Raskausoireet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Gnome
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Jep väsyttää, eilen nukahdin ku nukutin esikoista...ei muutaku samantien nukkuu ku säpsähin hereille klo.22...esikoisen raskausaikana menin nukkumaan monesti klo 20-21:laughing002, enää ei pysty, eli te jotka voitte niin nukkukaa munkin puolesta:sleep002
 
Voi pahoinvointi. Aamuisin ei tarvii aamupalan jälkeen liikkua yhtään ettei nouse takasinpäin. Ja illalla sama juttu. Väsymys on jäätävä täs muutamana aamuna ottanu esikoisen kanssa aamupäivätorkut et jaksanu.
 
Pahoinvointi rannekkeet on tähän mennessä vieny oksetuksen pois. Koko ajan on silti huono olo. Kait nuo vähän auttaa mutta mutta, sain vaikuttaa kyllä vähän enemmän. Taas tuli pyyhkiessä vaaleanpunaista valkovuotoa.
 
Kärsin edelleen kuvotuksesta, hankaloittaa kaikkea tekemistä. Väsyttää koko ajan... Harmittaako jo itseäni, kun koko ajan valitan kotonakin huonosta olosta :(
 
Mulla oireina huimaus, arat rinnat, väsymys, säännöllisemmän syömisen tarve, naamakukkii ja hitusen ärtyneempi. Alavattalla ollu myös pientä painontunnetta. Mulla kans tullu nyt se, ettei tee mieli herkkuja ollenkaan (mäkin normaalisti kova sokeriholisti) tai oikeestaan mitään muutakaan. Eikä oo edes huono olo, mutta ei vaan tee mieli syödä. Eilen oli ekaa päivää sellanen olo ettei jaksa mitään, eikä huvita mikään. Kaikenkaikkiaan oireet niin lieviä, että mietityttää onko kaikki kunnossa. Muistelen kyllä, että suht oireeton oli viimeraskauskin vielä näillä viikoilla (nyt siis 5+0).
 
Väsymys täälläkin piinaa.. Eikä kahvistakaan saa piristystä ollenkaan ku yököttää jo pelkkä kahvin ajatteleminenkin.. Lepäilty viime päivät ja välillä kolmetkin päiväunet päivään mahtuneet. Piristi vähäsen tuo suihkussa käynti, jospa sitä neuvolakäynnin jälkeen jaksaisi reissuun lähtä ajelemaan ja illalla kaverin synttärikakku maistuisi :)
 
Tänään vasta liityin tänne, joten en heti jaksanut lukea 24:ää sivua kommentteja. Mulla on niskat kroonisesti jumissa, mutta huimausta on nyt ollut viikon verran ja koen sen johtuvan raskaudesta. Väsyttää, viluttaa, ärsyttää helpommin, nälättää ja ei nälätä... Rintoja pakottaa, ripulia aamuisin... Kaikki samat mitä ekasta lapsesta oli :D
 
Mulla naama kukkii aivan hulluna. Onko kellään mitään keinoa millä saisi hillittyä? En kehtaa enään ulos mennä tämän näköisenä :shifty:
 
Mulla on tänään ollut ahdistunut ja itkuherkkä olo. Varmaankin johtuu raskaudesta. Ja tänään on vielä meidän vuosipäivä ja mennään ulos syömään... Pitää sitten olla tarkkana, ettei tule töksäytettyä mitään ikävää, mikä pilaisi tunnelman. Onko muilla ollut ahdistusta? Tuntuu ettei se johdu mistään tietystä, tai että syy vaihtuu koko ajan, niin siksi laitan raskauden piikkiin.
 
Kyllä tietää taas olevansa raskaana kun mä vihaan kaikkia miehen perheen jäseniä. Varsinkin anoppia. Se vaan saa kaikella puheellaan mut kiehuun. Sillä on tässä talossa missä asutaan yläkerrassa tavaroita mitkä on tuotu pika säilöön. Nyt ois kiva kun sais sen rempattua meille käyttöön mut ei kun anopin mielestä yhteenkään taavaraan siellä ei saa koskea ja hän itse ei vaivaudu tulemaan katsomaan mitkä säästää ja mitkä laittaa pois. Se on niin hamsteri jolla on norsun muisti. Sillä on oikeesti kolme taloo täys tavaraa.
 
Minni2016, ehdotin kerran kaverille, jolla oli sama tilanne mut oli kyse sen omien vanhempien tavaroista, et tilaa pihalle roskalavan, kantaa sinne kaiken ja sit ottaa kuvan "lava ja sen sisältö haetaan viikon päästä, tule hakemaan tarvitsemasi" :D lupasin mennä kantamaankin niitä tavaroita :D
 
Meillä onneksi anoppi hamstraa vaan omaan kotiinsa, mutta ärsytti kun esikoiselle silloin tuputti omia ysäriaarteitaan eli kulahtaneita toppahaalareita ym, ja vannotti ettei saa heittää pois eikä laittaa kiertoon. Annoin ne sit takaisin kun menivät pieneks, sanoin et mulla ei oo tilaa asunnossa jemmailla niitä. Suurimman osan esikoisen vaatteista olen laittanut kiertoon.

Mut niistä oireista, mulla ei ole juuri muuta kuin katkonaiset yöunet, rintojen arkuus ja järkyttävä turvotus iltaa kohti, nyt on tämmönen puolivälin maha kun söin tänään grillihampurilaisen :joyful:
 
Mä kanssa vihaan suunnilleen kaikkia ja kaikkea raskaana ollessani, varsinkin appivanhempia. Todellista raskaana olevan hehkua kun kiehuu pienimmistäkin asioista...
 
Täällä 5+2 menossa ja esikoinen kyseessä. Selkeimpinä oireina etenkin vatsan nipistelyt ja jännä kutittava tunne vatsassa välillä. Muutamat repäisykivutkin on tullu yöllä kylkeä kääntäessä. Lisäksi hengästyn huomattavasti helpommin kuin aiemmin. Lievää etovaa oloa ja huimausta + tissit painaa ja niihin sattuu. Jonkinlainen "oire" lienee myös jatkuva huoli siitä, onhan kaikki hyvin. Yritän kuitenkin nauttia raskaudesta ja luottaa siihen, että en voi muuta tehdä kuin odottaa. Varhaisultra vajaan kahden viikon päästä.
 
Eilen ehdin jo lähes juhlimaan kun oli todella paljon parempi olo kokonaisuudessaan, lukuunottamatta aamun oksentamista. No tänään kuitenkin taas toinen ääni kellossa
Lisäksi kyllä olen huomannut kärsiväni alavatsan nipistelyistä, vähän kuin menkkamaisia kipuja ajoittain olisi ja lisäksi rintojen, lähinnä nännien kipu. Huomaan myös huolehtivani päivittäin, että onhan kaikki kunnossa. Helpottaa kuitenkin huomata kuinka monilla on samoja ajatuksia sekä oireita, joten eiköhän tässä levollisin mielin voi olla. :)
 
Jos joku täällä on huolissaan oireiden puuttumisesta tai vähyydestä niin pakko vielä kertoa mun ekasta raskaudesta, koska silloin mä olisin tarvinnut kuulla tällaisista kokemuksista.

Eli kun odotin esikoista niin ihan plussaamisen jälkeen tuli pieniä oireita; väsymystä, etomista, pinna kireänä. No KAIKKI oireet katosivat totaalisesti noin rv5. Mulla ei ollut mitään raskausoireita, ei mitään niihin viittaavaakaan. Olin tästä johtuen ihan paniikissa ja varma, että johtui keskeytyneestä keskenmenosta. Googlailin kokemuksia ja kaikki olivat vain sellaisia, joissa oli juuri tuo kkm. No sitten joskus rv 7 -> raskausoireet palasivat vähitellen. Ja kaikki meni hyvin, raskaus jatkui ja poika syntyi terveenä jne. Tämän kokemuksen haluan kertoa aina kaikille odottajille, koska tällaisen kuuleminen olisi säästänyt mua paljolta hermoilemiselta ja panikoimiselta.
 
Rondinen juttuun liittyen: esikoista odottaessa jouduin lopettamaan oireiden ja oireettomuuden googlettamisen, koska hakutulokset lisäsivät vain pelkoa ettei kaikki ole kunnossa. Suosittelen kaikille lämpimästi Google kieltoa raskauden aikana :)

Muoks! Korjattu kirjoitusvirheitä
 
Amparo mulle mies määräsi google-kiellon, kun vauva oli vastasyntynyt, koska olin googlen avulla diagnosoinut sille refluksin, koliikin, toispuoleisen halvauksen, epänormaalin niskajäykkyyden, autismin ja vaikka mitä muuta. :hilarious: Nyt voi jo nauraa, mutta silloin olin ihan tosissani.
 
Hitto sentään, kun nyt ei auta tänän pahoinvointiin mikään. Ei onneksi ole niin pahaa, että pitäisi pyttyä lähteä halailemaan, mutta silti on kokoajan vähän kuvottava olo. Esikoista odotaessa pahaolo helpotti aina hetkeksi kun söi jotakin. Nyt ei tuo syöminen tunnu auttavan yhtään. Ja se taas johtaa siihen, että ei oikein edes tee mieli syödä mitään. Kai tää tästä taas helpottaa.
 
Mua huolettaa tää vähä oireisuus sen verran, että oli pakko käydä hakeen vielä raskaustesti. Vaikka eipä sekään mitään todista. Yritän kyllä ajatella ettei tää välttämättä mitään meinaa.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top