Syyskuiset esikoisen odottajat <3

hellurei. Tänään tuli tehtyä testi kun menkkoja ei kuulunut. Ja yllätykseksi se oli positiivinen. Ei siis oltu suunniteltu lasta vielä mutta vahinko oli kuitenkin iloinen :) Ensimmäinen raskaus ja ikää mittarissa ens kuussa 31v. Vähän on vielä totuttautuminen asiaan ja epätodellinen olo. kaippa se tästä :)) onnea kaikille ryhmäläisille :)
 
miusta on kiva huomata, että meitä 80-lukulaisiakin ensiodottajia löytyy ♡ luin jostain, ku joku oli sanonut, että kolmekymppinen on vanha synnyttäjä... voi luoja, jos olisin päässyt siihen tyyppiin näillä 30 vuotta vanhoilla käsilläni kiinni niin ei olisi hyvät heilunu... Ehkä raskaushormooneillaki saatto olla tekemistä miun reaktion kanssa, mut tiiä häntä :D Toisinsanoen siis tervetuloa Minnicrue!!!
 
Mulle on jäänyt mieleen gynekäynti 22 vuotiaana, kun menin uusimaan pillerireseptiä ja se akka oli toooosi nihkeä uusimaan sitä reseptiä, sillä mun olisi hänen mukaansa pitänyt jo suunnitella raskautta sen ikäisenä. Otin aika henkilökohtaisesti sen, ja siinä elämäntilanteessa en oikeasti lapsia olisi voinut miettiäkään. Tuli kunnon saarna siitä, miten ikä kyllä tekee tehtävänsä ja lasten hankinta vaikeutuu ja plääplää. Ihan asiatonta mun mielestä... Nyt 28v ja mielestäni just nyt on mulle oikea hetki... :)
 
no ei o miunkaan mielestä. Nihkee ämmä ollu sulla neuvolassa. En ois voinu itekkää kuvitella parikymppisenä olevani valmis. En sano etteikö se jollekkin ole just se oikee aika tehä, mut mulle ei. Aina oli tavotteena tasapainoinen talous, oma koti, kummallakin vakityöt ja korkeekoulutukset. Nyt meil ei o mitään hätää pärjäämisen suhteen ja kummallakin on elämänkokemusta niin, ettei esim. bile-illat vois enää vähempää kiinnostaa. Tänne on vauvan hyvä tulla ♡
 
Juu onhan sitä saanu kuulla jo vuosia milloin mistäkin suunnasta että "eikös olisi jo teidän aika " tai "jokos te rupeatte lisääntymään" ja aika napakasti on tullut kyselijöille vastattua,ärsyttää tommonen,ihan kun olis kenenkään muun asia! Plus että lapsiahan ei tehdä vaan niitä saadaan.Olen itse ollut hieman myöhäisherännäinen siinä suhteessa,etten pitkään aikaan ajatellut edes lasta yrittäväni vaan olin jokseenkin sinut asian kanssa ettei meille ehkä lapsia tule.Sitten muutama vuosi sitten "vauvakuume" nostikin yhtäkkiä rajusti päätään ja tajusin että kyllähän sittenkin lapsia tahtoisin.Tämän jälkeenkin meni siis vielä muutama vuosi asiaa sisäistäessä ja kypsyessä ajatukseen:grin ja nyt ajatuksissa 24/7 mahdollinen masuasukki <3 huh,tulipas vuodatus :oops:
 
Me ollaan varmaan padottu näitä tunteita jo vuosia ;) Ja toivon ettei nuoremmat ota nyt näitä miun/meijjän puheita mitenkään pahalla. Niiku samoin jokkainen tehkkööt lapsensa sillon kun niitä siunaantuu, mutta kukaan ei mijun mielestä ole liian vanha saamaan lapsia, jos se vaan vielä vanhallakin iällä tärppää. Esimerkiksi minulla ei olisi aviomiestä, eikä lapsellani isää, jos hänen äitinsä ei olisi 40 vuotiaana vielä halunnut lasta ♡
 
Tänään tuli ostettua ihka ensimmäinen vaatekappale omalle vauvalle :Heartpink Ja oli niin ihanaa hipelöidä vauvavaatteita kaupassa. Ihan tyhmää mut jotenki nyt kun sitä kattelee tossa henkarissa roikkumassa niin koko ajatus omasta vauvasta alkaa tuntua paljon todellisemmalta :love7 Vähän kyllä mietein että tietääkö tää huonoa onnea ostaa yhtään mitään, mutta aattelin että vaikka tässä kävis miten niin kyllä se vaate siellä kaapissa sitten odottaa aikaansa:Heartred
 
En ainakaan itse ota pahalla näitä vaikka täytänkin vasta 23 :D Itselläkin aina ollut se että kun on koulut käyty ja talous kunnossa niin että pystyy elättämään lapsen (koska tottahan se on, lapsilisät ei riitä kaikkeen) niin sitten on meillä lapsen aika. En tietenkään sano sitä että tässä mitään rikkaita ollaan tai että esim. kaikki tarvikkeet täytyy ostaa uutena ym mutta lähinnä sitä että ei tarvitse miettiä millä rahalla ruokkii itsensä ja lapsen. Ja on tullut itsellekkin jo se vaihe vaikka nuori olenkin, että ei kiinnosta maata krapulassa kotona vaan huomaa että haluaa jo tasapainoista ja ehkä tasapaksua ( :D ) elämää lapsen kanssa elellen :)
 
Vaikkakin jo toinen mukula tulossa niin ensimmäisen sain kun ikää 35 ja nyt toisen kohdalla kertyy se 36. Itse en aiemmin edes haveillut lapsista, kunnes tuossa pari vuotta sitten ajatus nosti päätään. Mielenkiintoista van ollu huomata ja kuulla kuinka ystävät vanhassa kotikaupungissa alkuun ajattelivat ettei poika ole edes minun vaan joku sukulaislapsi. Vissiin lapsen saaminen ei ole ollut joidenkin mielestä mitenkään minun juttu. Toki siis onnellisia ovat puolestani, mutteivat asiaa osanneet kuvitellakkaan. Eiköhän jokainen tiedä itse missä iässä on valmis ja halukas lapseen ja toivotaan että he sen saisivat. Asia ei ole yksinkertainen, vaikkei sitä ikää vielä edes olisikaan.
 
Samoilla linjoilla ollaan kuin marisil, ikää löytyy 22-vuotta. Ammatti ja työpaikka löytyy, eikä vähempää kiinnosta baareissa ravata/maata seuraavaa päivää krapulassa. Niin se vaan on että toiset kypsyy aikaisemmin ja toiset myöhemmin :)
 
Itse olen valmistumisen kynnyksellä 24-vuotiaana. Miehellä vakituinen työ. Vaikka oma toimeentulo on tällä hetkellä niukkaa, niin luotan siihen että me pärjätään
 
En epäile hetkeäkään, etteikö vaikka 17-vuotias voisi olla hyvä vanhempi ja valmis äitiyteen. Ihan varmasti voi. Elämäntilannehan sen pitkälle sanelee. Jos meille olis sillon 6 vuotta sitten lapsi tullut yllärinä, niin toki olisin sen pitänyt. Ihan varmasti olisi pärjätty silloinkin ja sopeuduttu. Mutta meille miehen kanssa on ollut tärkeää mm. matkustella ja opiskella, joten lapsihaaveet luonnollisesti ovat olleet taka-alalla. Henk.koht. mulle tulee tosta ongelma siinä vaiheessa, kun joku tulee sanomaan oonko mä vanha vai nuori vai sopivan ikäinen saamaan lapsia o_O Esim. vanha akka gyne ;)
 
Minulla tulee kesällä 24v mittariin. Ammatin olen itselleni lukenu, mutta tuskin alan töitä teen ikinä. Vakityötä ei ole. Mutta silti tämä hetki vaan tuntuu oikealle :)
 
Heippa!

Täällä yksi (toivottavasti) tuleva mamma lisää! :)

Eli esikoista odotellaan meillekin, ikää mulla 25 ja miehellä 26, yhdessä ollaan oltu vähän päälle 5 vuotta :) Käytiin joulukuussa pitemmällä ulkomaan reissulla ja ajateltiin, että sen jälkeen saa vauva tulla jos on tullakseen. Ja ekasta kierrostahan se sitten ilmoitteli olevansa tulossa :') Plussailin 28.12 eli jos oikein laskettiin niin nyt on rv 6+5, laskettu aika menisi meiän laskutoimituksilla syyskuun alkuun. Eka neuvola 29.1, sitä odotellessa
 
Kiitos! Ihana kun voi jonnekin papattaa tuntemuksiaan ja kertoa koko vauvauutisesta kun mekään ei tosiaan olla kerrottu esimiehiä lukuunottamatta juuri kenellekään... :)
 
kuukauden päästä eka neuvola-aika. Ainakin olin ajoissa liikkeellä kun aikaa varailin :):) mies pisti aamulla viestin että on ehkä tullut hulluksi kun on ihan iloinen tästä asiasta :D mulle tämä vahinko ei tullu niin shokkina koska olen kyllä jo halunnut lasta. Mies ollut erimieltä. Tai että puhuttu on kyllä lasten hankkimisesta mutta mies ei olisi ihan vielä ollut valmis. Että ehkä hyvä vahinko koska muuten olisin saanut ehkä odotella pitkäänkin myöntävää vastausta :) ja olin yllättynyt kuinka hyvin kuitenki mies asiaan suhtautu. Meillä on ikäeroa 5v niin että mies nuorempi :P
 
Taitaa miehillä olla ihan yleistä, että ei niille se vauvankaipuu tule ihan heti, eikä heltiä lupa pillereiden lopettamiselle jne. Mut jos vahinko sattuu, niin alkujärkytyksen jälkeen huomaavat sen olleenkin iloinen ylläri... :)
 
Takaisin
Top