-Synnytyshöpinöitä-

Kiva, että ihmiset on kommentoinu kokemuksistaankin. Minähän puhun siis ihan sen perusteella, mitä mulle on sanottu, tei mitä oon kuullu. Epiduraaliakinhan saa erilaisina annoksina, että varmaan pienemmän määrän kanssa pystyy liikkumaan, mut miusta kätilö kyllä sanoi synnytysvalmennuksessa, että se vie kokonaan tunnon tyyliin navasta alaspäin ja eihän siinä sitten paljon liikuta, jos ei tunne jalkojaan...

Monestaa paikkaa saa kyllä lukea jopa propagandamaisesti kirjoitettuja lääkkeenvastaisia tietoja ja nyt kun on muutaman kerran supistellut silleen menkkakipumaisesti, niin alkaa muistua mieleen, että mitä ne helvetilliset menkkakivut silloin joskus kymmenen vuotta sitten ennen pillereitä oli ja sitä myöten alkaa mietityttää, että mitä ne "oikeet" supistukset sitten on... Saati se ponnistamisesta tuleva kipu, joka tosin toivottavasti on vaan hetkellinen. On mullekin toki moni synnyttäjä sanonut suoraan, että otat kaikki mömmöt, mitä on tarjolla, ei se synnytyskokemus siitä ainakaan parane, että sattuu ihan helvetisti... Voihan se näinkin olla, tämän nähnee sitten kun aika koittaa. :) Parempi ettei ota liian ehdotonta kantaa suuntaan eikä toiseen.
 
Jee, sairaanhoitopiiri muisti minua ja poikaa laskulla tänään. Miun osuus 294,70€ ja pojan 97,80€..onneks oli maksukatto menny täyteen ton sairaalaoleskelun aikana, siellä kuitenki meni se 11 päivää :P, ois muuten tullu iiiiiiiso lasku.
 
Lupasin suunniteltuun sektioon menostani näin ennakkoon jotain kirjoitella. Itse sektiosta pääsen kuitenkin kirjoittamaan aikaisintaan ensi viikolla, niin ehkä tästä valmistautumisesta voi olla jollekin jo ennen sitä iloa. Ja seipähän tarvii sit synnytyskertomukseen aivan kaikkea ennakkojuttuja kertoa.

Eli tänään todettiin, että vauvan paino ylittään perätilassa alateitse synnytettävän lapsen riskirajan, joka on täällä neljä kiloa. Vauvan painoarvio 4140g. Mulla on kyllä kuulemma hyvä "synnyttäjän lantio", mut siitä huolimatta sektiota lääkärikin tässä kohtaa jo suositteli ja itse olin ehdottomasti sektion kannalla tässä vaiheessa. No sitten siis sektio aika varattiin, ja koska täällä on sektiopäivät tiistai ja perjantai (tänään on maanantai) niin sektio varattiin huomiselle, koska tilanne nyt ei olennaisesti muutu perjantaihin mennessä ja olin jo itsekin kuitenkin jollain tasolla valmistautunut sektionkin mahdollisuuteen. Tän jälkeen mut lähetettiin verikokeisiin ja sieltä palasin kätilön haastateltavaksi. Normaalisti verikokeet ja haastattelu olisi pari päivää ennen leikkausta, mut kun tää tuli niin nopeesti niin ne hoidettiin saman tien (hyvä niin, ei tullu ylimääräistä polilaskua ;)).

Verikokeista katsottiin ilmeisesti tulehdusjutut ja jotain, en oikein ollut kärryillä, mut ok ne oli. Leukkarit kuulemma vähän koholla, mutta kuitenkaan ei mitään isompaa infektiota ilmeisesti päällä. Haastattelussa myös toki täytettiin semmoinen leikkaukseen liittyvä lomake, jossa kyseltiin yliherkkyys ym. asiat, niitä en nyt tähän jaksa eritellä. Sit käytiin kätilön kanssa sektioon valmistautuminen ja sektion kulku läpi. Ohjeet oli kellonaika ohjeita ja nehän toki vaihtelee riippuen siitä, miten sairaalaan mennään. Täällä pitää olla sairaalalla 6.30 ja siihen sitten voi näitä suhteuttaa....

No leikkausta edeltävänä päivänä pitäisi mielellään olla tupakoimatta (onnistuu, kun en polta) ja sit muuten valmistautuminen alkaa illasta. Klo 22 saakka saa syödä normaalisti ja viimeiseksi tulee ottaa vatsaa neutralisoiva lääke, jonka sain mukaan. Illalla tulee käydä suihkussa ja pestä hiukset. Sain mukaan myös peräruiskeen suolen tyhjennystä varten illalla. Se ei oo pakollinen, mut mulla on vähän jumitukseen taipuvainen suoli ja tikkien kanssa ei oo varmasti mitenkään miellyttävää tikistää ekoina päivinä ja kipuja on ilman ummetustakin tarpeeksi. Ajattelin siis suosiolla tyhjentää suolen sen jälkeen, kun oon lopettanut syömisen illalla. Yön saa sit nukkua ihan rauhassa, siihen ei ollut erityisohjeita... :D Neljän jälkeen ei saa enää juoda, eli täysin ravinnotta siitä eteenpäin.

Aamulla pitää ottaa virtsanäyte (väh. 4h rakossa ollut). Sitten suihkuun, mut ei saa enää kastella tukkaa. Suihkun jälkeen pitkälleen hetkeksi ja sairaalan kuulemma SUPERtiukat tukisukat jalkaan. Kätilö sanoi, että tulen tarvitsemaan miehen apua. :D Sitten tietysti muutenkin vaatteet päälle ja kamat kantoon ja eikun synnärille valmisteltavaksi. Hankalaa arvioida, että mihin aikaan pitää herätä, kun tuossa on muutama juttu, mut ei kuitenkaan montaa ja yleensä mulla menee eniten aikaa aamuisin aamupalalla ja nyt sitä ei saa syödä... Todennäköisesti herään liian aikaisin :D

No sit sairaalalla laitetaan synnytyssalissa tippa ja siitä antibiootti ja ehkä oli joku muukin lääke. Ennen leikkausta laitetaan myös katetri. Sit kun oon valmisteltu huurutellaan kätilön kanssa sinne leikkaussaliin ja mies joutuu odottelemaan vartin verran, että miut laitetaan valmiiksi siellä. Salissa annetaan spinaalipuudute ja maha pestään ja suojataan. Laitetaan myös ne "näkyvyydenesto lakanat", miun tai miehen ei oo kuulemma suotavaa nähdä itse toimenpidettä. Sit mies saa tulla siihen viereen. Kameraa ei kuulemma saisi olla leikkaussalissa... ei varmaan nyt uhmata tätä, ehkä ne ekat kuvat ehtii mies sitten ottaa myöhemmin, kun on synnytyssalissa vauvan kanssa. Leikkaus itse kestää ehkä 10-15min, sitten kätilö vilauttaa vauvaa ja vie sen virvoittelupöydälle, joka on valmiiksi lämmitetty (en tullut kysyneeksi miksi, mut kai se on kivempaa vauvalle :)) ja mies voi mennä sinne vauvan luo. Minua paikataan sillä aikaa leikkauspöydällä. Sit mies voi lähteä vauvan ja kätilön kanssa synnytyssaliin, jossa vauvan vointia seuraillaan semmoset pari tuntia. Mies voi olla siellä koko ajan vauvan kanssa (jos siis kaikki ok) ja saa vauvan ihokontaktiin ym. Mies myös pesee, pukee, punnitsee ja mittaa vauvan synnytyssalissa kätilön kanssa. Minä menen leikkaussalista pariksi tunniksi heräämöön, jossa miun vointia tarkkaillaan. Jos vauvan vointi on hyvä, niin vauva voi käydä miehen tai kätilön kanssa miun luona heräämössä. Jos ei vauva voi tulla, niin kätilö voi hoitaa vauvaa ja mies voi käydä miun luona heräämössä. Tai sit toivun siellä itsekseni... Kuitenkin, jos kaikki menee hyvin, niin pari tuntia leikkauksen jälkeen me kaikki kolme päästään lapsivuodeosastolle toipumaan ja harjoittelemaan vauvan hoitoa. Leikkauksen jälkeen 4-5 päivää vähintään vierähtää osastolla ja toipuminen sujuu niinkuin sujuu...

Näin siis periaatteessa.... Palaan sitten kertomaan tuonne synnytyskertomusten puolelle, että kuinka sitten käytännössä kävikään. :) Itselleni kuitenkin tuossa leikkauksen läpikäymisessä ja siihen valmistautumisessa oli joitakin uusia asioita, jotka ei oo missään tullut vastaan, niin siksi aattelin, että jos on jollain muulla edessä, niin tässäpähän sitten ainakin täkäläisen sairaalan ohjeita. :)
 
Takaisin
Top