Raskausoireet

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja M&S
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Hei aika jännä toi miesten hajusteiden käyminen muidenkin nenään. Musta tuntuu että miehen dödö käy hajuista melkein eniten nenään.
Eilen meni herkkä hetkikin piloille kun mulla tuli ihan oksu olo siinä miehen kainalossa sen dödön hajusta :D
 
Onko kukaan muu huomannut ongelmia ihon kanssa? Minulla ei ole koskaan ollut mikään maailman puhtain ja näpyttömin iho, mutta aika pienillä näppylöillä olen selvinnyt. Edellisessä raskaudessakin iho oli tosi hyvässä kunnossa, mutta nyt on ihan toisin. Naama on täynnä finnejä ja pieniä mustapäitä. En tiedä mitä tekisin. Pakko mennä kosmetologille ihonpuhdistukseen piakkoin, mutta pitäisi keksiä jotain hyviä kotikonsteja millä saisi naaman edes suht kuntoon. Harmittaa kun olo on muutenkin todella huono ja nyt vielä naamakin kamalan näköinen. Tästä alkuraskaudesta on hehkeys kyllä kaukana. :(
 
Mulla on ihon kuivumisen kanssa ongelmia. Niitä on kyllä normaalistikin, varsinkin näin talvella, mutta ei raskaus ole niitä ainakaan vähentänyt. En ole plussan jälkeen käyttänyt vahvaa kortisonivoidettakaan, niin sekin tietty pahentaa. Mä hiukan odotin, että finnejä tulisi, kun äidilläni on ollut paha akne raskausaikoina. Tyytyväinen olen jos ilman selviän.

Tuul1a: kosmetologi osaa varmasti neuvoa kotihoidossakin.
 
Toivon kyllä että yöhikoilu alkaisi pikkuhiljaa väistymään. Sitä ei tapahdu jos nukun yökkärit päällä mutta itse taas nukun huonosti vaatteissa kun ne jää lakanoihin kiinni ja sitten siitä tulee sellasta epämääräistä pyörimistä.

Hajuaisti on mulla myös turhankin hyvä, esim. sonerashopissa on yks miesmyyjä joka haisee ihan kunnon nörtti-hieltä. Hirveä kokemus näin raskaana!

Uutena oireena mulla on aivan pohjaton nälkä. Heräilen nykyään öisinkin syömään ja kohta alkaa aamupala numero 2 :happy: Syön kyllä siis ihan oikeesta ja terveellistä ruokaa eli en täytä nälkää karkeilla tms. Mutta vatsa on aivan pohjaton kuilu tällä hetkellä! Ja en siis ole muutenkaan vartaloltani mikään kuivan kesän orava.. :joyful:
 
Kuivan kesän orava :D Ihanasti ilmastu! Mulla kans ihan mielettömät syömisen halut! Ja kun aikasemmin oon pyrkiny kattomaan hiilarien perään. Nyt voisin vetää pelkkää leipää, makaronia jne. Ja PAAALJOON!! Myöskään herkuille en osaa sanoa ei joten niitä ei meille enää edes osteta. Tytöllä on lauantaisin karkkipäivä ja oon sille joutunu sanomaan et piilottaa karkkinsa ettei äiti syö niitä :D :D
 
Sama täällä, kova ruokahalu! erityisesti siitä huomaan kun oon syönyt pitkään jo ihan vakioaamiaisen ja sillä pärjännyt lounasaikaan, niin nyt on pakko vetää jotain myslipatukkaa tms jo kymmenen aikaan kun tuntuu että joku kairaa mahaa kiinni selkärankaan :grin Ärsyttävää, koska en missään nimessä haluais liikaa painonnousua, esikon raskaudessa tuli 22 kg (turvotusta lähti kyllä sitten jo synnärillä yli 10 kg, mutta silti) ja muutenkin on ylipainoa jonkin verran, eli toivoisin maltillista painonnousua. Mutta yritä nyt siinä kun on kauhea nälkä koko ajan ja vielä pahoinvointi iskee jos ei syö usein.
 
Mullakin tuntuu siltä kuin maha olis koko ajan tyhjä ja se olis jotenkin ontto, jonne saa olla koko ajan tunkemassa ruokaa. Ja palelen myös herkästi. Mies pyysi illalla, että nukkuisinko kerrankin naturellina, mutta rääkäisin epätoivoisena, että hulluko se on ja kiskoin samalla toista täkkiä päälleni. Asusteena pitkähihainen mummomallinen yöpaita. Pitkiä kalsareita en sentään laittanut, kun se pahentaa mun levottomien jalkojen oireyhtymää, joka vaivaa aika ajoin. Minun pitikin viime yönä käydä mutka sohvalla nukkumassa, että saa koivet kunnolla ylös seinää vasten.
 
Mä kyllä nukun ihan natuna ja jos tulee raskaus vilu niin kaivaudun syvemmälle miehen kainaloon tuhisemaan ja tutisemaan. Esikolta en muista moista palelua enkä pakonomasta syömistä olenkaan. Nyt saa oikeesti tehdä töitä sen eteen ettei kokoajan ois työntämässä jotain huttua suuhun... Kun siitä vielä palkan sais :D
 
Tuul1a, miullakin on iho-ongelmia.. Pitää varmaan itsekin ruveta kosmetologille aikaa varailemaan, jos edes hetkeksi sais ihon kuntoon. Ei auta vaikka millä pesisi ja kuorisi naamaa, tuntuu välillä jopa että nuo mustapäät vaan villiintyy poistoyrityksistä. Edellisessä raskaudessa ei ollut mitään ongelmia ihon suhteen, eli nyt kovasti toivon että nää kaikki finnit viittaisi tyttöön! :)

Ja pohjaton nälkä täälläkin! Ja sitten kun syö, tulee huono olo, mikä tulee myös, jos ei syö. Varsinkin jos syö pitsaa, mikä nyt ois se ykkösjuttu mitä voisin syödä vaikka joka päivä.
Pojan kanssa syödään kilpaa viinirypäleitä ja melkein jäisiä mansikoita, niillä saa vähän hillittyä suurempaa mässäämistä. Eikä tule niin huono olokaan.

Niin ja kiukuttaa milloin mikäkin, ja miesparka joutuu kärsimään. :( Parhaansahan se yrittää, vaikka tuntuu välillä ettei se tajua mistään mitään. Onneksi se jo tietää, mitä tämä on, osaa suhtautua paremmin kuin edellisellä kerralla. :)
 
Juu muakin kyllä säälittää toi mies :D tuntuu että vaikka aina sanon että anteeksi tää varmaan johtuu hormooneista ni silti hän loukkaantuu mun tupsahtamisesta mitkä menee nopeasti ohi. Sit siitä kasvaa vaan isompi soppa :/
 
Huh huh. Mulla on siis 6+1 ja tuntuu vielä ihan epäuskottavalta, että ees oon raskaana (vaikka odotettua ja toivottua onkin). Oon toisin sanoen ollut ihan järkyttynyt näistä oireista. Tuntuu oudolta, että niitä ylipäänsä voi olla!

Toivoisin, että ei jatku tällasena kovin kauaa, tai ainakaan pahene. Hyvin samanlaisia oireita on ollut mullakin kuin mitä täällä on kuvailtu:

- Alavatsakivut, varsinkin illalla ja yöllä. Enemmän ehkä jomotusta, välillä myös pientä riuhtomista. Mulla on välillä ollut tosi pahoja menkkakipuja, onneks ei mitään sellasta.
- Oviksen jälkeisellä viikolla mulla oli tosi paljon munasarjojen kohdilla kipuja. Se oli oikeastaan eka sellainen asia, joka sai vähän miettimään, että mitenkäs tässä on tällä kertaa käynyt. Nyt nää kivut tuntuu jääneen pois.
- Sairastuin flunssaan. Se kai ei oo suoranainen raskausoire :D Mut ihan kuin tää olis nyt jotenkin sitkeämpi flunssa.
- Väsymys ja pään sumu. Tää on ehkä flunssan ja alkuraskauden yhteisvaikutus?
- Nälkä + kuvotus. Tullukka tuossa ylempänä kirjoitti jatkuvasta "ontosta" olosta, ja mulla on just sellanen. Oon kotona (flunssan ja pienen kuumeen takia poissa töistä), eikä kulutusta ole, silti nälkä melkein heti syömisen jälkeen. Toisaalta tuntuu, että ruoka ei oikein ees maistu hyvältä. (Byää, syöminen on niin kivaa!)

Lisäks palelen, mut se ei kyllä poikkea mun normiolosta mitenkään. Mielialan muutoksia ei oo onneks ollu ainakaan vielä.
 
Mulle ei ruoka oikein maistu, mutta silti koko ajan nälkä. Ota näistä nyt selvää.
 
Mulla oli poikaa odottaessa naama ihan kauheessa kunnossa, ja tyttöä niin ei finnin finniä! Muuten oli aika samanlaiset raskaudet. Tällä kertaa (jos tää nyt edes jatkuu...) on taas näppylää täynnä, mutta se voi tietty johtua talvestakin. Ekat raskaudet oli aika samaan aikaan vuodesta.
Mielialat ei oo heitelleet niin paljon, mutta illalla oli levottomat jalat (aikasemmin siihen vaivaan auttoi rauta!). Ihan ekat päivät meni semmosessa sumussa. Kuulin ku mies puhui, mutten yksinkertaisesti ymmärtänyt, ja joka kerta kun se esitti kysymyksen niin kysyin että mitä? Ja täyty ihan tsempata että kuuli ja ymmärs mitä se kysyi :). Ja tähän vaivaan auttaa kalaöljy eli omega 3 btw ;).
Kokemuksesta on hyötyä, mutta täytyy sanoa että nyt jälleen kun jatko tuntuu epävarmalta, niin oikein odotan ja toivon että se pahoinvointi nyt pian alkais niin olis jotain konkreettista oiretta. Ja jos/kun se alkaa niin toivon etten olisi toivonut...
 
Nyt palelu pikkuhiljaa väistynyt mut tää turvotus...Se alkaa iltapäivästä ja sit illalla sohvalla oon kaikkea muuta kun hehkeä...Ylipainoa löytyy muutenkin ni nyt viel kaksin kertasesti paisunu olo...Ja sit sekin viel et kyl sitä ilmaa tulee uloskin ihan kiitetävästi...Eikä tunnu syömisillä olevan mitään vaikutusta asiaan...Perus ruokaa syön niinku ennenkin...
 
Väsyttää (12h yöunia +päikkärit), oksettaa, ärsyttää, ruoka ei maistu, oon hajamielinen, itkettä, turvottaa ja tissit on kuin tulessa! Tätäkö on olla raskaana?! :D Nauttiiko joku tästä? Sain just tänään 2vk saikkua tämän pahoinvoinnin takia, ei ole herkkua...
 
Juu Jaanuzka, pää pöntössä, oksennus suupielessä oleva puoli kuolleen näköinen nainen on niin hehkeä ja raskauden kaunistama ja nauttii niin että taas vatsa pyörähtää ympäri. :)

Eiku tosissaan, vastasin sulle jo toiseen ketjuun. Usko vain, että yleensä alun jälkeen helpottaa ja raskaus on ihanaa. Kunnes sitten lopussa on norsu olo ja puuskuttaa jälleen. Raadollista ja silti me naiset tehdään näin uudestaan ja uudestaan, joten kai tää hauskaa on. ;)

Pohditaan tätä toisella raskauskolmanneksella uudestaan. :)
 
Oh'oo ja hoh'hoo!! Esikoista odottaessa luulin et on kiellettyä sanoa kuinka paha oli olla. Ensimmäinen kolmas oli haju yliherkkyyttä ja muuta kivaa pientä, toisella kolmanneksella liitoskivut oli sitä luokkaa et pahimpina päivinä ei kävelemään päässy. Siihen kirsikkana kakun päälle mulle tuli se raskausajan iskias kera 39-40 asteen kuumeen. Kuumeilua kesti vajaan viikon ja iskias lähemmäs 2. Ja takaan että helvettiä oli! Viimenen kolmannes oli mulle helpoin vaikka kaikesta itkinkin ja liikkuminen oli hankalampaa mitä lähemmäs h-hetkeä mentiin. Järkyttävät viiktävät kivut nivusissa ei siis jättäny mua rauhaan vasta kun synnytyksen jälkeen. No tämä kakkonen on taas jatkuvaa pahoinvointia, oksentelua, raivareita, älytöntä turvotusta, ja nyt vielä kystat minkä takia piti jättää liikunta pois. Lenkillä saan käydä, ei muuta. Toivon syvästi ja hartaasti et toinen kolmannes ois hyvää aikaa niinkun olen muitten kuullu kertoneen. Vaikka onkin välillä yhtä tuskaa ja kävelevää yökkivää silmäpussia niin kyllä mä oon onnellinen :)
 
Aika yllättävää, että 2 viikkoa saikkua! Itse raahauduin esikoista odottaessa yhden kerran työterveyteen, kun en pystynyt olemaan yhtään töissä. Mulle tokaistiin että raskaus ei ole sairaus, mutta ole nyt loppupäivä sitten pois, huomenna töihin. En oo sen jälkeen valittanu pahoinvoinneista mihinkään... Tuskaahan se oli olla töissä eikä pystynyt oikein mitenkään päin lapsia viihdyttämään ja leikittämään.
 
Mä kans esikoista odottaessa sain saikkua ku lopulta olin niin poikki ja väsy ettei mikää pysyny sisällä. Pää pöntössä ja itku silmässä ei työntekokaa enää oikein luonnostanu.

Muiltaki olis varmaan saanu jos töissä olis ollu, mut kotiäidin saikkua ei tunneta. ;)
 
Takaisin
Top