Syyskuun kuulumiset

S

Silveri

Vauhtiin päässyt keskustelija
Perustetaanpas meillekin tämmöinen yleinen jutusteluketju, jossa voi höpötellä aiheesta kuin aiheesta tai ihan vaan tuskailla, kun näillä viikoilla ei tunnu oikein mitään tapahtuvan. Masun kasvua ja ensimmäisiä potkuja odotellessa...
 
Juu ensimmäisiä liikkeitä odotellessa... Ehkä olen tosin saattanut jo tuntea jotain sen tapaista, mutta edelleenkään en ole varma oliko se meidän Humuksen liikettä vai jotain ilmavaivoja. :D Ehkäpä se selviää parin viikon sisään!

Onko muut nähny mitään vauva/synnytys/raskaus -unia? Mulla jo tullu kaks viikon sisään.. Ekassa unessa synnytin terveen täysikasvuisen ja ihanan pojan viikolla 18. Viime yönä synnytin kolmoset, kaksi poikaa ja yhden tytön viikolla 18. Arvatakin saattaa, että nyt olen viikolla 18, pitäisi vissiin ajatella muutakin kuin vauva-asioita, niin näkisi muitakin unia!
 
Täälläkin odotellaan ensimmäisiä liikkeitä malttamattomana. Jotain kuplintaa olen illalla kohdun seudulla tuntenut, mutta en sitten tiedä, voisivatko ne olla pikkuisen liikeitä :) Vauvaunia on täälläkin nähty. Lähinnä sellaisia, joissa meillä on jo pikkuinen vauva ja stressaan, miten osaan hoitaa sitä. Ehkä tämä kuuluu asiaan ja alitajuisesti sitä jo kovasti huolehtii tulevaa, kun on kuitenkin niin iso elämänmuutos tulossa.

Nyt on pari päivää vaivannut kamala flunssa, kurkku on kipeänä, nenä tukossa ja pientä lämpöä. Olen koittanut lepäillä ja juoda teetä, mutta tämä ei hellitä. Nenäsumutteita en ole uskaltanut käyttää, mutta tuntuu että jotain lääkettä tähän oloon tarvitsisi. Onko teillä tietoa, miten flunssaa voisi raskauden aikana hoitaa?
 
Minä olen nauttinut töissä tällä viikolla työkavereiden viipyvistä katseista mahallani :) Tähän asti olen pitänyt löysiä tunikoita ja paitoja töissä ja nyt viimepäivinä ihan tavallisia vartalonmyötäisiä paitoja, joista maha kyllä jo erottuu. Kukaan ei ole vielä kysynyt suoraan ja minusta se on jotenkin hauska tilanne :) On ihanaa, että masu alkaa näkyä, koko raskaudesta tulee itselle paljon realistisempi...

Viikonloppuna olen ajatellut kertoa ystäville vauvasta. Tulee olemaan varmaan yllättyneitä reaktioita, koska kaveripiirissä on paljon jo pitkään yhdessä olleita pariskuntia ja meillä on "vasta" kolme yhteistä vuotta takana ja ollaan perustamassa perhettä. Nyt raskaudesta tietää vain omat vanhemmat, pari läheistä työkaveria ja yksi kaveri.

Hauska viikonloppu siis tiedossa! Jos ensiviikolla kertoisi töissäkin, niin ei tarvitse kenenkään ihmetellä mun pömppövatsaa :)
 
Kysyn vielä nyt kun maha on alkanut näkyä, että onko teillä alkanut paino nousta?

Neuvolatäti sanoi, että viikkoon 20. mennessä ei saisi paino nousta kuin max. 2-4 kiloa. Mulle on tullut nyt vajaa 2 kiloa ja vielä olisi matkaa kuukauden verran tuonne 20. viikkoon...

Tiedän kyllä, että ei saisi turhaan miettiä painoa, mutta olisi kiva pysyä edes jossain kohtuudessa. Pahan olon tai etomisen takia en ole joutunut syömään mitenkään enempää ja mielestäni muutenkin syönyt ihan normaalisti. Rinnat ja vatsa kyllä on kasvanut, voikohan se paino olla sitten siellä...?
 
Meille ei sanottu tuosta painon noususta mitään neuvolassa ja ehkä ihan hyvä niin... Eilen nimittäin kun hyppäsin vaa'alle, niin kiloja on tullut miltei 5 sitten lähtöpainon (tosin lähtöpainokin oli vain oma arvioni, kun emme silloin omistaneet vaakaa).
 
Ekassa raskaudessa painoa oli viikolle 20 tullut  noin 6 kiloa ja sen jälkeen se räjähti käsiin ja tuli vielä 21 lisää! Tällä kertaa en anna sen tapahtua ja tähän mennessä tullut n. 3,5 kiloa (viikkoja 15), mikä on kyllä enemmän kuin viimeksi samassa ajassa. Ekassa lähtöpaino oli 66 ja nyt 71,5. Eli reilut 5 kiloa jäi raskaudesta nro 1. Synnytin 10 kk ennen kuin tulin uudelleen raskaaksi. Lähti sentään n.22kg =)
 
Liinuska: sula taitaa olla vähä turhan tärkee neuvolantäti. Ei kaikki voi niin tarkaan vahdata painoaan ja toisilla tuntuu tulevan alussa enemmän kiloja ja toisilla vähemmän. Älä ota ressiä siitä. Mullekkin on tainnut tulla se 2-4 kiloo jo. En ole uskaltautunu puntarille.

ed raskauksissa +17kg ja +13kg

Nii ja pakko kommentoida: meilläkin miehen kanssa vasta kesällä ylitetty 3 vuotta ja meillä jo toinen tulossa ja talo pystyssä
 
Joo, mulla on liian tärkeä ja HYVIN omituinen neuvolantäti Ärsytti silloin heti kun sanoi tuon kilomäärän että pitää olla joku tollanen raja. Ja minä tietysti hyppään vaa'alla että mitä tänä aamuna painaa... mutta joo, antaa neuvolantädin asetella rajoja rauhassa :)

Mä oon ollut aina sitä mieltä, että mitä sitä vuosia odottelemaan niitä lapsia, kun kuitenkin molemmat lapsia halutaan. Mulla tosiaan on sellanen kaveripiiri, joilla ei vielä lapsia ole pitkissäkään parisuhteissa (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Sitten vielä minä olen meistä kahdesta se muutaman vuoden vanhempi, niin sekin vaikuttaa paljon. Mutta siis, mitäs sitä odotella turhia
 
Ei täälläkään olla turhia aikailtu. Meillä tuli vasta huhtikuussa kaksivuotta yhteiseloa täyteen ja siinä ajassa ehdittiin olla melkein puolitoista vuotta kihloissa, mennä naimisiin, ostaa asunto, hankkia koira, kärsiä vuosi lapsettomuutta, kokea yksi keskenmeno ja nyt ollaan melkein puolivälissä raskaana. Meille ei ehdi tulla kolmea vuotta yhteiseloa täyteen ennen vauvan syntymää... vaan eipä haittaa yhtään. Molemmille oli alusta asti selvää, että lapsia halutaan, joten hommiin ryhdyttiin jo 4kk seurustelun jälkeen. emoticon

Mullekaan ei ole neuvolassa puhuttu painosta mitään. Saa nähdä sitten seuraavalla kerralla, kun tulee uusi täti. Täällä meni aluejaot uusiksi ja mulle tulee uusi neuvolatäti. Kaveri kyllä sanoi sen olevan tosi mukava. On kuulemma hänen lapsensa neukkutäti.

 
Me ollaan parin kuukauden kuluttua oltu neljä vuotta yhdessä ja siihen mennessä on kulunut 3½ vuotta siitä, kun sovittiin, että lapsi saa tulla jos on tullakseen. Tosin jouduin vielä sen jälkeen vuoden syömään pillereitä, kun minun piti ensin käydä myoomanpoistoleikkauksessa (olivat nopeasti kasvavaa sorttia ja sijaitsivat niin, että mahdollisen raskauden aikana olisivt voineet tuhota munuaiseni).

En ole viime neuvolakäynnin jälkeen käynyt vaa'alla, mutta silloin saldo oli -2,2 kg. Alavatsa kasvaa ja työntää läskejä ylävatsaan. Alkaa olla jo melkoinen pelastusrengas ympärillä, mutta farkut menee edelleen jalkaan (eivät ole kovin mukavat enää, mutta kyllä ne jalassa koiran kanssa lenkin heittää).
 
Syksy on ihanaa aikaa! Uusi työ on pitänyt kiireisenä, mutta olen jaksan ihmeen hyvin. Rautaa piti alkaa syömään kun hemoglobiini oli vain 115. Vitamiineja olen syönyt alusta saakka. Ekat potkutkin jo tuntui muutama päivä sitten, sitä ennen jotain liikehdintää jo vkosta 13-14, mutta enpä tiedä niistä olikohan vaan oma mahalaukku asialla..!?. Nyt tunsin selvän potkun,josta ei voi erehtyä. Meidän kaveri on kans aika hiljainen, voi mennä parikin päivää ettei mitään liikettä tunnu. Se vähän huolestutti, mutta otin asian esille neuvolassa ja neuvolan täti rauhoitteli että toinen on vielä niin pieni. Tottahan se on! Työssäni reissaan paljon, joten mietin aina pysyykö kaveri kiireessä ja puristuksessa mukana :)  Antaa pienen nyt vaan kasvaa, sydänäänet kuitenkin kuului oikein hyvin. Luotan siihen että kaikki on hyvin nyt ja jatkossa.
Painoa mulle on tullut alle 2 kiloa. Työ pitää liikkeessä ja kuluttaa turhat kalorit, tosin kyllä minä ehdin sitä suklaata kotona mussuttaa enkä harrasta mitään liikuntaa :)) Vaatteita on tullut osteltua, mutta vielä kaikki oleellinen kuten sänky ja matkaistuin puuttuu. Tämä on siis minun kolmas, mutta ekat lapset on jo isoja ettei heiltä ole jäänyt mitään. Niin paitsi matkarattaat, jotka aion "retrona" ottaa hyvinkin käyttöön! Raskausvaatteita mulla on kaapillinen. Olen ostanut aivan ihania mm. Hennesiltä ja kesän etelänlomareissulta jäi vino pino matkaan. Ne päällä on mukava "ylpeillä" mahalla. Töissäkin jo kaikki tietävät, sen kun näkee jo tyhmäkin, mulla on ihan pallomaha :)
Hyvää syksyä kaikille ja mukavaa aikaa kasvavan mahan parissa!
 
Töissä arvasivat tällä viikolla (17+0) ja kerroin sitten saman tien kaikille, etteivät kuule sitä jotain kiertotietä eikä tarvitse enää arvailla. Olen ollut hoikka, joten oli varmaan aika helppo arvata mistä tää pömppö johtuu.
En ole tietääkseni vielä mitään liikkeitä tuntenut tai jotain pientä kuplintaa korkeintaan, mutta kun ei voi tietää onko se vain ilmaa, joka kiertää suolissa vai jotain muuta.
Neuvolasta sain jo ensimmäisellä kerralla sellaisen painonseurantakortin, jossa on käyrät painon nousun ns. ylä- ja alarajoille. Eli jos on ollut alhainen painoindeksi, painon tulisi nousta enemmän ja jos korkea niin vähemmän, muuten jotain siltä väliltä. Tähän asti ainakin mennyt suurinpiirtein taulukon mukaan painon nousu eli ei pitäisi olla mitään huolestuttavaa siinä. Toisaalta sekin huolestuttaisi, jos painoa ei olisi tullut yhtään, että kasvaako se ollenkaan ja voiko varmasti hyvin. Paino oli kuitenkin aika alhainen ennen raskautta.
 
Meillä oli toinen neuvolakäynti viime perjantaina ja siellä sanoivat painon nousseen normaalisti. Oli siis viikolta 8 noussut 1,36 kg tähän viikolla 18. eli 136g viikossa. Jos 500g viikossa on sitten loppuaikana ihan hyvä tahti niin tuo alle 200g oli myös nyt alkuun hyvä. Älkää stressatko, jokaisella nousee paino vähän erilailla eikä sille voi mitään jos tulee enemmän. Kunhan syö normaalia ruokaa ja muistaa monipuolisuuden, että vaavi saa kaikki tarvitsemansa vitamiinit yms, niin se paino on sitten se sivuseikka. Äidilläni oli ensimmäisessä raskaudessa noussut joku 20kg, mutta silti siskoni on ihan terve :D Muissa raskauksissa nousi hieman vähemmän paino ja minä ja veljeni ollaan myös ihan terveitä :D
 
Taas olisi avuttomalla ensiodottajalla kysyttävää...

Onko kukaan syönyt raskausaikana maitohappobakteereita? Tarkoitan nyt lähinnä semmoista pitempi aikaista käyttöä... ja onko niistä ollut apua esim. ummetukseen, ilmavaivoihin ja närästykseen?
Jostain luin juttua, että ainakin viimeisen kolmanneksen ja imetyksen aikana niiden syömisellä voidaan mm. ehkäistä lapsen allergioita jossain määrin. Ilmeisesti ei siis ainakaan haitallista ole, vaikka niitä popsisikin päivittäin.
Ja minä siis en toistaiseksi ole niitä syönyt...

Sitten toinen kysymys liittyy ihon hoitoon.
Millaisella voiteella rintoja/nännejä voisi rasvata? Eikös se rasvaus jotenkin auta siihen, ettei sitten imetyksen aikana tulisi haavaumia?
Entä millaisella voiteella voisi mahan ja reisien seutua rasvailla ehkäistäkseen raskausarpien syntymistä? Joku ihan perus nivea?
 
Maikkie: ei ole varmaa tietoa noista maitohappobakteereista. Mutta otankin kantaa tuohon nännien rasvaukseen. Kyllä niitä nännejä voi rasvata etukäteen. Lansinoh Lanolin oli voide mitä mulle viimeksi suositeltiin synnyttäneiden osastolta. Oli tosi ihanan paksua ja auttoi ainakin minulla jo silloin imetyksen aloittaneena.Se on ihan tarkoitettu juuri tähän vaivaan ja apteekista piti ostaa. kallistahan tuo oli ja voidetta jäi ja nythän sen voin käyttää sitten loppuun :D. Ehkä sillä samalla voisi kokeilla jo etukäteen pehmennellä. Tosin en ole ollenkaan varma siitä, että kuinka paljon siitä etukäteen pehmentämisestä on apua. Joka tapauksessa se imu mitä nänniin kohdistuu on uutta ja ihan varmasti araksi tulee vaikka kuin rasvailis. Mut saattaahan se vähä auttaa et ei niin kovasti halkeilis.

Tuosta masunahan rasvauksesta viimeksi keskusteltiin hirveesti omalla silloisella saitillani. Tulin itse siihen tulokseen, että niitä raskausarpia tais tulla niille joilla on taipumusta siihen rasvas ne tai ei. Ja niillä joille niitä ei ongelmaksi tullut oli ihan sama juttu rasvauksen kanssa. Et ihan varmaan en näkis sillä olevan ihan hirveesti vaikutusta. Mutta ei se pahaksikaan ole joten voihan sitä kokeilla. Ja se oli myös huomattava juttu mikä kävi selvästi ilmi myös omalla kohdallani noista raskausarvista, että se vaikka olen teini-iässä kerännyt itselleni jopa onnettomiin tisseihini kunnon raskausarvet ei tarkoittanut sitä, että olisin niitä saanut raskauden aikana vatsan seudulle. Ja näin oli monella muullakin. Eli mistään et voi tietää etukäteen saatko arpia vai et. Todettiin vain, että ne kenelle niitä tuli saivat kantaa ne ylpeinä ihanina omina tiikerin raapaisuina
 
aika samoilla linjoilla oon kyllä tuosta nännien rasvaamisesta. Sais olla melkosta tököttiä että oikeesti apua olis. Mulla on ainakin joka kerta ollut rinnat haavoilla ensimmäisinä viikkoina, mutta sitten se helpottaa. Meikä puree vaan hammasta ja polkee jalkaa. Tuo lansinoh lanolin kuuluu ehdottomasti siihen tavaramäärään, mitkä pitää olla valmiina kotona odottamassa kun sitten joskus käärön kanssa himaan saapuu.

Hmm.. täytyykin kysästä ukolta jos se alkais hiukka ennen h-hetkeä lussuttamaan mun tissejä parin tunnin välein vähintään 10 min ajan, se voiskin toimia. Lähtis maidon erityskin valmiiks käyntiin ja pääsisin kuittaamaan sairaalalaskut luovuttamalla maitoa paikan päällä emoticon

Mulle ei myöskään noita raskausarpia ole niin järkyttävästi ole tullut, mutta mun napa. Voi taivas! Meni ensimmäisen raskauden jälkeen sen näköseks, kun mulla olis keskellä vatsaa toinen perssilmä. Ylimäärästä nahkaakin on järkyttävästi sillon, kun olen normi painonen. Sitten kun on sen 10kg ylimäärästä tosta tulee semmonen perinteinen pullataikina, mikä näyttää suht siedettävältä. Jokaisessa raskaudessa tullut se 25kg lisää painoa, sf-mitta huitelee ihan omissa sfääreissään ja mulla kuitenkin pituutta huimat 158cm. Jokaisen raskauden jälkeen olen nuo kilot saanut pois, mutta aaaarrgghh toi maha. Niin, eli en kyllä tota vatsaa ylpeydellä kanna, kaikkea muuta. Nyt kun on viimeinen ipana tulossa meidän perheeseen, eikä pelkoa tämän jälkeen ole raskaaks tulemisesta, niin meikä painuu korjauttamaan tuon vatsan. Piste. 
 
kutsutariina: Anteeksi, ei sais nauraa, mutta ihan parhaat naurut sain kyllä sun kirjoituksista. Lähinnä tuo idea (siis loistava sellainen) että mies voisi rintoja sisäänajaa ennen immetystä
Ja toi, perssilmä keskellä mahaa... emoticon  veet silmissä täällä hörötin.

Tokikaan eihän se kivaa ole, kun ulkonäkö muuttuu. Kauhulla odotan sitä roikkuvaa löysänahkaista mahaa, joka synnytyksen jälkeen jossain vaiheessa tulee... toivottavasti ei tule.

Väsyttää jo niin, että joka asia hihityttää eikä yhtään julkaisukelpoista asiaa ole enään päässä. Jotenka öitä arvon naiset!
 
Olipa kiva huomata omaa vanhaa tekstiä lukiessa, että hei, mulla on tänään täynnä 17 viikkoa! Jokainen uusi täyteen tullut viikko ilahduttaa kovasti, kun synnytys on aina viikkoa lähempänä ja minä en meinaa malttaa odottaa etenkään näillä viikoilla, kun tuntuu, ettei mitään tapahdu. Arjen pyörityksessä on ollut nyt niin paljon tekemistä, että unohdin aivan täysin, että tänään on torstai ja taas uusi raskausviikko aluillaan. Miehen autosta meni laakerit viikko sitten ja se auto seisoi odottamassa korjausta eiliseen saakka. Se tarkoittaa siis tuntia enemmän työmatkaan kulutettua aikaa minulla ja 40 lisäkilometriä (muutenkin työmatka on 67 km suuntaansa) joka arkipäivä. Aamut alkaa aiemmin ja iltaisin tullaan myöhemmin kotiin, väsyttää! No, ei se tilanne eilen yhtään helpottanut, kun nyt minun auto vuorostaan hajosi. Moottori ylikuumeni ja auto jäi tien varteen. Eilen kuljin junalla (tekee aika paljon kiertomatkaa) ja tänään onneksi oli jo miehen auto käytössä. Mutta aamut on edelleen varhaiset ja illat venyy. Tänään onneksi pääsin jo puolilta päivin kotiin ja aion vaan lepäillä.

Masu kasvaa hitaasti, mutta kasvaa kuitenkin. Huomenna aion käydä ostamassa äitiysfarkut, kun tavalliset tuntuu jo tosi ikäviltä jalassa. Paino ei ole vielä noussut yhtään, mikä on vaan ihana asia. Siskoni lihoi molempien raskauksiensa aikaan niin paljon, että olen kauhulla omaa tilannettani odottanut. Onneksi tuo vilkas koiravauvamme (4kk) pakottaa minut lenkille aamuin illoin.
 
Olen syönyt maitohappobakteereita koko raskauden ajan ja oikeastaan jo ennen. Kuulin myös, että ne ehkäisisivät allergioita ja toivottavasti siitä olisi edes jotain hyötyä. Itselläni on atooppinen iho ja ruoka-aineallergioita. Mies on terve, mutta silti on suurempi riski saada allerginen lapsi.
En tiedä onko maitohappobakteereista ollut hyötyä noihin mainitsemiisi ongelmiin, koska olen tosiaan syönyt niitä alusta asti. Ummetusta ja närästystä ei juuri ole ollut ja ilmavaivojakin vain vähän.
Rasvaamisesta sen verran, että käytän jatkuvasti apteekista saatavia perusvoiteita, koska minulla on siis atooppinen iho. Mitkään kaupan tuotteet, edes miedosti hajustetut, eivät tahdo sopia ja apteekin voiteet ovat sitäpaitsi halvempia ja riittoisampia esim. Humektan, Ceralan ja Aqualan L.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top