Synnytys

Mä jouduin taistelee ponnistusta vastaan yli 20min joten varmaan myös siitä syystä sit ponnistin niin voimalla kun siihen vikmein sain luvan. Vauvalla oli myös 2x napanuora kaulan ympäri et ois varmasti pitäny saada pihalle nopeesti jos ois keretty tilannetta siinä kattelemaan, oli sinertävä ja kakannu lapsivetedn kun napanuora oli kiristyny kaulan ympäri :sad001
 
Mä haluan vain että tämä ei menis kiireelliseen sektioon vaan haluan rauhallisen suunnitellun ja miehen leikkuriin mukaan :)
 
Meilläkin vauvalla oli napanuora tiukasti kaulan ympäri ja syntyi sinertävänä.. Siksi oli kiire repiä pois kun sydänäänet laski. olisi ihanaa saada tällä kertaa vauva suoraa rinnalle ilman ongelmia. :Heartred
 
Mulla ei ees keretty sydänääniä kuuntelee ois kyllä varmasti siinä huomattu et kiireesti on puskettava ulos mut oli tulossa jo itsekseen kun pääsin salin sängylle :D
 
Edellinen meni käynnistyksellä ja voi terve. Toivon, että saisin spontaanisti käynnistyvän synnytyksen kokea. Tosiaan meni sitten niin, että avauduin 2cm täyteen alle 1,5 tunnissa, en saanut mitään puudutteita ja kipu oli sen mukaista. Alkuun oli vain ballonki ja sen tuomat supistukset oli ihan toista kuin nuo maksiminopeudella tiputetut oksitosiinit.

Ja sain kolmannen asteen repeämän siihen kaupanpäälle, suoraan leikkaussaliin siitä parsittavaksi. Eli lääkäri sanoi, että saisin päättää synnytystavan ilman perusteluja, mutta en halua sektioon. Silti menen pelkopolin kautta synnytystapa-arvioon tämän raskauden kanssa ja Th sanoi jo, että juu ehdottomasti ja lähete tulee siinä puolenvälin jälkeen :)
 
Toivottavasti saisit Rusina kokea luonnollisen käynnistymisen. Minkä ihmeen takia ne laitto sulle oksitosiinit noin kovalle tiputukselle, jos aukeaminen ollu ihan mahdottoman nopeeta :eek: Ihan selvästi ois järjen mukaan pienempikin riittäny. Mulla ite kuopuksesta synntys katottii käynnistyneeks vesien menosta ja silloin olin kahdelle sormelle auki ja siitä meni 1h 25min ennen ku pääsin ponnistamaan, mutta oli luonnollisesti käynnistynyt eikä oksitosiinia laitettu ollenkaan. Sairaalaan mentii kolmisen tuntia ennen vesien menoa supistelun takia, mut sisäänkirjautuessa kohdun suun tilanne oli sama ku just vesien mentyä.
 
No mulla oli monen sattuman summa. Eli siis käynnistettiin ylipäätänsä sen takia, että lapsivettä oli tihkunut jo ainakin viikon, eli iso tulehdusriski. Sitä tuli niin vähän, että meinasivat mut käännyttää kotiin ennen testejä ja kun se sit näytti positiivista ni sinne jäätiin. Ja tästä samasta syystä ne ei siis tehneet mulle mitään tarkastuksia synnytyksen etenemisestä. Kun on se tulehdusriski. Eli siis käytännössä se meni ihan holtittomasti ja muistan pihisseeni kätilölle, että ei menisi, sillä minun on ponnisteltava. Ei se ois uskonut, mutta teki sit tsekkauksen ja jep. Veti hanskat käteen, että "tämä syntyy nyt heti" :D
 
Mua pelottaa tuleva synnytys järkyttävän paljon! Kävin jo esikoisen aikana synnytyspelkopolilla kivun pelon takia, etenkin ponnistusvaiheen kivun.
Esikoisen synnytys meni alkuun tosi hyvin. Supistukset alkoivat (aluksi epäsäännöllisinä) vuorokausi ennen kun vauva syntyi. 2 ekaa kätilöä oli ihania ja sain kivunlievitystä aina kun tarvitsin. Tuska alkoi kun olin 9cm auki ja tarjoutuva osa oli korkealla. Kemiat ei pelanneet kätilön kanssa ja se tuntui pihtaavan kivunlievitystä. Synnytyslääkärikin tuli paikalle. Ponnistus sattui järkyttävän paljon ja toivoin kuolevani (suunnittelin, ollaanko tarpeeksi korkealla hypätäkseni ikkunasta) ja koin kehosta irtautumisen kokemuksia. Hoitohenkilökunta oli tietoinen kivuista ja pelostani. Lapsi 4,2 kiloa syntyi 20 min ponnistamisen jälkeen sinisenä ja lopulta vietti ensimmäisen yön valvonnassa. Sain 6 tikkiä. Lapsivuode osastolla vaan sanottiin, että kukaan ei luvannut kivutonta synnytystä ja kehotettiin unohtamaan asia.
Esikoisen aikana mulla todettiin raskausdiabetes ja tällä kertaa se todettiin jo rv 14. En tiedä, pystynkö enää synnyttämään alatietä= uskallanko ponnistaa.
Synnytys kummittelee mielessä koko ajan :sad001 ja aika pelkopolille on yli kuukauden päästä
 
Gee on kyllä ollu töykeää toimintaa. Kyllähän kaikki nyt tietää että synnytys ei ole kivuton, mutta kivunlievitystä ei saa pimittää siltä joka sitä pyytää/tarvii. Toivottavasti löytyy teille sopiva ratkaisu. Teithän valituksen toiminnasta?
 
Bettie Mietin tosi pitkään, että voiko siitä tehdä ilmoituksen... mutta kun lapsivuodeosastolla suhtautuminen oli tuo (meitä hoisi kyllä paljon tuo ponnistusvaiheen kätilö), neuvolassa oltiin sitä mieltä että sainhan kivunlievitystä synnytyksessä ylipäänsä ja np-ultran kätilö vaan totesi "mieti jos ponnistusvaihe olisi kestänyt 1,5h!".
Synnytyksestä jäi trauma myös mun miehelle, oli pitkään sitä mieltä, ettei lähde ikinä mukaan synnyttämään.
Lääkäri kyllä mietti kesken ponnistusvaiheen, josko oltaisiin laitettu pudendaalipuudute, mutta kätilö kielsi (koska pelkään neuloja). Itse en pystynyt sanomaan mitään, koska en kivuiltani pystynyt puhumaan :x

Ajattelin, että jos pelkopolillakin todetaan, että esikoisen synnytys hoidettiin huonoksi ja että samanlainen kokemus on estettävissä, voin harkita alatiesynnytystä. Täytyy nyt katsoa, että miten isoksi vauva kasvaa ja joudutaanko jossain vaihteessa aloittamaan lääkitystä radiin.
 
Gee minun terkka kehui pelkopolia juuri sillä, että siellä on aikaa käydä edellistä synnytystä läpi ja suunnitella seuraavaa. Itse menen sinne aika luottavaisin mielin, vaikka koen, että oma synnytys meni ihan penkin alle. En enää ikinä halua tilanteeseen, jossa ei ollut epiduraalia ei pudentaalia tai muuta kuin ilokaasu ja käynnistys maksimilla. Ja kuitenkin jouduttiin siinä ilman mitään leikkaamaan ponnistusvaiheessa jo. Eikä siinäkään mitään, mutta jos olisivat seuranneet avautumisen edistymistä niin oisin saanut epiduraalin. Nyt se oli liian myöhäistä.

Niin nyt toisen kanssa aijon vaatia tarkemmin asioita ja tehdä vaikka miehelle kirjallisen toivelistan, että se ei menisi ihan teurastukseksi. Koen, että niin järkyttävää kipua ei ole mielekästä kokea vaikka synnytys aina sattuukin. Että ota ihmeessä kaikki apu vastaan mitä pelkopolilta saa.

Ja minä en kokenut ponnistusvaiheessa niin paljon kipua, vaikka ei ollut puudutteita, eppari leikattiin ja tuli ne kolmannen asteen repeämät. Vaan minulla kovin kipu oli se avautumisvaihe käynnistyksessä. Tuntui kuin se kivulian supistus ei lähtenyt pois lainkaan ja myös oisin toivonut jotain nuijanukutusta siinä kohdin :D
 
kiva jos pystyt lähtemään synnyttämään luottavaisin mielin :)
joo pitäää ottaa joku lista mukaan, jos alatietä tulee. Esikoisen aika oltiin tehty synnytyssuunnitelma sypepolilla ja koneella oli sen lisäksi tiedot mun peloista ja toiveista, mutta niitä ei sitten kuitenkaan noudatettu :/ Sypepolilla lupailtiin, että epi auttaa ponnistuksessa ja tarvittaessa saan pudendaalin ja ilokaasua. Samaa lupaili myös meidän 2 ekaa kätilöä. No, ei mennyt ihan niin. En enää luota, että suunnitelmista tai toiveista on hyötyä, jos kätilöt ei toimi niiden mukaan. Mieskin oli semmonen turhake tossu, joka vaan kyyhötti nurkassa. Nyt olen tsempannut ja vaatinut sen pitämään mun puolta ja vaatimaan tarpeellinen kivunlievitys, mikäli vielä lähden alatietä kokeilemaan.
 
Gee, jos mahdollista pyydä mukaan doula miehesi lisäksi, silloin varmasti ainakin toinen pitää huolta että sut kuullaan, siis jos vielä alatiesynnytykseen päädyt. Monesti neuvoloissa on ilmotustaululla doulan yhteystiedot, ja niitä löytyy myös ensi- ja turvakotien kautta :) Doulaan pääsee tutustumaan etukäteen ja hänelle voi kertoa kaikki toiveet ja pelot, sekä keskustella kivunlievitysmuodoista; on mukana juuri teitä varten.
 
Pitääkin miettiä tota doulaa! Kiitos :)!
Täytyykin katsella, onko täälläpäin tarjolla doulan palveluja
 
Harmi doulan palvelut on kalliita. Mies ei suostu, että sijoitetaan siihen 400-1000 euroa :sad001 Folkhälsan tarjoaa ilmaista doulapalvelua, mutta doula ei välttämättä tule mukaan synnytykseen.

Tietääkö joku hyviä synnytysvalmennuksia, jossa korostetaan tukihenkilön roolia ja annetaan vinkkejä tukihenkilölle? Olisi myös kiva kokeilla erilaisia ponnistusasentoja ja saada vinkkejä (lääkkeettömään) kivunlievitykseen. Tavoitteena ei siis ole luomusynnytys, ei todellakaan! En myös tarvitse tietoa synnytyksen eri vaiheista ja lääkkeellisestä kivunlievityksestä, ne on tuttuja juttuja.
 
Missä päin asuit Gee, siitä varmaa riippuu löytyykö noit valmennuksia. Vauvantai ainakin järjestää Tampereella, hinnat kattavammassa valmennuksessa 100€/pari tai 50€ jos menee yksin, ja tiivistetyssä 3h tehovalmennuksessa 70€/pari tai 40€/solo. Kannattaa googletella noita valmennuksien järjestäjiä/paikkoja ja hintoja.
 
Tänään googlettelinkin aika paljon. Päästään autolla aika kivasti liikkumaan Etelä-Suomessa:) lähinnä kiinnostaisi kuulla muiden kokemuksia valmennuksista. Hypnosynnytyskurssi voisi olla mielenkiintoinen. Sinne tosin joutuisin varmaan menemään yksin hinnan takia. Vihdissä järjestetään yksilöllistä synnytysvalmennusta satasen hintaan ja siinä voidaan käydä läpi ponnistusasentoja, miten kumppani voi tukea, kivunlievitysmenetelmiä. Harkinnassa on myös tuo Vauvantain valmennus. Olisi ainakin hyvä syy mennä hotelliin yöksi:grin
 
Vauvantaita on kehuttu paljon, kannatta käydä kattomas niiden fb-sivutkin. Mä haluaisin kanssa sen kursseille ja itseasiassa kätilön sieltä kotisynnytykseen, mut asutaa liian kaukana toimialueelta. Toisekseen ei oo täl hetkel varaa tohon kotona synnyttämiseen, joten toivotaan et päästäis helpolla koko hommassa muuten ja polikliinisenä synnytyksenä. Jos vauvasta tulee yhtä iso kuin edellisestäkin, niin sit ei päästä samana päivänä kyllä kotiin ku joutuu sokeriseurantaan. Pojan kohdalla se oli kyl turha, kun ei ollu sokereissa mitään :)
 
Hui kylläpä oot rohkea! Harmi kun noi "lisäpalvelut" on niin kalliita.
Me joudutaan taas automaattisesti sokeriseurantaan radin takia. Olikohan 1,5 vrk kun ne seurailee, jos ei ole häikkää. Esikoisella oli myös hapettumisongelmia, saapa nähdä tuleeko tällekin kaverille hengitysongelmia, kun radi altistaa niillekin :/ mutta jos lisämaitoa ei jouduttaisi antamaan! :) yritän jatkaa imetystä synnytykseen asti, niin maitoa tulisi jo valmiiksi. Aion myös pumpata ruiskuihin ja pakkaseen, että mahdolliset lisät saisi mun omaa maitoa :)
 
Mulla on kaikki synnytykset ollu niin helppoja, ei oo ollu ongelmia eikä tullu repeämisiä ja on ollu nopeita. Nyt tosiaan haluisin päästä laitokselta kotiin mahdollisimman nopeesti, ku on noita lapsia kolme täällä odottamassa. Poika vielä niin pieni, nippa nappa 2v ku vauva syntyy. Mäki vielä imetän, mut ois tarkotus lopettaa tässä kesän aikana, mut saas nähä onnistuuko.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top