Synnytys

Bnt

Bnt

Näppärä viestien naputtelija
Toukokuunmammat 2015
Lueskelin tuolta yhdestä ketjusta että oli paljon synnytyksestä jo keskustelua, mutta niinkuin joku sielläkin jo mainitsi, että voisi tehdä aiheesta jo oman ketjun niin tässäpä tämä. Ei pitäisi sitten hukkua viestitulvaan kyseenomainen aihe :)

Ja mielestäni voisi ketju kattaa kaiken mitä mieleen tulpsahtaakaan synnytykseen liittyen :)
 
Osaako kukaan sanoa, minkälaista on neuvolan järjestämä synnytysvalmennus? Olen sellainen "tahdon tietää ja harjoitella kaiken etukäteen" -tyyppi tässä asiassa, ja mietin riittääkö neuvolan valmennus, vai kannattaisiko harkita muita valmennuksiakin. Lähinnä kiinnostaisi rentoutumisjutut ja muut luomuhömpät :D
 
Itsellä jäänyt viime synnytyksestä ihan p** olo. Terveet lapset sain hyvä niin, mutta muuten.

En tiennyt silloin että voi kysyä uutta kätilöä halutessaan, ja vitsit mä oisin niin halunnut sillon toisen kätilön. En koko raskausaikana kummemmin synnytystä miettinyt, olin rennoin mielin ja nuoren naisen naiiviudella menossa synnyttämään ilman mitään kemiallisia kivunlievitysmetodeja, ja ajattelin että kyllä se kätilö siellä sitten kertoo ja opastaa ns luomukivunlievitysmetodeja, niinkuin olin jostain lukenut tai kuullut.

Mulla jouduttiin käynnistämään synnytys lääkkeellisesti, kun ei muksuja kuulunut. Sairaalassa eka kätilö oli suoraan sanottuna täys mlkv.sti, käytös oli mua kohtaan tosi epäasiallista. En saanut liikkua sängyssä taikka siitä pois ja pääasiassa henkisen pahoinvoinnin takia aloin hengittelemään vasten aatteitani ilokaasua, että unohtaisin hetkeksi sen kätilön. Muistan kiljuneeni, kiroilleeni ja huutaneeni avautumisvaiheessa täyttä häkää ja olo oli silloin sellanen että odottelin tajun lähtöä. Kunnes sain (taas vasten periaatteitani) epiduraalin ja sen jälkeen lääkäri voitti kätilön kanssa riidan siitä että mun oksitoniini-tippaa pitää vähentää.. Kätilön vuoro vaihtui ja olo helpotti monelta saraa. Tämä uusi kätilö ei nälvinyt, tuhahdellut, mumissut vihaisen oloisesti tai heilutellut päätään kun halusin vessaan tai vaikkapa inistä kipujani.

Itse ponnistusvaihe ei ollut niin paha kuin mitä sen odotus, vaikkei mennytkään sekään ihan nappiin, tuntu et kroppa oli ihan eri mieltä siitä et nyt pitäis muka synnyttää. Tosiaan toivon että käynnistyis tällä kertaa synnytys itestään, ja koitan varailla aikaa pelkopolille ennen h-hetkeä etten ole tällä kertaa itse täys kyrpä vastaanottavalle kätilölle huonojen kokemusten takia. Niin ja koitan vihdoin tehdä tuosta kyseenomaisesta kätilöstä valituksen..
 
Suvitus, oon ymmärtänyt että on tosi vaihtelevaa eripuolin suomea. Tampereella ainakaan ei riittänyt luomuhömppien osalta laisinkaan toi neuvolan valmennus.
 
Tuohon ajattelin kanssa itseäni jo etukäteen valmistaa, että tosiaan uskaltaa sitten vaatia kätilön vaihtoa, jos hommat ei suju. Jotenkin niin totaalisen turhia tuollaiset huonot kokemukset kuin sinullakin bnt, kun on näköjään ollut kätilöllä huono päivä! Ettei sitten ajattele perinteiseen tapaan, että "kyllähän tässä pärjää..."

Täällä Turussa ainakin Mammakeidas näyttäisi järjestävän tosi edullisia valmennuksia (oliko 30e/pari?), eli eipä siinä paljon menetä, vaikka ei uutta tietoa saisikaan :) Ehkä mennään sitten sinne. Tahtoisin kovasti hypnosynnytyskurssille, mutta kun aiemmin katselin, näytti olevan lähinnä Helsingissä ja tyyriitä.

Näin viime yönä unta, että olin Tyksissä tutustumassa ja kyselin kivunlievityksestä ja erityisesti akupunktiosta. Vastaukseksi sain lähinnä, ettei siinä paljon akupunktio auta, kun revitään paikkoja auki ja leikataan epparia :D yritin siinä sitten soperrella, että jos nyt lähdetään vähän positiivisemmin mielin edes liikkeelle, jos välttyis tuollasilta. Ja sitten lääkäri rupesi esittelemään venyttelyasentoja, joita voi harjoitella! (Sitten uni vaihtuikin sota/trillerielokuvan kautta hyvin pitkiin seksikohtauksiin.. Vauhdikas yö taas!)
 
  • Tykkään
Reaktiot: Bnt
Tuosta mun viime synnytyksestä ei jäänyt kyllä sellanen olo että ois ollut kätilöllä pelkästään huono päivä, tuntu lähinnä siltä että sillä oli tosissaan jotain henk.koht mua kohtaan. Oisikin nimittäin jäänyt edes vain puheen tasolle se kiusanteko, jälkeenpäin ajatellen uskon että on tahallaan halunnut tuottaa mulle ihan fyysisiä lisäkipuja.

Vois itsekkin katsella nuita muiden tahojen järjestämiä valmennuksia, mut tiedä vielä kun asutaan nyt eri paikkakunnalla ja jos täälä vaikka sattuiskin olemaan mulle sopivampi tui neuvolan valmennus. Niin ja en siis tosiaan usko että tästä tuppukylästä minkäänmoista muuta kurssia neuvolan lisäksi löytyy, niin jaksais turhaan ajella ympäriinsä.

Heh tota sun untas, mukavan sekavaa :D En eka jotenkin sisäistänyt että kyseessä oli uni ja kyllä ihmettelin tuon henkilökunnan vastausta :D
 
Tulipa muuten mieleen etta mitenhan synnytyksessa kay vanhalle repeamalle?! Halkeeko sita uudestaan vai mitenka. Onko teilla jotka kolmatta ootatte menny miten nuo jos on jotai jouduttu paikkaamaan? Mulla ei kylla pahasti menny ku tuli vaan kaks tikkia mutta mietityttaa siltikin. Vois ens neuvolassaki tuota kysasta.
 
Pitäis itsekkin ottaa tuosta repeytymisestä selvää, odotan kyllä nyt kolmatta mutta osaa tuohon vastata. Tule Vaapukka kertomaan tänne jos vastauksia saat :)
 
Mä mielenkiinnolla odotan tulevan synnytyksen kestoa. Joka kerta homma lyhentynyt ja saa nähdä meniskö tämä jo kolmessa tunnissa. :)
 
Vaapukka: mulla ei tokasta revenny samasta kohtaa ku ekasta, eikä yhtä paljon. riippunee että paljonko väliä, että ehtiikö parantua, mulla synnytysten välillä 2v.

en oikein ite saanu valmennuksista aikanaan mitään irti, mutta yhdestä kätilöohjelmasta sain parhaan vinkin, pahoittelen groteskiutta: siinä se vanha kätilö sano että aina ku on äitillä paikat kokonaan auennu, niin pistää käymään PISSALLA! ja mäpä pyysin päästä tokassa synnytyksessä pissille sängyn viereen, vaikka oli siis epiduraalikin, ku ekalla kertaa vauva ei vaan laskeutunu ja se oli niin hirveetä. niin ihme tapahtu, oikein tunsin kuinka se siinä istuessa, kun oli pakko rentoutua, luiskahti alaspäin, ja sängyllä 2 ponnistusta ja ulkona! SUOSITTELEN!! toivon et joku ois kertonu tän mulle jo aiemmin, ni en ois kärvistelly sängyllä pötköllään..

ja mulla oli myös eka kätilö ihan hirvee, kuten koko synnytyskin. kirjotin tokassa äitiyskorttiin, että toivon YSTÄVÄLLISYYTTÄ. ja sehän toimi, oli ihana kätilö joka kuunteli mun toiveita :)

kirjottakaa siis tärkeimmät asiat toivomuslistaan, voi hyvinkin mennä jakeluun :)

muita vinkkejä: kalvojen puhkasu lisää supistuskipuja aika paljon, eli jos haluatte pelata varman päälle ni vaatikaa epiduraali ennen sitä puhkasua..

mun toivomuslista sairaalalle tulee näyttämään tältä:
- Toivon lempeyttä kätilöltä
- Epiduraali heti kun mahd., ennen kalvojen puhkaisua.

Muut asiat saa mies vaatia!!
 
Apuva! Mul ei oo mitään käsitystä mitä muita juttuja mies vois sit vaatia (tai itse), kun on esikoinen tulossa ja näin ollen ei mitään hajua synnytyksistä.
Onneksi kaverini, joka on synnyttänyt kahdesti, lupautui mukaan myös, josko hän sitten tietäisi paremmin mitä tehdä, ja mitä vaatia kuin mieheni. Ja eiköhän synnytyksestäkin kerrota vielä enemmän tuossa keväällä neuvolassa yms.
 
Kirsikka2014 Siellä tulee mun kokemuksen mukaan eteen kaikkee pientä mitä ei voi ennakoida, vessahädästä erilaisiin lääkityksiin ja kivunlievitystapoihin jne, ni ähisen sitte miehelle joka saa sanoo kätilölle. on se hyvä olla joku pitämässä huolta, ku ite ei oo ihan tässä maailmassa.

mulla on kyllä aika selvät sävelet kivunievityksestä; lämpöpussi mukaan ja mies saa pitää sen kuumana ja painaa alavatsaa, ja pysyn poissa sängystä kunnes saan epiduraalin. pitkät ulospäinpuhallukset auttaa. jos kaikki menee normisti. jumppapallo ja ilokaasu oli aivan yhtä tuskaa, ja en jaksa seistä suihkussa tai kuvitellakaan mitään ammejuttuja. nää on tosi yksilöllisiä juttuja, ekalla kerralla kannattaa varmaankin kokeilla kaikkee mikä vähänki vois tuntua auttavan..
 
Mulla on avautuminen hoitunut just päinvastoin. On ollut paljon mukavampi ollut olla liikkeellä, mut homma ei oo edistynyt. Sit kun on yrittänyt oikeesti levätä niin on kohdunsuu lävähtänyt auki. Ja tollasta pissatarvettakaan ei oo ollut, vaan kun paikat auki on 2 hädän tunne tullut ja vauva ollut samantein tulossa.
 
Sintti2014 Joo siis mä kans oon molemmilla kerroilla ollu liikkeellä koko avautumisen epiduraaliin asti, mutta jotenkin siis jännitin lihaksia niin ettei vauva laskeutunu ekalla kertaa, vaikka paikat oli auki ja yritin ponnistaa ilman mitään ponnistamisen tarvetta. Toiset osaa varmaan rentoutua "tuolta alhaalta" luonnostaan :D eikä mullakaan ollut pissahätä, vaan tein sen toisella kertaa just sen siks, että se "pakottaa" rentouttamaan lihakset alhaalla. eli vinkki oli lähinnä niille, joilla se rentoutuminen ei onnistukaan itestään :)
 
Itse luotin viimeksi että neuvolasta olisi kunnolla synytyksestä ja kivunlievityksistä kerrottu, mainitsi sen aikainen neuvolatäti muutamia asioita, (ilokaasu, hieronta, epiduraali) kun kysyin ja sitten sanoi että opastavat synnytysvalmennuksessa ja sairaalassa kyllä enemmän. Mutta eipä kummastakaan saanut sen enempää informaatiota, enkä näin ollen tiennyt missä vaiheessa olisi hieronta esim auttanut ja mistä ylipäätänsä olisi pitänyt hieroa.

Varmasti todella neuvola/hnk.kunta kohtaista kuinka kattavaa tietoa saa, mutta itse meinaan tällä kertaa ottaa selvää omin toimin enemmän enkä jätä kaikkea sen varaan että joku varmasti kertoo jossain vaiheessa :salut

Niin ja itse en uskalla uskoa että saisin olla liikkeellä (toivon kyllä), kun jos se sitten evätäänkin paikan päällä syystä tai toisesta, vaikka tiedän sen helpottavan. Ajattelin ottaa selville mah. monta vaihtoehtoa kivunlievitystä varten ja paikan päällä sitten koitella mikä helpottaa, ja mitä tilanne sallii koittaa.

Ja voi kun voisin luottaa että mies pitäis puoliani synnytyksessä, mutta en kyllä rehellisesti sanottuna sen varaan uskalla jättää, luulenpa että tulee olemaan yhtä pelokas ja toimintakyvytön kun viimeksikin.. Doula vois kyllä olla kiva.
 
Itse oon ollut tyytyväinen, ettei oo ollut ihan hirveen paljon tarkkoja ennakkokäsityksiä kivunlievityksistä. Se on niin yksilöllinen juttu, milloin mikäkin auttaa parhaiten. Ja voi vaihdella synnytyksittäinkin. Just joku kuuma suihku...toisella auttaa mahan puolella, toisella selän...ja ite en oo siitä oikeen mitään iloa löytänyt, oikeestaan tullut välillä jopa huono olo. Sen sijan toi hieronta on ollut hyvä ihan koko synnytyksen ajan. Ja synnytyksen edetessä ja kipujen kasvaessa, mitä kovemmin ristiselkää on nyrkein runnottu, sen parempi. Yhdessä synnytyksessä laitettiin ristiselkää akupunktioneulat ja tuurilla osui ajoitus kohdilleen. Oli aivan ihanat. Ja sit otettiin kätilön ehdotuksesta suihkun ajaks pois ja uudelleen kun yritettiin laittaa, tuntui kuin ois nauloja koittanut selkään iskeä ja jäi sit laittamatta. Ilokaasu on ollut mulle hyvä, kun pääsin eroon pelosta, et tulis pahoinvointia tai tulis otettua liikaa. Kaikillehan se ei toki sovi. Ja jumppapallon päällä heiluminen on ollut jossain vaiheessa jees.
 
Lainasin jo kirjastosta synnytyslaulukirjan ja ilmoittauduttiin alkuvuodeksi ylimääräiseen synnytysvalmennukseen :D Mä ehdin niin vielä hurahtaman tähän juttuun ennen h-hetkeä.. Ja sit tietty oon supervalmistautunut ja sit mun tuurilla joudutaab suunniteltuun sektioon! Onneksi rentoutumisjuttujen opettelu ei mene ikinä hukkaan, vaikkei niitä synnytykseen tarvitsisikaan.

Mä pistän paljon toivoa myös tuohon akupunktioon! En tiedä kirjoitinko jo aiemmin, mutta olen käynyt vuosia hoidattamassa migreeniä akupunktiolla, hyvillä tuloksilla, ja olen sitä mieltä että myös tämä vauva on akupunktiovauva :D Kävin päänsärkyjen takia taas loppukesästä, ja kerroin samalla kevää keskenmenosta ja kysyin osaisiko auttaa myös raskautumisessa. Sanoi yrittävänsä, se kierto oli jäämässä viikkoa lyhyemmäksi kuin edelliset (eli juuri jämptisti 4 viikkoiseksi), kun kiertopäivät muuttuivat raskausviikkojen laskemiseksi! Saattoi toki olla sattumaa, mutta kierron lyhenemisen vuoksi selvästi auttoi jotenkin kuitenkin, joten uskon että auttoi myös tärppäämiseen.

Me aiotaan harjoitella paljon yhdessä ja puhua etukäteen, jotta mies sitten todella tietää, mitä tahdon ja osaa puhua puolestani, vaikka varmasti tilanne onkin hänelle hurjan pelottava ja jännä. Onneksi aiemminkin ollaan huomattu, että hän pystyy toimimaan hyvin rationaalisesti pahassakin tilanteessa. Luotan häneen kuin kallioon, tässäkin asiassa.
 
Kuulostaa hyvältä Suvitus! Ehdottomasti komppaan ylimääräisen synnytysvalmennuksen puolesta. Sairaalamaailmassa lääkärit edustaa ylintä auktoriteettia myös synnytyksissä. Vaikka oikeastaan kätilöt ja ennen kaikkea synnyttävät naiset itse ovat synnytyksen asiantuntijoita. Sairaalamaailman hierarkia ei voi olla vaikuttamatta siihen minkälaista synnytyskäsitystä tarjotaan. Tästäkin syystä suosittelen tutustumaan myös instituution ulkopuoliseen tapaan nähdä synnytys.

Synnytys on niin paljon enemmän kuin mitä länsimaalainen lääketiede vielä tietää. Synnytys on prosessina sen verran henkinen ja mystinen, että senkin takia kannattaa suhtautua avoimesti kaikkeen sitä koskeviin ajatuksiin. Vaikka synnytys etenisi sektioon, niin uskon, että henkisellä valmentautumisella voi siitäkin kokemuksesta tulla erilainen.

Mun kokemuksia löytyy lisää tuolta foorumin synnytys/yleistä synnytyksestä/kotisynnytys. Mulle nää luomusynnytysjutut on suorastaan henkireikä tämän ärsyttävän raskauspahoinvoinnin keskellä :) Täysin oon hurahtanut naisen kehon voimaan ja viisauteen, myös synnytyksessä ♡
 
Hei! Onks tietoo et Voiko ensisynnyttäjä synnyttää polikliinisesti TAYS:sissa ??
 
Mulla on ollut sellainen käsitys, ettei polikliininen synnytys ole ensisynnyttäjille lainkaan mahdollista missään. Voin toki olla väärässä.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top