Synnytys

Ensimmäiset kauhistuneet ajatukset havaittu... Kun alkaa tajuamaan, että eihän Se olekaan ihan niin yksinkertaista... Iik! Ensisynnyttäjänä ei ole mikään hinku synnyttää luomuna vaan otan mielelläni kaiken avun ja kivunlievityksen vastaan, mitä järkevä ottaa ja saa....
 
Hehheh, kyllä sitä näin uudelleensynnyttäjänäkin miettii, et "kaikki mahollinen tänne vaan" :grin

No ei.. lähinnä siis se, kun ihellä synnytys meni niin väsyneenä ja pöllyssä, ettei oikeen ees tiiä mitä se "oikeesti" on.. vaikea selittää.. tai sitten miun mielessä on joku niin vahva suojelumekanismi, et se edesauttaa siinä etten muista :grin

Ponnistusasennoista haluun sanoa sen verran, et jos vähääkään jokin asento, mihin kätilö kehottaa menemään tuntuu oudolta/pahalta/luonnottomalta niin sanokaa vaan suoraan. Ihe kärvistelin liian kauan aina, kun en kehannu sanoo mikä ei hyvältä tuntunu :sad001
 
Ja mulla siis on käynnistetyt synnytykset takana ja ne supistukset on ollu aivan helvetin kovia (kuten yleensä käynnistetyissä synnytyksissä on tapana) Ei oo tullu pieneen mieleenkään mennä luomuna, enkä kyllä meinaa mennä tätäkään, varsinkaan jos käynnistäävät taas, joten tiedän ettei ne tuu olemaan mitään lepposia ne kivut...

Mutta siis kannattaa pitää mieli avoinna tuon synnytyksen ja kivunlievityksen kanssa, koska eihän sitä ikinään tiedä että mitä sitä siinä tilanteessa voi käydä?
 
Mä sain epiduraalin esikoisen synnytyksessä. Olin auki noin 4cm kun sitä alettiin valmistelemaan ja tunnin päästä kun olin sen saanut niin olinkin auki 10cm. En tuntenut mitään kipua tai tarvetta ponnistaa joten kattelin monitorista milloin supistus alkoi ja ponnistin sen mukaan. Toki kätilökin auttoi että nyt sais ponnistella. Viidennellä supistuksellä sitten oli tyttö ulkona. Mä siis ponnistin tytön tuntematta mitään ja mun mielestä se meni täydellisesti. Pari naarmua kuulemma tuli.. Mulle supistukset ei olleet muutenkaan mitenkään kamalia, koska menkkakivut oli ihan yhtä kipeitä. Menkkakivut tuntuu koko ajan, mut supistukset pari minuuttia kerrallaan.. Mutta mä luotan kätilöön, sen ehdotuksen mukaan aion mennä tämän(kin) synnytyksen.
 
Mä oon täs nyt lueskellut vielä lisää luomusynnytyksestä ja mä kyl ainakin koitan sitä yrittää. Oon muutenkin vähän lääke vastanen ihminen ja otan lääkkeitä vaan sillon kun se on pakollista ja niin ajattelin synnytyksessäkin tehdä. Tottakai vauvan ja mun terveys on etusijalla ja ne on tärkeimmät huomioon otettavat asiat jos synnytys ei sujukaan niinkun on suunniteltu.
 
Piti lueskella tätä ketjua uudestaan, nyt kun tuo synnytys oikeasti lähenee... :)
 
Näköjään voi tässäkin asiassa ajatukset heitellä. Tällä hetkellä olo positiivisesti odottavainen ja odotan jo mielenkiinnolla, että minkälainen kokemus se onkaan. Sattuu ja paljon, mutta palkinto siitä mitä paras... Ei malttaisi odottaa... :eek:
 
Mä sain tänään vanhemmalta rouvalta joka on toiminut myös doulana vinkkiä että pysy liikkeessä niin paljon kuin mahdollista, että se nopeuttaa synnytystä. Makaaminen taas hidastaa. Mutta siinä tilanteessa varmaan ollaan niinkin parhaalta tuntuu. Viime synnytyksessä olin koko ajan liikkeessä, en pystynyt istua tai maata vaan ravasin edestakaisin meidän pienessä kaksiossa. Tosin viimesen tunnin makasin kyllä sängyssä enkä olisi varmaan pystynyt liikkumaan mihinkään suuntaan..
 
Meillä oli röllykkä sama. Kaikki oli ollu ihan helvetin huolissaan mun puolesta, siskot, äiti ja anoppi. Anoppiki, joka on kaikennähny sairaanhoitaja, ni selvitti jälkeenpäin, että hänestä tuntu, että kyllähän ne kuolee sinne molemmat. Vaikka ei siis varmaan oikeesti oo pelänny, että kuollaan, mutta ollu kuitenki niin huolissaan. Ja isosisko on ollu tosi vihanen jälkeenpäin oysin henkilökunnalle, ovat hänen milestään toimineet ihan väärin.Sisko yritti jo edellisestä sanoa mulle, että oo tiukkana sen paino-arvion ja käynnistyksen kans, että ku meillä on ahtaat lantiot ja laiska kohtu. Mutta eihän sitä ekakertalaisena osannu tarpeeksi kovana olla.

Ilmeisesti oisin nyt saanu aika helposti sektion niin halutessani, mutta ku haluan nimenomaan kokeilla ensin alatiesynnytystä,ni siitä sit lähdetään suunnitteleen, että miten edetään, kuhan sinne asti päästään.

Sent from my GT-P5100 using Vau Foorumi mobile app
 
Onko täällä äitejä joilla on useampi lapsi? Onko teillä synnytykset menneet samalla tavalla? Varsinkin jos eka on tullut alakautta niin onko seuraavat synnytykset olleet samanlaisia? Itse en oo paljon synnytystä tai vauva-aikaa stressannut kun ekasta sujui niin hyvin molemmat. Pitäisi varautua henkisesti siihen että kaikki saattaa mennä ihan eri lailla tällä kerralla..
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top