Satakunnan odottajat

Tää on todellista tuskaa! Huomenna la, eikä mitään merkkejä neidon tulosta. Tosin jomotusta on paljon ja niitä teräviä minisupistuksia, mutta niistäkin pisimmät kestää ehkä just ja just 10 sekuntia... No, huamenna neuvola, katotaan miten edetään, laittavatko perjantaina käynnistykseen vai jatketaanko vaan etiäpäin....

Joulu oli oikein rauhallinen, vaavillakin on 3 pakettia vielä tuolla kuusen alla, ei haluttu avata niitä ennen hänen syntymäänsä. Laitettiin myös sänky ja hoitopöytä valmiiks tänään. On ne niin sulosia tossa.... Kun nyt ymmärtäs jo tulla! Pakkanenkin on jo niin alhanen, ettei täällä mitään hätiä mitiä oo ;-)
 
Kävitkös nannukka porissa äitipolilla? :) mitä kaikke siellä tehdään ja tutkitaan? :)
 
Kävitkös nannukka porissa äitipolilla? :) mitä kaikke siellä tehdään ja tutkitaan? :)
 
Kävin juu Porissa äitipolilla. :) Eka annoin neuvolan tapaan pissanäytteen, sitten istutettiin keinutuoliin (oli muuten mukava istua) ja laitettiin ne jokku anturit tuohon mahaan. Toinen siis mittasi vauvan sydänääniä ja toinen ilmeisesti supistuksia (?). Samaan aikaan mitattiin verenpaine ja kyseltiin kaikkea raskaudenkulkuun, vointiin ja perusterveyteen liittyviä asioita. Sitten tuli lääkäri, joka tutki tiedot ja tunnusteli vatsanpeitteiden läpi vauvan ja teki sisätutkimuksen (koska kohdunsuu oli mulla jo auki melekin kahdelle sormelle, niin pyöräytti kalvoja, josko vaikka jotain vaikuttais. No alkoi supistelemaan ja juilimaan ja lähtihän seuraavana iltana limatulppa liikkeelle :D ). Lopuksi ultrattiin vielä mahan päältä napanuoran virtaukset, lapsiveden määrä ja annettiin painoarvio. Sitten vaan kerrottiin jatkihoidosta, joka mun kohdalla tarkoitti tulemista kahden päivän päästä käynnistykseen, jos ei ittekseen ala mitään tapahtumaan. Kuten ei alkanutkaan... :)

Ei paha kokemus edes se sisätutkimus mun kohdalla. :)
 
Meille tuli aikaslailla täsmällinen neiti <3 Torstina, kun oli la, aamulla puoli viideltä meni lapsivedet ja eilen aamulla klo 9.26 syntyi 50,5-senttinen ja 3480-grammainen prinsessa <3 <3 <3  
 
Nipsulle hirveesti onnea!!

Meidän tyttönen päätti syntyä 27.12 klo 20.38 mitoin 50,5cm 3780g pipo oli 35cm :)
 
Myös tonnille paljon onnea! :) 

Meillä vielä odotellaan omaa nyyttiä :) 
 
Onnea Nipsulle ja Tonnille! emoticon Meidän poika on isänäsä poika, eikä suostunut ilman patistelua maailmaan. Sä taisit olla Tonni ponnistamassa neitiä maailmaan samaan aikaan ku mä olin yksin synnytyssalissa kärvistelemässä supistuksissa ja kivunlievitystä odottaen... emoticon Poika kun syntyi 23:52 ja mua ohjattiin synnytyssaliin vähän jälkeen kasin.

Vielä tarvittaisiin Nenille vauva... Vai oliskohan jo tullut? emoticon

Miten muilla meni synnytys? Itse sain murusen sitä Syrotecia(?) jyhdeksältä aamulla a supistukset lähti käyntiin yhdeltätoista. Siitä sitten voimistuivat hiljalleen ja alkuehtoosti ne oli jo niin voimakkaita ja tiuhaan tulevia, et ei ehtinyt edellinen ees loppua kun jo uusi teki tuloaan. :/ Puol kympiltä sain ilokaasua, mut siitä tuli tosi paha olo, vaik auttoikin. Kympiltä puhkastiin kalvot, asennettiin pojan päähän sydänkäyrää ottava anturi ja annettiin kohdunkalan puudute. Siinä vaiheessa olin 5cm auki. Sit nukuttiinkin yhteentoista ja havaitsin, et olis tarve ponnistaa. Kätilö katsoi tilanteen ja olin melkein 10cm auki ja sain luvan ponnistaa. Tunnustan menneeni jossakin välissä paniikkiin ja huutaneeni aika paljon. Ja säykäyttäneeni ukon siinä sivussa... 3:D Sutjakasti poika sitten putkahti maailmaan. Mitään ei revennyt ja voileipiä söin jo risti-istunnassa. :) Eipä tarvittu särkylääkkeitä. 

Vauva-arkea ja poikaa ihmetellen. :)

 
Mä myös mielelläni kuulisin muiden synnytys kertomuksia :) 

Täällä vielä ollaan yhtenä. Neuvolassa kävin tänään, ja th sanoi vauvan olevan vieläkin korkealla. Menkkajomotuksia ja vihlontoja ollut, muuten vointi hyvä, tuskimpa tällä viikolla ainakaan tulee :/ Ensi viikon tiistaina seuraava neuvola :/ 
 
Tänään oli (vieläkin) neuvola emoticon Sf-mitta on nyt 38. Vieläkään ei ole supistellut ja vointi on todella hyvä. Perjantaina mulla on äitipolille aika, tuskimpa sitä sillo käynnistävät :/ 
 
Älä luovu vielä toivosta, Nen89. Ei sitä tiiä, mitä siellä äippäpolilla paljastuu. :) Ei ne varmasti enää pitkään vaavelia sisällä pidä. Toivottavasti lähtisi pikkuinen itsekseen tulemaan maailmaan. Taitaa meinaan pitää paikkansa se, että käynnistettynä supistukset tulee rajumpina... :/ Pidetään peukkuja pystyssä, et sullakin olis pian tuhiseva pikkunyytti sylissä... 

emoticon
 
kiitos nannukka lohdutuksesta :) nyt on päivän ajan tullut n. 10 minuutin välein kipeitä menkkakivun kaltaisia tuntemuksia, eli jotain siellä ainakin tapahtuu. näkee sitten perjantaina äippäpolilla onko muutosta tullut :)
 
Ollaan jakauduttu, sunnuntaina ollaan päästy sairaalasta :) neiti syntyi 10pv  torstaina klo 19.05. pituutta oli 49 cm ja painoa 3525g. noi aikaisemmin kirjoittamani menkka tuntemukset oli sitten niitä supistuksia :D sairaalaan mennessä oli 6cm auki ja kalvojen puhkaisun jälkeen 7cm. synnytys meni todella nopeasti ja kivuttomasti :) 
 
Oikein paljon onnea kaikille <3 Tosin mulla on sellainen fiilis, että Nannukkaa olen onnitellut ihan face to facekin ;-)

Mulla synnytys käynnistyi siis lapsivesien menolla, supistukset alkoivat seuraavana yönä ja neito syntyi aamulla tuon klo 9.26. Synnytyksen kokonaiskestoa ei kukaan pysty kunnolla arvioimaan, mutta papereissa lukee 7h 30 min. Oli todella vähäkipuinen, onneksi sattui kätilö tulemaan yökierrokselle ja laittoi synnytyssaliin, ite oisin varmaan soittanut kelloa vasta siinä vaiheessa kun ois alkanut ponnistuttaa ;-) Epiduraalin sain ja ilokaasua ja oksitosiinia ja kunnon repeämän. Vasta eilen rakko tyhjeni ekaa kertaa ilman kipua. Vaikka synnytys oli helpohko, se oli myös rankka, koska olin valvonut kaksi yötä putkeen enkä kerta kaikkiaan jaksanut ponnistaa niin paljon kun olis tarvinnut. Neiti joutui tekemään kovasti töitä päästäkseen ulos ja tästä johtuen ei hengittänyt maailmaan päästyään. Henkilökunnan ripeä toiminta kuitenkin tuotti nopeasti tulosta ja yhden lastenosastolla vietetyn päivän jälkeen sain vauvan viereeni.<3
 
Millainen yleiskuva teille jäi Satksista synnytyspaikkana ja vuodeosastosta? Minkä nimisiä kätilöitä teillä oli? Mitenkä nyt menee?

 
Mulle jäi hyvä mieli Satksista, saimme pitää koko viikonlopunkin perhehuonetta kun sille ei ollut sinä viikonloppuna käyttöä :) Hoitajat oli todella mukavia, kenenkään nimiä ei jäänyt mieleen enkä tiedä mahtoiko monikaan edes esitellä itseään.. Synnytyssalissa meillä oli kätilö joka oli synnytysvalmennuksessa sekä opiskelija, joka oli älyttömän mukava :) 

Ainoastaan harmitti, kun muutamat hoitajat eivät olisi millään antanut lisämaitoa :/ Kerran yritin imettää puoltoistatuntia tytön itkiessä, kun aluksi itseltä ei tullut maitoa. 

Arki on lähtenyt hyvin käyntiin, päivisin nukutaan ja syödään ja öisin valvotaan ;) Meillä tyttö vähän laiskistunut imemään tissiä ja oon nyt välillä pumpannut maitoa, tietääkö kukaan ylläpitääkö pumppaaminen maidon tuloa jos tyttö lopettaa täysin rinnasta juomisen? :/ 
 
Oi, te ootte ollu onnekkaita;-) Mä en kyllä seuraavaa lastani kauheen mielläni mee Satksiin synnyttämään..Meidät otti vastaan semmonen oikein leipääntyny vanha haaska, joka oli erittäin ärsyttävä ja inhottava. Kaiken tein alkututkimuksissa väärin ja lopuksi kun yritettiin tiedustella perhehuoneen mahdollisuutta sanoi ettei meillä ole mitään mahdollisuuksia sen saamiseen, ettei kannata edes synnytyksen jälkeen kysyä. Kaiken lisäks osastolla oli joulusulku eli synnyttäjät ja naistentaudit oli yhdistettynä ja ne perhehuoneet niitten syöpäpotilaitten käytössä ;-( Synnytyskätilö oli ihan mukava, mutta mitä tapahtuikaan synnytyksen jälkeen? Koko synnytyssali tyhjeni yhtäkkiä ihan täysin, vauva oli virvoteltavana, mies vauvan kans ja kaikki henkilökunta jossain teillä tietymättömillä, kun mä makaan siällä letkuissa, selkä puudutettuna, jalat harallaan ja alapää riekaleina huolesta sairaana. Kesti ihan älyttömän kauan että mulle huomattiin tulla kertomaan miten mun lapsellani menee... Osastollaolo oli ihan hirveetä kunnei mulla noussu maito ollenkaan rintoihin ja mun piti aina pyytää sitä maitoa hoitajilta. Sitten ne hoitajat kävi aina puristelemassa mun rintoja ja ihmettelemässä kunnei mitään tule. Ja joka päivä mulle sanottiin että "sitten kun pystyt imettämään ilman lisämaitoa, pääset kotiin". Siitäkös se stressi vasta kasvoi... Ja kun äiti ei voi hyvin, ei vauvakaan tee niin.... Onneks sain sitten lopulta vakuutettua hoitajat, että pärjään kyllä vauvan kanssa ja päästivät viimein kotiin. En mä vieläkään pysty kokonaista ateriaa antamaan, mutta jonkunnäköset alkupalat kuiteskin. Ja meidän perheen monikielisyyskin jäi TODELLA vähälle huomiolle. Usein hoitajat kyllä ymmärsivät miehen kysymykset, mutta vastasivat niihin suomeksi ja mulle...

En mä kyllä usko, että maidontuotanto imemättömyydestä ehtyy. Mulle ainakin sanottiin, että vauvan lähelläpitäminenkin vastaa melkein samaa asiaa
 
Ja hei, miten saatte Lilypien näkymään tuonne viestin alalaitaan? Loin itselleni Lilypien, mutten ymmärrä yhtään miten saada se näkyviin täällä... ;-/
 
Takaisin
Top