jännä, vaikka 2 lasta oon jo normaalisti alakautta synnyttänyt, ei sillaa muista miltä ne kunnon supistukset tuntuu... muuta kuin että kipeiltä, sitten kun on tosi kyseessä!
aluksi tuntuu, että eihän tässä ole mitään hätää, mitä sitä mitään puudutuksia ottamaan, luomuna mennään koko synnytys. alamahaa vain vihloo.
mutta sitten kun paikat rupeaa kunnolla aukeamaan, niin sitten muistaa, että ai niin, näin kamaliahan ne oikeasti ovat ja tuntuu ettei tiedä miten päin olisi... koko mahaan sattuu. ja vähän koko kroppaan.
se on pahinta synnärillä, kun makaa sängyssä ja katsoo kelloa: "voi ei, nyt seuraavan kerran kun kellon viisari värähtää, niin tulee seuraava supistus". ja sitten kun se viisari heilahtaa ja edellisestä supistuksesta alkaa olemaan se 2 minuuttia, niin kohta seuraava supistus tuleekin aaltona. ja tuntuu, että se vain pahenee ja pahenee ja koko ajan odottaa, että milloin se loppuu.
kyllä sitä sitten tietää, kun oikeasti kunnolla supistelee...