Sokerirasituskoe – "hirveintä ikinä" vai "paljon melua tyhjästä"?

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Hanna
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Siis ei siinä rasituksessa sinänsä mitään vikaa ollut, mutta jälkeenpäin mulla iski ihan hirveä päänsärky ja se kesti koko päivän. En tiiä sit, että johtuiko rasituksesta vai iski vaan sattumalta. Ja olihan se nyt makeaa se litku ja närästyksen takia sitä oli vaikea saada alas, mut en mä ymmärrä sitä hössötystä ja kauhistelua..
 
Litku oli pahaa ja koko loppupäivä meni väsymyksen ja pahoinvoinnin takia ohi. Ei voi sanoa, että hirveintä ikinä, mutta ei nyt ihan läpihuutojuttukaan.
 
Olen käynyt molemmissa raskauksissa ikäni vuoksi. Ekassa juoma oli kolan makuista ja meni alas ok, tokalla tunnilla vähän huippasi mutta siitä selvittiin. Tokalla kerralla oli jotain sitrusmönjää jota en muutenkaan voi sietää niin siitä jäi ällö maku suuhun. Muuten meni hyvin, paasto ei tuottanut ongelmia, juomattomuus lähinnä ahdisti kun on tapana litkiä vettä pitkin yötä.
 
Sukurasitteen vuoksi kävin rasituksessa pari kertaa ja kumpikin meni helpolla, litku oli juotavaa eikä tullut huono olo, ainoo "ongelma" oli millä saada aika kulumaan täpötäydessä labrassa :rolleyes:
 
Minä tavallaan jopa vähän nautin siitä. Juotava neste oli kieltämättä aika epämiellyttävän makuista, mutta sen sijaan se että sai istuskella pari tuntia ilman kiirettä mihinkään lukemassa kesken työpäivän oli aika ihanaa. :)

Olisi tietysti ollut aika mahdotonta nauttia lepohetkestä jos olisi tullut pahaolo.
 
Juotava sokeriliuos ei ollut kyllä hyvää, mutta suurempia miettimättä tai maistelematta sai sen kyllä juotua ihan hyvin. Ikävämpää oli odottelu labrassa tosiaan. Epämukavat tuolit, väsymys ja huono olo tekivät siitä rankkaa. Mulla tuli siis alkuraskaudessa tosi huono olo jos ruokailuvälit venyivät ja liikkeelle lähtö ilman aamupalaa sain yököttävän olon aikaan. Eli ei mukava kokemus, mutta kyllä sen kärsii vauvan vuoksi.

Eka paastoarvo oli koholla (5.5), joten rd diagnoosi napsahti. Nyt seuraillaan sokereita siis. Mutta terveellisempiin tapoihinhan tämä kannustaa, joten ei tämä nyt ihan kauhea juttu ole. Nyt arvot ovat olleet suositusten mukaiset, mutta pienetkin piikit arvoissa stressaavat. Sain eilen kerran ekaa kertaa 7.4 joka on jo aika lähellä sitä 7.8 (vähän masensi tätä neitoa). Eli pienikin herkuttelu nostaa arvoja.
 
Ei se ollut ollenkaan niin paha kuin etukäteen ajattelin. Heikko olo kyllä sen jälkeen, kun olin niin pitkään syömättä, ja radi-diagnoosi se sieltä sitten napsahti, 2h arvo oli yli sallitun, paastoarvo taas hyvin alle sallitun.
 
Ei läheskään niin hirveä kokemus kuin olin kuvitellut, mutta eihän se silti kivaa ollut. Itse olen kärsinyt alkuraskauden rankasta hyperemeesistä ja rasituskoe tehtiin muutama viikko töihin palaamiseni jälkeen (olin siis ensimmäiset 4 ja puoli kuukautta kotona, pää pöntössä). Vieläkin koen erittäin vaikeana sen jos vatsalaukku jää tyhjäksi, heti alkaa tulemaan paha olo. Tämän takia osasin tosin jo varautua testiin hyvin.

Ilmoitin töihin jo etukäteen että olen poissa päivän ja mieheni otti päivän vapaaksi voidakseen ajaa minut labraan. Varasimme ajan heti aamuksi ja nousin suoraan sängystä autoon, ihan ettei kauhean pitkään tarvitsisi valvoa tyhjällä vatsalla. Labrassa oli ihana hoitaja joka antoi sen litkun jonka sitten sain yllättävän hyvin juotua. Onneksi pidän makeasta. :rolleyes: Se olisi toki voinut olla kylmää eikä huoneenlämpöistä... Minä sain kyllä myös mukillisen vettä, jotta sain sen tahmaisen esanssikerroksen suustani pois mahdollisimman pian.

Oli ihanaa kun oma mies oli mukana vartioimassa etten nukahtaisi odotustilaan (kaikki sokerirasitusmammat istuivat siis erillisessä käytävässä odottamassa). En olisi itse ratin taakse edes aamulla olisi uskaltanut istua, eli kyytikin järjestyi hyvin näin. Mieheni myös hieroi selkääni kun loppua kohden oloni alkoi jo olemaan aika tukala. Kotiin mentiin sitten ravintolan kautta, heti kunnon aamupalaa poskeen vaan. Kotiin päästyäni nukahdin heti ja herättyäni päikkäreiltäni oksensin kerran, mutta siihen se sitten jäikin. Jos en olisi hyperemeesistä kärsinyt olisi koe varmasti mennyt ihan hyvin yksinkin. Diabetesta ei minulla onneksi ole ollut. :joyful:
 
Monta vuotta myöhemmin tulin lukemaan kokemuksista, joista valtaosa on siis olleet suht positiivisia. Mulla meni alku ihan hyvin. Sain sen litkun juotua vaikka vaikeaa se oli. Ajattelin kanssa että siinä voi sitten tehdä töitä väliajan, mutta vartin kuluttua asiat alkoi kääntymään nopeasti. Ensin alkoi heikottaa ja tuli huono-olo. Sitten iski kuumuus ja näkö alkoi mennä. Yritin alkaa etsiä penkillä parempaa asentoa, jos taju lähtee ja huutelin siivoojalle, että nyt lähtee taju ja tarviin apua. Sen jälkeen on haitaria mielikuvia asioista, mutta oksensin pitkin sairaalan lattiaa. Se testi loppui sitten ensiavun kautta. Pohdin, että onko tällainen miten yleistä mutta tällä otannalla taitaa olla varsin harvinainen reaktio.
 
Täällä kanssa käytiin ekassa sokerirasituksessa tämän viikon keskiviikkona.
Tiesin jo etukäteen että vaikeaa tulee olemaan, nesteiden varsinkin makeiden sellaisten juominen (mm. Mehut ja limut) on mulle ihan tuskaa.

Oloa ei helpottanut 12h:n syömättömyys. Laboratoriohoitajalle heti ilmaisin, että mulla on paha pelko, että tulen oksentamaan. Hän rauhoitteli ja sanoi että hänen koko 35 vuotisen työuran aikana vaan 2 ihmistä on oksentanut.
No mietin sitten siinä yksikseen "kauheeta jos miä oon se kolmas". No ensimmäisen lasillisen sain pakotettua alas. Toisen mukillisen kohdalla ensimmäisen hörpyn kohdalla tuli sitten oikeasti ylös kaikki juodut litkut😬

Koe keskeytettiin ja kehotettiin olemaan neuvolaan yhteysessä. Neuvolassa kuitenkin ymmärrettiin ja saan ensviikolla neuvolasta lainaan sokerimittarin, jonka avulla viikon saan itsenäisesti seurata kotona sokereita.🙏

Voin vielä sanoa koetta pelkääville, että litku ei ollut oikeasti mitenkään erityisen pahaa. Mulle paha paikka oli se, että oli makeaa nestettä. Mutta jos mehua saa alas, luulen että tuonkin saa suht helposti alas.
 
Sokerimittarin lainaaminen tuntuu muutenkin jotenkin fiksummalta ajatukselta :)

Itse en myöskään käytä sokeria juuri missään tai juo makeita juomia. Etenkin nyt raskaana makeat asiat suorastaan oksettavat.

Iän puolesta tuota varmasti neuvolassa suositellaan, mutta en ajatellut siihen osallistua. Sokerien kanssa ei ole koskaan ollut ongelmaa, suvussa ei kellään diabetesta ja syön hyvin/liikun paljon.

Onko muita sokeritestin väliin jättäjä? Tässä oma intuitio sanoo olla tekemättä moista "epäluonnollista" testiä :) Saahan sokereita mittailtua muutenkin itsenäisesti.
 
Mulla meinasi myös tulla oksennus toisen mukillisen aikana. Just sain nielaistua tarvittavan määrän. Mulla on muutenkin makuaisti todella herkkä, niin en yllättynyt.
Eka tunti meni ihan kohtalaisesti. Sit iski todella huono olo. Nojasin polviin kyynärpäillä ja pidin silmiä kiinni,yritin jotenkin keskittyä hengittämiseen. Kesti noin vartin. Sen jälkeen oli päästävä vessaan. En oksentanut, mutta muuten maha kertoi, että kaipasi tyhjennystä. Loppuaika meni vähän paremmin. Leipä odotti valmiina kassissa, kun pääsin terveyskeskukselta lähtemään.
Sen verran kammottava kokemus kuitenkin, etten pysty sitä uudestaan tekemään. Tulokset/arvot olivat onneksi ihanteelliset. Kysyn vaihtoehtoa, kun se tulee puheeksi neuvolassa tällä kertaa.
 
Metsätähti5 sanoi:
Mulla meinasi myös tulla oksennus toisen mukillisen aikana. Just sain nielaistua tarvittavan määrän. Mulla on muutenkin makuaisti todella herkkä, niin en yllättynyt.
Eka tunti meni ihan kohtalaisesti. Sit iski todella huono olo. Nojasin polviin kyynärpäillä ja pidin silmiä kiinni,yritin jotenkin keskittyä hengittämiseen. Kesti noin vartin. Sen jälkeen oli päästävä vessaan. En oksentanut, mutta muuten maha kertoi, että kaipasi tyhjennystä. Loppuaika meni vähän paremmin. Leipä odotti valmiina kassissa, kun pääsin terveyskeskukselta lähtemään.
Sen verran kammottava kokemus kuitenkin, etten pysty sitä uudestaan tekemään. Tulokset/arvot olivat onneksi ihanteelliset. Kysyn vaihtoehtoa, kun se tulee puheeksi neuvolassa tällä kertaa.
Click to expand...
Edellisen raskauden kahden kokemuksen pohjalta suosittelen juomaan sen litkun suoraan pullon suusta ja ehdottomasti kylmänä jos mahdollista.
Mukista/kupista juostessa imelä maku korostuu kun sitä tuoksua avoimesta astiasta leijuu suoraan nenään. Ainakin mulla hajuaisti on ollut yli virkeä myös tässä raskaudessa, joten ... samalla, vanhalla tältä foorumilta vinkkinä saadulka taktiikalla aion ensiviikolla sen vähemmän 😋 juoda.
 
Mun mielestä se litku oli hyvää. Paaston jälkeen oli niin nälkä, että ihan harmitti kun sitä ei saanut enempää kerralla. 😂
 
Mulle joka voi tosi pahoin raskaana se litku jätti traumat… oksensin ympäri terveyskeskuksen vastaanottohuonetta ja lähdin likaisena ja nolona pois. Vasta seuraavassa raskaudessa uskalsin mennä kun viikkoja oli jo 20 ja pahin pahoinvointi oli ohi. Kyllä se pelko oksentamisesta oli hirveä, mutta uskalsin onneksi lopulta ja litku pystyi just ja just suussa.
 
Helppo testi oli itelle. En juuri makeita juomia juo, ja pelkäsin, että tulis huono olo. No urheilun parissa kaikenlaisia äklöjä urheilujuomia ja -geelejä on kyl tullut vedettyä, eikä tää litku tuntunut äklömakeudessa missään johonkin Dexalin energiageeliin verraten. Join litkun aika rauhakseen, ei nyt mitään lempparia, mutta hyvin juotavaa. Ihan perusolot sen jälkeenkin, jopa hyvä ja energinen, enkä ees eväitä jaksanut alkaa syödä ennen kuin kotona. Ikävintä se parin tunnin odottelu ruuhkaisessa aulassa.
 
Hyvin meni minullakin muuten, mutta n. 40 minuuttia litkun juomisesta iski huono olo, ei niinkään oksetus, mutta silmissä pimeni ja pyörrytti. Makuulle meno ja vähän vettä auttoi aika nopeasti. 2. sokeriarvo olikin laskenut vähän alle viitearvon (3.8), mikä ehkä aiheutti tämän. Ei onneksi ollut radia ja tosiaan tuota lyhyttä heikkoa hetkeä lukuun ottamatta aika helpolla meni.
 
Itse menin tähän paljon melua tyhjästä -osastoon. Oma litkuni maistui sulaneelta vadelmamehujäältä ja rakenneken tuntui siltä. Meillä oli labrassa sellainen nurkkaus, missä oli nojatuolit, mihin sokerirasituspotilaat pääsi odottamaan, niin ei tarvinnut olla siellä muiden seassa. Se sokeripiikkin lasku teki itselle oikeastaan vain väsyneen olon.
 
Takaisin
Top