Synnytystä enteilevät oireet

Mulla oli avautumisvaiheessa tens ainut kivinlievitys ja synnytyslaulu eli Aan sanominen uloshengityksellä auttoi myös. Ponnistusvaiheen alussa kokeilin ilokaasua mutta se lähinnä pyörrytti, niin menin sit sen ilman mitään kivunlievitystä. Että tosi henkilökohtaista ja varmaan synnytyskohtaista on tuo kivun tunteminen ja kestäminen. Ja toki millaiseen kipuun kukin haluaa lievitystä. Itsestä se ei vaan tuntunut tarpeelliselta, vaikka olin varautunut, että jos kipu käy sietämättömäksi niin otan sitten vaikka epiduraalin.
 
Itse en olisi missään nimessä voinut olla ilman kivunlievitystä, olisin ollut ihan puhki ja toisaalta mulla on vähän sellainen ajatusmaailma että miksi kärsiä jos voi olla myös kärsimättä (ja toki tässä tilanteessa niin että se vauvakaan ei siitä kärsi vaikka otan kivunlievennystä) :)
Mutta aika teräsnaisia ootte jotka luomuna vedätte! Ja tietty näitä on aika mahdoton verrata kun toisen kipua ei koskaan pysty kokemaan.
 
Itsekin avautumisvaiheessa olin lämpimässä suihkussa, käytin lämpötyynyä ja liikuin. Ponnistusvaiheessa käytin ilokaasua. Lähinnä usko meinasi loppua, että selviänkö loppuvaiheen kivuista ilman kivunlievitystä, koska esikoisen synnytyksestä ei jäänyt niin hyvät kokemukset. Joten oli tosi voimaannuttava synnytyskokemus, kun kestin kivut ilman kivunlievityksiä.
 
Kolmas yö putkeen kipeiden supistusten kourissa. Tänä yönä säännölliset alkoivat vasta aamuyöllä, alkuyöstä en tosin saanut unta, koska ärsytti niin paljon, ettei supistuksia ollut. Sitten kun ne vihdoin alkoivat olisin mielelläni vain nukkunut. Eilen soitin jo sairaalaan aamulla, kun olin kärsinyt koko yön ja edellisen illan kipeistä supistuksista ja käskivät vain odottaa, että tihenevät kymmenestä minuutista viiteen. Ja tietenkin ne tihenemisen sijaan aamiaisen jälkeen loppuivat miltei kokonaan.

Nyt on supistellut siis viidestä asti epäsäännöllisen säännöllisesti. Välillä väli on 20 min ja välillä 3. Kaikkea siltä välilä, mutta useimmiten väli on 10 minuuttia. En jaksa soitella vielä, sillä vastaus varmaan olisi taas sama kuin eilen "odottele rauhassa vaan". Mitä jos ei jaksa odottaa montaa päivää näissä kivuissa? Voiko vedet mennä niin, ettei huomaa? :D Limatulppaa on ainakin tullut nyt eilisestä lähtien.
Mullahan oli ennakoivia kipeitä epäsäännöllisiä supistuksia 5 päivää kun pääsin osastolle kivunlievitykseen ja kerään voimia koska multahan meni yöunet. Itse synnytyksessä mun kohtu oli niin väsyny että lopetti jossain kohtaa supistukset. Suosittelen tosiaa menee pyytää edes lääkettä jos ovat kivuliaita.
 
Voi, en ollu ku alkuun ilman kivunlievitystä. Sit sain kohdunsuu puudutuksen joka toimi vaan toispuoleisesti jonka jälkeen aah niin ihana epiduraali! Ja lopuks viel se joku ponnistusvaiheen puudutus :)
 
Lääkärin pyörittely sai aikaan 10min välein supistelua ja verenvuotoa. Kävin suihkussa ja tuntuu olemaan laantumaan päin, tosin muutama viimeinen tullut 5min välein... Epäilen että tää mihinkään johtaisi. Yritin siivoilla ja liikuskella jos koventuis. Pitää laittaa mies nännejä hieromaan...

Tässä istun ja syön camembertia suruuni. Joulun punaviini odottaa kaapissa ja graavilohi korkkaamaton... Nyyh.
 
Kolmen päivän ja yön kipeät supistelut ja tuloksena 1 cm auki. :sad001 Heti kun pääsin takaisin kotiin sairaalasta alkoi supistuksia tulla jopa minuutin välein ja todella voimakkaasti. Sain jonkun kipulääkkeen lähtiessä, mutta eipä tuo ole auttanut yhtään mitään. Mitenköhän mun pää enää kestää tätä supistelua, jos en saa taaskaan nukuttua kunnolla? Ja miten ihmeessä älyän lähteä ajoissa takaisin sairaalaan? Ei kiitos enää yhtään turhaa taksimatkaa. Kauhea katumus iski, kun en jäänytkään osastolle yöksi. Ihanaa tämä synnyttäminen näköjään.
 
Nukuin kolme tuntia istualtaan sohvalla. Jalat on entistä paksummat. Suoli päätti tyhjentyä kun heräsin ja vuoto muuttunut pinkiksi ja vetiseksi. Ei supistele juurikaan kun saan nukahdettua, muta juilii...
 
Tsemppiä Neilikka ja Caarina! Toivotaan nyt, että pääsette molemmat pian tositoimiin.
 
Moi. Mulla ton edellisen päivityksen jälkeen eteni homma tosi nopeasti ja siitä tunnin päästä oli eilen tyttö syntynyt. Paino 4190g, pituus 52 cm. Silti tuli niin nätisti ettei tarvittu yhtäkään tikkiä edes... Nyt sitten iso vauva on lähes vuorokauden ympäri tissillä ja saa silti lisämaitoakin...
 
Iltaisin ollu juilimista alapäässä kohta varmaan viikon verran ainakin ja nyt tänään ollu päivälläkin, alaselkä eilis illasta arka..
 
Moi. Onko kaikki joulukuiset jo saaneet vaavinsa? Täällä tytön kanssa arkea opetellaan. Ihanaa on, vaikka välillä väsyttää. Vatsakipujen kanssa temppuillaan aina välillä. Ei kuitenkaan onneksi joka yö tai päivä... Hyvää alkanutta vuotta kaikille!
 
Takaisin
Top