Synnytys

[Haidina]

Tämän aiheen suhteen olen kyllä ihan liian aikaisin liikkeellä, mutta tänään on tullut katseltua opetusvideoita mm. synnytyksestä. Hormoonit taitavat tehdä osansa, mutta jotenkin en voi katsoa niitä hieman vetistelemättä Onko kukaan muu vielä ehtinyt synnytyssaliin asti ajatuksissaan? Ja jo synnyttäneet, onko kenelläkään kokemusta vedessä synnyttämisestä? Oma synnytys tulee olemaan Naistenklinikalla ja siellä on ilmeisesti ammeita käytössä.

 

[Jayy]

On tullut mietittyä synnytystä, lähinnä kyllä sitä että ehinkö sairaalaan asti :D mulla ollu aina nopeat ja helpot synnytykset esikoinen 8h ilman puudutuksia ja pikkuneiti 1h ilman puudutuksia :D vedessä olisin halunnu synnyttää mutta ei mulla aika riitä ammeen täyttöön jne :D

 

[mamamaa]

Tänään juuri miehelle sanoin ettei synnytys mitään, mutta tämä huonovointisuus.

Itse synnytys ei jännitä, sillä kahdesti sen jo kokenut, enemmän ehkä jännitän miehen puolesta, kun hänelle tämä on ensimmäinen.

 

[Mortem]

Jonkun verran on synnytystä tullut jo mietittyä, mutta ei sen suuremmin vielä "suunniteltua". Taino, on tässä 13vuoden aikana tullut sekin jo monesti tehtyä, mut ei konkreettisesti just nyt raskausaikana. Haluaisin synnyttää ilman kipulääkitystä mutta pieni pelko on, että menis hätäsektioon. Ja mies ehdottomasti haluaa sinne mukaan, ja sisko tahtoisi myös, olisihan se hyvä kun siellä olisi kaksi apua mukana. En vaan vielä tiedä mitä mies on mieltä asiasta.

 

[ihanamama]

Esikoinen meni 33h yrittämisen jälkeen kiireellisellä sektiolla(avotarjonta). ei ollu jotenkin ees semmonen vaihtoehto tullu mieleen, mut se meni sit jo niin nopeeta et en ehtiny kauan olla järkyttyny kun oli pieni poika maailmassa.

Jännittää jo kovasti siis synnytys. Haluaisin toisaalta alteitse kokea synnytyksen, mutta pelottaa jos taas menee samanlailla. Niin että haluaisin ehkä suunnitellun sektion. Ehkäpä pääsen pelkopolille pohtimaan näitä.

 

[Wandis]

Tänään juuri miehelle sanoin ettei synnytys mitään, mutta tämä huonovointisuus.
.

Sama täällä, mielummin synnyttäisin monta kertaa kuin olisin raskaana. Tää raskaana olo ei vaan yhtään sovi mulle, vaivoja on kahdessa edellisessä ollut reilusti ja samaa rataa näyttää tämä kolmaskin menevän... :/ Synnytykset sen sijaan ovat olleet "helppoja", toinen lähes syöksysynnytykseksi laskettavissa.

 

[Hempuliini]

Mä olisin halunnu synnyttää vedessä mut mul oli viikot liian pienet. Ehkä näin kerran synnyttäneenä ja entisenä sype polin asiakkaana voin sanoa. Et on hyvä asiaa pohtia mut ei kannata tehdä liian tarkkaa suunnitelmaa ettei pety. Mä petyin kun en saanu amme synnytystä. Sekä mul oli ajatus et liikun ja istualtee synnytän jakkaralla. Mut kröhöm kröhöm. Kun supparit alko makasin ihan kaksin kerroin sängyssä ja oksentelin jokaisella supistuksella. Lopulta pyysin nesteytyksen kun voimat alko olla loppu kun mikään ei ollu koko pvän pysyny sisäl ei vesi eikä mikään. Sit synnytin ihan perusasennossa. Ensisynnyttäjäks oli nopee alle 6h. Tää toinen tulee varmaa nopeemmin. Oon kyl miettiny hirveesti synnytystä. En malta et pääsee taas oli niin ihana kokemus ja melkeen luomuna menin. Yhen kipupiikin otin mikä vähän vaimenti supistusten huippuja, mutta muuten lääkkeettömät kivunlievitykset. Se olikin mun toive, koska luin paljon siitä et miten eri lääkkeet vaikuttaa vauvaa. Meillä vauva voi ekan vuorokauden tosi hyvin. Mut sit vointi romahti kun paino laski liikaa ja bilit tuli kuvioihin. Synty 36+5. Ootan jo toisenlaisten äitien tuottaria viimeeks itkin raskausmöyryis ja nyt voin taas itkee raskausmöyryis. Itse raskaus jännittää! Viime raskaus oli kun yks helvetti maan päällä. Kipuja ja supistusta ja oksentelua päivästä toiseen. Jotenkin on niin hirveet traumat edellisestä raskaudesta et pelottaa taas et joutuuko taas osastolle tai siihen samaan pyöritykseen kun viimeeks.

 

[Nilla]

Kerran synnyttäneenä voin sanoa, että synnyttäisin vaikka joka päivä! :) Mulla ei ollut mitään suunnitelmaa. Päätin että synnytys menee niinku menee. Tein mä synnytystoivelistan, mut se oli lopulta ihan turha, koska meillä EKKS tehdään just niinku mun toivelistassa lukiki. Ensin olin kyllä sitä mieltä, että ilman kivunlievitystä mennään, mutta pelkurina otin sen kuitenki ja oon todella onnellinen että muutin mieltä. Sain spinaali-epiduraalipuudutuksen ja ainoa mikä tuntu oli se 5s ku pää synty :) Ponnistin kyljellään, kun olen kuullu että siinä asennossa tulee vähiten vahinkoa ja tosiaan repesin vaan 1cm ja menetin vaan 100ml verta :) Nyt odotan synnytystä malttamattomana ja toivoen, ettei komplikaatioita tule ja että vauva olisi tulossa oikein päin... En todellakaan aio synnyttää perätilassa, enkä todellakaan haluaisi koskaan sektioon. Olin jo 1h synnytyksen jälkeen iteksee suihkussa ja kävelin ite salista osastolle :) Ei ollu mitään kipuja missään vaiheessa sen jälkee. Supparit ennen kivunlievitystä ja pään syntyminen....siinä mun ainoat kivut :)

 

[naps]

Itse olen miettinyt että tajuanko lähteä sairaalaan ajoissa Viimeksi odottelin niin pitkään että lapsi synty 15 minuutin päästä sairaalaan menosta. Nyt sairaalaan on 15km pidempi matka, joten täytynee antaa kivulle aikaisemmin periksi

 

[Jayy]

Kerran synnyttäneenä voin sanoa, että synnyttäisin vaikka joka päivä! :) Mulla ei ollut mitään suunnitelmaa. Päätin että synnytys menee niinku menee. Tein mä synnytystoivelistan, mut se oli lopulta ihan turha, koska meillä EKKS tehdään just niinku mun toivelistassa lukiki. Ensin olin kyllä sitä mieltä, että ilman kivunlievitystä mennään, mutta pelkurina otin sen kuitenki ja oon todella onnellinen että muutin mieltä. Sain spinaali-epiduraalipuudutuksen ja ainoa mikä tuntu oli se 5s ku pää synty :) Ponnistin kyljellään, kun olen kuullu että siinä asennossa tulee vähiten vahinkoa ja tosiaan repesin vaan 1cm ja menetin vaan 100ml verta :) Nyt odotan synnytystä malttamattomana ja toivoen, ettei komplikaatioita tule ja että vauva olisi tulossa oikein päin... En todellakaan aio synnyttää perätilassa, enkä todellakaan haluaisi koskaan sektioon. Olin jo 1h synnytyksen jälkeen iteksee suihkussa ja kävelin ite salista osastolle :) Ei ollu mitään kipuja missään vaiheessa sen jälkee. Supparit ennen kivunlievitystä ja pään syntyminen....siinä mun ainoat kivut :)

Mulla oli kans ihanan helppo ja tuntuu ku mut olis luotu synnyttämään ! :) mä kyllä pelkään sektiota tai siis pelkään että joudun sektioon, mä oon vetäny kummatki luomuna ja kakkosen kanssa en kyllä kipuillu yhtään vaan kätilön kanssa juttelin niitä näitä :D pojan kanssa pää sattu ja en osannut ponnistaa tai siis en osannut hengittää ponnistus vaiheessa pojan kanssa sain kaks tikkiä, ei pahoja repeämiä, tytön kanssa ei yhtään repeämää pelkkä nirhauma, kummankin kanssa kävelin ite osastolle ja suihkut ja muut hoidin itse pojan kanssa ei tullu jälkisuppareita mutta tytön kanssa tuli ja ne oli ihan järkyt, toisaalta tytön kanssa sain synnytyksen jälkeen jonku ihme supistuksia aiheuttavan piikin, että istukka tulee ulos nopeesti, mulla siis supistukset synnytyksessä tuli vain 7min välein, mikä on vissiin tosi epänormaalia :D

 

[ihanamama]

Kerran synnyttäneenä voin sanoa, että synnyttäisin vaikka joka päivä! :) Mulla ei ollut mitään suunnitelmaa. Päätin että synnytys menee niinku menee. Tein mä synnytystoivelistan, mut se oli lopulta ihan turha, koska meillä EKKS tehdään just niinku mun toivelistassa lukiki. Ensin olin kyllä sitä mieltä, että ilman kivunlievitystä mennään, mutta pelkurina otin sen kuitenki ja oon todella onnellinen että muutin mieltä. Sain spinaali-epiduraalipuudutuksen ja ainoa mikä tuntu oli se 5s ku pää synty :) Ponnistin kyljellään, kun olen kuullu että siinä asennossa tulee vähiten vahinkoa ja tosiaan repesin vaan 1cm ja menetin vaan 100ml verta :) Nyt odotan synnytystä malttamattomana ja toivoen, ettei komplikaatioita tule ja että vauva olisi tulossa oikein päin... En todellakaan aio synnyttää perätilassa, enkä todellakaan haluaisi koskaan sektioon. Olin jo 1h synnytyksen jälkeen iteksee suihkussa ja kävelin ite salista osastolle :) Ei ollu mitään kipuja missään vaiheessa sen jälkee. Supparit ennen kivunlievitystä ja pään syntyminen....siinä mun ainoat kivut :)

Onpas hienoa kuulla, että voi mennä noinkin hienosti. Antaa hieman toivoa tähän pelkoiluun.

 

[Nilla]

Onpas hienoa kuulla, että voi mennä noinkin hienosti. Antaa hieman toivoa tähän pelkoiluun.

Kiva, jos tuosta vähän apua.

Kyllä mä uskon, että puolet helppoudesta johtu siitä, kun pysy itse rauhallisena ja vaan "teki työnsä" :) Kyllähän se itseäki jännitti, mut en antanu pelolle valtaa. Missään vaiheessa raskautta. Päätin että se menee niinku menee ja jos mä sinne saliin kuolen, niin sit se on niin
Kätilön sanat ennen hommaa rauhotti myös, "eikö ole ihmeellistä kuinka joustavia me naiset ollaan?"

Naisen keho on siitä jännä, että se kertoo kyllä mitä pitää tehdä, jos osaa kuunnella. Ihmettelin, ku kätilö sano että työnnän oikeaan suuntaan. Niin voiko muka työntää moneenki suuntaan? Kuulemma voi. Kannattaa jo nyt alkaa treenaamaan lantionpohjalihaksia jos ei oo viel alottanu. Niistäki on todella suuri apu siinä hommassa ja varsinki sen jälkeen. :)

 

[Hempuliini]

Kerran synnyttäneenä voin sanoa, että synnyttäisin vaikka joka päivä! :) Mulla ei ollut mitään suunnitelmaa. Päätin että synnytys menee niinku menee. Tein mä synnytystoivelistan, mut se oli lopulta ihan turha, koska meillä EKKS tehdään just niinku mun toivelistassa lukiki. Ensin olin kyllä sitä mieltä, että ilman kivunlievitystä mennään, mutta pelkurina otin sen kuitenki ja oon todella onnellinen että muutin mieltä. Sain spinaali-epiduraalipuudutuksen ja ainoa mikä tuntu oli se 5s ku pää synty :) Ponnistin kyljellään, kun olen kuullu että siinä asennossa tulee vähiten vahinkoa ja tosiaan repesin vaan 1cm ja menetin vaan 100ml verta :) Nyt odotan synnytystä malttamattomana ja toivoen, ettei komplikaatioita tule ja että vauva olisi tulossa oikein päin... En todellakaan aio synnyttää perätilassa, enkä todellakaan haluaisi koskaan sektioon. Olin jo 1h synnytyksen jälkeen iteksee suihkussa ja kävelin ite salista osastolle :) Ei ollu mitään kipuja missään vaiheessa sen jälkee. Supparit ennen kivunlievitystä ja pään syntyminen....siinä mun ainoat kivut :)

Mä kävin kans heti suihkussa. Mut mun ei annettu kävellä lapsivuodeosastolle. Sain mun nyytin kainaloo ja pyörätuolis kärräs. Tuntu vähän tyhmält kun oli niin hyvä olo. Kipu sit tuliki seuraavana päivänä mulle tuli toisen asteen repeemä välilihaa ja epii. 3kk kakkaaminen oli jotain ihan järkyttävää. Mua sattu eniten kun pää synty. Muuten kaikkiaan oli helppo synnytys.

 

[Hempuliini]

Mulla oli kans ihanan helppo ja tuntuu ku mut olis luotu synnyttämään ! :) mä kyllä pelkään sektiota tai siis pelkään että joudun sektioon, mä oon vetäny kummatki luomuna ja kakkosen kanssa en kyllä kipuillu yhtään vaan kätilön kanssa juttelin niitä näitä :D pojan kanssa pää sattu ja en osannut ponnistaa tai siis en osannut hengittää ponnistus vaiheessa pojan kanssa sain kaks tikkiä, ei pahoja repeämiä, tytön kanssa ei yhtään repeämää pelkkä nirhauma, kummankin kanssa kävelin ite osastolle ja suihkut ja muut hoidin itse pojan kanssa ei tullu jälkisuppareita mutta tytön kanssa tuli ja ne oli ihan järkyt, toisaalta tytön kanssa sain synnytyksen jälkeen jonku ihme supistuksia aiheuttavan piikin, että istukka tulee ulos nopeesti, mulla siis supistukset synnytyksessä tuli vain 7min välein, mikä on vissiin tosi epänormaalia :D

Hei mä sain oksitosiinii kans ja oli kyl ihan hemmetilliset jälkisupparit! Nyt sit sekin selvis et miksi oli hirveet kivut. Sama kun jälkikäteen selvis mulle se et vauvan paino laski rajusti oli syynä se et olin tipassa koko synnytyksen.

 

[Hempuliini]

Kiva, jos tuosta vähän apua.

Kyllä mä uskon, että puolet helppoudesta johtu siitä, kun pysy itse rauhallisena ja vaan "teki työnsä" :) Kyllähän se itseäki jännitti, mut en antanu pelolle valtaa. Missään vaiheessa raskautta. Päätin että se menee niinku menee ja jos mä sinne saliin kuolen, niin sit se on niin
Kätilön sanat ennen hommaa rauhotti myös, "eikö ole ihmeellistä kuinka joustavia me naiset ollaan?"

Naisen keho on siitä jännä, että se kertoo kyllä mitä pitää tehdä, jos osaa kuunnella. Ihmettelin, ku kätilö sano että työnnän oikeaan suuntaan. Niin voiko muka työntää moneenki suuntaan? Kuulemma voi. Kannattaa jo nyt alkaa treenaamaan lantionpohjalihaksia jos ei oo viel alottanu. Niistäki on todella suuri apu siinä hommassa ja varsinki sen jälkeen. :)

Mul oli niin outo jotenki se ponnistusvaihe. Kätilö lähti just rapsalle ja tuli ihan hirvee kakkaamisen tunne. Enkä voinu lopettaa ollenkaa sit sanoin miehelle et voitko hälyttää nyt sen kätilön et tää syntyy nyt. Sit eka tuli yks kätilö kysyy mikä hätänä olin et vauva syntyy. Sit se oli et jaahas ja yht äkkii niit tyyppei oli siinä kolme. Musta se ponnistusvaihe tuntu ihan kun istuis kakalla. :D

 

[Jayy]

Mul oli niin outo jotenki se ponnistusvaihe. Kätilö lähti just rapsalle ja tuli ihan hirvee kakkaamisen tunne. Enkä voinu lopettaa ollenkaa sit sanoin miehelle et voitko hälyttää nyt sen kätilön et tää syntyy nyt. Sit eka tuli yks kätilö kysyy mikä hätänä olin et vauva syntyy. Sit se oli et jaahas ja yht äkkii niit tyyppei oli siinä kolme. Musta se ponnistusvaihe tuntu ihan kun istuis kakalla. :D

Joo musta tuntu kans et vaan hirvee kakka hätä esikoisen kanssa, istuin pöntöllä ja pyysin miestä hälyttää kätilön et haluun.suihkuu kun ummettaa, eikä kakka tuu vaikka on hätä :D kätilö tuli ja sano joo katotaa eka mikä tilanne ni sit voit mennä suihkuus, no kätilö katto ja tokas ei sulla oo kakka hätä vaan vauva on nyt tulossa. Onneks tajusin pyytää sitä suihkua, ois voinu vauva tulla pönttöön :DD

 

[Nilla]

Hei mä sain oksitosiinii kans ja oli kyl ihan hemmetilliset jälkisupparit! Nyt sit sekin selvis et miksi oli hirveet kivut. Sama kun jälkikäteen selvis mulle se et vauvan paino laski rajusti oli syynä se et olin tipassa koko synnytyksen.

Mulla lisättiin ponnistusvaihees minuutin välein oksitosiinitippaan lisää buustia, mut ei siitä mulle mitään muuta tullu ku työntösupistukset tiheni... Ei mitään jälkisuppareita, kipuja tai muuta... Meillä vauvan paino laski koska ensimmäiseen 3 päivään ei saanu ruokaa ja joutu kaks kertaa valon alle, joka kuivatti. Jotkut kuulemma saa spinaalistaki järkyttävän päänsäryn ku lakkaa vaikuttamasta, mut onneks mä vältyin siltäki! :)

 

[Merelda]

ai kauheeta. mua jänskättää synnytys jo nyt mut täällä vaan naurattaa noi teidän kakkausjutut. huh huh, ehkä vähä väsy tai jotain

 

[annushka]

Jonkin verran on synnytys jo käynyt mielessä, kun yhdestä on jo kokemusta. Edellinen synnytys oli sellainen oppikirjasynnytys, joka sujui tasaisesti ja hyvin. Silloin otin kohdunkaulan puudutteen ja olin tyytyväinen siihen. Jouluaattona en ehkä olisi muuta ehtinyt saamaankaan. Nyt mielessä on pyörinyt lähinnä se, että syntyykö tämäkin ennen laskettua kuten ensimmäinen (39+0) vai meneekö nyt yliaikaa mihin oli ekan kohdalla varautunut. Sujuuko tämä synnytys selvästi ensimmäistä nopeammin? Tässä synnytyksessä en myöskään aio ponnistaa selällään. Se ei ollut tarkoitus ensimmäisessäkään, mutta jotenkin oletin silloin synnytyksen venyvän ja pelkäsin väsymystä ja päädyin selälleni. Silloin kuitenkin synnytyksen jälkeen todettiin kätilön kanssa, että omaan ilmeisesti melko käyrän häntäluun ja ponnistaminen voisi seuraavalla kerralla sujua kevyemmin jossain muussa asennossa.

 

[Muska77]

Hienoa kuulla että teillä on menny synnytykset hyvin eikä pelota. Mulle tulee sektio niinkuin viimeisin oli. Ensimmäisestä jäi niin pahat traumat. Viimeisin oli mun mielestä paras. Toipuminen kyllä kesti kauemmin kuin tokasta ja kolmosesta.