Synnyttäneet --40+++

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja maria75
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
:hello Meillä on kesälomajuhlat!!!:smiley-bounce013:smiley-bounce013

Meillä on kylässä pojan 4 ja 5-vuotiaat serkut. Ja on kesälomani viimeinen loma päivä....

Itse en tykkää ilmapalloista, mutta kaikki lapset toki RAKASTAVAT niitä!!!:grin

:hug007:hug007:hug007:hug007:hug007
 
Heips! Tätä kirjoittaessa palailen keskimmäisen lapsen kanssa Lapista etelään, oltiin partioreissulla ja ihanaa olikin. Ikimuistoisia reissuja oon saanut tehdä tänä kesänä muutenkin. Käytiin naisystävien kanssa Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla ja miehen kanssa kahdestaan Pariisissa. Perheen kanssa lomailtiin muutama päivä kotimaassa. Kaiken tän lisäksi oon saanut vielä viettää ihanan rennon kesän kuopuksen kanssa. Isosiskot viilettää omissa jutuissaan jo tosi paljon, mutta huomiota hekin kaipaavat, ja saavat toki myös.

Poika ponteva on nyt 1v 9kk. Ensi viikolla (ti) palaan entisiin töihini ja poika aloittaa hoidon (ke) läheisessä päiväkodissa. Musta tuntuu, että ollaan ihan valmiita uuteen elämänvaiheeseen. Oma toimisto tosin on muuttanut lähes parin vuoden poissaoloni aikana toiselle paikkakunnalle tunnin auto-/junamatkan päähän. Saa nähdä, miten kaikki alkaa sujumaan. Sellainen fiilis, että mikäpä tässä.
 
Me oltiin juuri Korkeasaaressa. Tuli kyllä liian kuuma. Jotenkin aattelin et olis ollu muka jo viileempää. Tyttö jaksoi eläimet katsella läpi, mutta ehkä puolet vaan kiinnosti. Parin vuoden päästä uudestaan niin meno on jo erilaista.
Lähdettiin aikaisin aamulla ja kannettiin tyttö suoraan sängystä autoon. Nukkui koko 1,5h ja sitten parkkiksella vaatteen vaihto ja aamupala. Pois tullessa nukkui koko matkan päikkärit. Kätevää matkustamista 2v kanssa :grin
 
•Napu• sanoi:
Poika ponteva on nyt 1v 9kk. Ensi viikolla (ti) palaan entisiin töihini ja poika aloittaa hoidon (ke) läheisessä päiväkodissa. Musta tuntuu, että ollaan ihan valmiita uuteen elämänvaiheeseen. Oma toimisto tosin on muuttanut lähes parin vuoden poissaoloni aikana toiselle paikkakunnalle tunnin auto-/junamatkan päähän. Saa nähdä, miten kaikki alkaa sujumaan. Sellainen fiilis, että mikäpä tässä.
Click to expand...

Napu :)

Poika on täysin sopivan ikäinen hoitoon :)

Tietty kaikki on yksilöllistä, mutta ainakin huomasin, että lähemmäs 2v. ikäinen alkais olla hyvän ikäinen hoitoon.

Meillä meni hoitoon 1v. ja 5kk.... hän oli vähän liian pieni, mielestäni. Mutta kehittyi vuodessa valtavasti! :notworthy

Kun ikä lähestyy 2-ikävuotta, niin alkaa kaverit ja tekeminen kiinnostaa.

Jotkuthan vievät lapsen hoitoon vasta 3-vuotiaina....:wideyed: Tai yli.....

Tetty kaikki on yksilöllistä, mutta ainakin meidän kohdalla se olisi jopa jo vähän myöhäistä, sillä lapsi alkaa kaivata seuraa ja kavereita jo melkein ennen 2-ikävuotta! Äiti ei riitä leikkikaveriksi, vaan ikäseura - muut lapset :)

Paljon tsemppiä alkaviin töihin!!:cheers
(Saako udella, että millä alalla olet?)

.
 
Last edited by a moderator:
Tähti, oon valtakunnallisessa järjestössä töissä ison alueen vastaavana. Ja joo, nyt on täysin sopiva ikä lapselle mennä hoitoon ja mulle töihin. Edelliseltä perhevapaalta (2009) palasin työelämään lapsen ollessa juuri tämän ikäinen. Hyvin meni. Tämäkin lapsi on sosiaalinen ja reipas, en ole ollenkaan huolissani.
 
:greet025

Että voi toi anoppi ärsyttää taas... :sad015

Hän käy aina vaan hoitamassa toisen poikansa lapsia. Meille tulemisesta ei ole tietoakaan, että olisi kiinnostunut tulemaan, vaikka oma lapsen lapsi on jo 2-vuotias! Ei kertaakaan ole käynyt apuna.

No pojan serkkuja mennään hoitaan taas ihan viikoksi, vaikka ovat kesälomalla:angelic: Siellä on asusteltu viikko tolkulla viimeiset vuodet. Näille myös ostavat kaikenlaista, meidän poika ei saa "mitään".

Hahh, naurettavaa...ei saa mun suosiota ja se onkin hänen kompastuskivensä:angel5

Itse saa valita polkunsa. Vaikka puhuttiin nyt hänelle, etten saa mistään apua, ei se häntä kiinnosta:angry1

Nämä toiset sentään saa apua, kun on toinen mummula kulmalla ja hyysäävät, kuin hyyryläiset, siellä siivoten talon ja hakien lapsen hoidosta, sekä koulusta:wink

Ihan kaikki ei mene läpi, vaikka olen sitä akkaa (anoppia) katsellut jo 30-vuotta:angel4 Vaikuttaa varmasti väleiihin, vaikkei ehkä itse sitä käsitäkkään.
 
Last edited by a moderator:
Yölento sanoi:
Tähti, olen ymmärtänyt että anoppisi ei ole osannut antaa sopivia lahjoja? Eikä hoida niin kuin haluaisit?
Click to expand...

Yölento :)
Hyvä tulkinta! Tässä miehelle nyt purin tuntoja ja näinhän se on....kumpikaan ei halua tänne anoppia höösäämään.

Miksi sitten koen, että poika jostain paitsi?:rolleyes:
 
Vähän sama tuntemukset myös mulla Tähti mutta eri syistä. Meillä taas isovanhemmilla on paljon sairauksia eivätkä voi auttaa tytön hoidossa. Kateellisena kuuntelen ja luen kavereiden juttuja avusta tai kahdenkeskisestä ajasta, jota meillä ei ole. Kai se on sitä, että haluaisi edes kerran vuodessa ne samat edut mitkä toisilla on käytettävissä kuukausittain. Ja harmittaa se lapsenkin puolesta, koska tytölle ei jää lapsuudesta mitään mummola muistoja. Mun isä kyllä harvoin hoitaa muutaman tunnin, mut ei se ole sama asia.
 
Eclipse sanoi:
Vähän sama tuntemukset myös mulla Tähti mutta eri syistä. Meillä taas isovanhemmilla on paljon sairauksia eivätkä voi auttaa tytön hoidossa. Kateellisena kuuntelen ja luen kavereiden juttuja avusta tai kahdenkeskisestä ajasta, jota meillä ei ole. Kai se on sitä, että haluaisi edes kerran vuodessa ne samat edut mitkä toisilla on käytettävissä kuukausittain. Ja harmittaa se lapsenkin puolesta, koska tytölle ei jää lapsuudesta mitään mummola muistoja. Mun isä kyllä harvoin hoitaa muutaman tunnin, mut ei se ole sama asia.
Click to expand...

Eclipse :) Siis ärsyttää, ettei voida saada mitään apua ja poikakin saa lahjoja aika vähän...pari hassua vaatetta jouluna jne...

Pojan serkut saa koko ajan jotain ja ovat hukkuneet vuosien ajan kaikkeen tavaraan ja leluun... ulkomailla käyvät lapsien kanssa pari kertaa vuodessa.

Meillä ei olla käyty edes kertaakaan auttamassa lapsen hoidossa.
 
Tähti ★ sanoi:
Eclipse :) Siis ärsyttää, ettei voida saada mitään apua ja poikakin saa lahjoja aika vähän...pari hassua vaatetta jouluna jne...

Pojan serkut saa koko ajan jotain ja ovat hukkuneet vuosien ajan kaikkeen tavaraan ja leluun... ulkomailla käyvät lapsien kanssa pari kertaa vuodessa.

Meillä ei olla käyty edes kertaakaan auttamassa lapsen hoidossa.
Click to expand...
Oletko ajatellut miltä anopista tuntuu tulla teille? Jos sillä on fiilis ettei ole tervetullut tai pitää teitä niin itsenäisinä ettette tarvitse apua? Tai kokee teidät niin erilaisiksi ihmisiksi kuin itse on ja ei osaa/pysty/halua sen takia yrittää tehdä asioita teidän kanssa. Tuntee varmaan itsensä tervetulleeksi ja lahjat kelpuutetaan veljen perheessä? Nämä siis asioita pohdittavaksi. Ei hajuakaan mikä teidän suhde oikeasti on vaan mieti hetki itseäsi anopin asemaan niin luultavasti löydät vastauksen sieltä.

Meillä esim anoppi käy erittäin harvoin kylässä. Tuntuu että on aina vaivaantunut ja varuillaan silloin. En oikeestaan tiedä tarkalleen miksi, mutta mulla toki on vahvat omat mielipiteet joten varmaan arastelee siksi. Vaikka meillä on asialliset ja hyvät keskusteluvälit uskontoasioita lukuun ottamatta. Kun käydään anopilla kylässä, hössöttää aina ruokaa ym ja on oma rento itsensä.
 
Eclipse sanoi:
Oletko ajatellut miltä anopista tuntuu tulla teille? Jos sillä on fiilis ettei ole tervetullut tai pitää teitä niin itsenäisinä ettette tarvitse apua? Tai kokee teidät niin erilaisiksi ihmisiksi kuin itse on ja ei osaa/pysty/halua sen takia yrittää tehdä asioita teidän kanssa. Tuntee varmaan itsensä tervetulleeksi ja lahjat kelpuutetaan veljen perheessä? Nämä siis asioita pohdittavaksi. Ei hajuakaan mikä teidän suhde oikeasti on vaan mieti hetki itseäsi anopin asemaan niin luultavasti löydät vastauksen sieltä.

Meillä esim anoppi käy erittäin harvoin kylässä. Tuntuu että on aina vaivaantunut ja varuillaan silloin. En oikeestaan tiedä tarkalleen miksi, mutta mulla toki on vahvat omat mielipiteet joten varmaan arastelee siksi. Vaikka meillä on asialliset ja hyvät keskusteluvälit uskontoasioita lukuun ottamatta. Kun käydään anopilla kylässä, hössöttää aina ruokaa ym ja on oma rento itsensä.
Click to expand...

Eclipse :) Tulee mielellään meille ja käsitykseni mukaan on aina viihtynyt. Laitan aina kaikkea (ruokineen) tarjolle ja kahvit valmiiksi.

Me ei miehen kanssa vaan haluta ketään "höösäämään" ja tutkimaan kaappeja, kuten miehen veli.

Itsekin tunnen oloni vaivautuneeksi, koska aina silloin pitää miellyttää häntä, kun hän on paikalla tai ollaan anopilla kylässä. Hän vähän loukkaantuu siitä, ettei olla pidempään kylässä, edes kesällä. Minusta viikon kyläily kesässä on jo todella paljon! Veli on vähintään sen kolme viikkoa.

Talvisin meidän kyläily rajoittuu viikonloppuun ja yhteen yöhön kerran kuussa. Sekin on minusta paljon. Mua vaan rupee ahdistamaan olla pitkään toisten nurkissa, ja sama, jos anoppi tai kuka vaan vierailisi liian pitkään....saati huushollaisi omassa kodissa.

Lapsenhoitoapu olisi silti tervetullutta, enkä ymmärrä miksi en sitä voi saada edes heillä vieraillessa?! Anoppi höösää vaan omia ruokiaan ja veljen lapsia, sekä juoruaa naapureiden asioista:bored:Veljen lapset on koko ajan ykkösenä, vaikka ollaan kylässä samaan aikaan saman katon alla.
 
Last edited by a moderator:
Eclipse :)

Mä en tiedä miksi anoppi on alkanut jurppiin viime vuosina....

Ja varsinkin sen jälkeen, kun saatiin lapsi:depressed:

Varmaan oma ikäkriisi tai jotain...
 
Tähden anoppisuhde on kyllä kiusallisen kuuloinen, harmi :/
Mulla on oman äitini kanssa etääntynyt suhden lapsen saamisen myötä. Hänellä on ollut viisikymppisestä asti monenlaista vaivaa, ja kommunikointi ei ole aina helppoa. Toki ikäkin tekee tehtävänsä, "mitään" ei muista lapsenhoidosta ja maailma oli kovin eri 45 vuotta sitten. On toki lapsirakas, mutta tyttäreni huomaa molemmista iäkkäistä mummoistaan jotain erikoista (ruumiillista tai henkistä heikkoutta, värisevä ääni...?), ujostelee, vaikka muihin suhtautuu avoimesti ja rohkeasti. Kai tämä on minullekin tiukka paikka, kun en saa heistä sen kummempaa tukea, kuin hiljaista henkistä kannustusta.
 
Tähti, jos anoppisi vaistoaa, ettet ole oma itsesi ja siksi itsekin erilainen. Mä huomasin saman asian lasten syntymän jälkeen, että anoppi rupesi ärsyttämään enemmän kuin aikaisemmin. Johtuu siitä, että yrittää edelleen vahvasti vaikuttaa kaikkeen mitä tehdään. Nyt ehkä ollaan paremmin sovussa kun yritän jollain lailla ymmärtää häntä. Hän on aina ollut pomo ja määräilijä, itse vaan täytyy asettaa ne rajat milloin se määräily ei enä ole suotavaa. Hän loukkaantuu ja sitten leppyy taas, mutta ei hän voi pompottaa muita miten sattuu. Hän on kuitenkin se, jonka hoitoapuun sitten voidaan luottaa. Mun oma äiti on sairastunut ja lapset pelkää häntä ja hänen tuijottattavaa katsetta ja hidasta kävelyä. Mun äidistä on tullot todellakin "mummo" tässä viime vuoden aikana, ei siis lapsia hälle hoitoon enää, eikä oikein ole kiinnostunutkaan heistä. Anoppi sen sijaan otti ennen pk:n menoa joka viikko likan itselleen päiväksi ja on hoitanut molempia jos on tarvetta ollut. Ainoa mikä mua tässä jurppii, niiin suosii tota likkaa. Poikaa ei ajattele samanlailla. OIs varmaan nuoruudessaan halunnut tytön, mutta sai "vain" pojan, siksi tuo tyttö on niin tärkeä.

Meillä alkoi eilen päiväkoti ja mulla siis työt. Lapsilla oli sujunut ihan hyvin. Tyttö oli ollut kovin hiljainen..vaikka yleensä se on sellainen papupata ettei suun vuoroa saa, ehkä se tässä vielä muuttuu. Töissä oli kiva olla, ihan kun ois ollut vapaapäivä, kukn ei ollut kukaan roikkumassa lahkeessa ja uhmailemassa :D Tosin kyllä mä itkin kun lähdin töihin, että ikävä tuli heti, mutta työpaikalle päästyä oli pakko sysätä ikävä taaskse, että taas pääsee kärryille hommista :)
 
Satru sanoi:
Tähti, jos anoppisi vaistoaa, ettet ole oma itsesi ja siksi itsekin erilainen. Mä huomasin saman asian lasten syntymän jälkeen, että anoppi rupesi ärsyttämään enemmän kuin aikaisemmin. Johtuu siitä, että yrittää edelleen vahvasti vaikuttaa kaikkeen mitä tehdään. Nyt ehkä ollaan paremmin sovussa kun yritän jollain lailla ymmärtää häntä. Hän on aina ollut pomo ja määräilijä, itse vaan täytyy asettaa ne rajat milloin se määräily ei enä ole suotavaa. Hän loukkaantuu ja sitten leppyy taas, mutta ei hän voi pompottaa muita miten sattuu. Hän on kuitenkin se, jonka hoitoapuun sitten voidaan luottaa. Mun oma äiti on sairastunut ja lapset pelkää häntä ja hänen tuijottattavaa katsetta ja hidasta kävelyä. Mun äidistä on tullot todellakin "mummo" tässä viime vuoden aikana, ei siis lapsia hälle hoitoon enää, eikä oikein ole kiinnostunutkaan heistä. Anoppi sen sijaan otti ennen pk:n menoa joka viikko likan itselleen päiväksi ja on hoitanut molempia jos on tarvetta ollut. Ainoa mikä mua tässä jurppii, niiin suosii tota likkaa. Poikaa ei ajattele samanlailla. OIs varmaan nuoruudessaan halunnut tytön, mutta sai "vain" pojan, siksi tuo tyttö on niin tärkeä.

Meillä alkoi eilen päiväkoti ja mulla siis työt. Lapsilla oli sujunut ihan hyvin. Tyttö oli ollut kovin hiljainen..vaikka yleensä se on sellainen papupata ettei suun vuoroa saa, ehkä se tässä vielä muuttuu. Töissä oli kiva olla, ihan kun ois ollut vapaapäivä, kukn ei ollut kukaan roikkumassa lahkeessa ja uhmailemassa :D Tosin kyllä mä itkin kun lähdin töihin, että ikävä tuli heti, mutta työpaikalle päästyä oli pakko sysätä ikävä taaskse, että taas pääsee kärryille hommista :)
Click to expand...

Satru :wink Ihanaa, että jaksat vastailla! :)

Teilläkin on uusi elämänvaihe, kun työt ja päiväkoti. Eikö olekin haikeaa jättää lapsi hoitoon? Sitä vaan "murehtii" jo edellisiltana:sad010

Itsellä samat ajatukset, että on töissä lepäämässä, sen vuoksi, ettei roikuta jalassa kiinni ja saa istua paikoillaan. Muutoin työt on aika vaativia ja joskus tressi pukkaa päälle työvuoren edessä! Lasta silti kaipaa koko päivän:Heartpink

En tiedä johtuuko ärtyisyys pelkästä anopista, mutta osansa on varmasti hänelläkin! Olen myös itkuinen ja menkat on nyt virallisesti myöhässä.

Myös palasin eilen kesälomalta töihin ja kasautunut työvuori on sitä, mitä pelkäsinkin...:woot:

.
 
Hihhei!!!:happy093

Jaan tännekkin asian....eli....

Kukaan ei varmaan usko, mutta koin äsken vihdoin selvän näyn koskien Anoppia:wideyed:...eli se mikä ärsyttää onkin se, että haluan elää omalla tavalla tätä elämää.... en hänen tavalla ja määräyksillä...

Olen katsellut hänen tapaa 31-vuotta....

Mun oma aikuisen ja perheellisen naisen tapa ja toiveet poikkeaa paljon hänen hänen tavoistaan ja määräysvallastaan:joyful:..., jollei ihan super radikaalisti :grin.... hänen kaikista kiinnostuksistaan ja tavoistaan.....

Enää en pysty sopeutumaan samoihin kaavoinhin, jonka vuoksi olen jatkuvasti ÄRSYYNTYNYT!!
Kai saa olla oma itsensä?:rolleyes:
 
Last edited by a moderator:
:hello Heissan taas!

Täällä menkat myöhässä 6pv..ja testit negoja...

No....taas mahaa polttaa :depressed:....ja sanoinkin miehelle, että kohta menkat alkaa.

Voihan kaikki olla henkistäkin, koska palasin kesälomalta töihin ja edessä oli pommi työpöydällä, sekä se, että jouduin olemaan täysin yksin:banghead: kun muut on lomalla tai itse itsensä pomoiksi luokittelevat luuraa ominluvin jossain.

Myös järjestelmät eivät toimineet, joten hermo menee. Sanoin miehelle, että työt ärsyttää nyt niin paljon, että vois ottaa loparit kättelyssä:dead:

Muutoinkin pinna ollut kireellä ja lisäksi taapero valvottanut yöt, koska hän haluaisi olla edelleen kotona, eikä taas hoidossa - protestoi!- Tosin yötkin olleet niin kuumia, että vaikea nukkua...

Myös Anoppi, joka ei auta ikinä missään, paitsi toista miniää....:mad:

Tuntuu, että räjähdän!:sad010
 
:banghead: En tiedä miksi vihaan nykyään kaikkea...eniten ärsyttää Anoppi, jos edes vähänkään ajattelenkaan häntä...:wtf:

Onneksi mies osaa ymmärtää :)

Anoppi on siis taaskin siellä toisella miniällä "asumassa" jo toista viikkoa apuna... Siellä asustellut kohta 3- vuotta, ellei neljä! On huushollaamassa, koska kuulemma vanhemmat tarvitsevat lapsen hoitoapua kahden lapsen 5v. ja 8v. vuotiaiden vuoksi.

Siellähän on automaattisesti vielä toiset isovanhemmat läsnä, koska asuvat 5min ajomatkan päässä ja pyörivät koko ajan nurkalla.

Veli on olevinaan jotenkin parempi, koska on omakotitalo.

Itsekin voisin luurata töissä illat ja nostaa ylityökorvauksia, mutta meillä on töissä sen verran tiukkaa, että niin ei onnistu tehdä... Anoppi on siellä jatkuvasti apuana, kun miniällä on "muka" niin paljon ylitöitä, vaikka tällä hetkellä onkin kesälomalla....

Koska meillä on vasta 2-vuotias, niin Anoppi ei tule avuksi iän takia edes hetkeksi, vaikka asutaan 20km päässä serkuista.

Näitä serkkuja anoppi kävi hysäämässä jo 1-vuotiaasta lähtien. Enää ei muka osaa hoitaa 2-vuotiasta:scratch Alzheimerin tauti ei vaikuta näin, että valikoidaan ja sitten reissataan ulkomailla lasten kanssa. En usko edes hänen koko diagnoosiin...

Näistä syistä nyt vaan vihaan anoppia, koska hän ei ole edes 5min avuksi, eikä häntä edes kiinnosta se, että missä olen töissä ja mikä olisi avuntarve...

Anteeksi kaikille anopeille!:arghh:
 
Last edited by a moderator:
Kp1 :happy:

Sisarusta ei taida koskaan tulla, mutta jatketaan yritystä.

Ollaan luvattu lapselle viedä hänet HopLopiin huomenna...on uusi leikkipuisto, jossa ei olla käyty. Ehkä laskettelen myöskin alas isosta liukumäestä lapsen kanssa:laughing002

.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top