Raskausoireet!

Täällä on tullut pahaksi oireeksi ummetus!!! Vatsa toimii 4-6päivän välein  jota saa todellakin ängätä itkun kanssa. Edellisessä raskaudessa söin kahtakin eri mahanpehmikettä että vatsa toimi, taidan siis maanantaina heti käydä apteekissa uudestaan että pääsee tästä kärsimyksestä. :)

Ei auta luumut eikä veden juonnit eikä ruokavalion muutokset.
 
Jospa tänne jotain kirjottelis niin harvoin ehtii.
Täällä on tullut ajoittain aika kovaakin pahoinvointia toki oksentaa ei oo tarvinnut mutta ei kyllä näin huonoa oloa oo ollut esikoisen aikana. Ja tuntuu et mulla on niinpäin et varsinki aamusta jos syön liikaa(=1viili myslillä)niin tulee tosi huono olo en tiedä miten noin voi olla. Tänään kyl käytiin miehen kanssa ravintolassa syömässä ja siellä pystyi syömään ihan kiitettävästi ilman kovin pahaa oloa. Lähinnä tuo siis on aamuisin/aamupäivisin. Ja tuo maha on ihan järkky päivälläkin on jonkunverran iso ja illalla on aika turvonnu. Maha siis kasvaa niinkuin esikoisenkin aikana hyvää vauhtia jo nyt katsotaan miten saa pidettyä salassa 12 viikolle asti :D
 
Mulla tais alkaa niin että piti pissalla juosta enempi, nyt sitte tullu paljon muutakin. Iltasin on usein pahaolo harvoin päivisin mutta sitäkin tapahtuu. Tissit on kipee ja tosiaan tuo nenä on mulla aina nukkumaan mentäessä tukkonen. Pientä nipistelyäkin vatsassa tuntuu ajoittan. Ja mielialat, nykyään kiihdyn kyl nollasta sataan muutamassa sekunnissa ja asian ei tarvi edes olla mikään iso niin saan kauheat raivarit. Nyt siis RV 7+3 emoticon
 
Senna89, täällä myös turvotus on aika järkyttävää... varsinkin illalla maha on kuin pallo :D ! Toivottavasti häviäis pikkuhiljaa...
 
Sama, juttu kun ei ole ollut mahaa aikaisemmin ja tietää ettei tämä ole raskausmaha, niin eihän se mairittele ;D Olen nyt kuitenkin, päässyt jo yli siitä ja hyväksynyt ettei sille voi itään :D Ja tuntuu että olisi hieman vähentynyt :)

Juu, sama juttu oli mulla kun oli vihlontaa ja kipuja mahassa, niin pelotti aina alkaako menkat... tai onko kaikki hyvin... Tänään kuitenkin varmistui kun käytiin varhaisultrassa, että pikkuisella on kaikki hyvin ja on oikeassa paikassa :) !! Suosittelen lämpimästi varhaisultraa, niin saa mielenrauhan itselleen :)

Niin ja todella googlaaminen kannattaa jättää väliin... :/ Itsekin siihen syyllistyneenä tiedän, kuinka lisää huolta vaan...
 
Mä en kyllä suosittele tota varhaisultraa. Ekassa raskadessa mulla ei ollut mitään oireita ihan alussa, paitsi mieletön juiliminen ja vihlominen alavatsassa (just sellanen kuukautiskiputyyppinen). Menin sitten varhaisultraan, ja siellä lääkäri aika töksäyttäen sanoi, että taitaa olla tuulimuna tai sitten vain pari viikkoa vähemmän raskautta takana kuin mitä kuukautisten perusteella pitäisi olla. Ehdotti, että kannattais varata samantien aika kaavintaan, että pääsis yrittämään uudestaan. Päätettiin kuitenkin miehen kanssa odottaa pari viikkoa, katsoa mitä tapahtuu ja mennä uudestaan ultraan. Ja olihan se pikkuinen siellä! Raskausviikkoja tosiaan 2 vähemmän kuin mitä kuukautisten ja normaalin kierron perusteella piti olla. Kyllä ollaan jälkikäteen mietitty, että hyvä ettei lähdetty heti kaavintaan vaan maltettiin odottaa!!!

Tosta juilimisesta vielä, mulla oli sitä ekassa raskaudessa melkeen puoleen väliin asti (ja sit alkoikin liitoskivut :D), varsinkin öisin. Ja nyt on sama juttu. Siitä oikeastaan vähän ounastelinkin, että voisin olla raskaana (kun kuukautiset ei edellisen synnytyksen jälkeen ole vielä alkaneet) kun oli samanlaista juilintaa ja levottomia öitä.

Pahoinvointi alkoi esikoisen kanssa viikolla 8, eli sitä odotellessa... :)

Siltä osin muuten toistaiseksi erilainen raskaus, kun ekassa olin heti alusta asti totaalisen väsynyt, niin nyt mulla on energiaa vaikka kuinka! Voisin siivota ja touhuta vauvan kanssa ja tanssia koko ajan!
 
Se oli vielä ihan yksityinen lääkäri, että odotin kyllä asiallisempaa kohtelua. Se vaan katsoi kuukautisista millä viikolla pitäisi olla (piti olla 7), ja kun ei näkynyt sitten kuitenkaan sikiötä vielä (kuten ei viikolla 5 näykään) niin heti sanoi että on varmaankin tuulimuna ja jos haluaa pian uutta yrittää niin kannattaa varata kaavinta mahd. pian. :S Aika rikki olin sen jälkeen ne pari viikkoa. Neuvolan lääkäri sen sijaan oli tosi ihana ja terveydenhoitaja kanssa, kun soitin niille, ne oli ehdottomasti sitä mieltä että kannattaa rauhassa odottaa, kun koskaan ei voi tietää sitä todellista hedelmöittymisajankohtaa!

Mutta siis tuosta kokemuksesta viisastuneena oon sitä mieltä, että kannattaa vaan rauhassa odotella ja luottaa siihen, että kaikki menee niin kuin on tarkoituskin (helppo tietysti sanoa näin jälkikäteen kun on se ihana vauva kainalossa). Jos on tuulimuna, niin se menee sitten kesken omia aikojaan ja kohdunulkoisessa tulee kyllä niin kovat kivut ettei siitä voi erehtyä. Mutta ymmärrän toki sen epävarmuuden, mitä raskauden alussa varsinkin on, kun ei oo "kunnon" oireita ja ainakin ite meinaan aina välillä ihan unohtaa olevani raskaana! Neuvolaan kannattaa aina soittaa, meillä ainakin on ollut niin ihania terkkareita siellä, että on aina tullut hyvä ja rauhallinen olo sen jälkeen!
 
Hei vain kaikille! Täällä aivan kauheaa mahan turvotusta,kuinkakohan kauan mahdan pystyä pitämään tämän raskauden vielä salassa kun tuntuu että maha jo nyt aivan hervoton.Kai se turvotus tosta piakkoin vähenee..toivottavasti :D Muita oireita ei ainakaan vielä ole havaittavissa,pieniä mahan nippailuja lukuunottamatta.Esikoista odottaessa oli pahoinvointia ja oksentelua varmaan 3 ensimmäistä kuukautta.Sitä kauhulla odottaen..emoticontoivottavasti jää kokonaan välistä.:)
 
Heippa.

Täällä ollaan paleltu ja vuoronperään on ollut kylmänhiki. Nännit on olleet arat jo monta viikkoa ja nenä tukkoinen. Aluksi oli sellainen tunne aivan kuin kk olisi alkamassa, mutta nyt se on ollut lähinnä ajoittaisia vihlaisuja alavatsalla. Tunteet on vaihellu laidasta laitaan, mies on joutunut koville. Pitää koittaa vähän rajoittaa noita tunteenpurkauksia. Laskea vaikka kymmeneen ennen kuin räjähtää. Kova väsymys vaivaa, voisin nukkua aamusta iltaan tietämättä maailman menosta mitään. emoticon

Luulin jo (liputin liian aikaisin), että pahoinvointi ei nosta päätään. Väärin. Tänään jäin töistä pois, koska koko ajan oksettaa ja vatsa on ihan sekaisin. En tosin ole varma, onko jotain vatsatautia, joten senkään vuoksi en halunnut lähteä muita tartuttamaan.  emoticon Toivottavasti tämä huono olo loppuu jossain vaiheessa.
 
Niin tuosta googlettamisesta. Itsekin olen todennut sen, ettei kannata maalailla kauhukuvia seinille turhaan, vain koska se on mahdollista. Sitä tulee muuten vainoharhaseksi. Pelkää sitten, jos siihen oikeasti tulee aihetta.
 
Turvotusta on täälläkin melkolailla, palelee koko ajan ja väsymys on sitä tasoa, että jos menen sohvalle pitkäkseen niin nukahdan lähes välittömästi. Inhottavampaa on kuitenkin se, että allergiaoireet ovat tosi hankalina, olen ihan tukossa jatkuvasti. Joillakin kai allergiaoireet helpottavat raskauden myötä, mutta mulla näköjään päinvastoin. emoticon

Alavatsa- ja alaselkäkipuilua on myös päivittäin ja se on tosi inhottavaa myös, sellaista menkkamaista kipua. Koko ajan pelottaa mitä tää on. Mietin voiko jo tässä vaiheessa raskautta (rv 7+5) tuntea supistuksia?! emoticon Jotain sen tyylistä tuntuu varsinkin jos nostelen jotain painavaa, ja pelottaa miten jatkossa pärjään tuon taaperon kanssa, kun kuitenkin häntä joudun päivittäin nostamaan ja kantamaan aika paljonkin. Viime kerralla mulla oli myös alavatsakipuja läpi koko raskauden ja olin rv 27 alkaen kaks kuukautta petipotilaana supistusten takia.
 
Hei kuule! mulla kans tuntuu tollasii suppareiden tapasii ku nostelen tota meidän esikoista... Siis vihlasee? aivan kunnolla tuolta alavatsasta ja sit se kipu kestää 15sek-30sek ja sit se on ohi!? Eilen just valitin asiasta miehelle ja nyt oon ite alkanu miettii, et onkoha toi normaalii ku ei kait tässä vaiheessa niit mitään liitoskipujakaan vielä oo!

Meillä on vielä sellanen ihana juttu, että asutaan 4. kerroksessa ilman hissiä eli ku kannan tota 12kg rimpuilevaan poikaa ylös niin mä oon jo ilman raskauttakin koetuksella... ja lisäks musta tuntuu, et toi poika potkii mua nyt koko ajan enemmän ja enemmän massuun (vahingossa tietenkin), mut voi olla, et tää on vaan sitä, et kiinnittää asiaan enemmän huomiota!

Hyvät päivänjatkot!
 
Hei mä oon muuten tietoisesti ruennu miettimään millasissa asennoissa nostelen esikoista ja kun se on sylissä niin laitan toisen käden vaistomaisesti masun päälle suojaks ettei toi poika potki sisarustaan ihan rusinaks. :D Ja ihan sama mitä teen, ajattelen aina myös pikkuisen parasta. Enää en esim. Istu sohvalle niin kovalla vauhdilla kuin ennen, nyt laskeudun varovasti ettei vaan satu mihinkään kun helposti vatsaa nippasee jos kovasti istuu johonkin tai joku liike on nopea.

 
Tiamiii, mä en oikeastaan kuvailis vihlasuiksi niitä mun "supistuksia" vaan enemmänkin sellanen jännä paineen tunne ja niinkuin kohtu menis kovaksi ja pinkeeksi, vaikkei sitä päälle päin kädellä voi tunteakaan. Tuntuu etten uskalla tehä oikein mitään mikä rasittaa, ettei tulis noita tuntemuksia. Täytyy kyllä muistaa mainita ultrakäynnillä lääkärille.
 
Täällä mielenkiinnolla seuraan voiko tämä raskaus oikeasti mennä näin pienin alkuraskauden oirein:-) Aivan loistavaa jos menee. Kolme edellistä raskautta (kaikki tyttöjä) oksensin non-stop 24/7 raskausviikolle 16 asti. (siis mikä aamupahointi? koko sana on huono vitsi...) Nyt ei ole joutunut vasta kuin kahdesti käydä halaamassa pönttöä. Ihanaa!

Väsymys on samantasoista (eli iltapäivisin täysin lamaannuttavaa - ei hyvä kun joutuu vetämään workshoppeja asiakkaalla tms...) kuin aikaisemmissakin raskauksissa.

Noi mieliteot on jänniä - itelläni ei niitä ikinä ole ollut. Ei ainakaan mitään ihmeellisiä. On vain luontevaa että välillä tekee mieli syödä purkillinen raejuustoa kerralla (luotan että kroppa tietää mitä tarvitsee) joten on hauska lukea teidän muiden kokemuksia aiheesta. (tosin olen vakaasti sitä mieltä - että ainakin osan mieliteoista saa aikaan se että raskaana olevalla naisella "oletetaan" olevan mitä ihmeellisimpitä mielitekoja...)
 
Tähän asti olen ollut täysin oireeton kuten ensimmäisestäkin. Oliskohan taas poika tulossa?
No joo, iltaisin mahasta turvottaa mutta muuten ei mitään. Viimeksi olin elämäni kunnossa raskaana, iloinen, energinen ja positiivinen koko ajan. Aika samalta tuntuu nytkin.
 
Takaisin
Top