Voimia kaikille näihin viimeisiin viikkoihin! Olo ja hermot alkaa olla kireenä! Suosittelen kaikille jotain muuta tekemistä ja ajateltavaa kuin raskaus. Pidä breikki tästä foorumista jos tuntuu, että ajatukset pyörii ainoastaan raskaudessa.
Tuosta synnytyksestä sen verran... Sitä aina miettii miten sen itse kestää, mutta mua jotenkin pysäytti kun lääkäri sanoi synnytyksen olevan vauvalle todella raskas ja tressaava kokemus. Myös ensimmäiset ilman vetäisyt keuhkoihin ovat vauvalle raskasta, kun keuhkot alkavat ensimmäistä kertaa toimia "tässä maailmassa".
Pakkohan sitä kaikkien on syntyä keinolla jos toisella, mutta toi herätti ainakin minua tekemään kaikkeni, että tämä vauva saisi syntyä omassa tahdissaan ja silloin kun hänellä on siihen tarvittavat voimavarat.
Miettikää missä puristuksessa vauva on monta tuntia! Kun kerroin lääkärille pelkääväni synnytystä, hän sanoi, että synnytys on aina synnytys, sitä jännittää lääkäri, kätilö ja synnyttäjäkin. Kaikki toivovat parasta ja tekevät kaikkensa!
Käynnistyksistä oon kuullut monia kokemuksia. Kropat reagoi lääkkeisiin niin eritavoin...
Onhan tää ny inhottavaa kun joutuu jännittää, että millon synnytys alkaa ja kaikki on pelkkää arvailua. Me ollaan vaan nykysin totuttu, että kaikki on elämässä omassa hallinnassa ja sairaudetkin hoituu lääkkeillä. Antibioottia antibioottia, loppuu kolotukset parissa päivässä. Ainakin itse huomaan olevani kärsimätön!
Eka kertalaisille, positiivisia, luottavaisia fiiliksiä! Kaikki tunteet ja mietteet on sallittuja, ootte menossa ekaa kertaa kokemaan sellasta minkä koet vain sinä. Jokainen synnytys on yksilöllinen. Kyllä se pelottaa!