Suurperheelliset kuumeilijat

Heipsan!

Ihana aurinkoinen kevät alkanut ☀️
Oon lueskellut tätä foorumia mutten oo saanut aikaiseksi kirjoitella. Oon ollut aivan loppu! Täällä paahdetaan viimeisiä näyttöjä ennen toivottavasti valmistumista ja loman alkua, jos sinne asti jaksaa. 🫣 Olen varautunut siihen että osa valmistumisesta voi siirtyä alkusyksyyn. Sekin on ok, koska näillä näkymin jatkan nykyisessä paikassa.

Saatiin esikoisen kohdalta hyviä uutisia ja hänellä ei ole diabetestä. Löytyi geeni, joka miehen puolelta sukua ja aiheuttaa sokerien heittelyä, jonka keho kyllä korjaa. Eli ei vaadi ruokavaliohoitoa tms. Ei aiheuta haittoja kuten diabetes. Oli kyllä melkoinen helpotus. 🥹

Mies on kasvattanut yritystä ja ajattelen että hommat on alkanut rullaamaan hyvin kun hän tienaa jo nyt meidän molempien puolesta. Joskus hän mainitsikin että voidaan keskustella neljännestä kun saadaan talous kuntoon. Hän on myös sanonut että hänen puolesta voisin jäädä kotiinkin jos hän saa tehtyä sen verran töitä että pärjätään pelkästään hänen tuloilla! 😊❤️ No olin kotiäitinä kun mies oli työtön ja itse kotihoidontuella, joten paljon ei vaadita.

Syksyksi on tosiaan tiedossa töiden jatkumista, ajattelin kuitenkin myös hakea jatko-opiskelemaan. Vakaopintojen lisäksi oon pohtinut myös sairaanhoitaja opintoja. Olen miettinyt että haluaisinkin ehkä lasten pariin töihin sairaanhoitoon. 🥹 Onneksi on aikaa pohtia ja katsoa minne elämä vie ja mitä se tuo mukanaan! ✨️ Kolmivuorotyö ei tässä elämäntilanteessa ole meille ihanteellinen kun lapset vielä melko pieniä. Haluan ehdottomasti olla paikalla silloin kun hekin ovat.
 
Oon tässä kuvitellut menkkojen alkavan mutta sainkin tänään plussan testiin jonka tein varmuuden vuoksi. En kyllä meinannut uskoa näkemääni, vieläkin ajatus raskaudesta tuntuu uskomattomalta, olin jo asennoitunut siihen että saadaan aika pitkään vielä yrittää ennen kuin tärppää.

Ihanaa! 🥹 Paljon onnea Siiru ja tarrasukkia! 🤍
 
Ihana kuulla sinunkin kuulumisia @Miitu ! Mikä helpotus, ettei lapsella ollutkaan diabetes! Varmasti senkin kanssa oppii elämään, mutta miten helppoa nyt kun sitä ei olekaan ❤️

Onpas miehellä hienosti alkanut yrittäjän taival! Kyllä se helpottaa kun toisenkin tuloilla pärjäisi. Mun miehellä ei ihmeelliset tulot ole, mutta kyllä sitä vaan aina jotenkin pärjää. Pystyn antaa enemmän aikaa lapsille ja saavat tulla suoraan koulusta kotiin ym. Tämä on niin ohikiitävää, mutta sitäkin tärkeämpää aikaa. Ei aikaakaan, kun lapsia alkaa kiinnostaa enemmän kaverit kuin äidin seura. Parin vuoden päästä alkaa meidän isommatkin olla jo siinä iässä 🥺

Tiedätkö mullakin oli joskus noita lasten sh -haaveita 😄 ollaan saatu niin hyvää hoitoa lastenpolilta, että haluaisin itsekin olla siellä auttamassa pieniä potilaita. Mutta se vuorotyö tässä elämäntilanteessa ei oikein onnistu ja kaikki niin muutenkin mollaa sotealaa. Silti sitäkin toiset haluaa tehdä enkä tiedä onko omakaan ala puutarhapuolella sen kummoisempi. Kätilöksikin olen joskus hakenut ja yksi ystävä on kätilö, mutta en tiedä sitten. Sairaanhoitajaksi ainakin luulisi olevan helppo päästä, toisin kuin kätilökouluun. Tai ainakin tällä omalla aivotoiminnalla 🙈

Virran mukana kannattaa mennä eikä lyödä asioita vielä lukkoon. Kyllä ne asiat aina loksahtelee oikeille raiteilleen 😊
 
Pilvikirsikka, Varmasti olisi opittu senkin kanssa elämään, oikeassa olet. Onhan se niin monelle ihan arkipäivää. (Meidänkin lähipiirissä) Ja hetken aikaa elettiinkin sitä arkea. Oli kyllä älyttömän iso huojennus että lapsen ei täytynyt tuota osaa ottaa elämäänsä, vaikka niin hienosti sen kanssa hetken pärjäsikin. 🤍

Yrittäjyys nyt aina on riski ja sen varaan tietenkään voi hirveästi laskea. Mutta mies tosiaan työskentelee kotoa, sekin on jo iso plussa perhettä ajatellen kun toinen vanhemmista on aina kotona! 😊 Meillä toimisi juurikin se että mies tienaisi (kun sen osaa) ja minä hoitaisin enemmän lapsia sekä kotitöitä. Mies on kaiken vapaa-aikansa kyllä aina lasten kanssa ja muutenkin meidän arki jaetaan kotitöitä myöten 50/50. Mutta ilman omia töitä mulla ois kyllä aikaa ja jaksamista pyörittää tätä kodin arkea enemmänkin ja se taas tarkoittaisi miehelle enemmän aikaa tienata meille. Ainahan sitä saa unelmoida! 😄❤️ Mekin havahduttiin siihen miten esikoinen jo valitsee mieluiten kaverit, kuin meidät. Eikä meillä oikein leiki muut kuin tää kuopus. Mies eilen huokaisikin että "Kohta se on lapsuus ohi jo kaikilla.. liian nopeasti menee". 😪

Mun isä esimerkiksi reissaa nyt maailmalla, kun lapset ollaan aikuisia. Nauttii vapaudesta! Ja mä vaan mietin, että mä en oikeastaan elämältä muuta halua, kuin täyttää talon lasten äänillä, katsella sitä "kaaosta" mitä he saavat aikaan kun leikkivät ympäri kotia ja että en tiedä mitään parempaa kuin lapset ja tää lapsiperhe arki, enkä halua että se loppuu! 🥹 (Ja kohta varmaan kehokin jo sanoo että nyt riitti, ollaanhan tässä jo lähempönä kohta 40v kuin 30v 😳🙈)

Aika samanlaisilta pohjilta nähtävästi haaveillaan. 🥰 Mekin kun nyt oltiin useita kertoja uudessa lastensairaalassa tutkimuksissa lapsen kanssa, tuli vaan sellainen että "Tänne sopisin!" -fiilis. Siellä on vapaaehtoisia perhekummeja jotka päivystää aina muutaman tunnin perheitä varten, auttaa, opastaa ja leikittää lapsia jne. Oon miettinyt että voisin haluta tuollaiseen vapaaehtoistyöhön myös ja katsella vähän miltä se tuntuu. Sitten joskus kun on sellainen olo että on aikaa jakaa myös enemmän muille. 🤍
 
@Miitu voi että tuo etätyö on niin suuri plussa! Niin monessa asiassa se helpottaa, kun se toinen vanhempi on siinä läsnä, vaikka sitten tekisikin töitä. Mun mies reissaa pitkin poikin pitkien matkojen päässä töissä, se on joskus vähän rankkaa...

Ihania suunnitelmia sulla myös tuon perhekummitoiminnan myötä 😍 kyllä olisi isoksi avuksi sellaiset turvalliset aikuiset! Ehtii sitä sittenkin kun oma pesue on isompi 😊

Luin eilen raudanpuuteryhmää ja siellä moni valitteli, kun rautalisän aloitus on vain lisännyt raudanpuutteen oireita. Mulla on tainnut käydä just sillai 😓 viimeiset pari viikkoa olo ollut ihan kaamea enkä ole kokenut olevani oma itseni. Tänään illalla pitkästä aikaa jotenkin normaali olo. Melkein tekisi mieli vähän tauottaa sitä rautaa, niin saisi verrata aiheuttaako se tosissaan kaiken tämän vai johtuuko jostain muusta asiasta. Sain onneksi lääkäriajan loppukuulle, alunperin sydänoireiden takia, niin ajattelin pyytää että saisin lähetteen uudestaan verikokeeseen jonnekin kesälle, niin näkisi onko ferrit lähtenyt nousuun. Toivottavasti!
 
Hei! Tää voi olla vähän henkilökohtainen kysymys, mutta jos saisin apua. Eli miten teillä on useat synnytykset vaikuttaneet laskeumiin? Itselläni on ponnistusinkontinenssi ja mietin etten haluaisi että se pahenee jos joskus vielä miettii lapsia… esikoisen epäinhimillisen pitkä ponnistusvaihe oli varmasti syynä tälle tilanteelle, kun ongelmat alkoivat sen jälkeen.

Riittäisiköhän pelkkä lihasten jatkuva harjoittelu ettei tilanne pahenisi seuraavassa mahdollisessa synnytyksessä?

Selvisin omasta mielestäni yllättävän vähällä, olosuhteet huomioon ottaen. Oon lukenut että monella laskeumatilanne on todella paha jo yhden vaikean synnytyksen jälkeen…
 
@Miitu voi että tuo etätyö on niin suuri plussa! Niin monessa asiassa se helpottaa, kun se toinen vanhempi on siinä läsnä, vaikka sitten tekisikin töitä. Mun mies reissaa pitkin poikin pitkien matkojen päässä töissä, se on joskus vähän rankkaa...

Ihania suunnitelmia sulla myös tuon perhekummitoiminnan myötä 😍 kyllä olisi isoksi avuksi sellaiset turvalliset aikuiset! Ehtii sitä sittenkin kun oma pesue on isompi 😊

Luin eilen raudanpuuteryhmää ja siellä moni valitteli, kun rautalisän aloitus on vain lisännyt raudanpuutteen oireita. Mulla on tainnut käydä just sillai 😓 viimeiset pari viikkoa olo ollut ihan kaamea enkä ole kokenut olevani oma itseni. Tänään illalla pitkästä aikaa jotenkin normaali olo. Melkein tekisi mieli vähän tauottaa sitä rautaa, niin saisi verrata aiheuttaako se tosissaan kaiken tämän vai johtuuko jostain muusta asiasta. Sain onneksi lääkäriajan loppukuulle, alunperin sydänoireiden takia, niin ajattelin pyytää että saisin lähetteen uudestaan verikokeeseen jonnekin kesälle, niin näkisi onko ferrit lähtenyt nousuun. Toivottavasti!
Toivottavasti ferrit lähtee sulla nousuun!
Aina puhutaan hemoglobiinista, mutta ferrejä vähätellään edelleen liikaa. Sitä ei kaikki lääkärit tajua, kuinka se voi tuntia sydämen toiminnassa asti kun ne on alhaalla. Onneksi nyt asiaa tuodaan enemmän esille, mutta vielä on tehtävä töitä sen eteen että ymmärretään asian vakavuus ja vaikutus kehoon.
 
Hei! Tää voi olla vähän henkilökohtainen kysymys, mutta jos saisin apua. Eli miten teillä on useat synnytykset vaikuttaneet laskeumiin? Itselläni on ponnistusinkontinenssi ja mietin etten haluaisi että se pahenee jos joskus vielä miettii lapsia… esikoisen epäinhimillisen pitkä ponnistusvaihe oli varmasti syynä tälle tilanteelle, kun ongelmat alkoivat sen jälkeen.

Riittäisiköhän pelkkä lihasten jatkuva harjoittelu ettei tilanne pahenisi seuraavassa mahdollisessa synnytyksessä?

Selvisin omasta mielestäni yllättävän vähällä, olosuhteet huomioon ottaen. Oon lukenut että monella laskeumatilanne on todella paha jo yhden vaikean synnytyksen jälkeen…
Mä en osaa sanoa laskeuman pahentumisesta.
Mulle selkeesti tuli lievä laskeuma kolmosen synnytyksessä. Iso vauva ja nopea synnytys.
Laskeuma vaivasi nelosen alkuraskaudesta virtsankarkailuna pitkittyneen yskän aikana. Pidemmälle kun eteni raskaus, ei huomannut.
Nelosen vieläkin nopeamman synnytyksen jälkeen mielestäni paheni, mutta lääkäri totesi olevan lievemmästä päästä. Yritän jumppailla, mutta töiden alettua tuntuu ettei jumpasta ole apua 🙄 Seisomatyötä ja juoksen ympäri isoa kauppaa sen 8 tuntia päivässä, miinus tauot.
Vaivaa paineena alavatsalla ja välillä tuntuu että joutuisi vessassa juosta useammin.
Ja tietysti se kosmeettinen haitta. En tykkää miltä alapää näyttää ja tuntuu pitkien työpäivien jälkeen 🙈

Tuntuu jotenkin tosi pinnalliselta sanoa tätä "ääneen", mutta tuo on yksi syy miksen enempää lapsia aio tehdä. Tilanne on kuitenkin vielä suht hyvä, mutta raskaudet ja synnytykset jättäneet jälkensä tonne alas kumpaankin suuntaan. En uskalla ottaa riskiä, että haitat ois isommat 😅

Silti vaan hengailen täällä ryhmässä. Kai mä jotain kroonista vauvakuumettani ruokin teidän muiden kokemuksilla 😂
 
Mä en osaa sanoa laskeuman pahentumisesta.
Mulle selkeesti tuli lievä laskeuma kolmosen synnytyksessä. Iso vauva ja nopea synnytys.
Laskeuma vaivasi nelosen alkuraskaudesta virtsankarkailuna pitkittyneen yskän aikana. Pidemmälle kun eteni raskaus, ei huomannut.
Nelosen vieläkin nopeamman synnytyksen jälkeen mielestäni paheni, mutta lääkäri totesi olevan lievemmästä päästä. Yritän jumppailla, mutta töiden alettua tuntuu ettei jumpasta ole apua 🙄 Seisomatyötä ja juoksen ympäri isoa kauppaa sen 8 tuntia päivässä, miinus tauot.
Vaivaa paineena alavatsalla ja välillä tuntuu että joutuisi vessassa juosta useammin.
Ja tietysti se kosmeettinen haitta. En tykkää miltä alapää näyttää ja tuntuu pitkien työpäivien jälkeen 🙈

Tuntuu jotenkin tosi pinnalliselta sanoa tätä "ääneen", mutta tuo on yksi syy miksen enempää lapsia aio tehdä. Tilanne on kuitenkin vielä suht hyvä, mutta raskaudet ja synnytykset jättäneet jälkensä tonne alas kumpaankin suuntaan. En uskalla ottaa riskiä, että haitat ois isommat 😅

Silti vaan hengailen täällä ryhmässä. Kai mä jotain kroonista vauvakuumettani ruokin teidän muiden kokemuksilla 😂
Ei oo pinnallista! Itsekkin mulla vaikuttaa pelko laskeuman pahentumisesta, kun se on elämää rajoittava pahimmillaan. Omalla äidilläni on kaikki kolme tyyppiä ja kuulemma todella kurjaa… ❤

Oiskin joku ennustuspallo niin tietäisi mitä tulee tapahtumaan. 😂 Oon kuullut ettei kaikilla pahene ja sit taas joillain pahenee niin hirveen hankalaa…
 
Mä huomasin 3 synnytyksen jälkeen että kohdunnapukka on tosi alhaalla ja 4 syntymän jälkeen hiukan pahentunut. Varsinkin menkkojen aikana napukka laskeuttuu lähes emättimen suuaukolle asti 😱 lääkäri ei ole tähän osannut mitään sanoa, ei kuulemma ole laskeumaa?
Kun selällään maatessa tilanne vaikuttaa ihan normaalilta ja kohdunnapukka siellä missä pitääkin... 🤔🤷🏼‍♀️
 
Mulla tuli viidennen synnytyksen jälkeen jotain laskeuman tyylistä oiretta, kun kävi kakalla, niin se olikin jotenkin hankalampaa kuin ennen. Ehkä saattoi olla myös vatsa vähän kovalla ja sekin toi haastetta siihen. Mutta se meni ohi kun jumppasin lantionpohjaa. Mulla ollut aina pitkiä ponnistusvaiheita ja viides oli "vaan" 12min, joka mulle on lyhyt. Raskausaikana oon ollut aina elämäni kunnossa 😄 mutta kyllähän ne kaikki aina vaikuttaa kroppaan. Toi fyssari olis tosi hyvä juttu 👍👍
 
Mulla tuli kakkosen synnytyksessä varmaankin jotain laskeuman tyylistä myös, koska oli imukuppi avusteinen (+ kaavinta) Mutta se meni sinällään ohitse, vaikka totta kai hetken sitäkin asiaa murehti. (Oli myös hankala käydä kakkosella) Kolmannen jälkeen varmaan jotain myös kun mullakin melko matalalla tuo kohdunnapukka 🤔 mutta ei mulle esim sanottu asiasta mitään kun viime heinäkuussa oli se keskenmeno ja kävin muutamaan otteeseen naistenpolillakin tsekissä.

Eikä se ole pinnallista moisia pohtia! Seksielämä ja oma keho on kuitenkin yks ydin asioita elämässä. Se että tapahuisi jotain mikä voisi asioita muuttaa, on tietysti merkittävä huoli. Itse murehtinut tuota jokaisen raskauden ja synnytyksen kohdalla. Ja yhä edes pohtiessa asiaa!
 
Tietysti on yksilöllistä, mutta ihmeen paljon tuntuu kyllä naisen kroppa kestävän. Mulla ainakin noilla treeniohjeilla ollut nopeaa palautumista raskauksien jälkeen eikä oo koskaan jäänyt mitään oireilua.
 
@Miitu voi että tuo etätyö on niin suuri plussa! Niin monessa asiassa se helpottaa, kun se toinen vanhempi on siinä läsnä, vaikka sitten tekisikin töitä. Mun mies reissaa pitkin poikin pitkien matkojen päässä töissä, se on joskus vähän rankkaa...

Ihania suunnitelmia sulla myös tuon perhekummitoiminnan myötä 😍 kyllä olisi isoksi avuksi sellaiset turvalliset aikuiset! Ehtii sitä sittenkin kun oma pesue on isompi 😊

Luin eilen raudanpuuteryhmää ja siellä moni valitteli, kun rautalisän aloitus on vain lisännyt raudanpuutteen oireita. Mulla on tainnut käydä just sillai 😓 viimeiset pari viikkoa olo ollut ihan kaamea enkä ole kokenut olevani oma itseni. Tänään illalla pitkästä aikaa jotenkin normaali olo. Melkein tekisi mieli vähän tauottaa sitä rautaa, niin saisi verrata aiheuttaako se tosissaan kaiken tämän vai johtuuko jostain muusta asiasta. Sain onneksi lääkäriajan loppukuulle, alunperin sydänoireiden takia, niin ajattelin pyytää että saisin lähetteen uudestaan verikokeeseen jonnekin kesälle, niin näkisi onko ferrit lähtenyt nousuun. Toivottavasti!

Pilvikirsikka, On kyllä iso plussa! En rehellisesti itse tiedä miten jaksaisin jos ei olisi puolisoa jakamassa arkea. Mutta kaikkeen varmasti tottuu. Ihana kun on kuitenkin talo täynnä elämää silloinkin jos puoliso reissussa. 🥰 Eikä käy aika ainenkaan pitkäksi 🤭 Itse työskentelen naapuritalossa, niin on minimoitu myös työmatkat 😅

Niimpä, sitten kun sitä aikaa on vähän enemmän, olisi ihana olla avuksi ja hyödyksi myös muille. 🥰

Monesti ne oireet pahenee aloittaessa, mutta se kyllä helpottaakin varmasti sitten. Toivotaan että ois arvot nousussa päin ja olo kohenisi! 😊 Miten sulla vatsa kestää muuten rautaa? Otatko joka pv vai joka toinen?
Täällä myös ollut hyvin uuvuttavaa mutta uskon että jonkinlaista kevät väsymystä ilmoilla ja varmasti tää loppusuoralla olo koulun ym kanssa kuormittaa kaiken muun ohella. Huh!
 
Takaisin
Top