Meillä meni exän kanssa niin kivasti noi elatusasiat, et ukko sai todistettua, ettei pysty maksamaan penniäkään yli vähimmäismäärän. Se toi sinne tapaamiseen nuohoojalaskutkin ja kaikki mahdolliset, vaikkei ne tosiaan mitään säännöllisiä kuukausittaisia menoja ole, mut narsisti osaa kiertää pikkusormensa ympäri vaikka sossun työntekijätkin. Eikä menny tuosta sopimuksenteosta kuin puoli vuotta, kun se myi talon ja muutti pois ja hankki toisen työn, joten se niistä tuloista (en lähteny uudelleen sopimaan, kun olin vaan onnellinen, et se häipy paikkakunnalta). Sit se ei muka tienny, että siihen vähimmäismääräänkin tulee vuosittain indeksikorotus, josta piti vääntää kättä (siis parista eurosta). Siis makso noin 140 euroa kuussa keskimäärin sen kolmen vuoden ajan, kunnes nykyinen mieheni adoptoi pojan. Sillonkin se lopetti ne maksut 2kk liian aikasin, kun adoptioasiaa vasta käsiteltiin. Päätös tuli vasta myöhemmin voimaan. Ei tuo raha-asia sinänsä mua haittaa, eikä haitannut silloinkaan. Vituttaa vaan vieläkin se "mies" ja miten se mua vedätti vuoskaudet pettäen ja pahoinpidellen sekä ryypäten ja sai mun itsetuntoni lakaistua maton alle. Kuulin, että se on menny kuukausi sitten naimisiin. Onnea vaan... toivottavasti nainen selviää pahemmitta vaurioitta!