Synnytykseen valmistautuminen

levolac aiheittaa minulle todella kipeän vatsan ja lähes ripulin..visiblin auttaa jotenkin mutta ei mikään kehuttava..mietinkin että jos nykyään tuota microlax ia saa raskaana käyttää niin kannattaiskohan sellanen tuupata persauksiin kotona heti ku tuntuu siltä että synnytys on käynnistyny...mutta siitäkään kun en tied'ä sitten että onko sit jatkuva kakkahätä päivän mittaan vai loppuuko se ns yhteen tyhjentymiseen?onko kukaan kokeillut tuota lääkettä-?
 
No worries ladies! Multa ei edes kysytty, kätilö tms katsoi että 4cm auki ja homma etenee, kohta synnytyssaliin. Tuikkas nestettä bebaan, mikä ei tuntunut supistuksiin nähden juuri miltään. Kysyin häneltä että mitäs nyt sitten, johon hän että mene gagille kun siltä tuntuu..:) sieltä hetken päästä tuli nätti ja helppo ripuli ilman kipuja, tuntui vain hyvälle käydä kunnolla tyhjentämässä. Ei siinä sen kummempaa, suosittelen lämpimästi josseivät automaattisesti tarjoa! Sai ponnistaessa huoletta änkeä, puhista ja pistellä menemään.. :)
 
Sama juttu, ku Mimaelilla. Eli kätilö laitto peräruiskeen (ei satu) ja sit saman tien saikii käydä tyhjentämässä suolen ilman ponnisteluja. Meinasin pyytää tulevas synnytykses kans. Tai oon sitäkii miettiny, että käynkö ostaa apteekista valmiiks ruiskeen ja ennen sairaalaan lähtöä teen toimenpiteen kotona.
 
Tampereella kuulemma annetaan kaikille peräruiske. Tai ei ketään tietenkään pakoteta sitä ottamaan jos ei halua :grin Näin meille perhevalmennuksessa kerrottiin.
 
Jyväskylässä synnytin esikon ja siellä kysyttiin haluanko peräruiskeen. Otin sen, eikä sattunut. Suoli tyhjeni helposti ja nopeasti. Suosittelen ja otan tulevaakin synnytystä ennen jos vaan on mahdollista.
 
Munkin ystävä neuvoi ottamaan suolen tyhjennyksen. Hän sanoi että ainoa ja yksi neuvo jonka antaa synnytykseen on että ottaisin peräruiskeen hahaha Ettei sitten ponnistusvaiheessa tule kakat samalla ulos. Niin kuin hänen ystävälle kerran tapahtui :eek:
 
Mua ei edes nolottais jos kakkaisin samalla kun vauva syntyy, mutta kyllä haluan peräruiskeen. Ihan jotta mikään "turha" ei haittaa tai hidasta vauvan laskeutumista/syntymää. Kovempi uloste voi kuulemma osaltaan myös sattua ja lisätä repeämisvaaraa.
Onneks useilla kuulemma menee luonnostaan maha vetelälle synnytyksen aikana.
Ostin valmiiksi myös kuivattuja luumuja ja Duphalacia (ummetuslääke) jotta olis helppo käydä vessassa synnytyksen jälkeen. Kun ei yhtään tiedä kuinka hellänä paikat sit on ja kauanko.
 
Meillä todennäköisesti alle kuukausi h-hetkeen, ainakin lääkäri vinkkaili tänään ultrassa että aletaan olla ihan loppumetreillä. Parin viikon päästä uusi lääkäriaika ja sillon selviää varmasti lisää :) Aikasemmin jännitin synnytystä tosi paljon, mutta nyt alkaa olla ajatukset suhtkoht selkeinä ja ihan luottavaisin mielin ollaan ottamassa tulevaa vastaan. Tietysti kaikkea voi tapahtua ja tääkin on niitä asioita mitä ei voi loppujen lopuksi suunnitella, mutta uskon henkilökunnan olevan niin ammattitaitoista ja mukavaa, että kaikesta kyllä selvitään tavalla tai toisella.
 
Vitsi miten huisia, kun osa alkaa jo "kohta" synnyttämään. :) Aika menee kyllä tosi nopeasti, juurihan me jännättiin ekoja ultrauksia :)
 
Onpa teille tulossa aikainen pienokainen. Toivotaa että ei ihan lähiviikkoina syntyisi!
Meidän edellinen syntyi 36+2 ja olisi saanut vielä pari viikkoa kehittyä. Onneksi oli kuitenkin viikkoihin nähden iso 2700g, niin ei tarvinnut olla kuin viikko sairaalassa.
 
Nojoo, meilläkin arvion mukaan 2,4kg (rv 33+1), joten kokonsa puolesta ihan hyvin tulee varmasti menemään. Mulla diabeteksen vuoksi vauva kasvaa vähän nopeammin ja alunperin tarkoitus oli käynnistää kaksi viikkoa ennen laskettua, eli suunnilleen marraskuun puolessa välissä.Saa nähdä päästäänkö ihan sinne asti vai meneekö aikaisemmaksi. Eräs tuttavani, diabeetikko hänkin, synnytti kuukauden ennen laskettua aikaa nelikiloisen vauvan, meillä toivon mukaan ei ihan siihen painoon asti päästä masuaikana :D
 
Tietääkö kukaan varmistaan seuraavaa? Onko kukaan kuullut samaa?

Jälleen perhekerhossa yksi mamma kertoi, että kun on synnyttänyt ja jälkeisiä/ istukan syntymää odotellaan, sairaalat usein antaa oksitosiinia vauhdittaan kyseistä toimenpidettä. Tämä kuulemma häiritsee omaa hormoni toimintaa, saattaa häiritä maidon nousua ja tekee jälkipoltoista kipeempiä.
Kuulemma istukan syntymällä ei ole kiire, sitä voi odotella tunninkin. Antaa sitten jos ei rupea kuulumaan , näin hän oli toivonut.

Itse sain automaattisesti oksitosiinia jälkeisiin, maito nousi silti hyvin, jälkipoltot oli tuskaisia!

Nyt en sitten tiedä, toivoisinko tällä kertaa toisin? Oli ihana saada synnytys nopeasti päätökseen, vapautua sängystä ja päästä suihkuun ja uuden perheen kanssa yhdessä olemaan. Ne jälkipoltot oli kyllä tosi kurjia.. Sitä mietti että joko taas?!? Just synnytti ja taas sattuu..
 
Hitsi kun en muista onks mulle annettu oksitosiiniao_O mut sen muistan kyllä hyvinkin että ne jälkisupistukset on pahentuneet joka muksun jälkeen! :eek:! Viimeksi ne kesti kokonaisen viikon! Aina kun alkoi imettää niin hirveät kivut eikä ilman särkylääkettä pärjännyt. Saas nähdä nyt miten kipeä sitä on tän neljännen jälkeen :eek: jälkisupistukset, peräpukamat, nännit verillä ja vielä jos saa tikkejä, ai ihanaa vastasynnyttäneen arkea:grin niin ja ei pidä unohtaa sitä nivelten särkyä ...
 
Viikon?! :eek: oh my.

Oksitosiinia kohtaan mulla on lieviä pelkotiloja. En halua sitä missään vaiheessa, jos vain mahdollista edetä ilman.
 
Semmosta hassua asiaa tässä mietin, että oonko ihan törkeä jos en halua sairaalaan anoppia käymään saati edes kotiin ensimmäisinä päivinä? Tiedän että he odottaa kovasti tätä vauvaa, mutta haluaisin ensin itse päästä mieheni kanssa tutustumaan vauvaan ja omaan äitiyteen. Oman äidin olisin halunnut tueksi heti alusta lähtien, mutta hän menehtyi kesällä :sad001 anoppi on hyvä ihminen mutta en ihan osaa olla hänen seurassaan täysin rento oma itseni.
 
Ja muutenkin kun tuossa jännittää kaikki imetys, vauvan nostelu, hoito yms niin mistään ei tule mitään jos minä alan vielä ressaamaan ja hermoilemaan. Mikä yleensä on ollut käytäntö "hyvien tapojen mukaan" vierailijoden kanssa kun uusi vauva on syntynyt ja kotiutunut?
 
mulle esikosta laitettii oksitosiinia kans muistaakseni ja aikas nopeest tuli jälkeiset ulos. tässä maassa sitte oksitosiinia mulle laitettii tippaletkuun kaavinnan jälkeenki iha et täällä sitä käytetää joka vaiheessa eikä mitää kysytä.

mitä anoppiasiaan tulee niin voit iha hyvin miehelles esim puhua että haluaisit ettei käy vieraita ollenkaa esim ekana viikkona tms. on iha normaalia että sitä haluaa olla iha perheen kanssa alussa ja totutella uuteen tilanteeseen ja opetella. meilläki on vähä sama juttu et mä haluaisin olla rauhassa alussa enkä halua vieraita, oon miehelle sanonu asiasta jo ajat sit ja pitänee muistuttaa. hän tosin oli et synnytys ku lähestyy ni pitää olla hänen kahen siskon ja viel isän numerot mulla että voin pyytää jonku apuun esim jos ei ehi sairaalaan, hänen äiti ku on ite synnyttän kaikki lapset kotona yhtä lukuunottamatta eli iha avuks jos ukko ei ehi. ite kuitenki toivon ettei iha samana päivänä tai seuraavana tule ketää käymään vaan saa totutella perheellä rauhassa ja etenki iha esikonki takia ku hänelle se muutos josta on kyl innoissaa lähinnä tulee oleen iso ku hän ei olekaan ainoa lapsi vaan hänellä on sisarus.

ite oon valmistautun viime päivinä kaikkii tilanteisiin mitä voi tulla eteen eli lähtien siitä että ei ehikää sairaalaa ja oon sillä hetkellä yksin kotona ku vauva syntyy, oon luken ohjeita, tietoa jne kirjottan ylös jutellu miehen kans asiasta jne. mulle vaa tuli sellai outo tunne yhtäkkiä et mä en välttämättä ehi sairaalaa ennen ku tää neiti syntyy ja joudun synnyttää yksin kotona. sit tuli pakonomanen tunne alkaa pesee neuleet jotka aikoinaa tehny omalle vauvalle ja nyt saa sit käyttöön ne inshaAllah, ja kirjotin ohjeet ylös miten napanuora sidotaan mistä kohista ja mistä kohtaa leikataan jne. mitä pitää tehä, mitä kaikkea tarttee kotona jos tuo tilanne tulee eteen että onki kotisynnytys. mulla ku menkkajomotukset yleistyny tässä mut nyt vaihteeks pitäny sit reilun vuorokauden tauon, viimeks oli eilen aamulla. vieläki sama olo jatkuu et pitäs tehä kaikkea mut on samalla sellai innoissaa oleva ja onnellinen olo.
 
Takaisin
Top