Hui ku jännää, kyl nyt saiski jo alkaa tapahtua! Tsemppiä Tuhinamurmeli!
Vähäks tunnen taas itteni fiksuks mutta mitenköhän se tikkutesti oikeen toimii..? Onks se niin et ku vettä on kerran alkanu tulee ni tulee sit vähän jatkossakin ni se testi sen havaitsee? Vai voisko käydä niin et on tullu mut sit sitä ei huomata kun on käyty pisut ja pesut...?
Minä ja minun kysymykset taas...
Mulla se lääkäri ainaki ronkki pumpulipuikolla jostaki tuolta toosan uumenista ja se oli sit hetkessä valmis ja sano et se testi yleesä havaitsee jos ihan vähäki tullu lapsivettä.
Sent from my GT-I9195 using Vau Foorumi mobile app
Ensikertalaisille sanosin taas, että kyllä sen vaan sitten tietää kun on tosi kyseessä, siis supistukset on niitä "oikeita" ja uskosin meijän kaikkien osaavan lähteä sinne sairaalaa kohti oikeaan aikaan suunnistamaan (tai no ite olen kyllä niin hölömö, että en menis vannomaan...). Aika harvalla eka synnytys on syöksy, mutta kyllähän niitäkin on. Eikä siinäkään sitten mitään. Rauhassa vaan, lapsi ja ite lämpimään ja apua paikalle...
Ja vielä se, että vaikka tässä on neljäs synnytys edessä ni silti olen ihan pihalla tän asian kanssa. Katotaan sitten ku tosi toiminta alkaa oonko yhtään enmmän kärryillä ku ekan kanssa
Tuhinaaa! :D Tsemppiä sinne ja toivottavasti nyt olis tosi kyseessä! Samoilla viikoilla mennähän, josko määki pääsisin vaikka tänä yönä lähteen (en usko, mut toivossa on hyvä elää) :D
Plaah.. Oli sit väärä hälytys. Seuraavan kerran meen tonne ku vauva on melkeen ulkona ettei se voi enää
perua tuloaan. Ehk meen nukkuu ja kerää voimii huomiseen neuvolatädin moraalisaarnaan painonnoususta jolle en vaan voi mitään.
Tuhinamurmeli, samoissa fiiliksissä mennään! Vaikka en sairaaloista perustakkaan tippaakaan niin hinku synnyttään on kyllä jo suuri! Päivittäin jo aika paljon miettii että joko sais lähteä. Riittää jo raskaana oleminen! (Kauheeta et onki näin kiire, mut ei tunteilleen voi mitään)
Jokohan oon sanonu tään tänne. Mut enivei. En oikei usko et synnyttäisin ikinä! Ei vaan tunnu, et h-hetki ois lähellä.. Oon varma, et tää kehitteli masusta loppuelämän mökkinsä.
Ilmeisesti kuunnellu maailman menoa ja aatellu, et vähemmäl pääsee, kun ruokaki tulee nuoran kaut, kuin manulle illalline ja eipä ite tarvi veroja maksella.
Eniten ärsyttää et pakkoko on sattu ja supistaa ja jomottaa jos kerta mitään ei kuitenkaan tapahdu! Ei kauheesti naurata heilua jumppapallon päällä ku selkää särkee ku tietää et joo tätä kestää koko ilta mut yöksi loppuu ja silti tää ei synny niinku IKINÄ (Okei vimestään toukokuun lopussa mut hyi ku pitkä aika). Mieskin jo toivoo et syntyis, ei jaksa kattoo mut tuskailua enää. Ja sitä paitsi liikkeistä päätellen mahassa ei oo enää kauheesti tilaa, niin et voisitko vauva tulla vaan ulos, vai onko huono suuntavaisto ku yrität jatkuvasti siitä kyljestä punkasta läpi?
Juttelin tänään puistossa yhden äidin kanssa, ja hän kertoi että eka käynnistetty ja pitkä synnytys.
Toisesta kerkesi olla 3 h sairaalassa ennenkuin tuli ja ponnistus oli 3 min (hui, mulla ekasta oli se 15 min!!!), ja kolmas, tunti sairaalassa ja heti ponnistuksella pihalle!!
Aapua, siis tosiaan ei pidä ajatella että "kyllä tääkin menee sinne 20 h puolelle" - ikinä ei tiedä!
Toivotko lii-saaa siis lyhyttä vai pitkää synnytystä? Tietty on hyvä, että ehtii sairaalaan ja mielellään niin, ettei vauva tuu ulko-ovella jo lahkeeseen tai mitä näitä ihmeellisiä tarinoita on! Mut muutoin kuvittelisin, että lyhyempi olisi tavallaan helpompi. Toki jos pystyy rentoutumaan tarpeeksi niin kai se pidempi synnytys siinä "rattoisasti" menee.. Itse haaveilen tosta nukkumisesta synnytyksen aikana.. Saahan sitä haaveilla!
Mä en kyl käsitä, yleensähän kaik neuvolantädit ja muut sanoo ensisynnyttäjille et ihan rauhassa kannattaa olla kotona ja aivan viimeiseen saakka, että sitten vasta sairaalaan kun ei oikeesti pysty kotona olemaan ja sillonkin luultavasti tulee vielä lähtöpassit kotiin odottelemaan edistymistä.
Mut tänään neuvolantäti sit sano että sairaalaan pitää ottaa yhteys HETI lapsiveden mentyä ja jos supistuksia on vaiks 1,5h säännöllisesti niin et on 5-10min välein.
Noo, turhaan mä tätä mietin ku mä oon varmaan niin kivulias et kestän kotona ehkä vartin :D.
Niin ne on mullekin sanoneet. Mut yleensä noi supistukset kai alkaa vähän harvemmalla välillä ja kovenee ja lisääntyy tohon säännölliseen 5-10min. Mulle kyl sanottu että sinne sairaalaan saa aina soittaa, kyllä ne sieltä sit sanoo et saako tulla vai kituuttaako kotona viel.
Mä luultavasti soittelen ku näyttää siltä et ois tosi kyseessä ja yritän olla mahdollisimman pitkään kotona, etteivät vaan käännytä takasin sit
Mä oon kans ajatellu että jos homma alkaa supistuksilla niin lähen kyllä sairaalaan tasan vasta just sillon kun en kivuiltani enää pysty oleen kotona. En tosiaan haluu että mut käännytetään saman tien kotiin koska mitään ei oo vielä tapahtunu. Seuraavan kerran kun meen taysiin niin mähän sit kans synnytän sillä reissulla!