Syyskuun syksyiset jutut

moikka kaikki,


taallakin jannitys kaikilla tiivistyy, taas oli useampi vauva syntynyt! ihanaa!
Tiiti72, pitkaksi kay aika taallakin. onneksi sain viikonloppuna kestittaa sukua ja nyt alkuviikon miehen nuorempi poika on ollut meilla ja siina on aika mennyt mukavasti. olen myos neulonut paljon.

alkaa olla niin turvonneessa kunnossa tama likka etta neuvolan tati neuvoi vaan ottamaan rennosti ja jalkoja kattoon eika yhtaan enempaa suolaa kuin on ihan valttamatta pakko. oli verenpaineet taas lahteneet nousuun, tosin ei mitaan halyyttavaa viela (140/85).
taallakin supistelee eritoten oiseen aikaan vaikka nyt on ollut pari aika rauhallista yota kylla. mun puolesta saisi jo vauva tulla. senkin takia jannittaa kun varasin aitille ja isalle jo lennot tanne islantiin 20pv ens kuuta ja hyvahan se olisi synnyttaa sita ennen sitten! haha :)

aurinko paistaa joten taidan kayda pienella kavelylenkilla. vauva pyorii masussa, vaikkakin paa on ollut kiinnittyneena lantioon jo vaikka kuinka pitkaan, se pyorii siis paallaan, kovasti pitaa pitkia jalkojaan suorassa venytellen aitinsa vatsanahkaa, ihmeellinen vauva! neuvolassa tati oli otettu mahan koosta ja varoitteli hieman etta vauva taitaa olla jo aika iso, kasikopelolla heitti arvauksen etta saattaa hyvin olla jo 3,7kg motkale tassa vaiheessa. haha :) no, eikohan se sielta sitten toivottavasti jo pian ampaise! Sykkeet oli vauvalla kovat niinkuin aina (150-158) ja neuvolan Björg tati viela kysyttaessa veikkasi fiilispohjalta etta oliskohan se tytto :) katsotaan kenen veikkaukset osuvat oikeaan!!

hyvaa paivan jatkoa kaikille ja viela kerran onnittelut kaikille synnyttaneille! nauttikaa :)

Maaru[:)]
 
Iltaa kaikille!

Ajattelin, että jos nyt vihdoin näin äitiyslomalla aktivoituisin tännekin kirjoittelemaan. Ahkerasti olen lukenut juttujanne, mutta en ole ehtinyt itse kirjoittelemaan. Teillä on osalla jo pienokaiset sylissä, kun itse vasta pääsin lauantaina aloittamaan äitiyslomani. Minulla kun on laskettu aika tuolla häntäpäässä lokakuuta. Tekemistä olen itselleni keksinyt äitiysloman ajaksi hieman liikaakin.. Tänään aloitin imetystyynyn ompelemisen. Ohjeen löysin muistaakseni tuolta kestovaippakeskustelusta.  Seuraavaksi pitäisi metsästää tyynylle vielä täytteet.

Mulla oli oman käsitykseni mukaan viimeinen lääkärin tapaaminen maanantaina (rv 35+2) ja vasta kotimatkalla hoksasin, että ei ollut mitään puhetta synnytystavasta tai painoarviota. Tarkoittanee, että normaali alatiesynnytys sitten edessä? Vauva oli kuitenkin pää alaspäin, mutta ei vielä kiinnittynyt ja kohdunsuu aavistuksen lyhentynyt ja aloittanut pehmenemisen, mutta ei vielä pehmeä.. Toisaalta eipä ole vielä kivuliaita supistuksiakaan ollut, joten en suurempaa edistystä odottanutkaan. Välillä edelleen tuntuu epätodelliselta, että pitäisi jossain vaiheessa lähteä synnyttämäänkin. Ensimmäistä kun odotan, niin kaikki on uutta ja ihmeellistä. Joitakin tarvikkeita pitäisi vauvalle vielä hankkia, vaikka ne suurimmat hoitopöytää lukuunottamatta taitavat olla jo kasassa.
 
Mulla on ollu joka puolelta lihakset ihan jumissa. Selässä niskassa hartioissa jaloissa. Loikoilin sitte äske yli puoltuntia lämpimässä saunassa ja istuin pitkään lämpimän suihkun alla. Kyllä rentoutti lihaksia ja jaksan taas vähän paremmalla mielellä jatkaa matkaa vaavin kanssa. :)
 
Ronkuli, jumissa taallakin :) ihanalta kuulostaa saunominen ja lammin kylpy. mietin josko sita pitaisi perjantaina jaksaa autoilla naapurikunnan uimalaan saunomaan, siella on sellanen suomalaistyyppinen sauna ja niita kuumia altaita tietty kans kun islannissa ollaan :)

onnea aitiysloman alkuun Delirium! :) Ihanata olla vaan, vai on kai sita tullut tehtya aika paljon nain lomailun lomassa. mutta niin paljon rentoutuneempana kuin toissa ollessa viela! :)

Jaahas, uutisia ja sitten jos vaikka katsoisi jonkun leffan. mies lahti moikkaamaan kavereitaan :) hyva niin :)

illan jatkoja kaikille!

maaru[:)]
 
Moikkista kaikille ja Riikalle sydämelliset onnittelut vaavista!![:)]

Meikkiskää ei ole jaxanu muutamaa päivää käydä ollenkaa netis.. Tuli taas sellane yliannostus, niin piti taas pitää taukoo.
Pakko oli kyl tulla kattelee että mites täällä ihmiset jaxelee masuasukkien kanssa ja kuinkas monelle vaavi on jo henkäissyt ulkoilmaa.

Meikkixel neuvolatäti veikkaili tänä aamuna et vaavi tulis olee joku 3.7kg, kun lääkäri oli veikannu vaan 3 kiloista.. Isompi alko kyl heti jännittää vähän enemmän...
Suklaata on alkanut tekee kamalasti mieli! Voisin syödä sitä vaikka kuinka paljon. Ja sit on alkanu tekee mieli syödä sitä..
öö... no sitä mikä on vähä niiku kukkakaalin näköst, mut vihreetä..
Sanokaas nyt siskot mikä se o[:D][;)]

Harmi kun joillain on jo tuskasat oltavat siellä. Vointeja ja voimia viimeisille päiville.
Itse edelleen nautin raskaudestani täysin rinnoin. Olen ollut niin onnellinen tästä raskaudesta! Vaikka H-päivän lähestyessä ajattelenkin et vois tulla vähän ennen, niin silti iloitsen jokaisesta päivästä, jotka saan kantaa toukkaa sisälläni; tuntea liikkeet ja potkut ja möyrinnän. Niitä jää varmasti ikävä.[:(]

Ikävä kyllä liikkuminen on alkanut taas vähentyä, kun tuo selkä on alkanut kipeytyä.

Ja mikä ihanaa, sain vihdoin ja viimein (piiiiiiiitkästä aikaa) lovebamua mieheltäni. Kyl kieltämättä jännitti aika paljon, kun ed. kerrast oli kuiteski jo 3kk!! Huh huh.
Tunne oli kyl jännä. Kun olin päällä, en tuntenut oikein mitää ja ukkoki myös et hänestki tuntu ku se ois työnnetty jonnekki puddinkiin. Asennon vaihdos auttoi asiaan. [:)]

Eli täällä ollaan oikein hyvin mielin naama messingillä.
Ja nyt saunaan! Ah!

Nyytti: Keravalla asti.. tää on jo vähä siinä ja siinä et onko pk-seutuu..

P.s. Kiitos kaikille kanssatukijoille:) Mäki oon tykännyt täst palstast. Ihmiset, jotka ovat tänne kirjoitelleet ovat hyvän asenteen omaavia. HYVÄ ME! =D
 
Jihuu
Hyvä että jäi hyvä mieli, eikä tuntunut väkistetyltä. Moni on minulle sanonut että pitkän ajan jälkee on vaikee heti saada just se tunnelma.

Mutta minä se vain kukun hereillä. Sängyssä makailin ja kuuntelin ukon ja koiran tuhinoita ja sitten aattelin että jos vaikka auttais kun ois vähä aikaa pystyssä.
 
Pitkästä aikaa yritän jotain kuulumisia kirjoitella. Lukemassa käyn kyllä joka päivä...kiitos siitä muille palstalaisille!

Ihmeellisesti unirytmi vaihtelee. Pitkään meni yöt valvoen ja päivät sitten ihan sekavissa oloissa. Nyt oon jo monta yötä saanu nukuttua hyvin (koputtaa puuta), mutta päiväunet tahdon silti ottaa :) Liikkuminen ja kotitöiden tekeminen on alkanut tuntumaan, jos jonkin verran. Pakko vaan yrittää tehdä kaikkea siinä toivossa, että rupeis jotain tapahtumaan.

Totesin tuossa miehellekin, että mulla ei oo vielä ollu yhtään sellaista päivää äippälomalla, että oisin vaan. Tekemistä riittää ja siivous on loputon urakka. Ens viikonloppuna lupaan ottaa itselleni rutkasti vapaapäiviä ja nauttia täysin rinnoin raskaudesta.

Tänä päivänä jurppii eniten se, että ihmiset (ei onneksi todellakaan kaikki) odottaa mun vastaavan HETI tekstiviesteihin. Eiks ne oikeesti ymmärrä, että mulla sattuu olemaan muutakin tekemistä, kun vahtia luuria.

Iloista, aurinkoista päivää kaikille!
 
Heipsan!!
Tänään oli neuvola ja poitsulla kaikki hyvin. Ponteva sydän sykki ja tulokas on vihdoin kiinnittynyt lähtökuoppiin, paluuta ei onneks enään ole muuten kuin yhtä reittiä[:D][:D]. Kipeitä supistuksia tullut päivittäin, mut ei viel säännöllisiä. Terkkari vaan sano, et nyt odotellellaan käynnistäviä supistuksia ja synnytyksen käynnistymistä!!!JIPPPPPIIII!!!!!!!![:)][:)][:)][:)]

Täällä siis hyvä päivä! Pian hakemaan rakasta esikoista päkestä ja pääsee neidin kans touhuamaan[:)]

Onnellista odotusta kaikille mammoille ja ihanaa vauva-arkea teille, joilla jo vauva syntynyt!!

Mamma+Masuasukki 37+5
 
Mä heräsin kans päikkäreiltä. Mulla on hirmu tylsää. Tekis mieli tehdä jotain mutta väsyttää koko ajan....[:@]  Sit mä koetan viihdyttää itteäni täällä koneella. Ja haen netistä kaikkea.... mut kyllästyn jo tähänkin. Mut jotain ihanaa löysin käykää kuuntelemassa sininen uni http://www.youtube.com/watch?v=WqeWH65BEEc
Jos lähtis kaupoille.[8|]
 
Tylsää täälläkin... taapersin hetken 4-vuotiaan kanssa pihalla, ja turhauduin: haluttaisi tehdä vaikka mitä, mutta nivuseen sattuu joka askel niin että meinaa itku tulla. Hemmetti sentään !!!!!!!!!!!!!!!!! Mulla odottaa kasa kukkasipuleita (varmaan 200-300 kpl) maahanlaittoa, mutta milläs laitat: suorana seisten ja tuijottaen vai?
Mies innostui eilen ostamaan crosstrainerin, itsekin testasin sitä kaupassa varovasti, ja sen liikeradat tuntui sopivan mullekin (ei siis kauheita kipuja). Lähtisiköhän sillä treenaamalla synnytys käyntiin? Härveli on vielä paketissaan autokatoksessa (painaa 49 kg), joten mies tarvitsee jonkun auttamaan kantamisessa, musta ei ole hyötyä edes siinä. Että mua turhauttaa tämä avuttomuus, kykenemättömyys ja kipuilu.
Seksikin tietysti voisi olla hyvä keino käynnistämiseen, mut on niin kipeä olo aina iltaisin, että en ole jaksanut innostua. Ja eilen mieskin sanoi, että sitä on monena päivänä haluttanut, mut sit se ajattelee miten kipeä mä olen ja supistuksia joita siitä seuraa, niin ei ole raskinut edes kysyä... Voisikohan sen sperman hoitaa mukin ja ruiskun kautta kohdunsuuta pehmittämään????

Sain aamulla tietää, että tekemäni tarjous on mennyt läpi ja se on sinänsä hieno juttu, ja suunnitelman tarvitsee olla valmiina vasta maaliskuussa, joten toimii hyvin tässä äippälomalla, mut maastoon pitäisi päästä ennen lumia. Onkohan se sitten helpompaa tämän vatsan ja kipeiden liitosten, vai vauvan kanssa??? Veikkaan vauvaa... joten siinäkin mielessä saisi syntyä pian, ettei talvi pääse yllätttämään.

Tekstistä varmaan kuultaa jonkinlainen epätoivo... Mut kiitos kun sain purnata pahimmat.

Tänään 35+6. Huomenna olisi hyvä päivä synnytttää (toivoo, toivoo...)
 
Mä en usko, että meillä enää perinteinen yhdyntä onnistuisi. Vajaa kuukausi sitten tuntui jo niin ikävältä. Spermassa olevat hormonit vaikuttavat kuitenkin kuulemma tehokkaimmin nieltynä :) Tästä tiedosta saattaa useampi mies ilahtua. Tämä keino otetaan meillä varmasti käyttöön, jos laskettuun aikaan mennessä ei tunnu vieläkään mitään tapahtuvan.
Tutulta tuntuu myös Luukaksen fiilikset. Munkin tekeis mieli tehdä vaikka mitä. Paljon ois puuhaa, mutta saamaton olo iskee yhä useammin. Nukun, syön, luen, katson televisiota ja roikun netissä. Ehkä tämä on nyt joku luonnollinen reaktio... vähän hiljenee tahti ja jää voimia koitokseen. Sosiaaliset kontaktit on alkaneet pelottaa/ahdistaa. Alan kääntyä sisäänpäin?
 
Moi kaikki!!
Mä sivustaseuraaja voisin nyt aikaa tappaakseni omaa tarinaani kirjoittaa. Pikkumies sairaalassa edelleen teholla, itse olen nyt kotona käväsemässä. Herralla nyt ikää 6 päivää. Toissapäivänä ennen kotiinlähtöä sain pitää ekan kerran rakasta lastani sylissä! :)
 
Rakenneultrasta lähtien yhteensä 13 sairaalakeikkaa/polikäyntiä ja lisäksi normi nla-käynnit, eli meitä on kyllä tutkittu ja "hyppyytetty". Rakenneultrassa löytyi poikkeavuuksia sydämessä ja munuaisissa, kaulalla oli kysta ja pää oli iso verrattuna muuhun kroppaan. Viikon kuluttua lapsivesipunktio, jossa kromosomitutkimus normaali. Siitä eteenpäin sitten kahden-kolmen viikon välein sairaaloissa seinäjoella, TAYS:ssa ja kerran HUS:ssa lastenklinikan sydänasemalla ja naistenklinikalla. Siellä "annettiin" lupa synnyttää TAYS:ssa, jossa käynnit 1-2 kertaa viikossa viikoilta 34 lähtien. Tässä viaheessa munuaisaltaat aina vain laajentuneemmat, sydämestä oli jo löytynyt reikä kammioitten välistä, verenkierrosta ties mitä, jota en ymmärrä. Sikiöaikainen verenkierto kuitenkin jotenki sekaisin. Vaarana sydämen vajaatoiminta, jota nyt kontrolloitiin. Välillä epäilyä ruokatorven ahtaumasta, mahalaukkua eivät joka ultrassa löytäneet. Pari viikkoa ennen syntymää lisäksi kuului rytmihäiriöitä (takykardiaa) lapsen sydämestä, jolloin olin yön osastolla. Lisälyönnit kuitenkin loppuivat.
 
Niimpä oli sitten taas viikoilla 38+0 tavallisella kontrollikäynnillä löytyi verenkierrosta jotain takaisinvirtausta tms napavaltimossa, joten yöksi taas osastolle ja seur päivänä keskustelevat ja päättävät, mitä tehdään ja ilmoittivat sitten, etten synnyttää saa spontaanisti, eikä käynnistää voi, koska lapsen täytyy syntyä virka-aikana. Siispä seuraavalle aamulle sektio.
 
Aamulla leikkuriin. Vauva parkas ekan kerran 10:47 ja pikku vilautus äitille ja iskälle ja menoks. 7 minuutin ikäisenä intubaatioputki paikoilleen ja teholle hengityskoneeseen. Illalla sängyllä hoitaja auttoi katsomaan pienokaista.
 
Toissapäivänä ukkeli irrotettiin hengityskoneesta, ja nyt pienen lisähapen turvin hengittelee ihan ite! Maha meinaa temppuilla; ruokaa ei vedä, eikä sulata. Välillä pitävät paastolla, nyt taas eilen ovat aloittaneet nenämahaletkun kautta antamaan jopa 3 milliä kolmen tunnin välein ruokaa. [:D] Hirmu annoksia. Muuten ravitsemus tapahtuu i.v.-nesteillä tipan kautta. Kovasti pikkunen on kipeä ja kipulääkkeitä joutuu ottamaan. Maha ihan pinkeä ja pullottava, ilmaa täynnä.
 
Aivan hirmusen sekavasti kerrottu, mutta pääpiirteittäin kuitenkin melkosen raskas raskausaika. Nyt kuitenkin voiton puolella ja pikkumies päivä päivältä tokenee hirmuista vauhtia. Nytpä soitanki taas ja kyselen mitä huimaa edistystä tänään taas on tapahtunut. [:)]
 
Munuaisaltaista sen verran vielä, että kummasti on nyt syntymän jälkeen pienentyneet ja pissaa tulee hyvin. Eli sekin puoli mun ymmärtääkseni ihan kunnossa. Pää myös on eilen kuvattu ja siellä ei mitään häikkää ole.
 
Kiitos muuten kaikille onnitteluista! Vielä masuasukkien kanssa eläville hyvää odotusaikaa loppumetreille ja vauvan saaneille ihania hetkiä lapsostenne kanssa! Sylitelkää! Mä odotan että huomenna taas pääsen ottamaan rakkaan pikkusen syliin. On ollut melko tuskaa lasin läpi katella ja pikkusen vaan saanu silitellä. [:(]
 
Voi peekoo, olette joutuneet kokemaan kovia ja paljon! En osaa edes kuvitella miltä on tuntunut... [&:] Tuli heti huono omatunto, jos on itse tullut valiteltua mitättömistä asioista... Kun toisilla on oikeitakin ongelmia.. Mutta aivan mahtava kuulla, että nyt näyttää moni asia hyvältä ja pieni mies vahvistuu päivä päivältä! Hurjan paljon voimia ja jaksamista koko perheelle!!
 
peekoo!!
Liikuttava tarina sulla ja kaikenlaista olette joutunut kestämään. Onneks nyt pikkuherralla kaikki parempaan päin!![:D] Oikein paljon voimia teille!!!
 
peekoolle jaksamisia hurjasti! Rankalta kuulosti odotuksesi ja alku, mutta jotenkin kirjoituksesi huokui positiivisuutta, mikä on hieno asia! [:)]

TuuliEnkelille sellaiset terkut, että pidetään toki yhteyttä!! [:)]

Meillä olisi muuten kotia vailla pojan vaatteita, jos joku haluaisi... Maksua en niistä ota, mutta hakea pitäisi itse. [:)]
 
Hurjan paljon voimia peekoo!! Onneksi ollaan Suomessa ja täällä huippu hyvä hoito.... todella paljon täällä toivotaan että kaikki menee parempaan päin. Voimia!!
 
Voimia peekoolle!

Kuten Lintunen kirjoittikin, tuli ihan huono omatunto omista valituksista mullekin.... Mutta ihanaa että kaikki on parempaa kohti. Ja koska ilmeisesti vauvasi on Taysissa VTO:lla, voin kahden vauvan kokemuksella vain kehua paikkaa :) Tsemppiä!
 
Ensimmäistä kertaa kirjoitan, itsellänikin laskettuaika Lokakuussa ja olen taustaillut melkein alusta asti mutta olen erittäin huono kirjoittamaan siksi en ole teihin liittynyt.. Luukas oli laittanut linkin Jipun ihanaan kappaleeseen josta tuli mieleen laittaa tänne linkki tästä maailman parhaasta kappaleesta, radiosta olin kerran kuullut ja tänään sain tietää kenen kappale on..

käykää kuuntelemassa <3 Annika Eklundin uusi single Niin pieni...
Todella koskettava ihana biisi
http://www.youtube.com/watch?v=belQvMn84H0
 
Takaisin
Top