vaan Guest enkä ollenkaan minä! Enkä päässyt kirjautumaan ulos tai sisään tai mitään muuta, sitten piipahdin tuolla vau.fi:n puolella ja sieltä sain keploteltua itseni ulos ja sitten sisään. Kummallista!

Musta oli jotenkin sympaattista, että Ailime ehdottaa Eemelille ruoaksi mm. papaijaa.. Hih, sitä kun ei ainakaan mun ostoskoriin ikinä päädy, eikä kyllä avokadoakaan, mutta siitä mä en vaan oikeen pidä. Eli en kyllä ees tiiä, että löytyykö papaijaa meidän marketeista, ja jos, niin millähän kilohinnalla ^^ Oon siis niin kade, kun siellä mannereuroopassa saa kyllä kaikkea kivaa! :) (Joskus kun mulla oli rahaa, niin mä tein heräteostoksia hevi-osastolla kaupassa. Ostin hedelmän-pari jotain uutta ja jännää ja sitten maistelin niitä. Se oli oikeesti aikas kallista, kun jolleki pienelle hedelmälle saatto tulla hinnaksi useampi euro!)

Dodiih, tässähän sitä kai tekstiä tuli taas suollettua. Alkaakin sopivasti jo väsyttää, joten josko sitä tonne petiin mönkis... Huomenna taidan viedä pojan mummolaan yökylään, kun kovasti sitä taas ruinasivat, ja saan itse vapaan illan tehdä mitä haluan. Mies on taas ollut niin paljon töissä ja sitten tietysti päivät nukkunut, että mulla alkaa tää yh-arki nyt riittää! En jaksa enää, en tällaista, että poika vaatii lähes joka hetki jotain. Ainakin viikonpäivät ollut sellaista itkuvätkyä ja kiukuttelua, että ollaan jouduttu keksii koko ajan jotain tekemistiä ja olla menossa. Silloin se kyllä on yllättävän rauhallisesti ja innoissaan! Mutta nyt mäkin haluan vaan hetken olla ja potea menkkasärkyjäni... Ukko meinaa tehdä vielä vähän överiä (eli ilmeisesti myös seuraavan yön), vaikka nyt on jo kolme viikkoa tehnyt kuuden yön viikkotahdilla töitä! Eli oon saanut nauttia tästä pikkumiehestä ihan yksin. Anteeks, ei kai pitäis valittaa, mies kuitenkin tuo ne rahat tähän taloon, mutta silti mä tartteisin hetken jotain muutakin. Huomenna on taas jo varmasti paljon parempi! :) (ja sitten kun on muutaman tunnin/yhden yön erossa pikkupoitsusta, niin sitä jaksaa taas katsella rakastavin silmin sitä vähän ärtyneempääkin poikaa :)))
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top