Synnytys lähestyy! Fiilikset, merkit, oireet, ajatukset..:)

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Aubrey
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mä meinaan aina säikähtää näitä menkkajomoja, sillätyylillä supistukset voimistu ja lähettii synnyttelee esikosta. Ei ihan vielä tarttis..
 
Mulla on hävinnyt uni iltaisin ja öhömm kakka tulee illalla 22-23 nyt ollut tällaista pari päivää.. Tiedä sitten mistä tämä on merkki
 
Nannarii sanoi:
Mutta ehkä joku, joka jo aiemmin on synnyttäny osais sanoa onko kaikki ollu kunnossa synnytystä varten ilman liitoskipujakin?
Click to expand...

Olen tuolta viime vuoden kesäkuisista käynyt seurailemassa teidän palstaa, kun täällä pari sieltä odottaa tulevia heinäkuisia, niin ajattelin kommentoida tätä.

Minun ensimmäinen raskauteni (minulla siis kolme lasta) oli fyysisesti hyvin helppo (jos ei pahoinvointia, matalasta verenpaineesta johtuvaa heikotusta ja närästystä lasketa), eikä minulla ollut minkäänlaisia liitoskipuja. Ihan raskauden lopussakin, jos vauva ei potkinut, saatoin silmät kiinni kuvitella, etten raskaana olisi ollutkaan.

Vauva syntyi kuusi päivää lasketun ajan jälkeen, ja vasta sillä viimeisellä viikolla ennen synnytystä alkoi olla hankala vaihtaa öisin asentoa.

Kun vauvan syntymäpäivän aamuna synnytys käynnistyi, siitä ei edeltävänä iltana ollut tietoakaan. Ei mitään ennakoivia merkkejä. Mahakaan ei ollut näkyvästi eikä tuntuvasti laskeutunut. En tiedä, johtuiko tuosta, vai vain hyvin nopeasti edenneestä synnytyksestä, mutta synnytys oli hyvin raju ja tuskallinen. Neljän tunnin kuluttua ekoista supistuksista olin jo sairaalassa ja 8 senttiä auki. Kivut olivat niin kovat, että vaadin jotain lievitystä niihin, ja sain kohdunkaulan puudutteen, joka pysäytti synnytyksen etenemisen. Kivuista ja tuskaisesta olosta en kuitenkaan päässyt eroon. Oksitosiinin avulla homma saatiin loppuun neljän tunnin päästä puudutteen laitosta (joka ei siinä vaiheessa enää vaikuttanut tietenkään). Ponnistin vauvan väkisin yhdeksässä minuutissa ulos, kun koin sen olevan ainoa keino päästä eroon niistä tuskista (ja niinhän se onkin). Repesin pahasti, ja istuin kolme viikkoa kumirenkaan päällä.

Toinen lapsi tuli karmeasta synnytyskokemuksesta huolimatta 1,5 vuoden ikäerolla, ja silloin vauva laskeutui hyvin alas lantioon jo pari kuukautta ennen la:ta, ja aiheutti kamalaa paineen tunnetta, liitoskipuja, peräpukamia ym. Yhdeksän päivää yli mentiin silti, mutta synnytys oli helppo kuin unelma. Ei kivuton kuitenkaan sekään, mutta se oli hallinnassa toisin kuin ekassa synnytyksessä.

Toivottavasti tämä minun kokemukseni ei nyt aiheuta turhia pelkoja kenellekään, mutta näin se minulla meni, ja koin, että tuskallinen synnytys johtui osaksi siitä, että keho ei ollut valmistautunut siihen. Toisaalta harva synnytys kai noin rajusti etenee heti alkuun, jolloin keholla on vielä aikaa valmistautua, ja ainakin on aikaa onnistuneemmalle kivunlievitykselle.

Tsemppiä kaikille raskauden loppumetreille ja synnytykseen. Siitä selviää kyllä, ja kaikki niihin liittyvä kipu ja tuska on lopputuloksen arvoista.
 
Huh Ailiina! Kiva kun jaoit kokemuksesi :) Oon nyt ainakin siis ihan tyytyväinen, että on alkanut kolottaa jne..

Ei mulla kyllä tuommosia menkkakipuja oo sitte ikuna ollu. Kaikkea sitä oppii :p
 
Haluan painottaa sitä, että vaikka minun synnytykseni kevyen raskauden jälkeen oli raju, niin ei se välttämättä automaattisesti ennakoi rajua synnytystä. Se oli vain minun kokemukseni. Minun synnytykseni ovat aina edenneet vauhdilla, ja se ominaisuus yhdistettynä valmistautumattomaan kehoon ensimmäisessä raskaudessa varmaankin tekivät kokemuksesta rajun.

Kolmas raskaus oli taas hyvin raskas, kun niitä kipuja, kolotuksia ja vaivoja oli vaikka muille jakaa, niin ei sekään nyt niin tavoiteltava olotila ole. Eikä välttämättä ennakoi helppoa synnytystä.
 
Ei varmasti, mutta hyvä pitää mielessä, että se paine ja kipu alapäässä on yleensä merkkejä siitä, että vauva on asettumassa oikeisiin asemiin :) Samoin nuo venymiset ja muut liitoskivut, ainakin siellä jotain tapahtuu!
 
Kiitos, Ailiina, sun kokemusten jakamisesta. Miusta on ainakin hyvä kuulla kaikenlaisia synnytystarinoita. Mutta voisko tässä sit todeta, että hyvä että jos jotakin epämukavuutta on ollut, vaikka niitä liitoskipuja ei oo ollutkaan. :)
 
Täällä on liitoskipuja ollut varmaan viikoilta 18 asti hela tiden ja nyt viikoilla 33+ ne ollut tosi kivuliaita. Vuodelevossa oon joutunut olemaan viimeset viisi viikkoa, onneksi kotona, kohdunkaulan pehmentymisen ja lyhentymisen takia. Viimenen viikko menossa vuodelevossa ja sen jälkeen saan alkaa taas liikkumaan olon mukaisesti :) Supisteluja tulee, jos kauheesti tekkee jotain ja sen takia tuo vuodelepo onki määrätty. Onneksi ne on vielä kivuttomia, ko muuten tuntuu kipuja vähä siellä ja täällä..

Epäilen että syntyy rv 36+ ja saaki tulla, kokoa kun vauvalla oli jo viime viikolla n. 3kg... Menkkamaisia kipuja on myös täällä havaittu tällä viikolla! Nukkuminen alkaa olee vaikeeta ison mahan ja liitoskipujen vuoksi, joten senki takia vauva sais syntyä piakkoin. Mutta terveellä jännityksellä odotan synnytystä ja tietenkin pienokaisen saamista tähän maailmaan <3
 
Mullakin oli tosi kivuton eka raskaus, ainoastaan iskiashermo temppuili kun kohtu paino sitä, mut sitä vaivaa ei tässä raskaudessa oo ollu :) maha ei laskeutunu tms.

Siitä huolimatta synnytys oli helppo ( 4155g 50cm ja päänympärys 37cm, eli lyhyt ja isopäinen pötikkä käsi poskella) enkä saanu varsinaisia repeämiä, muutaman nirhasun vaan. Istuin välittömästi synnytyksen jälkeen sekä myös seuraavana päivänä Jo kovalla penkillä, eli ei aina tarkota sitä että synnytys on rankka ja kivulias ja paikat repeilee jos ei raskausaikana jo liitokset viru ja pauku. :)

Oon muuten kuullu että toisessa ja sitä useemmassa raskaudessa ei vauva enää kiinnity, kun paikat on niin "väljät" ja pehmeet synnytyksen lähestyessä että ei kiinnittyminen oo mahollista. Eri asia jos edellisestä raskaudesta on tyyliin 10v aikaa :) mut siis tää sama sääntö selittää myös noita liitoskipuja, kun kroppa tietää jo millasiin mittoihin kuuluu levitä niin liitokset paukkuu jo hyvissä ajoin. Mulla alko liitoskivut jo rv 20.
 
Ja Aubrey, jos sulla on samanlaisia kipuja nyt ollu mitä menkkojen aikaan niin ne on todennäkösesti niitä supistuksia. Nekin menkkakivut, oli sit polttoja tai jomotuksia tai mitä vaan, niin on kaikilla yksilöllisiä :) usein vaan puhutaan menkkajomotuksesta.
 
justiin kun valittelin niitä liitoskipujen puutetta ni johan pomppas lenkillä.. lähdettiin koirien kanssa ilmeisesti vähän liian kauas ja vaikka vaan köpöteltiin, alko ensin aaltoilevat menkkajomotukset ja lopulta tuntu jo selässä ja häpyluu sekä nivustaipeet tuntu paukkuvan irti.. kyllä siinä pihojen laittajat katteli kun piti aina pysähtyä nojaileen postilaatikoihin. Onneksi nuo koiratkin on mun (hermostumisien) suhteen aika herkillä, niin tajusivat hitustella siinä vierellä eikä lähteneet vetämään.. kotona olo kyllä äkkiä rauhottui mutta tuntu hetken että nytkö se synnytys alkaa :D
 
Maha on laskeutunut. Huomaa siitä että roikkuu kuin iso tissi. Kynä pysyis tuossa mahan alla :D
suoli alkanut tehdä tyhjennystä aamun sijasta illalla...
kevyt turvotus nilkoissa....
kipuja ei ole. Eikä kivuliaita supistuksia. Mutta niitä en osaa odottaa edes synnytykseen. Koska ensimmäinen meni kivuitta myös.
Eiköhän tässä kuitenkin vielä odotella sinne viikolle 40+5 ainakin :) en kyllä pahaksi kokisi vaikka syntyisi kesäkuussa jo :)
 
Voihan supistus!! Aina yöllä pissille mentäessä alkoi supistaa kunnolla. Sillai mun yö meni. Sais tää pehvallaan pakittaja syntyä jo kesäkuussa
 
Useamman viikon liitoskipuja, nivusissa kipua, aika ajoin alhaalla paineentunnetta ja jännää tuikkimista. Kolmelta yöllä heräsin että noustava pissalle, olikin jotain märkää tullut ja kun nousin ylös niin lorahti reippaasti. Rv 35+0 tänään. Polilla testi näytti ettei olisi lapsivettä, eikä sitä nyt litrakaupalla tullu, mut sen verran kun nousin sängystä ylös et nilkkoja myöten virtasi...Lääkäri epäili että valkovuotoa, mutta ihan kirkasta ja imeytyvää se oli, tiedä sitten. Voikohan sitä tulla ihan noin lorisemalla.. Kohdunsuu on kypsynyt ja lyhentynyt reippaasti, nyt ohjeena kotona lepäilyä. Painoarvio oli 2,5 kg. Vähän säikäytti kyllä, ei ihan vielä tarttisi tulla.
 
Johanna15 sanoi:
Useamman viikon liitoskipuja, nivusissa kipua, aika ajoin alhaalla paineentunnetta ja jännää tuikkimista. Kolmelta yöllä heräsin että noustava pissalle, olikin jotain märkää tullut ja kun nousin ylös niin lorahti reippaasti. Rv 35+0 tänään. Polilla testi näytti ettei olisi lapsivettä, eikä sitä nyt litrakaupalla tullu, mut sen verran kun nousin sängystä ylös et nilkkoja myöten virtasi...Lääkäri epäili että valkovuotoa, mutta ihan kirkasta ja imeytyvää se oli, tiedä sitten. Voikohan sitä tulla ihan noin lorisemalla.. Kohdunsuu on kypsynyt ja lyhentynyt reippaasti, nyt ohjeena kotona lepäilyä. Painoarvio oli 2,5 kg. Vähän säikäytti kyllä, ei ihan vielä tarttisi tulla.
Click to expand...
Voi olla. Mulla oli sellasta useemman viikon (no, sitten meni ne vedetkin). Lääkäri määräsi Flagyl puikot, kun voi olla merkki emätintulehduksesta.
 
Ai hitto mä sain hihitellä hiljaa sängyssä tolle iso tissi -mahalle! :D mun maha on kyl kans aikamoinen jättitissi! Kai se sit on laskeutunu.. ollu jo jonkun aikaa isotissinä, paljon helpompi olla (hengittää) kun ei oo ylhäällä, tosin nyt kyllä vauva piikittelee/hengaa rakon päällä ihan liikaa mun makuun.
Kertokaa tyhmälle mitä se tarkottaa et maha on laskeutunu?? :D
 
Se tarkottaa sitä et vauva laskeutuu lähtökuoppiin , se näkyy myös sivuprofiilissa odottajalla kun maha alkaa alempaa kuin aiemmin :) eli maha siis kirjaimellisesti putoaa alemma :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top