Mulla loppui hötkyily tän vauvan syntymän kanssa ku seinään viime viikolla, kun kaupassa viereen tupsahti äiti _hyvin, hyvin pienen_ vauvan kanssa. Järkytyin, miten mini toinen oli ja meinas mennä pasmat ihan sekaisin. Vauvan ääntelykin oli sellaista pientä ininää ja hengitys kuulosti oudolta. Ei paljoa tarvinnut pohtia älytäkseen, että pieni oli turhan aikaisin syntynyt. Tuli itelle kiire kotiin huilimaan ja nyt toiveissa on todellakin, että Tonttunen pysyy yksiössään kiltisti ja syntyy vasta kun on justiin eikä melkeen valmis tähän maailmaan, karjuu korvia huumaavalla metelillä mielipiteensä ja osaa syödä ja vaatia omansa heti salissa. Minä kyllä kestän nämä kivut ja säryt mielelläni, jos vain vauvan alkutaival on sitten helpompi.